Musiikintekijä Uutinen

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan jälleen syyskuun puolivälissä

Lotta-tekee-äksän.jpg#asset:129

Vuoden taidemusiikin säveltäjän palkinnon saajaksi ovat ehdolla Pekka Jalkanen ja Harri Vuori.

Vuoden biisi -palkinnosta kisaa tänä vuonna 14 kandidaattia. Kuuntele oheisesta Spotify -listasta kaikki ehdokkaat! 

https://open.spotify.com/user/minna28/playlist/1SdFp0JBYWRNAy4BKeKlIB

Vuoden vientiteoksi ovat ehdolla ALMAn kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen, Fried Musicin LA-studion perustaminen, Teemu Brunilan JP Cooperin albumituotanto, Jarkko Ehnqvistin, Matias Keskiruokasen ja Kalle Lindrothin osallisuus Benji & Feden 0+ -albumin menestyksessä Italiassa sekä Axel Ehnström co-write-työ saksalaisen Alle Farbenin hitissä Bad Ideas.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -ehdokkaat ovat Samuli Sirviö, Axel Ehnström, Maija Vilkkumaa, Henri ”MGI” Lanz, Ellinoora Leikas, Tiina Vainikainen, Anton Soinin ja Antti Riihimäki (RZY).

Uutena kategoriana lanseerataan ns. avoin, genrevapaa kategoria. Sen voittajaksi ovat ehdolla puhallinorkesterimusiikin säveltäjä Timo Forsström (etenkin teos Life in The Capital City), lauluntekijä ja solisti Stina Koistinen sekä kuoromusiikin säveltäjä Jaakko Mäntyjärvi

Musiikkikustantajien palkinnot jaetaan tänä vuonna jo neljättä kertaa.
Palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Voittajat julkistetaan Helsingissä 12.9. järjestettävässä tilaisuudessa. Kuvassa viime vuoden taidemusiikin tekijä Lotta Wennäkoski Tavastian lavalla (kuva: Minna Auvinen).

Hae asiakkaaksi Music Finlandin Composers & Repertoire -sivustolle

Music Finlandin Composers & Repertoire -sivusto on suomalaisen musiikin nuottikatalogi, verkkokauppa ja säveltäjäsivusto. 

 
Nuotistopalvelu on suunnattu ennen kaikkea partituurimusiikin säveltäjille, mutta mitään genrerajoituksia säveltäjäasiakkaaksi pääsemiselle ei ole. Asiakkaaksi voivat siis hakea kaikki, jotka arvelevat voivansa hyötyä nuotiston palveluista (esim. big band- ja puhallinorkesterimusiikin säveltäjät).
 
Sivustolle on listattu kustannettua ja kustantamatonta musiikkia, joista jälkimmäisiä teoksia on nuotistosta myös levityksessä. Music Finlandin säveltäjäasiakkaaksi hyväksytyt tekijät voivat toimittaa omia kustantamattomia teoksiaan levitykseen. Tällä hetkellä Music Finlandilla on sopimus noin 250 suomalaisen säveltäjän ja kymmenien perikuntien kanssa.
 
Asiakkaaksi haetaan nettisivuillamme olevalla sähköisellä lomakkeella https://musicfinland.fi/fi/palvelut/nuotisto –> Asiakkuuden hakeminen –> Hakulomakkeeseen. 
 

Lisätietoa:

 
Säveltäjäpalvelut

Music Finlandin nuotisto tarjoaa mm. seuraavia palveluja säveltäjäasiakkailleen:

  • säveltäjän teosten arkistointi Music Finlandin nuotistoon
  • profiilisivu Composers & Repertoire -sivustolla
  • teosten luetteloiminen nuotiston tietokantaan kokoonpano- ym. tietoineen
  • teostietojen julkaisu Composers & Repertoire -sivustolla
  • kustantamattomien teosten nuottimateriaalien julkaisu ja levitys 
  • teosten nuottimateriaalien julkaisu pdf-muodossa Composers & Repertoire -sivustolla

Lue lisää Music Finlandin tarjoamista säveltäjäpalveluista täältä (pdf).

Asiakkuuden hakeminen

Päästäkseen Music Finlandin asiakkaaksi säveltäjän on oltava myös Teoston asiakas. Lisäksi hänen toimintansa tulee olla ammattimaista ja ainakin kolmen hänen teoksensa pitäisi olla esitetty jonkin julkisen instituution toimesta (esim. Finland Festivalsin jäsenfestivaali, Yleisradio, Suomen solistiyhdistys, Suomen Big Band-yhdistyksen jäsenorkesteri tai Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesteri). Hakemuksessa toivotaan myös tietoja säveltäjän opinnoista, toiminnasta ja muista päätökseen mahdollisesti vaikuttavista asioista.

Music Finlandin säveltäjäasiakkaaksi haetaan sähköisellä hakemuskaavakkeella. Kaavakkeesta löydät myös lisätietoja sopimuksen sisällöstä.

Hakemuslomakkeeseen

Tekijänoikeus

Music Finland ei vastaa sille luovutettujen teosten sovitukseen tai sanoitukseen liittyvistä oikeuksista tai luvista, vaan säveltäjän on itse huolehdittava siitä, ettei teoksen levittämiselle Music Finlandin kautta ole tekijänoikeudellisia esteitä. Jos Music Finlandille luovutettava teos sisältää kustantamattoman tekstin, on säveltäjän toimitettava teoksen yhteydessä Music Finlandille sävellykseen liittyvän tekstin käyttölupa.

Music Finlandin teosrekisteritiedot eivät siirry Teoston tilitystiedostoihin. Esityskorvausten varmistamiseksi säveltäjän on siksi huolehdittava itse teosilmoitustensa toimittamisesta Teostoon.

 

Hae Saaren kartanoon 15.8.2017 mennessä

Hakuaika Saaren kartanoon alkaa 1. elokuuta  ja päättyy 15. elokuuta klo 16.00 Suomen aikaa. Residenssipaikkoja haetaan apurahahakemusten verkkopalvelussa.

TYÖSKENTELY SAAREN KARTANOSSA

Kevät, syksy ja talvi on varattu taiteilijoiden itsenäiseen työskentelyyn neljässä kahden kuukauden mittaisessa jaksossa ja kesä toukokuusta elokuuhun on intensiivistä ryhmien työskentelyaikaa. Kevään ja syksyn aikana residenssivieraita on yleensä 8 kerrallaan neljän eri jakson aikana, ja kesällä kaikki tilat oli varattu ryhmille. Lisäksi yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee Saaren kartanon kutsutaiteilija syyskuusta huhtikuun loppuun. Yksilöresidenssipaikkaan sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha. Ryhmät voivat hakea tukea matka- ja elinkustannuksiin residenssikauden ajaksi. Tukea voidaan myöntää myös ryhmäresidenssijakson aikana tarvittaviin tarvikkeisiin.

Residenssissä voi keskittyä omaan luovaan prosessiin, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen muiden residenssissä työskentelevien kanssa. Saaren kartanossa työskentelee lisäksi läpi vuoden yhteisötaiteilija, jonka hankkeisiin residenssivierailla on myös mahdollisuus osallistua.

Myös Koneen Säätiön rahoittamat tutkijat ja tutkimushankkeet voivat hakeutua residenssiin, mutta heidän ei tarvitse hakea paikkaa residenssihaussa. LUE LISÄÄ

TUTUSTU SAAREN KARTANON RESIDENSSIIN

Huomaathan, että aikaisemmista vuosista poiketen residenssien hakuaika on nyt kaksi viikkoa. Haku alkaa 1.8. ja päättyy 15.8. klo 16:00 Suomen aikaa. Hakemuspalvelu on auki vain hakuaikana.

Suomen ensimmäinen Etnogaala täyttää Tavastian 7.11.2017

Suomen ensimmäinen Etnogaala pidetään tiistaina 7.11. klo 19 Tavastia-klubilla Helsingissä. Vuosittaisessa gaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin kiinnostavia ja ansioituneita toimijoita. Yle välittää ja tallentaa tapahtumaa tv-, radio- ja nettikanavillaan.

 
Etnogaala on kansanmusiikin ja kansantanssin näköinen juhlailta: vähemmän puheita, enemmän livemusiikkia ja tanssia. Tavastia muuntautuu kahden esiintymislavan etnoklubiksi, jossa Ylen lähetys liikkuu lavalta takahuoneeseen, lämpiöön ja haastatteluihin. Gaalan esiintyjät valitaan palkintoehdokkaiden joukosta. Sekä ehdokkaat että ohjelma julkaistaan syyskuussa.

Etnogaalassa on kolme pääpalkintosarjaa. Pääpalkintojen saajat valitsee yleisön ehdottamien nimien joukosta ammattilaisraati, jonka on asettanut tapahtuman järjestäjä Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK)

Pääpalkintosarjat ovat:
• Vuoden artisti
• Vuoden ilmiö
• Vuoden tulokas
 
Näiden lisäksi alan huippuja palkitaan kolmessa erikoissarjassa:
• Vuoden kansanmusiikkitekijä, palkinnon jakaa Elvis ry
• Vuoden kansainvälistyjä, palkinnon jakaa Music Finland
• Risteys-palkinto, palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus
 
Kolmen pääpalkintosarjan sekä Vuoden tekijä -sarjan palkittavia voi ehdottaa nettilomakkeella osoitteessa kansanmusiikki.fi/etnogaala 15.8. asti. Ehdottaneiden kesken arvotaan lippupaketti kahdelle Etnogaalaan.
 
Etnogaalan lippuja myy Tiketti:
liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€
 
Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Muusikkojen liitto, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.

Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkinnon hakuaika käynnissä

 
Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen oppilaitoksessa Keudassa käynnistyy tulevana syksynä uusi Kulttuurialan yrittäjän ammattitutkintoon johtava koulutus, joka järjestetään yhteistyössä Muusikkojen liiton kanssa. Koulutus on suunnattu kulttuurialoilla työskenteleville, ja hakuaika on käynnissä 11.8.2017 saakka.
 
Koulutuksessa huomioidaan erityisesti muusikkona tai muussa luovan alan työssä toimivien yksinyrittäjien, toiminimiyrittäjien ja yrittäjäksi lähtemistä suunnittelevien eritystarpeet. Kokonaisuudessa voi suuntautua joko yrittäjän ammattitutkintoon tai ohjausalan tutkintoon.
 
Yrittäjän ammattitutkinnon suuntaus sopii sekä yrittäjyyden alkutaipaleella oleville että niille, jotka haluavat kehittää ja päivittää liikeideaansa. Tavoitteena on liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen ja syventäminen. Tutkinto koostuu kolmesta osasta, joissa pakollisessa keskitytään yritystoiminnan analysointiin ja kehittämiseen. Valinnaisia osia ovat tuotteistaminen, myynti ja markkinointi, tuotannon hallinta tai osa toisesta perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta.
Ohjausalan tutkinnon suuntaus on perustutkinto, joka antaa jatko-opintokelpoisuuden kaikille aloille ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Tutkinnossa opiskellaan ohjaajuutta, ohjauksen menetelmiä ja ohjausta eri toimintaympäristöissä. Koulutuksessa on osia yrittäjän ammattitutkinnosta.
 
Koulutusaika: Koulutus alkaa orientaatio-/infopäivällä 11.9.2017
Hakuaika: 20.6.-11.8.2017
 
Koulutus toteutetaan oppisopimuskoulutuksena, joka suoritetaan muun työn ohessa ja työssä oppimisella on erityisen merkittävä osuus opinnoissa. Lähipäiviä on keskimäärin yksi kuukaudessa.
Yrittäjän oppisopimuskoulutus sopii kaikille, jotka työskentelevät oman yrityksensä tai toiminimensä kautta. Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja tai yritys käyttää toiminnassaan, elinkeinotoimintaa harjoittaessaan. Voit myös perustaa yrityksen/toiminimen koulutuksen aikana. Koulutuksen ajaksi saat oman mentorin. Tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus hakea ammattitutkintostipendiä.
*
Lisätiedot ja hakupapereiden tilaus:
 
Ilmoitus Muusikkojen liiton sivuilla: 

 

Musiikintekijäjärjestöt: Tekijänoikeustulot sosiaaliturvan piiriin

Musiikintekijöitä, säveltäjiä ja sanoittajia edustavat Teosto, Suomen Säveltäjät, ja Elvis ry esittävät tekijänoikeustulojen tuomista sosiaaliturva piiriin. Nykytilanteessa tekijänoikeustulot eivät kerrytä eläkettä, mutta ne otetaan vähentävänä tekijänä huomioon esimerkiksi soviteltua päivärahaa laskettaessa. Eläkekertymän lisäksi tekijänoikeustulojen huomiotta jättäminen vaikuttaa esimerkiksi vanhempainpäivärahan määrään. 

 

– Tekijänoikeustulot ovat monelle musiikintekijälle tärkeä tulonlähde, mutta toisin kuin palkka- tai muusta tulosta, siitä ei kerry eläkettä eikä sosiaaliturvaa. Tämä voi vähentää työn tekoa ja yrittäjyyttä luovalla alalla, josta kuitenkin myös toivotaan Suomelle uutta kasvuvalttia, sanoo Teoston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Riikka Railimo.
 
Musiikintekijäjärjestöt ovat selvittäneet tekijänoikeustulojen ja sosiaaliturvan suhdetta sekä kehittämisvaihtoehtoja tilaamalla aiheesta raportin. Professori Pauli Rautiaisen ja VTM Iiris Annalan laatima raportti ”Tekijänoikeustuloja saavien taiteilijoiden asema sosiaalivakuutuksessa” esittää, että tekijänoikeustulojen lisääminen sosiaaliturvan piiriin voisi osaltaan auttaa taitelijoiden toimeentulon turvaamisessa sairauden, vanhemmuuden tai eläkkeen varalta.
 
Yrittäjien eläketurvan kehittämisessä ratkaisu myös taiteilijoiden sosiaaliturvaongelmiin
 
Teosto, Suomen Säveltäjät ja Elvis ehdottavat yrittäjien eläketurvan (YEL) kehittämistä ratkaisuksi luovien alojen sosiaaliturvaan liittyviin ongelmiin. Luovien alojen itsensätyöllistäjien sosiaaliturvakysymykset ovat järjestöjen mukaan samankaltaisia kuin monien muidenkin pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien ongelmat. Siksi ratkaisua voisi hakea yrittäjien eläkevakuutusta kehittämällä.
 
– Haluamme nostaa YEL:n kehittämisen yhdeksi vaihtoehdoksi musiikintekijöiden sosiaaliturvakysymyksiä ratkaistaessa. Yrittäjien eläketurvan hyvä puoli on sen joustavuus ja moni luovan alan tekijä toimii jo osittain sen piirissä, Elvis ry:n puheenjohtaja Kaija Kärkinen sanoo.
 
Järjestöjen mukaan YEL:a on kuitenkin kehitettävä, jotta se ottaa huomioon tiettyjä luovien alojen erityispiirteitä, joista tärkeimpiä ovat yritystoiminnan koko ja tulonmuodostuksen epätasaisuus.
 
– Moni freelancer ja itsensätyöllistäjä pyörittää pientä liiketoimintaa, josta vain osa saattaa lukeutua YEL:n piiriin. Esimerkiksi YEL:n vakuutettavan tulon alarajaa laskemalla ja YEL:n keskeytysrajoituksia muuttamalla järjestelmästä tehtäisiin joustava niin taiteilijoille kuin monille muille itsensätyöllistäjille, Kärkinen sanoo.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovien alojen asemaa pohtinut työryhmä esitti huhtikuussa, että ei-työsuhteisen taiteilijan kaikki eläkevakuuttaminen tulee siirtää maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin. Musiikintekijöiden mukaan taiteilijoiden sosiaaliturvan siirto kokonaan MYEL:n piiriin ei välttämättä ole musiikintekijöille paras vaihtoehto, varsinkaan jos tekijänoikeustulot huomioitaisiin eläkevakuutuksessa. Asiaa on käsitelty myös Rautiaisen ja Annalan raportissa.
 
– Kun asiaa lähdetään nyt selvittämään tulisi samalla selvittää myös YEL:n muuttamisen reunaehdot ja mahdollisuudet. Tällainen työ on onneksi jo sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä ja toivomme, että siitä saadaan konkreettisia esityksiä mahdollisimman nopeasti, Teoston Riikka Railimo sanoo.
 
 
 

Vuoden 2017 Juha Vainio -palkinto Juha Tapiolle

Juha Vainio -palkinto myönnettiin tänä vuonna lauluntekijä Juha Tapiolle, 43. 

Juha Tapion laulut sijoittuvat Suomi-iskelmän ja Suomi-rockin välimaastoon. Ne ovat vähän kumpaakin eivätkä täysin kumpaakaan. Sen sijaan ne ovat puhdasoppinen esimerkki mies, hyräily ja kitara -tekniikalla syntyneestä musiikista. 

Juha Tapio on synnynnäinen melodikko. Hän löytää ensin sävelten synnyttämän tunnetilan ja alkaa etsiä siihen sopivia sanoja. Hän on sanonut, että ”laulu syntyy aina laulamalla”. Tekstin tehtäväksi jää siirtää tuo laulaen vangittu tunnetila suuremman yleisön aistittavaksi ja arvioitavaksi. 

Juha Tapio on todennut, että laulutekstin syvyys tulee siitä maailmasta, joka on todellinen lauluntekijän päässä silloin, kun sanat löytävät muotonsa. Sanat ovat Juha Tapiolle silta lauluntekijän kuplasta kuulijan arkeen. Tämän sillan rakentaminen vaatii lahjakkuuden lisäksi lauluntekemisen käsityötaitoa eli oikeita materiaalivalintoja ja mittatarkkuutta. Juha Tapion keskeinen sparraaja sanojen valinnassa ja tavujen viilaamisessa on ollut hänen pitkäaikainen levytuottajansa Pekka Ruuska. 

Juha Tapion laulujen minäkertoja on laulajan oloinen hahmo, josta moni muukin löytää itseään, tuttaviaan ja elämäänsä. Laulut olivat pitkään tunnetumpia kuin niiden tekijä. Vielä kymmenisen vuotta sitten näyttelijä Kari Väänänen tuli kehumaan illan bändiä kehottaen heitä tekemään jatkossa omia biisejään. Hänelle ei pälkähtänyt päähän, että illan laulut olivat hänen kättelemänsä nuoren miehen kynästä. Sittemmin ongelma on poistunut. Juha Tapio tunnetaan jo siinä missä hänen laulunsakin. 

Juha Vainio -palkinto ansaitaan kuitenkin lauluilla. Juha Tapio on osoittanut, että niihin kannattaa panostaa ja muu tulee niiden mukana, jos on tullakseen. Juha Tapiosta kasvoi ensin lauluntekijä, vasta sitten suurien estradien tähti. Hänen tunnetuimmat laulunsa ovat kestäneet viime vuodet kovaa käyttöä radioaalloilla, keikoilla ja karaokeilloissa: Ohikiitävää, Kaksi puuta, Pettävällä jäällä, Sinun vuorosi loistaa, Tykkään susta niin että halkeen, Jotain niin oikeaa…

Onko sittenkin niin, että viileä ulkokuoremme on kuorrutusta ja ne asiat, joita todella haluaisimme sanoa, vaativat kehtaamista? Juha Tapio vastaa tähän omaan kysymykseensä lauluillaan. Hän avaa lauluissaan todellisuuden, jota silmät ei nää ensivilkaisulla ja joka vaatii vähän kehtaamista. 

Juha Vainion säätiön hallitus palkitsee Juha Tapion rohkeudesta etsiä omat laulunsa ja liittää perinteinen folk-rockin laulaja-lauluntekijyys osaksi suomalaista iskelmätraditiota. Kotkalaisen sanoittaja Juha Vainion nimeä kantava palkinto luovutettiin Juha Tapiolle Kotkan Meripäivillä perjantaina 14.7. kello 15.00 Kotkan kauppatorilla. Palkintosumma on 6000 euroa. Juha Vainion rahastoa hallinnoivat Kotkan kaupunki sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry. 

Hae Saaren kartanoon elokuussa – residenssihaku uudistunut

Saaren kartanon vuosittainen residenssihaku alkaa 1.8. ja päättyy 15.8. klo 16 Suomen aikaa.

Koneen Säätiön ylläpitämän Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin tehtävänä on tarjota eri alojen taiteilijoille ja tutkijoille rauhallinen työskentely-ympäristö ja hedelmällinen kohtauspaikka.

Residenssipaikkaa voi hakea taiteelliseen työskentelyyn tai taiteellisen työn edistämiseen. Etusijalla ovat monialaiset, uudet, marginaalisia tai valtavirran ulkopuoliset taiteenalat ja aiheet.

Kevät, syksy ja talvi on varattu taiteilijoiden itsenäiseen työskentelyyn neljässä kahden kuukauden mittaisessa jaksossa, ja kesä toukokuusta elokuuhun on intensiivistä ryhmien työskentelyaikaa. Kevään ja syksyn aikana residenssivieraita on yleensä 8 kerrallaan neljän eri jakson aikana, ja kesällä kaikki tilat oli varattu ryhmille. Lisäksi yksilöresidenssien aikana kartanolla työskentelee Saaren kartanon kutsutaiteilija syyskuusta huhtikuun loppuun. Yksilöresidenssipaikkaan sisältyy asunto, työhuone ja kuukausiapuraha. Ryhmät voivat hakea tukea matka- ja elinkustannuksiin residenssikauden ajaksi.

Residenssihakulomaketta on uudistettu, jotta residenssihakemuksen tekeminen olisi hakijalle selkeämpää. Lisäksi uudistus sujuvoittaa hakemusten käsittelyprosessia. Hakija ei enää valitse omaa taiteenalaansa, vaan sen, minkä alan asiantuntijan hän haluaa arvioivan hakemuksensa. Yksilöresidenssin kuukausiapurahoissa otetaan käyttöön kolme apurahan tasoa.

Residenssipaikkaa voi hakea yksittäiset eri alojen suomalaiset ja ulkomaiset taiteilijat, kääntäjät, kuraattorit, kriitikot ja taiteilijaryhmät (työryhmä tai y-tunnuksellinen yhteisö) taiteelliseen työskentelyyn ennalta esitetyn työsuunnitelman toteuttamiseen Saaren kartanossa.

Piraattipalvelun ylläpito on tekijänoikeusdirektiivin mukaista ”yleisön saataviin saattamista”

Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti 14.6. päätöksessään, että The Pirate Bayn kaltaisen torrent-sivuston ylläpitoa tulee pitää tekijänoikeusdirektiivin mukaisena yleisön saataviin saattamisena, mikä edellyttää lupaa oikeudenhaltijoilta.

Tuomioistuin toteaa, että vaikka luvattomasti jaossa olevat tekijänoikeudella suojatut teokset on tuotu palveluun käyttäjien toimesta, on palvelun ylläpitäjillä keskeinen rooli näiden teosten saattamisessa yleisön saataville.

EUT kiinnitti päätöksessään huomiota siihen, että palveluiden ylläpitäjät helpottavat teosten löytämistä hakutoiminnoilla sekä listaamalla saatavilla olevia teoksia eri kategorioihin esimerkiksi lajityypin tai suosion mukaan. Lisäksi ylläpitäjät aktiivisesti suodattavat tarjolla olevaa sisältöä esimerkiksi poistamalla palvelusta vanhentuneita tai viallisia torrent-tiedostoja.

Lisäksi EUT tuo esille sen, että The Pirate Bayn kaltaiset palvelut saavat huomattavia mainostuloja, joten palveluiden tarjoamisella ja ylläpidolla tavoitellaan rahallista hyötyä.

Suomessa ylläpitäjien vastuuta on käsitelty oikeudessa nk. Finreactor- ja DChub-tapauksissa. Korkein oikeus linjasi jo vuonna 2010, että piraattipalvelun ylläpitäjät ovat rikosoikeudellisessa vastuussa palvelun kautta tapahtuneesta luvattomasta jakamisesta.

https://antipiracy.fi/