EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Kirjallisuus

Avainsana: Kirjallisuus

Lähde tapaamaan eurooppalaisia elokuva-alan tekijöitä helmikuussa 2015!

Julkaistu

Grand Scores & Nordic Film Music Day 2015 

 
Mikä?
Grand Scores on vuonna 2014 ensimmäisen kerran järjestetty elokuvamusiikin palkintotapahtuma. Pääsponsorina tapahtumassa on samppanjatalo Moët & Chandon. Kyseessä on juhlatilaisuus, jossa jaetaan eurooppalaisia elokuvasävellyspalkintoja ja juhlitaan säveltäjiä. 
 
Nordic Film Music Day tuodaan nyt osaksi Grand Scores -tapahtumaa. Tarkoitus on päivällä ensin järjestää kohtaamisia elokuva-alan tuottaja- ja ohjaajaportaalle säveltäjien kanssa, ja illalla järjestetään Grand Scores -palkintojen jako.
 
Matkan tarkoituksena on tuoda esiin pohjoismaista elokuvamusiikkiosaamista ja tuoda yhteen pohjoismaisia elokuvasäveltäjiä ja alan eurooppalaisia toimijoita. Nyt on tarkoitus kartoittaa mahdollisuuksia ja toimintaa, ja siksi lähdetään vain muutaman säveltäjän voimin paikalle. Myös muista pohjoismaista on tulossa säveltäjiä ja järjestöihmisiä paikalle.
 
Missä?
Grand Scores järjestetään osana Berliinin elokuvafestivaaleja, Berlinalea. Berlinalessa esitetään vuosittain noin 400 elokuvaa, ja tapahtuman merkittävää antia on suuri European Film Market -tapahtuma, jossa alan ihmiset kohtaavat. 
 
Milloin?
Vierailu Berliiniin tapahtuu ajalla 4.-7.2.2015. Ajanjakso sisältää osallistumisen Nordic Film Music Daysiin ja Grand Scores -tilaisuuteen ja Berlinale-tapahtumaan (tapahtumat, ajankohdat ja sisällöt tarkentuvat myöhemmin).
 
Kenelle?
Haku on avoin kaikille säveltäjille, jotka ovat erikoistuneet elokuva- ja av-tuotantoihin.
 
Miksi lähteä?
Kyseessä on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tapaamaan erityisesti saksalaisen elokuvateollisuuden päättäjä- ja toteuttajatahoa sekä Nordic Film Music Daysin tapahtumaan että Berlinalen tilaisuuksiin.
 
Kustannukset?
Music Finland tukee teosvientituella matka- ja osallistumiskuluja maksimissaan 50% osuudella. Elvis ry huolehtii lopuista matka- ja osallistumiskuluista. Ainoastaan ylläpidosta tulee huolehtia itse. 
 
Miten toimia?
Jos haluat mukaan Berliiniin, lähetä lyhyt CV itsestäsi osoitteeseen toimisto@elvisry.fi. Lähetä hakemuksesi 30.11. mennessä.
 
Tälle tuetulle vienninedistämismatkalle valitaan 3-5 elokuvasäveltäjää. 
 
 

 

Lisätietoa tapahtumasta

 
Grand Scores
 
Berlinale
 
European Market Place
 
Berlinale keskustelut, The EFM Industry Debates
 
Liput
 

 

Nordic Film Music Dayn alustava ohjelma

 
NORDIC FILM MUSIC DAY
 
THE COMPOSERS, THE PEOPLE, THE MUSIC a day with Nordic film and media music 
Wednesday February 4th 2015
the Pan Nordic Building – Rauchstr. 1 – D-10787 Berlin
 
Programme (to be defined)
 
13.00 Wellcome and coffee
Meet composer Jan Erik Kaada and director Bent Hamer, ’1001 grams’ (Norwegian Oscarnominee), moderator Thor Joacim Haga
Short intermission
What is FFACE? – Meet FFACE chairman Bernhard Grimaldi
Meet some of the nominated composers for Grand Scores, the new pan-European film music-price
Lunch
Speeddating with German film-industry
Meet the filmcomposer who will get a Grand Score Award, for a lifetime achievement
Cocktails
19.00 End
 
Nordic Film Composers Network (NFCN) was founded in 2009 with representatives from each of the five Nordic countries through the performing rights associations:
SKAP (Swedish Performing Rights Society)
ELVIS (The Finnish Society of Composers and Lyricists)
ISAC (The Icelandic Society of Authors & Composers, Iceland) NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
BFM Danish organisation for film- and media composers.
 
The principal goals were to strengthen artistic interaction between the Nordic countries and to help Nordic film- and media composers to gain increased access to the international market. There have subsequently been two annual gatherings of the most prominent film composers from the respective countries. As part of the gatherings there have been seminars, meetings and lectures.
 
HARPA Nordic Film Composers Award was invented to put more attention to the Nordic Film music.
 
The winners of the HARPA award and the 10.000 euro have been:
2010 Gothenburg Dani Strömbäck (Finland) for the music to the Finnish film “Letters to Father Jacob” (Finland) 2011 Copenhagen Gaute Storaas (Norway) for the music to the Norwegian film “Elias og jakten på havets gull” 2012 Reykjavik Fredrik Emilson (Sweden) for the music to the Swedish film “Kronjuvelarna”
2013 Norway Tuomas Kantelinen (Finland) for the music to the Finnish film “Puhdistus” (“The Purge”).
2014 Finland Matti Bye (Sweden) for the music for the Swedish film “Faro”
 
NORDIC FILM MUSIC DAY is arranged prior to the Berlinale 2014 and the handing out of the new European film music prize, The Grand Scores.
NORDIC FILM MUSIC DAY will increase access to the European market for the Nordic Film- and Mediacomposers.
Follow us here: filmkomponister.dk

Lähetitkö hakemuksen Laululabraan? Lue tämä!

Julkaistu

Tärkeä tiedotus koskien hakemuksia Laululabraan!

 

LAULULABRA 25.-26.11. Kallio-Kuninkalassa:
 
On käynyt ilmi, että postiosoitteessa eero.lupari(@)elvisry.fi on ollut teknisiä ongelmia, joten epäilemme, etteivät kaikki Laululabraan lähetetyt hakemukset ole varmuudella tulleet perille.
 
Ko. postiosoitteen ongelmat ovat nyt poistuneet, mutta varmuuden vuoksi pyydämme nyt niitä, jotka jo ovat lähettäneet hakemuksensa, mutta eivät ole saaneet kuittausta perille tulleesta lähetyksestään, lähettämään hakemuksen uudelleen. Pahoittelumme ylimääräisestä vaivasta.
 
Jos et vielä ole lainkaan hakenut, niin vielä ehtii! Takaraja on maanantai 17.11. 
 
 

Music Finlandille uusi hallitus – puheenjohtaksi Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen

Julkaistu

Kuva: Nina Lith
 

Suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävän Music Finland ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Elvis ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

 
Music Finland ry:n syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus. Hallituksessa jatkavat uudeksi puheenjohtajaksi valittu Aku Toivonen (Elvis ry), Tapio Korjus (IndieCo ry / Rockadillo), Matti Lappalainen (Suomen Muusikkojen Liitto ry / April Jazz) ja Ahti Vänttinen (Suomen Muusikkojen Liitto ry). Uusia jäseniä ovat Annu Mikkonen (Suomen Säveltäjät ry), Sirke Salovaara (Teosto ry), Wemppa Koivumäki (Musiikkituottajat – IFPI Finland ry / Sony Music Finland) ja Tom Frisk (Suomen Musiikkikustantajat ry / Kaiku Songs). Aku Toivonen toimii tällä hetkellä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtajana. Uusi hallitus aloittaa toimintansa 1.1.2015.
 
Sekä Toivonen että Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen näkevät suomalaisen musiikin kansainvälistymisessä paljon mahdollisuuksia.
 
”Suomalaisella musiikilla on valtavasti kansainvälistä potentiaalia, ja siitä osoituksena on ollut musiikkiviennin jatkuva kasvu sekä suomalaisen musiikin monipuolinen menestyminen maailmalla. Music Finlandilla on tärkeä rooli kansainvälisten onnistumisten rakentamisessa. Tällaisessa taloustilanteessa on tärkeää pitää huoli siitä, että toimintaedellytykset ovat kunnossa, jotta voimme menestyä myös tulevaisuudessa”, Aku Toivonen sanoo.
 
”Laadukas sisältö on kansainvälistymisen edellytys, mutta kehityksen kärkeen ja maailman huipulle pääsemiseksi se ei yksinomaan riitä. Menestys syntyy määrätietoisesta panostuksesta verkostoihin, innovatiivisiin tekoihin sekä uudenlaiseen osaamiseen. Tähän tarvitaan sekä musiikkialan että yhteiskunnan tahtoa ja investointeja”, jatkaa Tuomo Tähtinen.
 
Musiikkialan seuraava yhteinen kärkihanke kohdistuu saksankieliseen Eurooppaan. Aus Finnland 2015–2016  on suurin koskaan toteutettu suomalaisen musiikin kansainvälistymishanke, joka kokoaa yhteen laajasti suomalaisen musiikkialan yritykset, tekijät ja esittäjät.
 
Kärkihankkeen tavoitteena on kasvattaa suomalaista musiikkivientiä ja edistää suomalaisen musiikin näkyvyyttä saksankielisessä Euroopassa ja muilla kohdemarkkinoilla, joihin markkina-alueen vaikutus heijastuu. Saksa on maailman kolmanneksi suurin musiikkimarkkina ja saksankielisellä alueella asuu lähes 100 miljoonaa ihmistä.
 
Lisätietoa
Tuomo Tähtinen, Music Finland
044 069 8000
 
Aku Toivonen, Elvis ry
050 559 0025
 
Music Finland edistää suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja kansainvälistymistä. Yhdistys tarjoaa monipuolisia kansainvälistymisen ja toiminnan kehittämisen palveluita suomalaisille musiikkiammattilaisille ja –yrityksille, tekee aktiivisesti promootiota ja kansainvälistä viestintää, välittää suomalaista kustantamatonta nuottimateriaalia sekä kerää ja tuottaa tietoa suomalaisesta musiikkialasta. www.musicfinland.fi

Digitaalisuus, työ ja kulttuuri Teoston teemat tulevalle hallituskaudelle

Julkaistu

Yli 28 000:a suomalaista musiikintekijää ja kustantajaa edustava Teosto julkaisi keskiviikkona syysseminaarissaan hallitusohjelmatavoitteensa. Tulevalla hallitusohjelmakaudella 2015-2019 on luovan alan kannalta kolme teemaa ylitse muiden: digitaalisuus, työ ja kulttuuri.

”Keväällä 2014 hyväksytty kollektiivihallinnon direktiivi tiivistää suomalaisen musiikkialan suhdetta eurooppalaisiin digitaalisiin sisämarkkinoihin. Uuden kotimaisen lainsäädännön tulee vahvistaa suomalaisten tekijöiden ja kustantajien kilpailukykyä. Nopeasti muuttuvassa digitaalisessa maailmassa järjestöt ovat entistä tarpeellisempia laajojen oikeuspakettien kokoajina ”, toteaa Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä.
 
”Jotta Suomessa työskentelisi tulevaisuudessakin ammattimaisia, kulttuuria uudistavia musiikin tekijöitä täytyy rakenteiden – niin sosiaaliturvan kuin verotuksenkin – olla kunnossa. Meillä ei ole varaa omilla toimillamme vaikeuttaa näin merkittävän ammattiryhmän menestymistä ja ajaa heitä yrityksineen naapurimaittemme houkuttelevampiin toimintaympäristöihin”, sanoo Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
Teoston mukaan verotusta olisi uudistettava siten, että tekijä voi ohjata tekijänoikeuskorvaukset määräysvallassaan olevalle yhtiölle. Sosiaaliturvalainsäädäntöä on puolestaan muutettava niin, että luovien tekijöiden työtulon erityisluonne huomioidaan esimerkiksi työeläketurvaa järjestettäessä.
 
Suomalaisen työn muutoksesta Teoston seminaarissa puhunut johtava asiantuntija Tuomo Alasoini Tekesistä uskoo, että luova ala ja kulttuurityö tulevat olemaan työn muutoksessa voittajia.
 
”Luovan työn alat ovat edelläkävijöitä työn murroksessa. Sellaisten piirteiden merkitys, jotka ovat tyypillisiä jo tänä päivänä luovien alojen yksilöille ja yrityksille, tulevat yleistymään tulevaisuudessa myös muilla aloilla ja niiden työtehtävissä. Uskon, että tätä kautta luovien alojen painoarvo koko kansantaloudessa tulee jatkossa kasvamaan.”
 
Digitaalisia kanavia työssään ennakkoluulottomasti hyödyntävän Phantom -yhtyeen Hanna Toivonen uskoo, että digitaalisuus tarjoaa musiikintekijöille uusia mahdollisuuksia.
 
”Luova työ on maailman muutospaineissa entistä tärkeämpää ja vapaampaa. Kulttuuripääoma on pitkäkestoista ja sen huomioarvolla voi olla merkittäviä sosiaalipoliittisia sekä taloudellisia vaikutuksia. Digitaalinen maailma on antanut vapautta luoda uutta kulttuuria, mediaa ja musiikkialaa, jonka keskiössä onkin rajaton maailma, luova tekijä sekä hänen tarinansa.”
 
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen nostaakin suomalaiset kulttuurin tekijät keskiöön.
 
”Luovuus on ollut avain yksilön ja kansakunnan taloudelliseen menestykseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Suomi tarvitsee menestyäkseen kulttuurin tekijöitä ja uudistajia”, toteaa Timonen.
 
 
Lue lisää Teoston hallitusohjelmateemoista: www.teosto.fi/hallitusohjelmatavoitteet-2015-2019
 

Tekijäfoorumi: hallituksen tekijänoikeusesitys ei paranna tekijöiden asemaa

Julkaistu

Luovan alan tekijöitä edustava Tekijäfoorumi pitää hallituksen tekijänoikeuslakiesitystä puutteellisena ja ristiriitaisena. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle toimittamassaan lausumassa Tekijäfoorumi esittää lakimuutoksia ja toimenpiteitä, jotka parantaisivat edellytyksiä tehdä kohtuullisia sopimuksia.

Luovan alan tekijöitä edustava Tekijäfoorumi on 4.11. toimittanut eduskunnan sivistysvaliokunnalle lausuman, joka esittää tekijänoikeuslakiin muutoksia. Tekijäfoorumiin kuuluvat ammattijärjestöt myös ilmaisevat huolensa niistä muutoksista, joita hallituksen esitykseen tekijänoikeuslain muuttamisesta (HE 181/2014) on tehty lain valmisteluprosessin aikana.
 
Tekijäfoorumin mielestä hallituksen lokakuussa eduskunnalle antama esitys on nykymuodossaan puutteellinen ja ristiriitainen eikä edistä tekijöiden asemaa.
 
Esitys ei vastaa sille hallitusohjelmassa annettuja tavoitteita. Hallitusohjelman tavoitteena oli parantaa tekijöiden asemaa neuvoteltaessa tekijänoikeuden luovutusta koskevia sopimuksia. Nyt annetussa esityksessä kuitenkin todetaan useassa kohdassa, ettei sääntelyn tarkoituksena ole muuttaa nykytilaa.
 
Esitys keskittyy lähes täysin arvioimaan tekijänoikeuden luovutuksesta tehtävien sopimusten kohtuullisuutta jälkikäteen; esityksestä puuttuvat sellaiset elementit, jotka kohtuullistaisivat sopimuksia jo niitä tehtäessä.
 
Esityksestä on poistettu keväiseen, lausuntokierroksella käyneeseen esitysluonnokseen verrattuna lähes kaikki, mikä olisi ollut omiaan parantamaan tekijöiden asemaa.
 
Järjestöjen kanneoikeus parantaisi tilannetta
 
Tekijäfoorumi esittää lausumassaan lakimuutoksia ja muita toimenpiteitä, joilla tekijöiden ja taiteilijoiden oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin.
 
Tekijäfoorumi toivoo epäkohtien korjaamiseksi muun muassa kanneoikeutta tekijänoikeusjärjestöille. Tämä parantaisi mahdollisuuksia puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin, joihin muusikoiden, journalistien, kuvataiteilijoiden ja muiden tekijöiden on vaikeaa yksin puuttua.
 
Tekijäfoorumi on 28 ammatti- ja muun järjestön yhteenliittymä. Tekijäfoorumin muodostavissa järjestöissä on jäseninä yhteensä noin 50 000 henkilöä.
 
 
Lisätietoja:
 
lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto
sanna.nikula (at) journalistiliitto.fi / 0400 548 708
 
lakimies Sonia Meltti, Suomen Kirjailijaliitto
sonia.meltti (at) kirjailijaliitto.fi / 044 757 4155
 
lakimies Tiia-Lotta Lehterä, Suomen Näyttelijäliitto
tiia-lotta.lehtera (at) nayttelijaliitto.fi / 044 207 3171
 

Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa

Julkaistu
Yhteensä n. 90 000:a ammattitaiteilijaa edustava Pohjoismainen taiteilijaneuvosto ilmaisi huolensa kulttuurialojen kohtalosta EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa (TTIP) kauppakomissaari Cecilia Malmströmille ja julkaisi yhteisen kannanoton.

 
Kannanoton keskeinen vaatimus EU:n uudelle komissiolle on, että sopimus ei saa vaikuttaa kansalliseen ja alueelliseen kulttuuripoliittiseen päätöksentekoon ja tukijärjestelmiin Euroopassa, eikä vaikeuttaa uusien toimenpiteiden ja tukirakennelmien käyttöönottoa esimerkiksi digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osalta.
 
Kannanoton vaatimukset:
  • neuvotteluissa tulee noudattaa Unescon sopimusta aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja edistämisestä.
  • koska neuvotteluissa käytetään ns. negatiivista järjestelmää ( kaikki alueet joita ei ole erikseen mainittu kuuluvat sopimukseen ) tulee koko kulttuurisektori Unescon sopimuksen määrittelemässä laajuudessa kirjata sopimukseen kuulumattomaksi.
  • pitkälle tulevaisuuteen ulottuva, teknologioista ja toiminta-alustoista riippumaton audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien online) kirjaaminen sopimukseen kuulumattomaksi.
  • neuvotteluprosessin läpinäkyvyyden lisääminen mm. parantamalla asiakirjojen saatavuutta.

Lue englanninkielinen kannanotto.

Hae Music Finlandin teosvientitukea 15.11. mennessä

Julkaistu
Music Finlandin teosvientituet ovat nyt haettavissa. Teosvientituki on osa Music Finlandin teosvienninedistämisstrategiaa, jolla tuetaan suomalaisten säveltäjien, kirjoittajien, tuottajien ja heidän edustajiensa kansainvälistymistä ja vientiä. 

 
Tuella kannustetaan kirjoittajia, säveltäjiä ja kustantajia esimerkiksi osallistumaan kansainvälisiin co-write-workshopeihin, tekemään teosvientimatkoja sekä oma-aloitteisia co-write-matkoja ja matkustamaan teostensa esityksiin ulkomaille. Tukea voi käyttää myös muihin teoksen vientiä edistäviin toimenpiteisiin sekä kansainvälisten kumppanien Suomeen suuntautuviin matkoihin.
 

Hae nyt Georg Malmstén -säätiön apurahaa

Julkaistu

Hae apurahaa 31.10. mennessä!

Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on 31.10. (postileima) mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön. 

 
Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry,  Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (Kopioston valokopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.
 
Apurahat myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.
 
Hakemukset on tehtävä säätiön lomakkeelle, joita saa Elvisin toimistosta. Voit täyttää ja tulostaa hakemuksen myös tästä.
 
 
Säätiön yhteystiedot
 
Georg Malmstén -säätiö
c/o Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
 
Urho Kekkosen katu 2 C
00100 Helsinki
Puh. (09) 407 991
Fax (09) 440 181

Pohjoismaissa jo kahdeksan miljoonaa streaming-palveluiden käyttäjää

Julkaistu
Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska ovat musiikin digitaalisten markkinoiden kehityksen kärjessä, kertoo kolmen pohjoismaisen tekijänoikeusjärjestön – Teoston, Norjan Tonon ja Tanskan Kodan – teettämä laaja kyselytutkimus.

 
Arviolta kahdeksan miljoonaa kuluttajaa (15–65-vuotiaat internetin käyttäjät) on käyttänyt streaming-musiikkipalveluita (kuten Spotify ja Wimp) kyselyä edeltäneiden kahdentoista kuukauden aikana. Yksin Spotifylla on arviolta noin seitsemän miljoonaa käyttäjää näissä neljässä maassa.
 
Kaikkiaan 78 % kyselyvastaajista kertoi kuluttaneensa musiikkia digitaalisessa muodossa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suosituimpia palveluita olivat YouTube (musiikki ja musiikkivideot), Spotify, iTunes ja Wimp.
 
Pohjoismaat maailman kärkijoukkoa digitaalisten musiikkimarkkinoiden kehityksessä
 
Joka viides kyselyyn vastannut (20 %) kertoo maksaneensa digitaalisesta musiikista (lataukset, streaming) viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa arviolta kolmea ja puolta miljoonaa digimusiikista maksanutta. Norjalaisista vastaajista lähes 40 prosenttia sanoo maksaneensa digimusiikista.
 
Suomessa digitaalisesta musiikista maksaneiden osuus on Pohjoismaiden pienin: vain 13 % vastaajista kertoo maksaneensa vuoden aikana digitaalisesta musiikista.
 
Selkein ero Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä on laajakaista- ja mobiililaajakaistaliittymien yhteydessä laskutettavien musiikkipalveluiden tilaajamäärissä. Suomessa 4 % vastaajista kertoo maksavansa musiikkipalveluista liittymän yhteydessä, kun Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa osuus on 14–27 %. Itse liittymämaksuihin kuukaudessa käytetty rahamäärä ei eroa merkittävästi eri maiden välillä. Eroa ei myöskään selitä kiinnostus musiikkiin tai fyysisten äänitteiden ostaminen, joiden suhteen erot maiden välillä ovat pienet.
 
Pohjoismaiden netinkäyttäjät ovat tottuneita digitaalisten palveluiden käyttämiseen: kaksi kolmesta on katsonut TV- tai elokuvasisältöjä verkosta, 57 % on lukenut digilehtiä älypuhelimella tai tablet-laitteella, ja lähes joka toinen on käyttänyt pankkipalveluja mobiililaitteella.
 
Musiikkiin liittyviä sisältöjä myös kulutetaan ja jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa: 27 % vastaajista seuraa yhtä tai useampaa artistia sosiaalisen median palveluissa, ja 31 % kaikista vastaajista (48 % 15–25-vuotiaista vastaajista) kertoo jakaneensa sosiaalisen median palveluissa linkkejä yksittäisiin kappaleisiin tai soittolistoihin.
 
Kaikille neljälle tutkimukseen osallistuneelle maalle on ominaista vahva paikallinen musiikkikulttuuri ja kotimaisen musiikin kohtuullisen hyvä saatavuus verkkopalveluista: kolmasosa kyselyvastaajista sanoo kotimaisen musiikin löytämisen olevan helppoa.
 
Maille on yhteistä myös musiikkiharrastuksen yleisyys (15 % vastaajista soittaa jotain instrumenttia tai laulaa) ja aktiivinen elävän musiikin yleisö.
 
Kyselyvastaajista yli puolet pitää musiikkia niin tärkeänä, että heidän olisi vaikeaa tai mahdotonta luopua musiikin kuuntelusta.
 
Polaris Nordic Digital Music Survey 2014
 
Kyselytutkimus tehtiin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kesäkuussa 2014. Webkyselyn kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat internetin käyttäjät ja kyselyvastaajia oli yhteensä 4000 (1000 vastaajaa /maa).
 
Kysely toteutettiin kolmen Pohjoismaisen musiikin tekijänoikeusjärjestön toimesta. Teosto, Tono (Norja) ja Koda (Tanska) ovat säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöjä, jotka tekevät yhteistyötä Polaris Nordic -nimikkeen alla. Polaris-yhteistyön tavoitteena on tehostaa järjestöjen toimintaa muun muassa kehittämällä yhteisiä taustajärjestelmiä.
 
Teosto, Tono ja Koda lisensioivat digitaalisia musiikkipalveluja Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Järjestöt edustavat yhteensä 95 000 musiikintekijää ja kustantajaa ja tilittivät vuonna 2013 musiikintekijöille ja kustantajille 195 miljoonaa euroa heidän musiikkinsa käytöstä.
 
Teosto edustaa yli 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja ‑kustantajille.

Gramexille ja Teostolle yhteisyritys asiakaspalvelua varten – Gramex- ja Teosto-luvat saa tulevaisuudessa yhdeltä luukulta

Julkaistu
Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto ovat päättäneet perustaa yhteisyrityksen hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta ja asiakaspalvelua. Toiminnot suunnitellaan siirrettävän yritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutos vaikuttaisi ensimmäisiin nykyisiin asiakkaisiin vuonna 2016 ja loppuihin asteittain vuoteen 2019 mennessä.

 
Medialisensointi – eli musiikin käyttö muun muassa radiossa, televisiossa, internetissä ja av-tuotannoissa – ei siirry yhteisyritykselle. Luvat näihin tarkoituksiin ostetaan jatkossakin suoraan Teostosta ja Gramexista.
 
– Yhteinen palveluyritys helpottaa asiakkaiden arkea ja parantaa asiakaspalvelua, koska useimmat heistä tarvitsevat luvan kummaltakin järjestöltä, kommentoi Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi.
 
– Toimintamme palvelee kehittyvää musiikkimarkkinaa. Tavoitteenamme on, että jatkossa suurin osa asiakkaistamme saa Gramex- ja Teosto-luvat yhdeltä luukulta, sanoo Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo.
 
Yhteisyritys tilittää keräämänsä korvaustuotot Teostolle ja Gramexille ja nämä jakavat ne edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Järjestöt omistavat yhteisyrityksen puoliksi.
 
– Teoston ja Gramexin yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia, muun muassa yhteisten alue-edustajien osalta, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä kertoo. – Yhteisyrityksen avulla pystymme syventämään yhteistyötä entisestään.
 
– Kun musiikkilupien hankkiminen helpottuu, se on omiaan lisäämään musiikin käyttöä. Tehokas palvelumme tulee hyödyttämään niin musiikin käyttäjiä kuin oikeudenomistajiakin, sanoo Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila.
 
Gramexilla ja Teostolla on tällä hetkellä yhteensä liki 40 000 musiikin käyttäjäasiakasta. Suurimmalla osalla heistä on sopimus kummankin järjestön kanssa. Jatkossa näiden asiakkaiden palvelusta vastaa yhteisyritys, joitakin suurempia avainasiakkaita lukuun ottamatta. Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu lupien myyntiin ja markkinointiin. Gramex ja Teosto päättävät hinnoista jatkossakin itse. Tyypillisiä taustamusiikin käyttäjiä ovat ravintolat, kaupat ja parturi-kampaamoiden kaltaiset asiakaspalvelu- tai odotustilat.
 
Lisätietoja
 
Teosto, toimitusjohtaja Katri Sipilä, puh. 040 580 3430
 
Gramex ry, toimitusjohtaja Hannu Marttila, puh. 0500 513 678
 
Teosto edustaa 28 000:ta kotimaista ja noin kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikin kustantajaa. Teosto keräsi vuonna 2013 kotimaasta esityskorvauksia 50,3 miljoonaa euroa, josta toimintakulujen vähentämisen jälkeen tilitetään 86 prosenttia musiikintekijöille ja -kustantajille.
 
Gramex edustaa noin 50 000:ta kotimaista ja lukuisia ulkomaisia muusikoita, laulajia, kapellimestareita ja musiikkituottajia. Gramex keräsi vuonna 2013 korvauksia noin 20 miljoonaa euroa ja sen korvaushallinnon kulut ovat noin 14 % kerätyistä korvauksista. Gramex maksoi vuonna 2013 korvauksia yhteensä 18,6 miljoonaa euroa.