EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Hae mukaan Musiikintekijöiden somejoulukalenteriin!

Tekijä: Jojo "Johanna" von Hertzen

Hae mukaan Musiikintekijöiden somejoulukalenteriin!

Julkaistu

Haluatko sinä mukaan Musiikintekijöiden somejoulukalenteriin? Tee itsestäsi enintään 30 sekunnin mittainen, vapaamuotoinen esittelyvideo ja täytä hakulomake.

Kuvaa video pystysuunnassa hyvässä valaistuksessa. Kerro itsestäsi musiikintekijänä, esimerkiksi musiikistasi, inspiraation lähteistäsi tai urasi unelmista ja toiveista. Videolla ei ole tarkoitus esittää musiikkia. Lue tarkemmat ohjeet lomakkeelta, jonka linkin löydät alempaa.

Musiikintekijöiden toimisto arpoo hakijoiden joukosta 24 esiteltävää videota ja niiden julkaisujärjestyksen. Jos hakijoita on alle 24, joulukalenteria ei järjestetä. P

idä video ajattomana, sillä julkaisupäivä voi olla mikä tahansa 1.–24.12.

Täytä hakulomake viimeistään 22.11.2026

Suomen Musiikintekijät on Vuoden järjestö ja Jojo von Hertzen Vuoden tukipilari

Julkaistu

Music x Media on musiikkialan vuosittainen tapahtuma, jonka osana järjestetään Industry Awards -palkintogaala. Gaalassa palkitaan musiikkialan toimijoita, jotka ovat kuluneen vuoden aikana vakuuttaneet ammattitaidollaan ja saavutuksillaan. Ehdokkaat palkintokategorioihin valitsi raati, ja voittajat ratkaistiin raadin (70 %) ja tapahtumaan rekisteröityneiden  (30 %)  äänillä.

Raadin perustelut Suomen Musiikintekijöiden Vuoden järjestö -palkinnolle_

”Vuoden järjestö tekee pitkäjänteistä ja vaikuttavaa työtä musiikin tekijöiden aseman sekä koko musiikkialan toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Se yhdistää aktiivisen edunvalvonnan, kulttuuripoliittisen vaikuttamisen ja konkreettisen tuen, joka näkyy koulutuksina, neuvontana ja mentorointeina. Järjestö nostaa rohkeasti musiikintekijöiden näkökulmaa esiin, mutta myös alan muuttuessa ottaa kantaa muun muassa tekijänoikeuksiin, tekoälyyn ja toimeentuloon liittyviin kysymyksiin. Avoimuus, yhdenvertaisuus ja arvostus näkyy kaikessa toiminnassa ja katse on vahvasti tulevaisuudessa. Sekä myöskin siinä, miten musiikintekijöille voidaan rakentaa entistä paremmat edellytykset tehdä työtä. Vuoden järjestö on Suomen Musiikintekijät.”

Puheenjohtaja Pauliina Lerche kommentoi: ”Suomen Musiikintekijät edustaa laajasti rytmimusiikin tekijöitä popista kamuun, hevistä lastenmusiikkiin luoden samalla tekijöille tärkeän yhteisön, joka tukee, neuvoo, kannustaa, antaa kaikkien olla oma itsensä. Suomen Musiikintekijät on kasvanut ja uudistunut viime vuosien aikana ja voimme edustaa koko rytmimusiikin kenttää entistä paremmin. Olemme aina täysillä tekijöiden puolella!”

”Musiikkiala ei pyöri ilman uusia biisejä, ja niitä tekevät säveltäjät ja sanoittajat – musiikintekijät. Olen seurannut Music x Median tapahtumia yli 20 vuotta, ja voin todeta, että viime vuosina keskustelu paneeleissa ja käytävillä on vihdoin kääntynyt myös musiikintekijöihin, joiden työstä koko bisnes alkaa. Vuoden Järjestö -palkinto kruunaa tämän kehityksen, ja otamme sen vastaan kaikkien suomalaisten musiikintekijöiden puolesta.”, kommentoi toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Raadin perustelut Vuoden Tukipilari -palkinnolle:

”Vuoden tukipilari on ammattilainen, joka ei nosta itseään jalustalle, vaan haluaa ennen kaikkea auttaa ja kannustaa muita eteenpäin. Hän on valmis jakamaan omaa osaamistaan, sekä tukemaan uusia tekijöitä heidän uransa alkumetreillä. Hänen toimintaansa ohjaa myötätunto, kärsivällisyys ja positiivinen asenne, mutta paineen alla hän osaa myös tehdä päätöksiä ja antaa selkeää suuntaa. Hän tekee pitkäjänteisesti työtä yhteisönsä ja koko musa-alan eteen sekä rakentaa ympärilleen ilmapiiriä, jossa muiden on hyvä kasvaa ja onnistua. Vuoden tukipilari on Jojo ”Johanna” von Hertzen.”

Yhteisöpäällikkö Jojo von Hertzen kommentoi: ”Minulle reilumpi, avoimempi ja turvallisempi musiikkiala on sydämen asia. Jo pelkkä ehdokkuus on viesti siitä, että sellaiseen alaan tähtääminen on muidenkin mielestä tärkeää. Olen nähnyt hyvää kehitystä ja hienoja onnistumisia musiikkialan yhdenvertaisuuden saralla, mutta työtä riittää kyllä edelleenkin tehtäväksi. Kannustan kaikkia meitä, joilla on valtaa – näkyvää ja näkymätöntä, käyttämään sitä siten, että uudet ihmiset ja nuoret tekijät löytävät alalle ja uskaltavat hakeutua tänne. Koen, että musiikkiala itse on vastuussa siitä, kuinka turvallista ja yhdenvertaista alalla on. Pidän tärkeänä painottaa myös sitä, että yhdenvertaisuusongelmia ei koskaan korjata syrjimällä ja syyttelemällä muita, eikä myöskään pelkkä keskustelu vähemmistöjen kesken riitä. Näihin talkoisiin tarvitaan ihan jokaista.”

Musiikkikustantajien gaalassa palkittiin Vuoden biisi ja Vuoden kevyen musiikin tekijä

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät onnittelee kaikkia gaalassa ehdolla olleita ja palkittuja!

Vuoden kevyen musiikin tekijä
Vuoden kevyen musiikin tekijä -palkinnon sai uuden sukupolven biisintekijä ja tuottaja Wille Mannila. Hänen kädenjälkensä näkyy vahvasti kotimaisen popin ja hiphopin menestyksessä, ja hän on ollut keskeinen tekijä muun muassa Averagekidluken, Isac Elliotin, Mintun, Costin, Behmin ja AHTIn musiikissa.

Viimeisen vuoden aikana Mannila on ollut mukana tekijänä yli 30 kappaleessa, jotka ovat keränneet yhteensä yli 100 miljoonaa striimiä. Hän edustaa uutta suomalaista biisintekijäsukupolvea, joka yhdistää vahvan tyylitajun, ajankohtaisen soundin ja kaupallisen hittipotentiaalin.

”Mannilalla on poikkeuksellinen korva hiteille, ja hän on luonut kotimaiselle musiikkikentälle tunnistettavan, kansainvälisen soundin. Hänen visionsa on jatkuvasti askeleen edellä, ja hänen kädenjälkensä kuuluu vahvasti tämän hetken suomalaisen popin ja hiphopin suurimmissa menestystarinoissa”, raati kertoo.

Vuoden biisi
Vuoden biisiksi valittiin tänä vuonna Suomea Euroviisuissa edustanut Liekinheitin-kappale. Palkinnon vastaanottivat Helsingin Valkoisessa Salissa kappaleen tekijöistä Vilma Lähteenmäki, Antti Riihimäki ja Lauri Halavaara.

”Liekinheitin yhdistää taitavasti eri genrejä luoden uuden ja raikkaan tuulahduksen suomalaiseen pop-musiikkiin. Kappale rikkoi kaupallisten radioiden formaattirajoja ja kasvoi ilmiöksi myös Suomen rajojen ulkopuolella. Teoksessa yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla dramatiikka, vahva laulutulkinta ja vaikuttava viulunsoitto. Kappale osoittaa hienosti, kuinka viulu voi toimia tasavertaisena osapuolena modernissa pop-duetossa”, raati perustelee.

Voittajat 2026:

  • Vuoden biisi: Linda Lampenius, Pete Parkkonen: Liekinheitin (Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Vilma Lähteenmäki, Pete Parkkonen, Antti Riihimäki / HMC Publishing, Universal Music Publishing, Warner Chappell Music Finland)
  • Vuoden kevyen musiikin tekijä: Wille Mannila (HMC Publishing)
  • Vuoden avoimen kategorian teos: Haitarimarinadi (albumi) (Antti Paalanen ja työryhmä Lauri Halavaara, Jarkko Meretniemi, Heidi Maria Paalanen, Saara Törmä / Elements Music Oy, Nordic Bridge Music / BMG Rights Management, Sepon Huone Oy, Zen Master Publishing Oy)
  • Vuoden vientiteko: Aleksi Kiiskinen / James Marriott – Don’t Tell The Dog -albumin menestys Iso-Britanniassa (Sentric Music Publishing)
  • Vuoden taidemusiikin säveltäjä, suurimuotoiset teokset: Markku Klami – Violin Concerto: Requiem (Edition Wilhelm Hansen)
  • Vuoden taidemusiikin säveltäjä, pienimuotoiset teokset: Matthew Whittall – The World Tree (Fennica Gehrman)
  • Vuoden läpimurto: Jaakko Kiuru (Elements Music, Isolla Music Oy)
  • Nuorten tekijöiden stipendit: Olivia Ainali (Elements Music), Robert Ruohola (Fennica Gehrman)
  • Kunniapalkinto: Mr. Lordi (Warner Chappell Music Finland)

Suomen Musiikintekijöille kaksi ehdokkuutta Industry Awards 2026 -tapahtumassa

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät on ehdolla Vuoden järjestöksi vuoden 2026 Industry Awards -gaalassa. Lisäksi Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Jojo von Hertzen on ehdolla Vuoden tukipilariksi.

Musiikkialan kovimpia tekijöitä palkitaan jälleen Industry Awards -palkinnoilla perjantaina 2.10.2026 Industry Awards -gaalassa Tampere-talossa osana Music x Mediaa. Vuosittain järjestettävä palkintogaala kruunaa Music x Median. Gaalassa summataan kulunutta vuotta ja annetaan kunniamaininta niille, joille se kuuluu: vuoden aikana ammattitaidollaan ja saavutuksillaan vakuuttaneille musiikkialan toimijoille ja tahoille. Industry Awards -palkinto on arvostettu kiitos omalta yhteisöltä, Suomen musiikki-alan ammattilaisilta.

Raadin perustelut

Vuoden järjestö -ehdokkuus: Suomen Musiikintekijät

Suomen Musiikintekijät ry on yli 70 vuoden ajan edistänyt säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien asemaa ja toimii aktiivisena edunvalvojana, kulttuuripoliittisena vaikuttajana ja musiikintekijöiden yhteisön rakentajana. Järjestö edustaa noin 1 400 musiikintekijää genreihin katsomatta ja tekee työtä koko suomalaisen musiikkialan toimintaedellytysten vahvistamiseksi.

Kuluneen vuoden aikana järjestö on vaikuttanut aktiivisesti tekoälyyn, tekijänoikeuksiin, kulttuuripolitiikkaan ja musiikintekijöiden toimeentuloon liittyviin kysymyksiin. Se on antanut lausuntoja ja kannanottoja, tehnyt yhteistyötä alan muiden järjestöjen kanssa sekä nostanut julkiseen keskusteluun musiikintekijöiden näkökulmaa. Työttömyysturvan ja kansainvälistymisen edistäminen, LA-residenssin ylläpito sekä musiikintekijyyden aseman vahvistaminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita.

Järjestö on kehittänyt myös jäsenpalvelujaan ja yhteisöllisyyttään. Tulevaisuustutkimus toi uutta tietoa musiikintekijöiden tilanteesta ja ohjasi toiminnan kehittämistä. Koulutukset, mentorointi, neuvonta, apurahaneuvonta, markkinointityökalupakki ja eri puolilla Suomea järjestettävät tapahtumat tukevat tekijöitä käytännössä. Vuoden alusta järjestössä aloitti yhteisöpäällikkö ja oma juristi vahvistamaan yhteisön tukea ja sopimusneuvontaa koko alalle.

Toimintaa ohjaavat aktiivisuus, avoimuus ja arvostus. Ne näkyvät yhdenvertaisuuden ja turvallisemman tilan työn vahvistamisessa sekä siinä, että jokainen musiikintekijä ja genre kohdataan tasavertaisesti. Vuoden 2026 jäsenkyselyssä suositteluhalukkuutta kuvaava NPS oli poikkeuksellisen korkea 62. Suomen Musiikintekijät ei ainoastaan reagoi alan muutoksiin, vaan pyrkii ennakoimaan niitä ja rakentamaan parempia toimintaedellytyksiä koko musiikkialalle.

Vuoden tukipilari -ehdokkuus: Johanna “Jojo” von Hertzen, artisti & perustaja/Mimmi Label, yhteisöpäällikkö/Suomen Musiikintekijät

Johanna von Hertzenilla on reilusti yli kymmenen vuoden ura tapahtumatuotannon ja markkinoinnin sekä järjestökentän parissa. Hän on toiminut muun muassa Karaoken MM-kisojen tapahtumatuottajana vuodesta 2017, Tuskan rannekkeenvaihdon päällikkönä vuodesta 2023 sekä Suomen Musiikintekijöiden tapahtumatuottajana ja yhteisöpäällikkönä vuodesta 2023. Vuodesta 2025 hän on toiminut Mimmi Labelin perustajana. Lisäksi Johanna on julkaissut kaksi sooloalbumia ja toimii artistina.

Hän hallitsee useita monimutkaisia kokonaisuuksia samanaikaisesti ja on ennen kaikkea unelmatyökaveri, joka ei nosta itseään jalustalle, vaan muistaa kiittää ja kysyä kuulumisia. Johtajana ja esihenkilönä hän ajattelee tiiminsä parasta, tukee ja sparraa muita sekä haluaa auttaa alalle uusia tekijöitä. Johannaa kuvataan ihmisenä, joka mieluummin työntää muita eteenpäin kuin ohittaa ketään. Hän käyttää suuren osan ajastaan muiden tukemiseen töissä, Mimmi Labelin ja Suomen Musiikintekijöiden kautta. Yli kymmenen vuoden aikana hänen ohjauksessaan on ollut ainakin 15 harjoittelijaa, eikä kenenkään tehtäviin ole kuulunut kahvin keittäminen.

Johannan toimintaa kuvaavat kärsivällisyys, myötätunto ja positiivinen asenne. Hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja pystyy myös paineen kasvaessa antamaan selkeitä ohjeita ja tekemään tarvittavat päätökset. Johanna on tehnyt pitkäjänteisesti työtä musiikkialan yhdenvertaisuuden eteen. Tästä esimerkkinä on vuodesta 2023 järjestetty Musamimmien päivä sekä vuonna 2025 perustettu Mimmi Label, jotka tarjoavat konkretiaa ja apua uusille tekijöille, erityisesti naisille ja muunsukupuolisille.

Myös musiikkiala.fi -sivusto ehdolla Vuoden musiikkimediaksi

Industry Awardsissa vuonna 2026 ehdolla on myös musiikkiala.fi, jossa Suomen Musiikintekijät on mukana yhteistyökumppanina.

Musiikkiala.fi syntyi tarpeesta tuoda musiikkialan yhteinen tieto, näkökulmat ja vaikuttamistyö yhden osoitteen alle. Sivusto kokoaa yhteen alan tärkeimmät uutiset, avainluvut ja tutkimustiedon erityisesti päättäjien, toimittajien ja musiikkialan toimijoiden käyttöön. Sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa musiikkialan vaikutuksista talouteen, yhteiskuntaan ja hyvinvointiin sekä toimii alan yhteisenä tietopankkina ja vaikuttamisen alustana. Sen sisältö on suunnattu medialle sekä päättäjille sekä vaikuttajille. Musiikkiala.fi on konsepti, joka tuo musiikkialan toimijat yhteen faktapainotteisen asiantuntijasisällön äärelle, edistäen toimialan ammatillista brändiä sekä yhteistyötä.

Gramexin ja Teoston vuonna 2022 perustaman sivuston ympärille on rakentunut yli 20 musiikkialan toimijan verkosto. Kuluneen vuoden aikana sivuston sisältöjä ja toimintaa on kehitetty, ja syksystä alkaen Musiikkiala.fi:ssä julkaistaan muun muassa vieraskynäkirjoituksia, joissa musiikin ja yhteiskunnan suhdetta tarkastellaan vuoroin alan sisältä, vuoroin sen ulkopuolelta.

Äänestys on käynnissä

Kaikki Music x Media -tapahtumaan rekisteröityneet voivat äänestää Industry Awards -palkinnonsaajia – myös osallistujat, jotka eivät osallistu gaalaan. Äänestyslinkki lähetetään tapahtumaan rekisteröityneille erikseen sähköpostilla. Äänestää voi vain kerran. Uusille rekisteröityneille linkki äänestykseen lähetetään n. 1-3 arkipäivän kuluessa rekisteröitymisestä.

Äänestysaika päättyy to 17.9.2026 klo 13.00.

Muistathan myös etkot, lippuedun ja Musiikintekijöiden tunnin

Järjestämme myös etkot Music x Media -tapahtuman yhteydessä torstaina 1.10.2026. Ilmoittautumisia otetaan vastaan rajattu määrä, joten ilmoittaudu ajoissa!

Kutsumme etkoille musiikintekijöitä, musiikin tekemisestä kiinnostuneita ja muita alan ammattilaisia. Ohjelma on vapaamuotoinen: luvassa on verkostoitumista ja kevyttä tarjoilua. Tule tutustumaan muihin tekijöihin ja ammattilaisiin!

Aika: Torstaina 1.10.2026 klo 17.00–18.00
Paikka: Tavara-asema
Ilmoittautuminen: Tällä lomakkeella.

Etkot järjestetään juuri ennen Music x Media -tapahtuman varsinaisia avajaisia. Huomioithan, että osallistuaksesi etkoille sinun tulee olla rekisteröitynyt tapahtumaan ja sinulla tulee olla lippu jompaan kumpaan varsinaiseen tapahtumapäivään.

Huomaathan, että jos ilmoittaudut ja osallistut Suomen Musiikintekijöiden etkoille ja olet jäsen, hyvitämme myös matkakuluja yhdistyksen matkakorvaussäännön mukaisesti. Emme maksa matkakuluja pelkästä Music x Media -osallistumisesta.

Olethan myös tutustunut Suomen Musiikintekijöiden lippuetuun – jäsenenä saat tapahtumaliput edullisempaan hintaan!

Musiikintekijöiden tunti perjantaina: Meneekö tää tasan?

Jakokäytännöt ja tekijöiden oikeudet musiikinteko-sessioissa. Hittibiisit tuottavat arvoa koko musiikkialalle – mutta kuinka työ sessioissa jakautuu ja kenelle tulot ohjautuvat? Kun artistin uuden singlen julkaisu lähestyy ja hype kasvaa, biisintekijät unohtuvat helposti yhtälöstä. Kenellä on oikeus päättää biisin jatkokehittelystä, ja kenellä vastuu rekisteröinnistä ja osuuksien jaosta?

Musiikintekijöiden tunnilla Music x Mediassa perjantaina 2.10.2026 musiikintekijät Kaisa Korhonen ja Kyösti Salokorpi sekä Warner Chapellin Pinja Kotila keskustelevat asioista, jotka levy-yhtiöiden A&R:ien, median edustajien ja muiden musiikkiammattilaisten on hyvä muistaa.

Keskustelu järjestetään perjantaina Music x Media -tapahtumassa. Tarkempi aika päivittyy tapahtuman nettisivuille.

Asiantuntijan vinkit apurahahakemuksen tekemiseen

Julkaistu

Syksy on apurahojen hakemisen aikaa. Apuraha-asiantuntijamme Riitta Huttunen kokosi yhteen keskeiset vinkit apurahojen hakemiseen:

  1. Älä turhaan laadi apurahahakemusta, jos sinulla ei ole apurahalle aitoa tarvetta. Hae rahoitusta siis hyvään projektiin, älä olemassa olevan rahan takia.
  2. Kerro hankkeestasi ytimekkäästi, mutta persoonallisesti ja tyhjentävästi. Älä kuitenkaan lavertele ja kerro epäolennaisia asioita. Apurahahakemuksia arvioivat kollegasi. Muista, että Musiikintekijöiden rahasto ei ole KELA.
  3. Muista lisätä tarvittavat linkit ja varmista, että ne ovat toimivia. Musiikintekijöiden rahaston toimikunta kuuntelee tosi paljon musiikkia arvioidessaan hakemuksia.
  4. Laadi realistinen ja kohtuullinen budjetti. Työskentelyapuraha on tarkoitettu elinkustannuksiin apurahakauden aikana. Tarkista myöntäjän minimi- ja maksimisummat.
  5. Älä oleta, että kukaan tuntee sinua tai työtäsi musiikintekijänä. Täytä siis kaikki hakemuksen kohdat ohjeiden mukaisesti. Älä viittaa liitteisiin ainakaan aikaisemmin myönnettyjen apurahojen kohdalla.
  6. Kaikki Musiikintekijöiden rahaston hakijat ovat musiikintekijöitä. Mieti, mikä erottaa sinut muista tekijöistä ja tekee hankkeestasi apurahan arvoisen.
  7. Muista, että sinun tarvitsee raportoida saamasi apurahan käyttö, joten talleta tarvittavat kuitit itsellesi raportointia varten.
  8. Käytä hyvää suomen tai englannin kieltä. Jos kielioppi ei ole hallussa, pyydä apua lähipiiristäsi.
  9. Ja tärkein: Hae apurahaa, sillä vain he, jotka hakevat apurahaa, voivat sen saada.

Apua apurahahakuun?

Yhteystiedot

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036
rahasto@musiikintekijat.fi

Musiikintekijät mukana Music x Mediassa – ohjelmassa etkot ja Musiikintekijöiden tunti

Julkaistu

Suomen Musiikintekijät on mukana tämän vuoden Music x Media -ohjelmassa kahden osuuden voimin: torstaina 1.10. on luvassa musiikintekijöille ja muille alan ammattilaisille suunnatut etkot, perjantaina perinteeksi muodostunut Musiikintekijöiden tunti -keskustelu. Jäsenille on tarjolla myös lippuetu.

Etkot torstaina 1.10. – ilmoittaudu hyvissä ajoin

Tervetuloa Suomen Musiikintekijöiden etkoille Music x Media -tapahtuman yhteydessä torstaina 1.10.2026. Ilmoittautumisia otetaan vastaan rajattu määrä, joten ilmoittaudu ajoissa!

Kutsumme etkoille musiikintekijöitä, musiikin tekemisestä kiinnostuneita ja muita alan ammattilaisia. Ohjelma on vapaamuotoinen: luvassa on verkostoitumista ja kevyttä tarjoilua. Tule tutustumaan muihin tekijöihin ja ammattilaisiin!

Aika: Torstaina 1.10.2026 klo 17.00–18.00
Paikka: Tavara-asema
Ilmoittautuminen: Tällä lomakkeella.

Etkot järjestetään juuri ennen Music x Media -tapahtuman varsinaisia avajaisia. Huomioithan, että osallistuaksesi etkoille sinun tulee olla rekisteröitynyt tapahtumaan ja sinulla tulee olla lippu jompaan kumpaan varsinaiseen tapahtumapäivään.

Huomaathan, että jos ilmoittaudut ja osallistut Suomen Musiikintekijöiden etkoille ja olet jäsen, hyvitämme myös matkakuluja yhdistyksen matkakorvaussäännön mukaisesti. Emme maksa matkakuluja pelkästä Music x Media -osallistumisesta.

Olethan myös tutustunut Suomen Musiikintekijöiden lippuetuun – jäsenenä saat tapahtumaliput edullisempaan hintaan!

Musiikintekijöiden tunti perjantaina: Meneekö tää tasan?

Jakokäytännöt ja tekijöiden oikeudet musiikinteko-sessioissa

Hittibiisit tuottavat arvoa koko musiikkialalle – mutta kuinka työ sessioissa jakautuu ja kenelle tulot ohjautuvat? Kun artistin uuden singlen julkaisu lähestyy ja hype kasvaa, biisintekijät unohtuvat helposti yhtälöstä. Kenellä on oikeus päättää biisin jatkokehittelystä, ja kenellä vastuu rekisteröinnistä ja osuuksien jaosta?

Musiikintekijöiden tunnilla Music x Mediassa perjantaina 2.10.2026 musiikintekijät Kaisa Korhonen ja Kyösti Salokorpi sekä Warner Chapellin Pinja Kotila keskustelevat asioista, jotka levy-yhtiöiden A&R:ien, median edustajien ja muiden musiikkiammattilaisten on hyvä muistaa.

Tarkempi kellonaika päivittyy lähempänä tapahtumaa.

Musiikkikustantajien 50-vuotisgaalassa ehdokkaina useita musiikintekijöitä

Julkaistu

Tänä vuonna palkintoja jaetaan kuudessa kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden avoimen kategorian teos, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä suurimuotoisissa ja pienimuotoisissa teoksissa sekä Vuoden läpimurto. Lisäksi jaetaan Nuoren tekijän stipendi ja Kunniapalkinto.

Ehdokkaat ovat nyt julki:

Vuoden biisi
Isac Elliot: Ai Että
Isac Elliot, Arttu Istala, Iiro Paakkari
(HMC Publishing)

Linda Lampenius, Pete Parkkonen: Liekinheitin
Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Vilma Lähteenmäki, Pete Parkkonen, Antti Riihimäki
(HMC Publishing, Universal Music Publishing, Warner Chappell Music Finland)

Etta: Million Dollar Smile
Arttu Istala, Emmalotta Kanth, Kaisa Korhonen, Iiro Paakkari, Kyösti Salokorpi
(Elements Music Oy, HMC Publishing)

Ares, pehmoaino: Totuus sattuu
Eeti Erätuli, Max Jacobsson, Jaakko Kiuru, Saleh Masaadi, Aino Morko, Aris Staboulis
(Elements Music Oy, Isolla Music Oy)

AHTI, Behm: Tähdet
Rita Behm, Wille Mannila, Ahti Peltonen
(HMC Publishing)

Averagekidluke: Vihaa mua
Mats Andre Andersen, Lucas Kihlman, Wille Mannila, Olli-Pekka Vuorinen
(Elements Music Oy, HMC Publishing, Kaiku Songs, Manifest Music Ltd)

Vuoden kevyen musiikin tekijä
Vilma Alina (HMC Publishing)
Emma Johansson (HMC Publishing)
Jaakko Kiuru (Elements Music Oy, Isolla Music Oy)
Wille Mannila (HMC Publishing)
Senni Rantanen (Kaiku Songs)
Los Rollos (HMC Publishing)
Kyösti Salokorpi (Elements Music Oy)

Vuoden avoimen kategorian teos
Anna minun rakastaa enemmän (elokuvan score + elokuvaan sävelletyt teokset)
Joel Melasniemi ja työryhmä Rita Behm, Camu Creutz, Sara Ryan, Leo Salminen
(Elements Music Oy)

Haitarimarinadi (albumi)
Antti Paalanen ja työryhmä Lauri Halavaara, Jarkko Meretniemi, Heidi Maria Paalanen, Saara Törmä (Elements Music Oy, Nordic Bridge Music / BMG Rights Management, Sepon Huone Oy, Zen Master Publishing Oy)

Pohjolan neito (Maiden of the North)
Ida Elina (Päivi Kujanen), Tuomas Aukio
(Bafe’s Factory)

Ämminkäiset – Suomen ämminkäiset soivina värikuvina, sarja näyttelijälle, orkesterille ja videolle
Sävellys Antti Auvinen, libretto Cécile Orblin ja libretto, kuvat, video Tuomas Kärkkäinen
(Fennica Gehrman)

Öinen madonna – Suomalaisten naisten säveltämiä yksinlauluja 1840-luvulta 1940-luvulle (nuottijulkaisu)
Toimittajat: Nuppu Koivisto-Kaasik, Timo Virtanen, Susanna Välimäki
(Fennica Gehrman)

Vuoden vientiteko
Glockenbach – Anthem (feat. Norma Jean Martine)
Joona Pietikäinen (Nordic Music Partners)

Hearts2Hearts – Style
Sara Forsberg (Nordic Music Partners)

ILLIT – GRWM (Get Ready With Me)
Elias Hjelm ja Joonas Laaksoharju (Elements Music Oy, HMC Publishing)

Innocence-oopperan menestys New York Metropolitan Operassa
Sävellys Kaija Saariaho, libretto Sofi Oksanen ja Aleksi Barrière (Edition Wilhelm Hansen)

James Marriott – Don’t Tell The Dog -albumin menestys Iso-Britanniassa
Aleksi Kiiskinen (Sentric Music Publishing)

Kalevi Ahon sävellysten levytysten kansainvälinen menestys
Kalevi Aho (Fennica Gehrman)

Liekinheitin-kappaleen kansainvälinen menestys Euroviisuissa
Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Vilma Lähteenmäki, Pete Parkkonen, Antti Riihimäki
(HMC Publishing, Universal Music Publishing, Warner Chappell Music Finland)

Vuoden taidemusiikin säveltäjä
PIENIMUOTOISET TEOKSET
Aulis Sallinen – Shaka – melodrama lausujalle, yhtyeelle ja äänitteelle (Fennica Gehrman)
Outi Tarkiainen – Majakka (Edition William Hansen)
Matthew Whittall – The World Tree (Fennica Gehrman)

SUURIMUOTOISET TEOKSET
Joel Järventausta – Fantasy for Piano and Orchestra (Edition William Hansen)
Markku Klami – Violin Concerto: Requiem (Edition William Hansen)
Olli Kortekangas – Requiem (Sulasol)
Pasi Lyytikäinen – Concerto for piano and orchestra (Fennica Gehrman)
Outi Tarkiainen – Jubileum (Edition William Hansen)
Lotta Wennäkoski – Zelo (Fennica Gehrman)

Vuoden läpimurto
Emmi Haapaniemi (Asla Jo), (Kaiku Songs)
Helmi Hollström (helmi marleena), (Elements Music Oy)
Jaakko Kiuru (Elements Music, Isolla Music Oy)
Niko Lith (Elements Music Oy)
Tommi Kaukua (KAUKUA), (Kaiku Songs)

Ehdokkaat ovat yhdistyksen jäsenten ehdottamia ja voittajista päättävät kutsuraadit. Poikkeuksena ovat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päättää yhdistyksen hallitus. Vuoden vientiteko -palkinnon päättää Music Finland.

”Palkintogaalan ehdokkuudet kertovat kotimaisen musiikin elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Kevyen musiikin piirissä erityisesti UMK on tuottanut suuria hittejä ja ilmiöitä jo useana vuonna, ja nostanut samalla suuren yleisön tietoisuuteen hittien takana olevia huipputason tekijöitä. Avoin ja taidemusiikkikategoriat puolestaan muistuttavat sekä luovan työn että kustantajien toiminnan kirjon laajuudesta. Suurinta kasvua alalla odotetaan kuitenkin viennistä, minkä piiristä löytyy useita potentiaalisia ehdokkaita”, kommentoi ehdokkaita ja valintaprosessia Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Pride-kuukausi alkoi – Suomen Musiikintekijöiden toimenpiteitä yhdenvertaisuuden kehittämiseksi

Julkaistu

Nojaamme toiminnassamme vahvasti arvoihimme, joita ovat aktiivisuus, avoimuus ja arvostus. Näistä yhdenvertaisuuden teemaan liittyy erityisesti arvostus. Meille Suomen Musiikintekijöissä arvostus tarkoittaa kaikkien genrejen ja kaikkien musiikintekijöiden arvostamista. Emme arvota musiikkia emmekä sen tekijöitä, vaan meille kaikki genret ja tekijät ovat yhtä tärkeitä. Haluamme kuitenkin erityisesti tukea marginaalisemmassa asemassa olevaa musiikkia ja musiikintekijöitä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi erilaisten marginaaligenrejen kilpailujen tukemista.

Vuonna 2025 päivitimme yhdenvertaisuussuunnitelmamme, johon pääset tutustumaan tältä sivulta. Suunnitelmassa on esitettynä paitsi arvopohjamme ja tavoitteemme, myös käytännön toimenpiteitä yhdenvertaisuuden kehittämiseen.

Muutamia muita nostoja kuluneelta vuodelta:

Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040: visio, muutospolut ja toimenpiteet

Olimme mukana Equal Futures in Music 2026 -transitioareenassa, jonka tavoitteena oli etsiä strategioita Suomen musiikkialan systeemisiin tasa-arvo-ongelmiin. Areena toi yhteen 29 musiikkialan muutosvaikuttajaa. Yhdessä visioimme tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia tulevaisuuskuvia sekä muutospolkuja. Hankkeen tulokset esiteltiin Musiikkitalossa Helsingissä toukokuussa 2026 ja sen raporttiin pääset tutustumaan täältä.

Blogi: Musiikkialan yhdenvertaisuutta täytyy vahvistaa alan sisältä — kolme asiaa, jotka jokainen meistä voi tehdä

Yhteisöpäällikkömme Jojo von Hertzen kirjoitti alan ammattilaisille suunnatun blogitekstin, jossa muistutetaan pientenkin tekojen tärkeydestä. Blogikirjoituksessa nostettiin esille myös kolme konkreettista asiaa, joita jokainen tai lähes jokainen musiikkialalla toimiva voi tehdä yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Blogikirjoituksen pääset lukemaan täältä.

Musamimmien päivä 22.3.2026

Olemme toimineet Musamimmien päivä -tapahtuman yhteistyökumppanina jo vuodesta 2024 alkaen. Maaliskuun tapahtuma oli verkostoitumispainotteinen, ja siihen osallistui lähes 50 musamimmiä ja -muusua. Musamimmien päivän tavoitteena on rohkaista entistä enemmän naisia ja muunsukupuolisia henkilöitä tutustumaan musiikkialaan.

Naisten osuus jäsenistössä on kasvussa

Vuonna 2025 Suomen Musiikintekijöihin liittyi 82 uutta jäsentä, joista naisia oli 45%. Luku on selkeässä kasvussa, ja tällä hetkellä kaikista jäsenistä noin 29% on naisia.

Muita toimenpiteitä

  • Vuonna 2025 osallistuimme myös Nordic and Baltic networking conference for equality and diversity in the art and culture industries -workshopiin Kööpenhaminassa. Mukana oli musiikkialan ammattilaisia ja eri järjestöjen edustajia pohjoismaista.
  • Yhteisöpäällikkömme Jojo oli vieraana kattojärjestömme ECSAn podcastissa, jossa aiheena oli yhdenvertaisuuden parantaminen musiikkialalla. Jojo valittiin myös ECSAn Yhdenvertaisuus-työryhmän toiseksi puheenjohtajaksi.
  • Jojo vieraili myös puhujana Jazz Camp for Girls -tapahtumassa kesäkuussa.
  • Olimme yhteistyökumppaneina naisille suunnatussa Prod by me -kurssissa.

Lisäksi olemme jo aiemmin sitoutuneet Taide- ja kulttuurialan eettiseen ohjeistoon. Ohjeiston on laatinut Forum Artis joka on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Olemme myös laatineet yhteistyössä Teoston, Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikkikustantajien kanssa musiikkialan rekrytointiohjeen, joka listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin. Tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta ja vähentää rekrytoinnin yhteydessä koettua eriarvoisuutta alalla työskentelevien parissa.

Artikkelin kuva: Marika Saikkonen

Musiikintekijöiden kevään podcast-kausi on kuunneltavissa – kaikki viisi jaksoa ulkona nyt

Julkaistu

Musiikintekijöiden podcastin jaksot käsittelevät musiikintekijöille keskeisiä aiheita spliteistä ja apurahoista yrittäjyyteen, mielen hyvinvointiin ja sopimuksiin – vaihtuvien asiantuntija- ja musiikintekijävieraiden kanssa. Haastattelijana toimii Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Jojo von Hertzen.

Mitä kaudella kuultiin?
Ensimmäisessä jaksossa musiikintekijät Ilon Adlercreutz ja Jonas Olsson puhuvat spliteistä: miten tekijäosuuksista sovitaan ja onko tasajako oikeasti nykypäivää?

Toinen jakso sukeltaa luovan työn ja mielen hyvinvoinnin suhteeseen. Vieraana on lauluntekijä Emmi Hakala, joka on kirjoittanut kappaleita muun muassa Iltalle, Sara Siipolalle ja Suvi Teräsniskalle. Jaksossa pureudutaan toimeentulon epävarmuuteen, työn rajaamiseen ja jaksamisen keinoihin.

Kolmannessa jaksossa selvitetään, mitä musiikintekijyys yritystoimintana käytännössä tarkoittaa. Vieraana on MYRY:n (Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n) toiminnanjohtaja Liisa Hanén, joka avaa muun muassa YEL:iin liittyviä kysymyksiä tekijän näkökulmasta.

Neljäs jakso on omistettu apurahoille: mistä niitä haetaan, miten hakemuksia tehdään ja mikä erottaa hyvän hakemuksen huonosta? Vieraana musiikintekijä Vilma Talvitie ja Musiikintekijöiden apuraha-asiantuntija Riitta Huttunen.

Viidennessä jaksossa juristi Lumi Ollila avaa musiikkialan sopimuksia ja neuvottelutaitoja sekä esittelee Musiikintekijöiden neuvontapalvelun – johon voi ottaa yhteyttä myös ilman jäsenyyttä.

Mistä kuunnella?
Jaksot löytyvät videoineen YouTubesta ja Spotifysta. Muissa suoratoistopalveluissa jaksot ovat kuunneltavissa pelkkänä äänenä. Jaksot voit katsoa ja kuunnella myös tämän sivun alalaidasta. Syksyllä kuullaan taas – ja jos sinulla on toiveita tai palautetta tulevista aiheista, ota yhteyttä: jojo.vonhertzen@musiikintekijat.fi

Kuuntele jaksot:

Jakso 1: Onko tasajako nykypäivää ja miten spliteistä sovitaan? Vieraana Ilon Adlercreutz & Jonas Olsson.

Jakso 2: Miten tasapainottaa luova työ ja jaksaminen? Vieraana Emmi Hakala.

Jakso 3: Musiikintekijyys yritystoimintana. Vieraana Liisa Hanén.

Jakso 4: Asiaa apurahoista ja niiden hakemisesta. Vieraana Vilma Talvitie & Riitta Huttunen.

Jakso 5: Neuvontapalvelut musiikintekijöille. Vieraana Lumi Ollila.

 

Musiikkialan yhdenvertaisuutta täytyy vahvistaa alan sisältä — kolme asiaa, jotka jokainen meistä voi tehdä

Julkaistu

Olen viimeisen kolmen vuoden aikana osallistunut todella moneen musiikkialan tapahtumaan, jossa teemana tai käsiteltävänä aiheena on ollut Suomen musiikkialan yhdenvertaisuustilanne. Minut kutsuttiin myös tänä keväänä mukaan Equal Futures in Music 2026 -transitioareenaan, jossa olin mukana yhtenä muutosagenttina – siis osallistujana tuomassa ajatuksiani, toiveita ja ratkaisuehdoituksia kohti yhdenvertaisempaa musiikkialaa.

Transitioareenassa rakennettiin Yhdenvertainen musiikkiala 2040 -visio, joka julkaistiin tänään Musiikkitalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Suosittelen vahvasti kaikkia alalla toimivia tutustumaan tuohon visioon. Se on mielestäni edistysaskel kohti kaikille reilumpaa alaa, mutta pelkästään sen varaan ei voida laskea.

Yleisesti yhdenvertaisuudesta on puhuttu musiikkialalla paljon, joidenkin mielestä ehkä liikaakin.  Olen ehdottomasti sitä mieltä, että keskustelua on tärkeä pitää yllä, mutta sen rinnalle tarvitaan myös toimintaa. Yhdenvertaisuusongelmiin liittyy paljon myös arkipäiväistä käyttäytymistä ja yksittäisiä tilanteita, joissa meistä jokainen voisi taatusti vielä tsempata ja kehittyä.

Toiminnalla en tarkoita pelkästään suuria ja näyttäviä tekoja, suuria hankkeita tai työläitä prosesseja ja työkaluja, joilla pyritään saamaan aikaan iso kertavaikutus ja ratkaista alan ongelmia näkyvästi. Nekin ovat tärkeitä, mutta usein sellaisia, jotka pystytään toteuttamaan vain isoissa organisaatioissa.

Toiminnalla tarkoitan tässä yhteydessä pieniä valintoja ja tietoisia tekoja, joita jokainen meistä alalla olevista voi päivittäisessä elämässään ja työssään tehdä. Uskallan väittää, että moni musiikkialan yhdenvertaisuusongelma juontaa juurensa tilanteisiin, jossa ihminen itse ei ajattele tai huomaa tekevänsä jotain väärin tai jättävänsä tekemättä jotain, mitä olisi pitänyt tehdä.

Toiminnalla tarkoitan tässä yhteydessä pieniä valintoja ja tietoisia tekoja, joita jokainen meistä alalla olevista voi päivittäisessä elämässään ja työssään tehdä. Uskallan väittää, että moni musiikkialan yhdenvertaisuusongelma juontaa juurensa tilanteisiin, jossa ihminen itse ei ajattele tai huomaa tekevänsä jotain väärin tai jättävänsä tekemättä jotain, mitä olisi pitänyt tehdä. Tavallaan tämä on hieman masentavaa, mutta toisaalta myös valo tunnelin päässä – nämä ovat sellaisia ongelmia, jotka ovat helposti korjattavissa, jos vain viitsii vaivautua.

Valta musiikkialalla on edelleen melko keskittynyttä, ja moni kokee, että sisäpiirit ovat tiukkoja. Alalla monella naisella on jopa sellainen kokemus, ettei häntä ole koskaan palkannut mies — vaan aina toinen nainen. Studiot, sessiot ja muut työtilat eivät edelleenkään ole paikkoja, joihin on yhtä helppo astua naisena kuin miehenä. Rahapuhe on vaikeaa ja korvaus ei kohtaa työn määrää. Vanhat käsitykset elävät yhä jossain nurkissa ja esimerkiksi pölyyntynyt ajatus siitä, että naisen instrumentti on vain laulu tai piano, ei ole kokonaan kuollut. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, jotka on hyvä pitää mielessä ja joita jokaisen on hyvä koittaa osaltaan kumota. Mutta sukupuolikeskusteluun (joka ei ole tietenkään ainoa kulma) minulla on positiivisiakin uutisia: meillä Suomen Musiikintekijöissä naisten osuus on kasvava, kaiken kaikkiaan jäsenistöstä 29% on naisia ja viime vuonna liittyneistä 45%. Siis lähes puolet!

Yksi yhdenvertaisuuteen ja myös musiikin monimuotoisuuteen vaikuttava ajankohtainen tekijä on myös Spotifyn tilanne ja musiikin kuuntelun keskittyminen juuri sille alustalle. Spotifyn editorial-listojen kaventuminen ja osin Suomen ulkopuolelta tehtävä kuratointi vaikuttavat erityisesti marginaalissa olevaan musiikkiin sekä uusiin ja pieniin artisteihin.

Suomalaiset kuuntelevat suomalaista musiikkia, jossa lyriikalla on keskeinen rooli — on vaikea uskoa, että ulkomailta tehtävä kuratointi tavoittaa tämän vivahteen, vaikka Spotifyn edustajat Suomen Kuvalehdessä vakuuttivatkin, että homma on hallussa. Ne, joilla on levy-yhtiö tai vahva somebrändi, ovat paremmassa tilanteessa (joskin eivät hyvässä hekään). Muut jäävät helposti varjoon.

Miten tämä liittyy yhdenvertaisuuteen? Siten, että jo aikaisemmin kapea marginaalisemman musiikin ja pienempien indie-tekijöiden kenttä on kaventunut entisestään ja vastuu musiikin näkyvyydestä tuntuu keskittyneen entistä isommin artistin oman mielikuvituksen ja somejaksamisen varaan.

Edunvalvontajärjestöt, erilaiset toimikunnat ja työryhmät tekevät jatkuvasti töitä muun muassa näiden haasteiden selättämiseksi ja vuoropuhelun ylläpitämiseksi. Pohdin itse kuitenkin paljon myös yksilön roolia vaikkapa tässä meidän Musiikintekijöiden upeassa yhteisössä. Miten juuri sinä tai minä voisimme vahvistaa musiikkialaa sisältäpäin?

Siksi haluan jakaa tähän kolme vinkkiä, mitä lähestulkoon jokainen meistä voi tavalla tai toisella hyödyntää:

Yhdenvertaisuus alallamme ei vahvistu, jos huoneissa istuvat vain ne, joita kysymys kipeimmin koskee.

Kolme asiaa, jotka jokainen alalla voi tehdä yhdenvertaisemman ilmapiirin luomiseksi

  1. Tunnista oma valtasi ja ota mukaan uusia tekijöitä

Jokaisella alalla työskentelevällä on enemmän valtaa kuin nopeasti osaisi ajatella. Valtaa on esimerkiksi se, että voit itse valita kenen kanssa työskentelet. On täysin ymmärrettävää, että haluaa tehdä omia musiikkiprojekteja pitkäaikaisten kollegojen ja ystävien kanssa. Heihin luottaa, ja yhdessä tekeminen on helppoa.

Mutta entä jos joskus kysyisit projektiin jotain uutta ihmistä? Tätä kysymystä kysyn itseltänikin usein, ja voisin kysyä vielä useammin. Uuden tyypin pyytäminen mukaan voi olla sinulle pieni teko, mutta samalla toisen uran tai ammatti-identiteetin kannalta iso askel eteenpäin. Ja tiedä vaikka saisit itsekin ihan uusia ideoita.

  1. Ole mukana keskusteluissa, vaikka asia ei tuntuisi suoraan koskevan sinua

Mitä vähemmän yhdenvertaisuusongelmat tuntuvat omakohtaiselta, sitä tärkeämpää on näyttää, että välittää. Jos tunnistat itsesi lauseista ”minun ei pidä osallistua yhdenvertaisuuskeskusteluun, koska olen mies” (eli enemmistössä) tai ”minä toimin aina yhdenvertaisesti, ei minun tarvitse osallistua”, toivoisin, että osallistuisit silti. Yhdenvertaisuus alallamme ei vahvistu, jos huoneissa istuvat vain ne, joita kysymys kipeimmin koskee.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi, että menet mukaan tapahtumiin, työryhmiin tai muihin keskustelutilaisuuksiin, joissa käsitellään yhdenvertaisuusaiheita. Osallistu avoimin mielin alkuun vaikka kuuntelijan roolissa – jo pelkästään läsnäololla on merkitystä.  Rohkaisen osallistumaan tilaisuuksiin usein, sillä yhdenvertaisuuteen liittyy paljon erilaisia ajankohtaisia teemoja, jotka päivittyvät siinä missä muutkin alan käänteet. 

  1. Tarjoa mentorointia, harjoittelupaikkaa tai alan ”sisäpiiritietoa”

Sinulla on todennäköisesti osaamista, joka voi olla alalle tulevalle kullanarvoista, vaikka se sinusta itsestäsi tuntuisi arkiselta. Käy puhumassa oppilaitoksessa. Tarjoa sparrausta tai harjoittelupalkkaa opiskelijalle, tai ota joku alalle tähtäävä tekijä mukaasi yhdeksi aamupäiväksi kuukaudessa. Kerro avoimesti nuoremmille kollegoillesi, miten arkesi musiikintekijänä toimii ja puhu suoraan esimerkiksi rahasta. 

Mentoroinnin tai sparrauksen ei tarvitse olla aikaavievää ja työlästä. Joskus se voi olla vaikka yksi kahvihetki, puhelu tai mahdollisuus tulla seuraamaan tilannetta.

Millä pienellä teolla sinä voisit muuttaa musiikkialaa tänään?

Suomen Musiikintekijöiden yhdenvertaisuussuunnitelma

Tiesitkö, että Suomen Musiikintekijöiden yhdenvertaisuussuunnitelma ja turvallisemman tilan periaatteet ovat jatkuvasti nähtävillä nettisivuillamme? Voit tutustua niihin täällä.

Jojo von Hertzen

Yhteisöpäällikkö
Suomen Musiikintekijät