Musiikintekijät -logo

Syksyn lehtiä

Kaijastuksia

Syksyn lehtiä

Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa tasaisesti ja on tällä hetkellä jo lähes neljä prosenttia, eli suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden. Olemme siis ansainneet hallituksen, joka huomioi ja kuuntelee luovan alan näkemyksiä.

Olen viime aikoina pohtinut syitä orastavalle optimismilleni. Maailma kun ei välttämättä muutu vain huonoon suuntaan. Syksyn lehtiä tonkiessa tosin selviää, ettei media yksimielisesti jaa toiveikkuuttani.

Ilmastoaktivisti Gretan me tunnemme jo etunimeltä, hyvä niin. Vaikka jotkut, arvostetutkin, mielipideautomaatit ovat vähätelleet hänen tietotaitoaan ja kovin huolehtineet Asperger-nuoren jaksamisesta, on selvää, että liike ei enää pysähdy. Gretan esiintulo oli lähtölaukaus, jonka ansiosta ilmaston puolesta tehdään nyt töitä näkyvämmin, kuuluvammin ja paremmissakin piireissä. Hän ei kanna maapalloa hennoilla hartioillaan, hän on heittänyt pallon meille, kaikille.

Talouslehti Financial Times yllätti kritiikillä nykymuotoista kapitalismia kohtaan: Osakkeenomistajien voiton maksimointi ei talouden veturina enää toimi. Työntekijöiden, asiakkaiden, yhteisön ja ympäristön etu on otettava huomioon. 180 yhdysvaltalaista suuryritysten johtajaa on samoilla linjoilla. Suomessa tehdaspaikkakuntien patruunat aikoinaan kantoivat yhteiskuntavastuuta, ihan ajassa olisivat tänään!

Arkadianmäellä uusi hallitus on tarttunut rohkeasti ilmasto- ja kulttuuriasioihin. Media ei ole linjauksista juuri kiitellyt. Parin kuukauden näyttöjen jälkeen jotkut jo toteavat, että pieleen meni, liikaa on luvattu, ja eväätkin on kohta jo syöty.

Toivottavasti hallitus kestää arvostelua ja tekee rohkeita siirtoja. Toivottavasti on silmää nähdä, että esimerkiksi nykyinen eläke- ja sosiaaliturva kaipaa samanlaista tuuletusta kuin nykykapitalismikin. Järjestelmä ei tällä hetkellä vastaa niihin haasteisiin, joihin kasvava itsensä työllistäjien ja pienten yrittäjien joukko arjessaan törmää.

Toivottavasti taiteen rahoitus (eli investointi luoviin aloihin) saadaan uudistettua, hiipuvista veikkausvaroista huolimatta.

Myös yksityisen kopioinnin hyvitys kaipaa päivitystä digiaikaan. Syksyn alkajaisiksi sitä uhkasi neljän miljoonan euron leikkaus, joka olisi suoraan vaikuttanut mm. MES-apurahoihin ja moniin kulttuuritapahtumiin ja -hankkeisiin. Onneksi meitä toimijoita kuunneltiin, ja hyvitys päätettiin säilyttää ennallaan vuosina 2020­–2021. Työrauha uudistustyöhön on siis turvattu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti valtion ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrän merkittävää lisäämistä 51:stä 100 eläkkeeseen. Jostain syystä hallitus jätti esityksen huomiotta. Niinpä liian moni tekijä jää tunnustetusta työstään huolimatta vaille kohtuullista eläketurvaa. Tekijänoikeusaloilla tilanne on ikävän tuttu, joten tähän palaamme kyllä.

Luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa tasaisesti ja on tällä hetkellä jo lähes neljä prosenttia, eli suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuuden. Olemme siis ansainneet hallituksen, joka huomioi ja kuuntelee luovan alan näkemyksiä.

Syksyn yllättävimmän keskustelunavauksen teki konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen (Kesk.). Uudessa Aidan toiselta puolelta -kirjassaan hän pohtii, olisiko joskus hyvä valita pääministeri puoluejohtajien sijaan koulutuksen tai kulttuurin puolelta: ”Olisihan siinä hohtoa todeta, että Suomea johtaa leimallisesti sivistyspääministeri”.

Ja olisi siinä hohtoa kehuskella maailmalla, että meillä on tätä nykyä kulttuurihallitus!

Kaija Kärkinen
Suomen Musiikintekijöiden hallituksen puheenjohtaja


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2019

Selaa lehden artikkeleita