Musiikintekijä kaijastuksia

Syksyn lehtiä

Olen viime aikoina pohtinut syitä orastavalle optimismilleni. Maailma kun ei välttämättä muutu vain huonoon suuntaan. Syksyn lehtiä tonkiessa tosin selviää, ettei media yksimielisesti jaa toiveikkuuttani.

Ilmastoaktivisti Gretan me tunnemme jo etunimeltä, hyvä niin. Vaikka jotkut, arvostetutkin, mielipideautomaatit ovat vähätelleet hänen tietotaitoaan ja kovin huolehtineet Asperger-nuoren jaksamisesta, on selvää, että liike ei enää pysähdy. Gretan esiintulo oli lähtölaukaus, jonka ansiosta ilmaston puolesta tehdään nyt töitä näkyvämmin, kuuluvammin ja paremmissakin piireissä. Hän ei kanna maapalloa hennoilla hartioillaan, hän on heittänyt pallon meille, kaikille.

Talouslehti Financial Times yllätti kritiikillä nykymuotoista kapitalismia kohtaan: Osakkeenomistajien voiton maksimointi ei talouden veturina enää toimi. Työntekijöiden, asiakkaiden, yhteisön ja ympäristön etu on otettava huomioon. 180 yhdysvaltalaista suuryritysten johtajaa on samoilla linjoilla. Suomessa tehdaspaikkakuntien patruunat aikoinaan kantoivat yhteiskuntavastuuta, ihan ajassa olisivat tänään!

Arkadianmäellä uusi hallitus on tarttunut rohkeasti ilmasto- ja kulttuuriasioihin. Media ei ole linjauksista juuri kiitellyt. Parin kuukauden näyttöjen jälkeen jotkut jo toteavat, että pieleen meni, liikaa on luvattu, ja eväätkin on kohta jo syöty.

Toivottavasti hallitus kestää arvostelua ja tekee rohkeita siirtoja. Toivottavasti on silmää nähdä, että esimerkiksi nykyinen eläke- ja sosiaaliturva kaipaa samanlaista tuuletusta kuin nykykapitalismikin. Järjestelmä ei tällä hetkellä vastaa niihin haasteisiin, joihin kasvava itsensä työllistäjien ja pienten yrittäjien joukko arjessaan törmää.

Toivottavasti taiteen rahoitus (eli investointi luoviin aloihin) saadaan uudistettua, hiipuvista veikkausvaroista huolimatta.

Myös yksityisen kopioinnin hyvitys kaipaa päivitystä digiaikaan. Syksyn alkajaisiksi sitä uhkasi neljän miljoonan euron leikkaus, joka olisi suoraan vaikuttanut mm. MES-apurahoihin ja moniin kulttuuritapahtumiin ja -hankkeisiin. Onneksi meitä toimijoita kuunneltiin, ja hyvitys päätettiin säilyttää ennallaan vuosina 2020­–2021. Työrauha uudistustyöhön on siis turvattu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän merkittävää lisäämistä 51:stä 100 eläkkeeseen. Jostain syystä hallitus jätti esityksen huomiotta. Niinpä liian moni tekijä jää tunnustetusta työstään huolimatta vaille kohtuullista eläketurvaa. Tekijänoikeusaloilla tilanne on ikävän tuttu, joten tähän palaamme kyllä.

Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa tasaisesti ja on tällä hetkellä jo lähes neljä prosenttia, eli suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden. Olemme siis ansainneet hallituksen, joka huomioi ja kuuntelee luovan alan näkemyksiä.

Syksyn yllättävimmän keskustelunavauksen teki konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen (Kesk.). Uudessa Aidan toiselta puolelta -kirjassaan hän pohtii, olisiko joskus hyvä valita pääministeri puoluejohtajien sijaan koulutuksen tai kulttuurin puolelta: ”Olisihan siinä hohtoa todeta, että Suomea johtaa leimallisesti sivistyspääministeri”.

Ja olisi siinä hohtoa kehuskella maailmalla, että meillä on tätä nykyä kulttuurihallitus!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja

Melkein maalissa!

Lämmin kiitos niille kahdeksalle suomalaiselle europarlamentaarikolle, jotka äänestivät KYLLÄ! Vaikka EU-tason menestys on musiikintekijöille vasta välietappi, työvoittoa kannattaa, ja täytyy, juhlia!

Tekijänoikeusdirektiivi velvoittaa alustapalvelut sopimaan tekijänoikeudellisen sisällön käytöstä. Ei siis meemikieltoja, ei internetin kuolemaa, vain korvaus sisällöntekijöille silloin kun sisältö on suojattua. Startup-yritykset ja muut pienet palveluntarjoajat jäävät direktiivin vaikutuksen ulkopuolelle.

”Ei siis meemikieltoja, ei internetin kuolemaa, vain korvaus sisällöntekijöille silloin kun sisältö on suojattua.”

Direktiivi lisää velvoitteita sopimusten läpinäkyvyyden lisäämiseen ja kohtuullisesta korvauksesta sopimiseen. Se sisältää myös tärkeän periaatteen: tekijä on oikeutettu purkamaan sopimuksen, jos hänen teoksiaan ei sovitusti hyödynnetä ja aseteta saataville.

Ilman direktiivin tuomaa turvaa me tekijät olemme digimarkkinoilla kuin lastut lainehilla. Alustapalvelut kuitenkin rakensivat bisnesvirtansa ilmaisten lastujen varaan, ja saavutetuista eduista on tunnetusti vaikea luopua.

Onkin ollut hienoa havaita, että EU-päättäjät, myös suuri osa omista parlamentaarikoistamme, ovat heränneet kantamaan huolta myös meidän ”alkutuottajien” selviytymismahdollisuuksista. Vaikka Googlen masinoimat massiiviset kampanjat ovat täyttäneet heidän meilinsä ja Twitter-seinänsä, he ovat nähneet meidän tärkeimmän viestimme: pyrkimyksen reiluun kohteluun digimarkkinoilla.

Tekijöiden ääni on nyt yhtenäisempi kuin koskaan. Kattojärjestömme ECSAn kautta ja rinnalla me suomalaiset musiikintekijät olemme osoittaneet olevamme osa eurooppalaista luovaa yhteisöä, jota todella kuunnellaan ja jonka olemassaolo koetaan tärkeäksi.

Emme me tätä yksin tehneet! Koko luova ala, niin tekijät kuin bisnespuoli, on toiminut yhteistyössä kaikki nämä vuodet. Siksi tuntui karulta, kun mm. äänitetuottajien ja kustantajien kattojärjestöt käänsivät hetkeksi selkänsä musiikintekijöille ja esittäjille, juuri ennen ratkaisevia viimeisiä neuvotteluita. He lähettivät neuvottelijoille avoimen kirjeen, jossa vaativat koko direktiiviesityksen hylkäämistä. Olivatpa motiivit mitkä tahansa, onneksi harharetkiltä palattiin yhteisen asian ääreen.

”Seuraava urakka onkin jo alkamassa. Ennen kuin direktiivi astuu voimaan, se täytyy implementoida, eli sovittaa kansalliseen lainsäädäntöön.”

Kompromisseineenkin direktiivi, ja varsinkin artiklat 17 (aikaisemmissa luonnoksissa 13) sekä 18-22 (aikaisemmin 14-16), ovat avain parempaan ja reilumpaan tulevaisuuteen. Ei päätepiste, vaan seuraavan uurastuksen alku!

Seuraava urakka onkin jo alkamassa. Ennen kuin direktiivi astuu voimaan, se täytyy implementoida, eli sovittaa kansalliseen lainsäädäntöön. Luvassa on monipolvista keskustelua ja sanamuotojen viilaamista ainakin seuraavan kahden vuoden ajan. Suomi on nimittäin niitä harvoja Euroopan maita, jotka ovat sinnikkäästi vastustaneet direktiivin hyväksymistä. ”Virallinen kanta” ei ole koko totuus, sillä esimerkiksi eduskunnan sivistysvaliokunta antoi kannatuksensa ajatukselle, että alustapalvelut velvoitetaan maksamaan sisällöntekijöille kohtuullinen korvaus, tietyin reunaehdoin. SiVP 119/2018 vp.

Olen keskustellut kevään aikana usean, eri puolueita edustavan poliitikon kanssa, ja olen vakuuttunut, että poliittista tahtoa oikeudenmukaisen lainsäädännön toteuttamiseen riittää.

Elämme nyt kaksien vaalien kevättä. Sinä olet mukana päättämässä, kenen käsissä meille tärkeät asiat ovat seuraavan neljän (Eduskunta) ja viiden (EU-parlamentti) vuoden ajan ovat. Äänestämällä fiksusti saat myös oikeuden kiukutella, jos ne #%&leen päättäjät tyrivät!

Mitä eduskuntavaaliehdokkaat kulttuuriasioista ajattelevat? Jos luovien alojen tulevaisuus vaikuttaa omaan ehdokasvalintaasi, etsi itsellesi sopiva ehdokas Luovien alojen vaalikoneesta!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja