EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Miksi tekijä- ja muusikkotiedot eivät näy musiikin suoratoistopalveluissa? Musiikkialan yhteinen tutkimus selvitti syyt

Julkaistu
Linkit tutkimukseen löytyvät tiedotteen lopusta. 
 

Miksi tekijä- ja muusikkotiedot eivät näy musiikin suoratoistopalveluissa? Musiikkialan yhteinen tutkimus selvitti syyt

Ala on pitkään kantanut huolta suoratoistopalveluiden tekijä- ja muusikkotietojen puutteesta ja tilitysten virheellisyydestä. Ongelmaa kartoitettiin ensimmäistä kertaa yhteisellä tutkimuksella, jonka tavoitteena oli löytää syitä mistä ongelmat johtuvat ja miten ne ratkaistaan. 

 
Musiikin suoratoistopalveluiden myötä yksittäisten soittotapahtumien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä on asettanut uudenlaisia vaatimuksia musiikin lisensointi-, raportointi- ja tilitysjärjestelmille. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toimiva tekijänoikeusjärjestö PRS For Music käsitteli vuonna 2016 peräti 4,3 biljoonaa yksittäistä soittotapahtumaa. Määrä on 80 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuotena, eli kasvu on merkittävää.  
 
Teoksen luomisesta ja äänitteen tuottamisesta alkavalle reitille, joka päättyy musiikkipalvelujen raportointiin ja käyttöliittymiin, on kuitenkin syntynyt standardisoimattomia vaiheita. Keskeisen tärkeässä roolissa on teoksen metadatatietojen siirtyminen teoksen yhteydessä. Metadatalla tarkoitetaan teoksia ja niiden tekijöitä sekä esittäviä taiteilijoita koskevaa tietoa. Standardisoimattomat vaiheet reitillä aiheuttavat sen, että ainakin osa musiikkitiedostoista päätyy suoratoistopalveluihin vajaalla tai virheellisellä metadatalla varustettuna. Voi myös olla, että metadata katoaa reitin varrella kokonaan.
 
”Tutkimus päätettiin toteuttaa, koska nykytilanne johtaa kahteen pääongelmaan. Ensinnäkin suoratoistopalveluilla ja tekijänoikeusjärjestöillä on vaikeuksia kohdentaa kuuntelusta syntyneitä korvauksia automaattisesti oikeille oikeudenomistajille. Toiseksi moraaliset oikeudet eivät toteudu, eli oikeudenomistajien nimiä ei esitetä kuluttajille suoratoistopalvelujen käyttöliittymissä”, kertoo Aku Toivonen, musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n toiminnanjohtaja. 
 
Ongelmien korjaantuminen edellyttää yhteistä keskustelua ja kannustimien löytymistä
 
Tutkimuksessa tehtiin havaintoja jo käytössä olevista toimintamalleista ja kehityshankkeista, jotka voivat tarjota erilaisia ratkaisuja metadatan ongelmiin. 
 
”Kannustimet ovat tässä ratkaisevan keskeisessä roolissa. Eli suoraan lisätuloja, säästöjä tai nopeampia tilityksiä, jotta eri tahot saataisiin asiassa liikkeelle.    
Tämä palvelisi kaikkia osapuolia, mukaan lukien kuluttajaa, joka vihdoin voisi saada musiikin suoratoistopalveluissa kattavasti tietoonsa tekijä- ja muusikkotiedot”, kertoo tutkimuksen toteuttaja, Digital Media Finlandin konsultti Jari Muikku. 
 
Keppiin, eli sanktioiden tehokkaaseen toimivuuteen asiassa Muikku ei puolestaan usko.  
 
”Sanktiot, jotka perustuvat joko osapuolten välisiin sopimuksiin, tai varsinkin kansalliseen tai EU-lainsäädäntöön, ovat ongelmallisia ja haastavia toteuttaa käytännössä liiketoiminnan globaalin luonteen ja implementointiin liittyvien haasteiden vuoksi.”
 
Muikku pohtii, että globaaliuden tuottamien haasteiden lisäksi metadatan oikeellisuuden toteutumisen estävät alalle tyypilliset toimintatavat, jotka synnyttävät todellisia syvärakenteisia ongelmia.
 
”Ongelmat kulkevat ikään kuin kahdella tasolla: on alan toimintatavat ja on tekninen puoli. Tilanteen korjaaminen vaatii kokonaisvaltaista toimintatapojen kehittämistä ja ymmärrystä siitä, että oma pieneltäkin vaikuttava työnosa metadatan kulkureitillä vaikuttaa merkittävästikin suureen kokonaisuuteen”, Muikku toteaa. 
 
Hän ehdottaa, että Suomen tasolla alalla pitäisi keskustella yhdessä ja selvittää erityisesti nopeasti pieniä kuntoon laitettavia asioita, jotka tuottaisivat konkreettisia etuja kaikille. 
 
Tutkimustyön toteutti huhti-kesäkuussa 2017 Digital Media Finland Oy:n konsultti Jari Muikku. Työtä ohjasi tilaajatahojen eli Suomen Musiikkikustantajat ry:n, Suomen Muusikkojen Liitto ry:n, Suomen Säveltäjät ry:n, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n ja Teoston edustajista muodostunut ohjausryhmä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta taloudellisesti.
 

Musiikkitiedostojen metadata -tutkimus

Englanninkielinen tiivistelmä Musiikkitiedostojen metadata -tutkimuksesta

Metadata of Digital Music Files: The Key Findings of the Study

 

Tutkimus esitellään ja aiheesta keskustellaan Tampereella Musiikki & Media -tapahtumassa 5.10.2017. Paneelissa ovat keskustelemassa mm. Hans Peter Roth, Director Online Services (Network of Music Partners NMP), Teppo Lounema, Business Development & Sales Director (Warner Music Finland), Jari Muikku, CEO, Consultant, Partner (Digital Media Finland), Marja Kortelainen, Creative Manager (Warner/Chappell Music Finland) ja Victoria Campoamor, Head of International Music Publishing Partner Operations (YouTube & Google Play).
Englanninkielistä keskustelua moderoi Anna Vuopala, hallitusneuvos. OKM (Counsellor of Government, Legal Affairs (Ministry of Education and Culture).
 
Tiedustelut: 
 
Aku Toivonen, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Puh. 050 559 0025
 
Jari Muikku, Digital Media Finland
Puh. 040 719 7480
 
Kuva: Pixabay 

Markku Johansson sävellys- ja sovituskilpailu

Julkaistu

Vantaan Viihdeorkesterin juhlavuosilanseeraus:

MARKKU JOHANSSON SÄVELLYS- JA SOVITUSKILPAILU

Vantaan Viihdeorkesteri täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Osana juhlavuoden ohjelmaa järjestetään Markku Johanssonin nimeä kantava sävellys- ja sovituskilpailu, jonka tuomaristo – Hans Ek (SWE), Markku Johansson, Jaakko Kuusisto ja Antti Rissanen – edustaa alansa parasta osaamista.

Suomen pitkäikäisin viihdeorkesteri juhlii täysiä vuosikymmeniään erilaisilla  konserteilla ja tapahtumilla. Yksi merkittävä avaus on orkesterin pitkäaikaisen kapellimestarin nimeä kantava sävellys- ja sovituskilpailu, jonka tavoitteena on löytää yli 50 muusikon sinfoniaorkesterille kirjoitettua uutta viihdemusiikkia.

”Markku Johanssonin ansiosta alkuperäisestä Vantaan orkesterista on kehittynyt nykyisenlainen viihdeorkesteri: hänen oivalluksensa oli ratkaiseva orkesterin tulevaisuuden kannalta. Nimikkokilpailu on kiitos tästä, mutta myös siitä merkittävästä työstä, jonka kunniakapellimestarimme on tehnyt suomalaisen viihdemusiikin eteen”, Vantaan Viihdeorkesterin toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck toteaa.

Ensimmäistä kertaa järjestettävää kilpailua voi hyvällä syyllä kutsua harvinaisuudeksi.

 

Janne Rönnbäck, Markku Johansson ja Jussi Lampela

”Mitään vastaavaa ei ole Suomessa juurikaan nähty, etenkään kevyen musiikin saralla. Kiinnostavaksi kilpailun tekee kaksi sarjaa sekä mahdollisuus päästä kokeilemaan ideoitaan isolla kokoonpanolla, ilman ulkopuolelta tulevia rajoitteita”, kilpailun sihteerinä toimiva sovittaja-säveltäjä-kitaristi Jussi Lampela toteaa.

Markku Johansson kertoo olevansa iloinen ja hämmentynyt saamastaan huomionosoituksesta. Osallistujilta hän odottaa rohkeutta ja kunnianhimoa.
”Toivon, että sekä sävellykset että sovitukset ovat tarttuvaa ja isolle orkesterille luontevaa soitettavaa. Sellaista rehellistä populäärimusiikkia, jonka yleisö tunnistaa ja jonka myös muut orkesterit haluavat ohjelmistoonsa.”

Vantaan Viihdeorkesteri on Suomen pitkäikäisin täysimittaisella sinfoniaorkesterikokoonpanolla esiintyvä viihdeorkesteri. Sen soittajat ovat rockin, klassisen musiikin ja jazzin huippuosaajia. Orkesterin ylikapellimestari Nick Davies on johtanut lukuisia nimekkäitä sinfoniaorkestereita eri puolilla maailmaa ja vastannut useiden klassikkomusikaalien uudesta tulemisesta mm. Lontoon West Endissä.

» Kilpailun säännöt

Lisätiedot:
toiminnanjohtaja Janne Rönnbäck
janne.ronnback@viihdeorkesteri.fi, 0400 780 770
kilpailun sihteeri Jussi Lampela
jussi@jussilampela.com, 050 558 03 86

 

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit hioo sävellyskilpailun satoa kantaesityskuntoon

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit julkisti runsas vuosi sitten sävellyskilpailun, jossa etsittiin uusia, käyttökelpoisia mieskuorosävellyksiä. Tuomaristo valitsi kilpailuun lähetetyistä 27 sävellyksestä kuusi teosta, jotka Jussit esittää Seinäjoella 7.10.2017. Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa -konsertti on yksi Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumista.

Jännitys säilyy konserttiin asti

Jännitys voittajasävellyksestä ja sen tekijästä säilyy loppuun asti, sillä voittaja julkistetaan vasta konsertissa. Edes kuoroa johtava Juha Holma ei tiedä voittajaa etukäteen.

Voittajakappaleiden lisäksi lokakuun konsertissa kuullaan musiikkia koko itsenäisyyden ajalta ja vähän kauempaakin. Ohjelmassa on kilpailun teemaan soveltuvia teoksia, jotka muodostavat siltoja kilpailuteosten väliin. 

–Huomioitujen kuuden teoksen perusteella kilpailun taso oli korkea ja ennen kaikkea monipuolinen. Olemme saaneet harjoitella hyvin erityyppisiä teoksia. Osa on helposti lähestyttäviä, toisissa kuoro on saanut painia hieman enemmän. Kaikki valitut teokset ovat sellaisia, että ne sopivat käyttöömme pitkäksi aikaa, Juha Holma toteaa.

Kuorossa laulava Tomi Kohtanen pitää tilannetta kutkuttavana.

– Emme tiedä edes näiden kuuden kappaleen sijoittumisjärjestystä kilpailussa. Itse en uskalla veikata, minkä niistä tuomaristo on voittajaksi valinnut ja mikä on muiden kappaleiden järjestys. Nuotit jaettiin meille jo keväällä, mutta säveltäjät ovat niissä vain nimimerkein. Tietenkin olemme spekuloineet, keitä nimimerkkien takana on. Tämä on toisaalta aika hauskaa, sillä nyt laulamme pelkästään musiikkia ja säveliä emmekä jonkun tietyn säveltäjän teoksia. 

Uutta mieskuoromusiikkia 100-vuotiaaseen Suomeen

Sävellyskilpailun tavoitteena on löytää uutta, käyttökelpoista materiaalia paitsi Jussi-kuorolle myös muiden suomalaisten mieskuorojen ohjelmistoon. Teoksen tulee olla säestyksetön.

Kilpailun teema on Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa. Voittajateoksen valitsee jury, jonka jäsenet ovat kuorokapellimestari Kari Pappinen, kanttori, diplomikuoronjohtaja Tommi Niskala, MuM Lasse Katajasekä juryn puheenjohtajana toimiva säveltäjä Uljas Pulkkis.

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto on myöntänyt Jussi-kuorolle kilpailun ja konsertin järjestämiseen apurahan. 

Tuomaristoon kuuluva Tommi Niskala pitää kuorokilpailua hyvinkin tarpeellisena.

– Mieskuoro-ohjelmiston peruskivet luotiin aikana, jolloin itsenäisyys oli maamme tärkein pyrkimys. Nämä sävelet jäävät elämään, mutta rinnalle tarvitaan koko ajan myös uutta musiikkia. Kuorokulttuurimme on kasvanut samaa matkaa Suomen mukana. Sävellyskilpailu on omiaan synnyttämään uutta ohjelmistoa ja tekemään mieskuoro- instrumenttia tutummaksi ja kiinnostavammaksi, Niskala toteaa.

Sävellyskilpailun tiedot ja kilpailun säännöt löytyvät muun muassa osoitteesta www.jussit.net.

Jussit on vahva eteläpohjalainen tavaramerkki, ja laulaminen Jussi-kuorossa on ”parasta tekemistä musikaalisille miehille”. Laulajia on koko Etelä-Pohjanmaan alueelta yhteensä yli 60. Jussit on perustettu vuonna 1951.

 

Konsertti
Eteläpohjalaisuus 100-vuotiaassa Suomessa
Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajat Jussit
Sävellyskilpailun parhaimmistoa ja vanhoja tuttuja säveliä

7.10.2017 klo 18.oo Seinäjoki-sali, Seinäjoki. 

Liput ennakkoon 20 € NetTicket.fi tai 25 € ovelta.

 
 

 

Suomen musiikkialan kasvu jatkuu tasaisena

Julkaistu

Musiikkialan kotimainen kokonaisarvo ja suomalainen musiikkivienti kasvavat edelleen tasaisesti. Vientiä vetävät tällä hetkellä muun muassa äänitteiden myynti ja popmusiikin teosvienti, kertoo tuore Music Finlandin toteuttama tutkimus Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016.

 
Suomen musiikkialan kokonaisarvo vuonna 2016 oli 905 miljoonaa euroa. Entistä merkittävämmässä roolissa ovat elävän musiikin tapahtumat. Erityisesti festivaalit ja suurkonsertit kasvattivat suosiotaan viime vuonna: niiden osuus on lähes 29 prosenttia koko musiikkialan arvosta. Kokonaisuudessaan elävän musiikin osuus on yli puolet alan arvosta.
 
Myös tekijänoikeuskorvausten tilitykset ovat nousussa: niiden arvo kasvoi vuonna 2016 yli 11 prosenttia. Edellisen kerran musiikkialan kokonaisarvoa on tutkittu vuonna 2014, mihin verrattuna kasvua on alalla tapahtunut noin 5,4 prosenttia.
 
”Live-alan positiivinen noste näkyy selvästi tutkimuksen valossa. Useat festivaalit ovat onnistuneet hienosti kehittymään ja kasvattamaan yleisöjään, samalla kun suomalaisartistien areenakeikat ja -kiertueet ovat vakiintuneet osaksi elävän musiikin tarjontaa” , arvioi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen.
 
Suomalainen musiikkivienti kasvaa edelleen
 
Suomalainen musiikkivienti jatkaa kasvutrendissä – viennin kokonaisarvo vuonna 2016 oli 45,2 miljoonaa euroa, ja se kasvoi edellisvuodesta noin kolme prosenttia (katso vuoden 2015 tarkistetut talousluvut täältä). Musiikkiviennissä äänitteiden myynti ja tekijänoikeuskorvaukset ulkomailta Suomeen ovat kasvussa, elävän musiikin hieman laskiessa. Saksankielinen Eurooppa on Suomen musiikkiviennin tärkein kohdealue, kattaen 27 prosenttia viennistä.
 
”Suomalaiset musiikintekijät ovat pitkäjänteisen työn tuloksena saavuttaneet jalansijaa maailmalla. Axel Ehnströmin ja lukuisien muiden kirjoittajien tekemiä kappaleita ilmestyy kansainvälisten artistien julkaisuilla tasaisesti. Myös suomalaisten pop-artistien, kuten Alman menestys alkaa näkyä vientitulojen kasvuna”, kertoo Music Finlandin tiimijohtaja Riku Salomaa.
 
Kasvuvauhtia teosviennistä
 
Musiikkiviennin nostetta tukee myös popmusiikin teosviennin, eli suomalaistekijöiden ulkomaisille artisteille kirjoittamien, maailmalla julkaistujen popkappaleiden määrän kasvu ja erityisesti uusien biisintekijöiden nousu kansainväliselle kentälle. Suuntaus antaa suomalaiselle musiikkiviennille kasvumahdollisuuksia tulevina vuosina tekijänoikeuksien osalta.
 
Tuoreen tutkimuksen perusteella vientikappaleiden määrät ovat jyrkässä nousussa. Vuonna 2016 ulkomailla julkaistujen suomalaiskirjoittajien tekemien kappaleiden määrä oli ennätyksellinen 71. Näitä kappaleita oli kirjoittamassa yhteensä 41 tekijää, joista ensimmäisen kansainvälisen julkaisunsa tehneitä tulokkaita oli 22.
 
”Ulkomaisten myyntilistojen ja soittolistojen kärjessä on kuultu tänä vuonna jo useampiakin suomalaiskirjoittajien hittejä, niin Britanniassa, Saksassa kuin Aasiassakin. Suomalaisten tekijöiden ja musiikinkustannusalan pitkäjänteinen työ alkaa siis kantaa hedelmää. Nyt on selkeästi nähtävissä, että kansainvälinen ura on yhä useamman biisintekijän tähtäimessä ja saavutettavissa”, Music Finlandin Tuomo Tähtinen summaa.
 
Tänään julkaistun Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -tutkimuksen tiedot keräsi Music Finland sekä Jari Muikku Digital Media Finland Oy:stä. Tutkimusraportin kokosi Music Finlandin Tuomas Ilmavirta. Raportti yhdistää aiemmin itsenäisinä tutkimuksina julkaistut selvitykset Suomen musiikkialan kokonaisarvosta sekä suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvosta. Samassa yhteydessä raportoidaan lisäksi popmusiikin teosviennin tuoreimpia lukuja. Tutkimus perustuu musiikkiliiketoiminnan käytäntöjen kolmeen ydinkategoriaan: elävä musiikki, äänitteet ja tekijänoikeudet. Lisäksi tarkasteltiin muita vientituloja sekä muiden tavaroiden ja palvelujen vientiä, ja alan kokonaisarvon osalta apurahoja ja koulutusta.
 
Lue Suomen musiikkialan talous ja vienti 2016 -tutkimuksen raportti täältä.

Luovan alan maksutonta palvelumuotoilukoulutusta

Julkaistu

CityDrivers on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama projekti, jonka tavoitteena on parantaa luovan alan osaajien valmiuksia tarjota palvelumuotoiluun ja yhteiskehittämiseen perustuvia palveluja.

 

Tähän liittyen projekti järjestää maksutonta koulutusta ja seminaareja sekä palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen menetelmiä soveltavia työpajoja pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Kymenlaaksossa syyskuun 2017 ja huhtikuun 2019 välisenä aikana.

 

Osallistumalla koulutukseen

​

  • Opit palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen prosessin vaiheet ja tutustut niihin liittyviin menetelmiin.

​

  • Saat käytännön kokemusta menetelmien käytöstä osallistumalla työpajoihin ja fasilitoimalla niitä.

 

  • Saat tukea ja sparrausta oman liiketoimintasi kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä sen rahoittamiseen.

 

  • Voit luoda uusia yhteistyösuhteita muihin luovan alan koulutukseen osallistuviin tahoihin sekä potentiaalisiin asiakkaisiin.

​

  • Teet yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita hyödyntämään luovan alan osaajia omassa kehitystoiminnassa.

​

  • Saat todistuksen osallistumisestasi koulutukseen jolla voit todentaa osaamisesi. Suoritustodistuksen saamiseksi koulutuksen lähipäivillä on läsnäolopakko. 

Koulutuksemme on suunnattu luovan alan osaajille, jotka haluavat löytää uusia työ- ja ansaintamahdollisuuksia palveluiden ja liiketoiminnankehittämistehtävien parissa. 

 

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan luoviin aloihin kuuluvat ”Media”, ”Taide ja kulttuuri” sekä ”Palvelut” joissa luovaa osaamista hyödynnetään muilla toimialoilla (ks. lisätietoja luovien alojen toimialamäärityksestä). 

​

Mikäli sinulla on luovan alan tutkinto tai yli kolme vuotta luovan alan työkokemusta voit hakea koulutukseen. Koulutus on osapäiväistä (maksimissaan 24 tuntia viikossa). Mikäli olet työttömyysedun piirissä, varmista sen säilyminen ottamalla yhteyttä TE-toimistoosi. 

​

Haemme nyt osallistujia pääkaupunkiseudulla lokakuu 2017 – helmikuu 2018 välisenä aikana pidettävään koulutukseen.  Tampereen, Kaakkois-Suomen sekä pääkaupunkiseudun toinen koulutuskokonaisuus avautuvat haettavaksi myöhemmin. 

​

Valintoihin liittyen olemme sinuun yhteydessä 13.10.2017 mennessä. Hae koulutukseen täyttämällä hakulomake. 

 

https://www.citydrivers-project.fi

https://www.citydrivers-project.fi/ota-yhteyttae

 

 

Muista hakea Mentorointistipendiä ensi vuodelle 1.10. mennessä

Julkaistu

Ensi vuonna sinulla on mahdollisuus saada mentorointia yhdeltä huipputekijältä! Täytä hakemus huolella 1.10. mennessä.

Mentorointistipendi vuodelle 2018.

  • Haku 15.8.-1.10.2017. 
  • Henkilökohtainen mentorointisuhde n. vuoden ajan.
  • Mentori valitsee mentoroitavan hänelle suoraan osoitettujen hakemusten joukosta. Kannattaa siis kohdentaa hakemus juuri haluamalleen mentorille.
  • Voit hakea vain yhdelle mentorille/hakukierros.
  • Sisältää n. 6 tapaamiskertaa.
  • Kaikille jäsenille avoin ja maksuton palvelu.
  • Ensimmäiset mentorointistipendin saajat julkistetaan seuraavissa pikkujouluissa.
  • Mentorit vuodelle 2018: Anssi Kela, Anna-Mari Kähärä, Henri ”MGI” Lanz, Mariska, Riku Mattila, Jonas Olsson.
  • Vain Elvisin jäsenille. Mikäli et ole vielä Elvis ry:n jäsen, tutustu jäsenkriteereihin ja täytä hakemus.

Linkki hakulomakkeeseen
Kaikille Mentorointistipendiä hakeneille ilmoitetaan päätöksistä henkilökohtaisesti 13.12. mennessä.

Lisätietoa https://musiikintekijat.fi/mentorointistipendi

Syksyn 2017 Biisijalostamon osallistujat valittu

Julkaistu
Mentorit valitsivat marraskuussa 2017 järjestettävään Biisijalostamoon yhteensä 9 tekijää. Valituista muodostettiin kolme ryhmää, joiden kanssa mentorit työskentelevät koko Biisijalostamon ajan. Valituille tiedotetaan asiasta myös henkilökohtaisesti.

 
Ryhmäläiset tekevät työstettävät biisit etukäteen. Ryhmäläisten tulee siis varata yhteistä co-writing-aikaa ennen varsinaista Biisijalostamoa. Biisijalostamossa keskitytään sitten kyseisten uusien biisien jalostamiseen mentoreiden ohjauksessa. Mentoreina toimivat Jukka Immonen, Jonas Olsson sekä Henri “Hank Solo” Salonen. Ryhmille ilmoitetaan pian, kuka toimii heidän mentorinaan.
 
Elvis ry pyrkii järjestämään uuden Biisijalostamon pian, seuraathan tiedottamista! Kiitos kaikille hakijoille! Lisätietoa Biisijalostamosta
 

Syksyn 2017 Biisijalostamon osallistujat

1. ryhmä
Kimmo Numminen
Mika Peltonen
Sanna Korkee 
 
2. ryhmä
Anni Mattila
Lauri Schreck
Timo Oiva
 
3. ryhmä
Annika Tello
Sami Anttila
Mirkka Paajanen
 
 
Yhteyshenkilö
Nina Lith, viestintäpäällikkö
puh. 041 517 8998

Musiikin suoratoisto 2.0, Muusikkojen liiton julkilausuma 11.9.2017

Julkaistu

Spotifyn kaltaisista suoratoistopalveluista on tullut äänitemusiikin kulutuksen tärkein ja lähes yksinomainen väline. Niitä kehitettäessä on kuitenkin sivuutettu taiteilijat, jotka ovat äänitteillä pääosassa ja joiden nimissä niitä markkinoidaan.

 
Musiikin esittäjien asemaa on joiltakin osin mahdollista kehittää tiivistämällä alan toimijoiden yhteistyötä. Jotta heidän oikeuksiaan ja toimeentuloaan voitaisiin aidosti parantaa, tarvitaan myös lainsäädäntötoimia.
 
Korvausoikeus digipalveluista
 
Musiikin esittäjien saama korvaus suoratoistokuuntelusta on usein lähes olematon. Heidän sopimusasemansa musiikkibisneksen arvoketjussa on niin heikko, ettei ongelma ratkea ilman lainsäädäntöä, joka tuo kaikille esittäjille oikeuden kohtuulliseen korvaukseen aina kun äänitettä käytetään verkkopalveluissa.
 
Jotta korvaus todella päätyisi taiteilijoille, palvelun ylläpitäjän tulisi maksaa se suoraan esittäjiä edustavalle tekijänoikeusjärjestölle samaan tapaan kuin tapahtuu musiikin luovien tekijöiden kohdalla. Eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden Fair Internet -kampanja tavoittelee EU-lainsäädäntöratkaisua asiassa.
 
Käyttölupa kuntoon ja rojalteista sopimus
 
Etenkään vanhempien äänitteiden käyttämisestä digitaalipalveluissa ei ole aikanaan tehty sopimuksia, eikä ole voitukaan tehdä mikäli äänitteet on tehty ennen digiaikaa. Markkinaoikeus vahvisti tämän oikeudenkäynnissä, joka koski Hurriganes-yhtyeen 70-luvun äänitteiden julkaisemista Spotifyssa. Yhtiöiden on sovittava näissä tilanteissa taiteilijoiden kanssa digitaalisen käytön ehdot jälkikäteen, eikä rojalti saa jäädä alle nykyisen sopimuskäytännön tason.
 
Rojaltista on asianmukaisesti sovittava ennen äänitteiden laittamista digipalveluihin. Etenkin vanhempia julkaisuja on laitettu suoratoistopalveluihin välittämättä siitä, onko ehdoista sovittu taiteilijoiden kanssa vai ei. Asianmukaisella sopimisella vältetään oikeudenkäyntiriskit.
 
Esittäjien moraaliset oikeudet kunniaan
 
Musiikin esittäjien moraalinen oikeus tulla nimeltä mainituksi jää suurelta osin suoratoistopalveluissa toteutumatta, etenkin muusikkojen osalta. Esittäjätietojen lisääminen suoratoistopalveluihin on teknisesti mahdollista. Nykytilanne ei täytä lainsäädännön vaatimuksia, ja asiassa on pyydetty tekijänoikeusneuvoston kantaa.
 
Se, ettei esittäjätietoja ole alun perin sisällytetty palveluihin, ei voi kelvata selitykseksi laiminlyönnille, vaan tilanne on viipymättä korjattava. Kaikki tarvittavat tiedot ovat saatavissa musiikin tuottajalta.
 
User centric -tulonjakomalli käyttöön
 
Suoratoistopalveluissa yleisesti käytössä oleva pro rata -tulonjakomalli suosii suurimpia menestyjiä ja jättää marginaalisemman musiikkisisällön usein korvauksetta. Tulonjako ei ole oikeudenmukainen myöskään kuluttajan näkökulmasta. On mahdollista, että kuluttajan maksamasta kuukausimaksusta mitään ei päädy hänen kuuntelemalleen taiteilijalle, vaan sen jakautuu palvelussa eniten kuunnelluille äänitteille.
 
Tilanne korjautuisi, jos palveluissa siirryttäisiin user centric -malliin, jossa kuluttajan kuukausimaksu jakautuu vain hänen kuuntelemilleen äänitteille. Tämä palauttaisi taloudellisen ohjausvaikutuksen aidosti kuluttajalle. Lisäksi tulonjako olisi oikeudenmukainen, kun myös marginaalimusiikki saisi osansa. User centric -mallin vaikutuksista on tekeillä selvitys, joka julkistetaan Musiikki & Media -tapahtumassa lokakuussa 2017.
 

Ellinoora ja ALMA voitokkaina Suomen musiikkikustantajien palkinnonjakotilaisuudessa

Julkaistu

Ellinoora Leikaksen ja Samuli Sirviön säveltämä ja sanoittama Elefantin paino on palkittu Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisinä. Valinnan esiraadin asettamista 14 finaaliehdokkaasta teki musiikkitoimittaja Pekka Laine. Vuoden biisin ovat kustantaneet HMC Publishing ja EMP Elements Music Publishing.

Vuoden vientitekona palkittiin ALMAn kansainvälisen kirjoittaja- ja artistiuran vauhdikas käynnistyminen. Music Finlandin tekemien ehdotusten perusteella vientiteon valitsi Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Ellinoora palkittiin myös Vuoden kevyen musiikin tekijänä. Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna Harri Vuorelle.

Kevyen musiikin ja taidemusiikin palkinnot valittiin kustantajien tekemien ehdotusten joukosta, ja valinnan suoritti ulkopuolisista asiantuntijoista koottu raati.

Genrevapaan kategorian palkinto nimettiin tänä vuonna Vuoden taidepopin tekijäksi ja sen sai Stina Koistinen. Valinnan suoritti Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös tekijä- ja kustantajajärjestöjen yhteinen Vuoden raportoija –palkinto. Sen sai tänä vuonna Saija Tuupanen.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry on vuonna 1976 perustettu järjestö, johon kuuluu 37 kotimaista musiikinkustannusalan yritystä tai yhteisöä. Jäsenet edustavat kattavasti kaikkia musiikin alueita kevyestä vakavaan.

 

Suomen Musiikkikustantajat ry:n 2000 euron suuruiset palkinnot jaettiin tiistaina 12. syyskuuta viidessä eri kategoriassa. Kausi, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2016 – 31.5.2017. Kaikki yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa yhtä tai useampaa henkilöä taidemusiikin säveltäjän ja kevyen musiikin tekijän palkinnon saajaksi. Samoin kustantajat saivat ehdottaa yhtä tai useampaa vuoden biisiä. Esiraatina kaikissa kolmessa sarjassa toimi Suomen Musiikkikustantajat ry:n hallitus.

Taidemusiikin palkintoraatiin kuului neljä ja kevyen musiikin tekijän valinneeseen raatiin seitsemän ulkopuolista asiantuntijaa, jotka äänestivät sähköpostin välityksellä itsenäisesti ja toisistaan tietämättä. Palkinnon sai ehdokas, joka oli saanut eniten ääniä. Finaalissa oli taidemusiikin puolella kaksi säveltäjää ja kevyellä puolella kahdeksan musiikintekijää.

Vuoden taidemusiikin säveltäjän valinneeseen raatiin kuuluivat Lotta Emanuelsson, Heli Lampi, Heikki Valsta ja Harri Hautala. Vuoden kevyen musiikin tekijäpalkinnon saajan valitsivat Jyri Lipponen, Ilkka Mattila, Mikko Meriläinen, Jussi Mäntysaari, Tarja Närhi, Tapio Hakanen ja Rene Mäkinen.

Vuoden biisin valitsi ”yksinvaltiaana” musiikkitoimittaja Pekka Laine. Ehdokkaita oli tässä sarjassa neljätoista.

Lisäksi lanseerasimme uuden, genrevapaan kategorian. Ehdotuksia tähän kategoriaan tuli jäseniltämme kolme ja palkinnon sai vuoden taidepopin tekijä. Voittajan valitsi Tampere-talon johtaja Paulina Ahokas.

Tilaisuudessa jaettiin myös musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija –palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden tekijöille.

Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkinnot jaettiin nyt neljännen kerran ja tilaisuus järjestettiin Helsingin Dubrovnikissa.

 

Etnogaalan palkintoehdokkaat ja pääesiintyjät on valittu

Julkaistu

 

Suomen ensimmäisen Etnogaalan palkintoehdokkaat on valittu. Kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja kansantanssin huiput palkitaan Etnogaalassa Tavastialla 7. marraskuuta. Luvassa on monipuolinen musiikki-ilta: gaalassa esiintyvät muun muassa BaranBand, Maija Kauhanen ja Suistamon sähkö.

Etnogaalassa palkitaan kansanmusiikin, maailmanmusiikin sekä kansantanssin mielenkiintoisia ja ansioituneita toimijoita seitsemässä kategoriassa. Ammattilaisraadit ovat valinneet kolme ehdokasta jokaiseen kategoriaan. Neljän kategorian (vuoden artisti, ilmiö, tulokas ja kansanmusiikkitekijä) ehdokkaat on valittu yleisön ehdotusten joukosta.

“Olemme iloisia yleisöltä kerättyjen ehdotusten määrästä. Ehdotuksia tuli kaikkinensa 273 kappaletta. Ammattilaisraadit ovat tehneet hyvää työtä, koska ehdokkaissa on hyvin edustettuna koko ala.”, toteaa Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti

Etnogaala-ehdokkaat 2017
 
Vuoden artisti: Anne-Mari Kivimäki, 
Frigg, Ismaila Sané

Vuoden ilmiö: Kalevauva, Orivesi All Stars, Pelimanni 8bit 

Vuoden tulokas: BaranBand, Elssa Antikainen, Maija Kauhanen

Vuoden kansainvälistyjä (palkinnon jakaa Music Finland): Frigg, Okra Playground, Pekko Käppi & K:H:H:L

Vuoden kansanmusiikkitekijä (palkinnon jakaa Elvis ry.): Anne-Mari Kivimäki, 
Pekko Käppi & K:H:H:L, Tuuletar

Vuoden koreografi (palkinnon jakaa Tanssin Tiedotuskeskus): Hanna Poikela, Petri Kauppinen, Rami Meling

Risteys-palkinto (palkinnon jakaa Maailman musiikin keskus): 
Digelius Music, Hilda Länsman, World Music School Helsinki

Rokkipaikkana tunnettu Tavastia-klubi muuntautuu kahden lavan etno-klubiksi 7.11. klo 19. Tavastian henki ja asenne sopivat Etnogaalalle, jossa ei pönötetä vaikka jaetaankin pystejä, vaan iloitaan ja nautitaan musiikista ja tanssista. Gaalassa vuorottelevat huikeat esitykset ja palkitsemiset eri lavoilla. Yle striimaa gaalan suorana nettiin Yle Teemalle, tekee suoran lähetyksen Yle radio 1:n Etnoiltaan sekä tekee myöhemmin kolme erillistä tv-ohjelmaa illan esiintyjistä. Ohjelmat ovat katseltavissa ja kuunneltavissa myös Suomen ulkopuolella.

Etnogaalan pääesiintyjät ovat: 
BaranBand, 
Maija Kauhanen, 
Suistamon sähkö

Etnogaalan lippuja myy Tiketti: liput ennakkoon 12-20 € 15.10. saakka, sen jälkeen ja ovelta 15-22€.

Etnogaalan järjestää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) yhteistyössä Ylen kanssa. Muut yhteistyökumppanit ovat Maailman musiikin keskus, Music Finland, Elvis ry, Tanssin Tiedotuskeskus, Muusikkojen liitto, Suomen Nuorisoseurat, Teosto ja Suomen kansanmusiikkiliitto. Etnogaala on osa maailmanmusiikkifestivaali Etnosoi!:n ohjelmaa. Gaalaa tukevat Musiikin edistämissäätiö, Kalevalaseura ja Maaseudun sivistysliitto.