EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä artikkeli

Avainsana: artikkeli

Musiikintekijöiden rahaston haku on avattu – hae 31.8. mennessä!

Julkaistu

Tällä hakukierroksella jaettavat stipendiluokat ovat:

  1. Työskentelystipendi luovaan työhön säveltäjänä, sanoittajana ja/tai sovittajana. Stipendiä voi hakea myös tilaustöihin.
  2. Uralle-stipendi nuorelle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä.
  3. Reissustipendi musiikintekijöiden luovasta (sävellys, sanoitus ja/ tai sovitus) työstä aiheutuvien matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan sekä ammattiin tai ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien tapahtumien osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla.
  4. Hankintastipendi musiikintekijöille työkalujen (soittimet, ohjelmistot, tietokoneet, muut laitteet, yms.) hankintaan tai työskentelytilojen vuokraan.
  5. Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu. Hakijan tulee olla vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  6. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokka. Stipendi on tarkoitettu luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittajien luovaan taiteelliseen työskentelyyn, luovaan työskentelyyn residenssissä, verkostojen vahvistamiseen, täydennyskoulutukseen, ammatilliseen pätevöitymiseen tai sanoittamista edistävään hankintaan.

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan sanoituksella tarkoitetaan tässä sanoitusta, joka on osa ensisijaisesti evankelis-luterilaisissa seurakunnissa käytettäväksi tarkoitettua musiikkia.

Tutustu stipendiluokkiin ja kriteereihin rahaston sivuilla.

Haku päättyy viimeisenä jättöpäivänä kello 23.59. Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2023 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2024.

Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.

Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen. Huomioithan, että kaikki stipendien saajien nimet julkaistaan Klaavi.fi -sivustolla.

Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.

Tiesitkö?

Suomen Musiikitekijät tarjoaa myös apurahaneuvontaa. Asiantuntijamme Riitta Huttunen neuvoo mielellään apurahoihin liittyvissä kysymyksissä. Huomioithan, että asiantuntijamme on rahaston sihteeri, eikä siksi voi kommentoida suoraan Musiikintekijöiden rahastolle lähetettäviä hakemuksia.

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036
rahasto@musiikintekijat.fi

Elvis sai kiitosta NPU:ssa

Julkaistu
(Alkuperäinen julkaisuvuosi 1997)

Elviksen kahden vuoden urakka NPU:n isäntänä päättyi toukokuun lopussa pidettyyn kongressiin. Helsinkiin saapui 14 kokousedustajaa ja muutama seuralainen viikonlopuksi 24. – 25.5.1997.

Grand Marina -hotellissa pidetyssä kokouksessa käytettiin eniten aikaa kysymyksiin, jotka liittyivät tekijöiden ja kustantajien välisiin suhteisiin. Muiden maiden edustajat olivat erittäin kiinnostuneita kuulemaan, mitä Suomessa on tapahtunut. Sekä Riihimäen käräjäoikeuden päätös Kari Kuuvan tapauksessa sekä kilpailuviraston päätös Elviksen tutkimuspyyntöön nähtiin rohkaisevina todisteina siitä, että tekijöiden vaatimukset alkavat saada vastakaikua.

Elviksen toiminta tällä alueella sai sisarjärjestöiltä varauksettoman tuen ja kiitoksen. Norjalaiset ja tanskalaiset kertoivat, että heillä on vireillä vastaavanlaiset oikeustapaukset kuin Kari Kuuvan tapaus, jossa käräjäoikeus viime keväänä tuomitsi sopimukset purettaviksi. Samansuuntainen tuomio Norjassa annettiin sitten kesäkuun lopussa, mistä pidempi selostus toisaalla tässä lehdessä.

Genret kilpailuvirastoon?

NPU:n kongressissa keskusteltiin myös mm. jakosäännöstä ja tilityssäännöistä. Ruotsalaisten ja norjalaisten murheena on edelleen genrejako, josta näiden maiden vakavat säveltäjät eivät tietenkään halua luopua. Me elvisläiset väläyttelimme kollegoillemme kääntymistä paikallisen kilpailuviraston puoleen. Kevyiden tekijöiden joukkovoima ei Norjassa ja Ruotsissa ole yhtä tehokas kuin mitä se on ollut Suomessa johtuen NOPA:n ja STIM:n erilaisista säännöistä, joiden mukaan esimerkiksi STIM:ssä on kaikki olennaiset päätökset tehtävä yksimielisesti.

Vilkasta keskustelua käytiin myös musiikkijournalismista (ja sen puuttumisesta) tämän päivän radioasemilla. Nämäkin murheet tuntuivat olevan kaikilla yhteisiä. Yleisradion tapaan on julkisen palvelun rooli muuallakin hämärtynyt ja mainosradioiden formatointityyli levinnyt kaikkialle. Elviksen edustajat kertoivat huhtikuussa pidetystä musiikkijournalismiseminaarista sekä musiikkitoimittajien yhdistyksen puuhaamisesta. Tanskalaiset puolestaan kertoivat kuuntelijatutkimuksesta, josta lisää täällä.

NPU-palkinto Rauno Lehtiselle

NPU-kongressin yhteydessä luovutettiin tämän vuoden NPU-palkinto Rauno Lehtiselle. Kyseinen palkinto jaetaan kahden vuoden välein pidettävän kongressin isäntämaan ansioituneelle henkilölle.

Esittäessään Raunoa palkinnon saajaksi Elvis esitti perusteluissa mm., että hän on harvinaisen monipuolinen musiikin tekijä, joka toimii säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, kapellimestarina, soittajana ja jopa laulajanakin. Ulkomailla hänen Letkiksensä on Sibeliuksen sävellysten jälkeen varmaankin tunnetuin suomalainen sävellys. Hän on ollut aktiivinen myös järjestöelämässä, niin Elviksen ja Teoston johtokunnassa kuin NPU:ssakin.

Palkinto luovutettiin sunnuntai-iltana Suomenlinnassa pidetyillä NPU-illallisilla. Palkinnon konkreettisena olomuotona oli jouhikko. Rane totesikin kiitospuheessaan, että tällaista soitinta hän ei vielä hallitsekaan. Hän myös riemastutti pohjoismaisia ystäviä muistelemalla niitä NPU:n kokouksia, joissa hän itse on ollut mukana, sekä määrittelemällä kunkin maan kansalliset ominaispiirteet. Meille nuoremmille hän näytti esimerkkiä sujuvalla tanskankielellään, joka on perua hänen Tanskaan tekemiltä muusikkokiertueilta. Illan ohjelmaan kuului tietysti myös Letkiksen tahdissa tanssittu letkajenkka, jonka Leinosen Jussi hanurillaan säesti.

Suomalaisista NPU-palkinnon ovat aikaisemmin saaneet Georg Malmstén, Harry Bergström ja George de Godzinsky.

NPU-kongressi päättyi, kun kaksi vuotta presidenttinä toiminut Juhani Leinonen luovutti tehtävän Tanskan DPA:n Hans Dahlille. Suomeen kongressi on luvassa seuraavan kerran vuonna 2007. Uskaltaiskohan ennustaa, että maailma on musiikintekijöiden edunvalvonnan vinkkelistä silloin aika toisenlainen.