Onko kevyt jo tarpeeksi painavaa?

Onko kevyt jo tarpeeksi painavaa?

”Kotimainen kevyt musiikki on painavaa suomalaista kulttuuria!” Näin sanotaan julisteessa, joka on ripustettu seinälle neuvotteluhuoneeseen yhdistyksemme toimistossa. Juliste ei ole enää ihan uusi.

Kuten tunnettua, Elvikselle tulee parin vuoden kuluttua viisikymppiä mittariin. Menneiden vuosikymmenien aikana tärkeimpiä yhdistyksen tehtäviä on ollut suomalaisen kevyen musiikin edistäminen. Lukemattomissa eri paikoissa on ponnisteltu sen eteen, että kevyt musiikki saisi sille kuuluvan arvostuksen. Usein kevyen musiikin aseman parantamiseen on pyritty suhteessa vakavaan musiikkiin.

Elvis ry:n tarkoitus on yhdistyksen sääntöjen mukaan ”suomalaisen kevyen musiikin edistäminen, jäsenkuntansa yhdistäminen sekä pitäminen kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvan kehityksen tasalla, jäsenistön taloudellisten etujen valvominen sekä suomalaisen kevyen musiikin ja sen sanoituksen taiteellisen tason ylläpitäminen ja kehittäminen.”

Mutta ovatkohan säännöt tältä osin jo vanhentuneet? Vieläkö ”suomalaisen kevyen musiikin edistäminen” tuntuu alta kolmekymppisistä musiikintekijöistä niin tärkeältä, että sen on oltava säännöissä ensimmäisenä?

Toimintasuunnitelmassa uusia tuulia

Elvis ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2002 hyväksyttiin vuosikokouksessa 25. helmikuuta. Aikaisempiin toimintasuunnitelmiin verrattuna se on laajempi ja sisältää entistä enemmän niitä tavoitteita, joita yhdistys ajaa. Sitä voitaisiin siis kutsua myös tavoiteohjelmaksi.

Toimintasuunnitelman aluksi todetaan, että yhdistyksen toiminnan tärkein alue on musiikintekijöiden edunvalvonta ja että siinä keskeisimmällä sijalla on musiikintekijöiden tekijänoikeuksien puolustaminen ja edistäminen. Tässä yhteydessä viitataan niihin ”EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin edellyttämiin muutoksiin, joita Suomen tekijänoikeuslakiin ollaan parhaillaan tekemässä. Yhdistyksen kantana on, että tekijänoikeuslaissa tulee olla mahdollisimman vähän tekijänoikeutta koskevia rajoituksia. Kiireellisimmin tulisi poistaa musiikin jumalanpalveluskäyttöä ja opetuskäyttöä koskevat rajoitukset.”

Kevyen musiikin aseman parantaminen suhteessa vakavaan musiikkiin nousee esiin toimintasuunnitelman toisessa kohdassa, jossa käsitellään Teostoa. Ensimmäiseksi korostetaan kuitenkin Teoston avoimuutta ja läpinäkyvyyttä:

”Tekijänoikeusseurojen toiminnan tulee olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää sekä täyttää kilpailulainsäädännön vaatimukset myös suhteessa oikeudenhaltija-asiakkaisiin.”

Sitten määritellään Elvis ry:n tavoitteet Teoston tilitysjärjestelmän kehittämisessä.

”ELVISin tavoitteena on, että Teoston perintä ja tilitys olisivat mahdollisimman tarkoin toisiaan vastaavia. Käytännöistä, joissa varsinaisessa tilityksessä suositaan joitakin musiikinlajeja, tulee kokonaan luopua. Varsinaisessa tilityksessä teosten tulee siis olla tasa-arvoisia eikä esimerkiksi sillä saa olla merkitystä, onko teoksen tekijä kotimainen vai ulkomainen.”

Toimintasuunnitelmassa korostetaan siis kaikkien teosten tasa-arvoisuutta. Kevyestä ja vakavasta musiikista ei erikseen puhuta. Käytännössähän tasa-arvoisuus tarkoittaa Teoston tilityksissä sitä, että kaikessa noudatetaan markkinatalouden lakeja niin tarkoin kuin mahdollista. Eikä kulttuuripolitiikkaa tai sosiaalipolitiikkaa.

Näitä kahta viimeksi mainittua voidaan sen sijaan toimintasuunnitelman mukaan harjoittaa niin sanottujen kansallisten varojen puitteissa. Näiden tukitoimien tulee kuitenkin olla Teoston jäsen- ja asiakaskunnan kannalta hyväksyttäviä.

Tässä kohtaa puhutaan toimintasuunnitelmassa ensimmäistä kertaa vakavasta musiikista:

”Tämä tuki tulee kohdistaa eläville tekijöille ja heidän kustantajilleen. Tuesta kohtuullinen osa voi kohdentua eläville vakavan musiikin säveltäjille ja heidän kustantajilleen.”

Verotuksen epäkohtiin yhä suurempi huomio

Toimintasuunnitelmassa on nyt ensimmäistä kertaa omalla otsikollaan luku ”Tekijänoikeustulojen verotus ja sosiaaliturva”. Tämä aiheen tärkeys toiminnassamme tuntuukin vuosi vuodelta korostuvan. Olisiko monen mielestä tässä jopa tärkein lähivuosien työsarkamme:

”Suuri epäkohta tällä hetkellä on se, että elävien tekijöiden tekijänoikeustuloja verotetaan ansiotulona mutta ne eivät kuitenkaan kerrytä sosiaaliturvaa kuten työsuhteessa maksettavat palkkatulot. Moniin sosiaaliturvan etuihin tekijänoikeustulot vaikuttavat vähentävästi. Tekijänoikeustulojen suuret vuosittaiset vaihtelut saavat lisäksi aikaan sen, että keskimääräinen verotus on selvästi ankarampaa kuin palkansaajilla yleensä. Erilaisista verotukseen liittyvistä käytännöistä johtuen tekijänoikeustulojen verotus on Suomessa selvästi ankarampaa kuin muissa pohjoismaissa. Näiden epäkohtien korjaamiseksi tulisi verotusta muuttaa siten, että tekijänoikeustuloja aina verotettaisiin pääomatulona tai vaihtoehtoisesti tulisi kehittää uusia käytäntöjä, jotta tekijöillä olisi verotuksessa ja sosiaaliturvassa tasavertainen asema muihin kansalaisiin verrattuna.”

”Perinteinen jako kevyen ja vakavan musiikin välillä on jo vanhentunut”

Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös Suomalaisen Musiikin Tiedotuskeskusta. Vielä viime vuoden toimintasuunnitelmassa sanottiin, että ”kevyen musiikin on saatava vähitellen tiedotuskeskuksen toiminnassa vastaava asema , mikä vakavalla musiikilla on.” Nyt tämä kohta on poistettu.

Sen sijaan kevyestä ja vakavasta musiikista puhutaan kohdassa ”Valtio, kunnat ja Yleisradio”:

”ELVIS pyrkii vaikuttamaan valtion ja kuntien harjoittamaan kulttuuripolitiikkaan sekä Yleisradion toimintaan siten, että ne tehtäviensä mukaisesti toimisivat monipuolisen kotimaisen musiikkikulttuurin edistämiseksi. Perinteinen jako kevyen ja vakavan musiikin välillä on jo vanhentunut ja kevyen musiikin arvostus on yhteiskunnassa jatkuvasti noussut, minkä kehityssuunnan voidaan olettaa luonnostaankin jatkuvan. Tästä syystä ELVIS keskittyy yhteiskuntaan vaikuttamisessa entistä enemmän myös muihin haasteisiin kuin kevyen musiikin aseman parantamiseen suhteessa vakavaan musiikkiin.”

Olisikohan tällainen muotoilu ollut Elvis ry:n toimintasuunnitelmassa mahdollinen vielä kymmenen vuotta sitten? Mutta maailma muuttuu ja sen mukana on tietysti muututtava myös musiikintekijöiden yhdistyksen. Alkaisiko vähitellen olla myös sääntöjen uudistamisen aika?

Toimintasuunnitelma 2002 löytyy kokonaisuudessaan tästä.

Martti Heikkilä


teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2002

Selaa lehden artikkeleita