EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Liisa Ketomäki jättää Teoston kulttuurisäätiön toimitusjohtajan tehtävän

Julkaistu

Päätös on tehty hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä hallituksen ja Ketomäen kesken.

”On ollut todella mielenkiintoista seurata näinkin lyhyt aika musiikin kenttää rahoittajan näkökulmasta. Siirryn kuitenkin uuteen rooliin tammikuusta ja jätän tehtäväni Teoston kulttuurisäätiössä. Säätiöllä on hieno missio ja toivotan sille mitä parhainta menestystä. Kulttuurin rahoitus on muutoksen edessä ja säätiön perustaminen on juuri sellaista toimijuutta, jota tarvitaan”, toteaa Ketomäki.

Teoston kulttuurisäätiö on uusi, tänä vuonna perustettu säätiö, jonka tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikinarvon pitkäjänteinen kasvattaminen. Ensimmäinen tukihaku on parhaillaan käynnissä ja säätiön hallitus tekee päätökset tuista vuoden loppuun mennessä.

Ketomäki jättää toimitusjohtajan tehtävän heti. Säätiön rakenteiden, tukikäytäntöjen ja muun toiminnan rakentaminen etenee suunnitellusti säätiön hallituksen sekä näiden taustaorganisaatioiden voimin. Säätiön toiminta tulee käynnistymään täysimääräisesti vuonna 2025. Uuden johtajan hausta tiedotetaan erikseen.

Lisätietoja:

Teoston kulttuurisäätiön ensimmäiset tuet haettavana – rahoitusta ammattimaisesti toimiville musiikin tekijöille pitkäjänteiseen työskentelyyn

Julkaistu

Teoston kulttuurisäätiö on uusi, vuonna 2024 perustettu säätiö, jonka tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Säätiön perustamisesta päätettiin Teoston jäsenkokouksessa joulukuussa 2023 ja sen rahoitus tulee Teosto-rahastosta. 

Säätiö avaa ensimmäisen tukihakunsa marraskuussa 2024. Ensimmäinen hakukierros toimii pilottina, jonka kautta rakennetaan laajempaa ymmärrystä kotimaisen musiikkikentän tarpeista, joita nykyiset tuki-instrumentit eivät riittävästi palvele. 

Teoston kulttuurisäätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon merkittävä kasvu. Säätiö pyrkii nostamaan jo ammattimaisesti toimivia tekijöitä uudelle tasolle sekä vahvistamaan musiikkialan monimuotoisuutta ja kansainvälistymistä. 

Säätiön tuet on tarkoitettu tukemaan näitä tavoitteita laaja-alaisesti. Toiminnan toteutusmuodolle tai laadulle ei ole asetettu erityisiä rajoitteita, joten tukea voi saada monenlaisiin hankkeisiin, jotka edistävät uuden sisällön syntymistä, taiteellista uraa tai musiikin esille pääsyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tuki on suunnattu uransa vakiinnuttaneille, ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti toimiville musiikin tekijöille.

Tänä vuonna perustetulla Teoston kulttuurisäätiöllä ei ole vielä omia hakukanavia tai käsittelyprosesseja. Sen vuoksi ensimmäisellä hakukierroksella käytetään Music Finlandin, Musiikintekijöiden rahaston sekä  Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston hakujärjestelmiä. Tukihakemukset osoitetaan näille tahoille ja hakemukset käsitellään rahastojen vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. Kaikkiaan Teoston kulttuurisäätiö jakaa noin 70 apurahaa.

Tarkempaa tietoa Teoston kulttuurisäätiön ensimmäisestä tukihausta

  • Tukihakemukset osoitetaan joko Suomen Musiikintekijöiden rahaston, Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston (Klaavi.fi -sivuston kautta) tai Music Finlandin toimikuntien käsiteltäväksi.
  • Henkilökohtaisten tukien hakuaika on 4.11.–25.11.2024 klo 23.59. Music Finlandille osoitetun teos- ja tekijäviennin osalta hakuaika päättyy 30.11.2024 klo 23.59.
  • Tukea voivat hakea suomalaiset ja Suomessa vakituisesti toimivat säveltäjät, sanoittajat tai sovittajat. Music Finlandin teos- ja tekijäviennin tukea voivat hakea myös alan yritykset. 
  • Tukisumma on 6000 euroa / hakija. Yksi hakija voi saada vain yhden apurahan. Henkilökohtaiset tuet ovat verottomia apurahoja taiteen harjoittamista varten (Tuloverolain 82 § ehtojen täyttyessä).
  • Tuen kriteereinä on hakijan aiempi, ammattimainen toiminta ja kokemus. Hakemuksessa tulee käydä ilmi hakijan tavoite sekä selvitys siitä, millä tavoin apuraha edistää hakijan taiteellisia tavoitteita, musiikkiuraa tai kansainvälistä läpimurtoa.
  • Tuen kohdentuminen: Musiikintekijöiden rahaston käsittelemät tuet kohdennetaan ensisijaisesti kevyen musiikin tekijöille, Sibelius-rahaston käsittelemät tuet taidemusiikin säveltäjille ja Music Finlandin käsittelemät tuet kansainvälistymistä edistävään toimintaan. 
  • Tukihakemukset käsitellään em. rahastojen vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. 
  • Päätökset tuista tekee Teoston kulttuurisäätiön hallitus. Tuista päätetään vuoden loppuun mennessä ja kaikille hakijoille ilmoitetaan henkilökohtaisesti hakemuksessa annettuun sähköpostiin. 

Hakemuksen jättäminen ja tarkemmat tiedot

Lisätietoja:

  • Musiikintekijöiden rahaston esittelijä Riitta Huttunen: rahasto@musiikintekijat.fi, 050 355 1036. Tiedustelut ensisijaisesti iltaisin klo 16-20 välisenä aikana.
  • Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston osalta asianhoitaja Vappu Verronen: vappu.verronen@composers.fi, 040 500 5905. Puhelinajat: ma 18.11. ja pe 22.11. 2024. Molempina päivinä klo 12-14.
  • Music Finland toiminnanjohtaja Mikko Manninen, mikko.manninen@musicfinland.fi

Teoston kulttuurisäätiö

English version

Apply Now for the First Grants by the Teosto Cultural Foundation – Funding for Professional Music Creators for Long-Term Work

The Teosto Cultural Foundation will open its first application round on Monday, November 4, 2024. This pilot round allows applicants to seek support for artistic work, the promotion of their musical careers, exposure of their creations, and internationalization.

Established in 2024, the Teosto Cultural Foundation’s mission is to promote Finnish creative musical art and improve its operational conditions. The decision to establish the foundation was made at the Teosto member meeting in December 2023, and it receives funding from the Teosto Fund.

This initial application round aims to gain a deeper understanding of the needs within the Finnish music sector, particularly areas not sufficiently addressed by existing funding mechanisms. The Foundation seeks to significantly enhance the value of Finnish music by elevating established professional creators and strengthening the diversity and international reach of the music sector. 

The grants awarded by the Foundation are designed to support these objectives comprehensively. There are no specific restrictions on the form or quality of the activities funded, allowing grants to be awarded to a diverse array of projects that promote the creation of new content, artistic careers, or the exposure of music both nationally and internationally. The support is targeted at professional creators with established careers who engage in sustained and rigorous work in music.

As a newly established foundation, the Teosto Cultural Foundation currently lacks its own application channels or established processes. Therefore, the application systems of Music Finland, the Music Creators’ Fund, and the Sibelius Fund of the Society of Finnish Composers will be utilized for this first round of applications. Grant applications should be directed to these entities and will be processed by the peer review committees of the respective funds, alongside the expert committee of Music Finland. In total, the Teosto Cultural Foundation will award approximately 70 grants.

Further Information on the Teosto Cultural Foundation’s First Round of Grant Applications:

  • Grant applications should be submitted either to the Finnish Music Creators’ Fund, the Sibelius Fund of the Society of Finnish Composers (via the Klaavi.fi website), or to the committees of Music Finland.
  • The application period for personal grants is from November 4 to November 25, 2024. For applications concerning the export of works and creators directed to Music Finland, the application period ends on November 30, 2024.
  • Eligible applicants include composers, lyricists, and arrangers who are Finnish or have permanent residency in Finland. Companies in the sector can also apply for grants for the export of works and creators through Music Finland.
  • The grant amount is EUR 6,000 per applicant, and each applicant may receive only one grant. Personal grants are tax-free subsidies for artistic work (provided they meet the criteria defined in Section 82 of the Income Tax Act).
  • The criteria for grant eligibility include the applicant’s prior professional activities and experience. The application must outline the applicant’s goals and explain how the grant will further their artistic objectives, musical career, or international breakthrough.
  • Grant allocation: Grants processed by the Music Creators’ Fund primarily support music creators, grants from the Sibelius Fund are aimed at composers of contemporary art music, and grants processed by Music Finland are focused on activities that promote internationalization.
  • The applications will be evaluated by the peer review committees of the aforementioned funds and by the expert committee of Music Finland.
  • The Board of Directors of the Teosto Cultural Foundation will make the final decisions on grants. All applicants will be personally notified of the outcomes by email by the end of the year.

Submitting an Application and Further Details:

Teoston kulttuurisäätiö

Kehuja ketjukirjeenä -kampanja toi esiin arvostuksen musiikkialan ammattilaisten keskuudessa

Julkaistu

Kehuseinä on ollut keino nostaa esiin alan ammattilaisten monipuolista osaamista, tiimihenkisyyttä ja persoonallisia piirteitä. Kehut kuvastavat sekä musiikkialan yhteisöllisyyttä että monenlaista arvostusta kollegoita kohtaan.

Kehuseinällä on korostunut kiitollisuus kollegojen ammattitaidosta, oman ajan antamisesta toiselle ja tärkeistä neuvoista. Monet ovat kiittäneet kollegojaan ammatillisesta tuesta erityisesti haastavissa tilanteissa. Lisäksi seinällä on korostunut työyhteisön merkitys, yhteistyön avoimuus ja kannustava ilmapiiri, jotka kaikki lisäävät työn iloa ja sujuvuutta.

Moni kehu on osoitettu inspiroivalle johtajalle tai liiderille, usein kiitoksena kehittävän ja inspiroivan työilmapiirin luomisesta. Kehuja luovuudesta ja uusista näkökulmista saivat runsaslukuisesti myös luovien alojen eri taiteilijat.

Uudet ideat, rohkeus kokeilla jotain erilaista ja alan kehittäminen ovat eniten kehuseinällä nostettuja tapahtumia. Moni kiitti myös tärkeää opetustyötä ja erityisesti nuorten, tulevien tekijöiden tukemista.

Kehuja ketjukirjeenä -kampanja sai alkunsa Teoston yhdenvertaisuuskyselystä keväällä 2024. Sen yksi havainto oli, että musiikkialalla on runsaasti erilaista epäasiallista käytöstä, jota kohdataan erityisesti kollegoiden taholta. Yleisintä oli vähättely, asiantuntemuksen aliarviointi tai tunnustuksen puute.

Tämä nosti esiin tarpeen kiinnittää huomiota musiikkialan työskentelyilmapiiriin. Musiikki & Mediassa esiintyneen työpsykologi Marjukka Laurolan mukaan toisia vähättelevä ilmapiiri supistaa luovuutta, lisää pelkoa ja synnyttää kyräilyä ja kateutta. Hyvää kannattaa siis ruokkia erityisesti luovalla alalla kuten musiikin tekijöiden joukossa.

”Arvostava kommentti  rakentaa turvallisen ympäristön uusille ideoille. Halusimme, että musiikkialalla kaikilla olisi mahdollisuus nauttia kannustavasta ilmapiiristä, joka edistää luovuuden kukoistamista, vahvistaa yhteistyötä ja motivoi jokaista antamaan parhaansa.”, sanoo kampanjan alullepanija, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

“Kehut jäävät usein kohteelta itseltään kuulematta, sillä hyvää puhutaan lähinnä selän takana. Se on harmillista, koska kehu kollegalta voi olla tosi voimaa antava asia erityisesti tällaisella kilpaillulla alalla, jossa moni tekee luovaa työtä yksin. Olisi hyvä muistaa, että kehu toiselle ei koskaan ole itseltä pois”, sanoo kampanjan suunnittelussa ja toteutuksessa mukana ollut Suomen Musiikintekijöiden koordinaattori ja Musamimmien päivän perustaja Jojo von Hertzen.

Kehuja ketjukirjeenä kampanja päättyy lokakuun lopussa mutta sivusto on auki vielä vuoden 2024 loppuun asti. ”Toivomme, että ihmiset rohkaistuisivat tulevaisuudessa antamaan kehut ja arvostavat kommentit suoraan henkilöille itselleen. Jokaisella meillä on mahdollisuus luoda hyvää ilmapiiriä ympärilleen”.

Musiikintekijöiden rahaston elokuun 2024 hakukierroksen stipendit jaettu

Julkaistu

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2024 toinen stipendihakukierros on nyt käyty läpi ja stipendien saajat on saatu valittua. Hakemuksia tuli hieman vähemmän kuin viime kierroksella, mutta edelleen hakemuksien määrä on merkittävä ja on selvää, että tuen tarve on alalla suurta. Erityisstipendiä emme tällä kierroksella jakaneet, mutta on ilahduttavaa, että nuoremmat hakijat ovat löytäneet Uralle-stipendin, joita jaoimme kaksi kappaletta. Kaiken kaikkiaan Työskentely-stipendihakemuksia oli eniten ja niitä myös jaettiin eniten”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Musiikintekijöiden rahasto on kiinnittänyt erityistä huomiota yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumiseen toimikunnan toiminnassa ja päätöksissä. Rahasto on kouluttautunut aiheeseen asiantuntijan opastuksella.

”Koen toimikunnan toimineen ja toimivan yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisesti. Asia on kuitenkin todella tärkeä, joten jatkossa toimikunta kouluttautuu DEI-teemoihin säännöllisesti, ja asiasta keskustellaan myös aina ennen päätöksentekoa”, Haapaniemi kertoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 49 kpl
  • Yhteensä 84 100 euroa

Hankintastipendit

  • Jaettiin 14 kpl
  • Yhteensä 23 200 euroa

Reissustipendit


  • Jaettiin 7 kpl
  • Yhteensä 10 250 euroa

Uralle-stipendit

  • Jaettiin 2 kpl
  • Yhteensä 10 000 (5000 euroa per myönnetty stipendi)

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendit

  • Jaettiin 4 kpl
  • Yhteensä 10 000 euroa

Erityisstipendejä ei jaettu

 

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea kuutta erilaista stipendiä:  

  • Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissustipendi on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.
  • Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokka on tarkoitettu luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittajien luovaan taiteelliseen työskentelyyn, luovaan työskentelyyn residenssissä, verkostojen vahvistamiseen, täydennyskoulutukseen, ammatilliseen pätevöitymiseen tai sanoittamista edistävään hankintaan. Stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.
  • Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on helmikuussa 2025. Huomioithan, ettei stipendiä myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

 

Lastenmusiikkipäivää juhlitaan jo seitsemättä kertaa

Julkaistu

Päivän aikana Lastenmusiikki ry järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa juhlakonsertit, lastenmusiikkiseminaarin ja kutsuvierastilaisuutena Jellonagaalan, jossa palkitaan lastenmusiikin alalla ansioituneita tekijöitä ja esiintyjiä. Jellonagaalassa julkistetaan myös vuoden 2026 Lastenmusiikkipääkaupunki. Lastenmusiikkipäivän valmistelut ovat jo täydessä käynnissä ja Lastenmusiikki ry kutsuukin kaikki iloitsemaan lastenmusiikista!

Juhlapäivän tarkoituksena on nostaa esille lastenmusiikin asemaa ja lasten oikeutta omaan musiikkiinsa sekä juhlia lastenmusiikin monipuolisuutta. Kaikki päivän tapahtumat striimataan Lastenmusiikkiyhdistyksen YouTube-kanavalle. Vuoden 2025 Lastenmusiikkipääkaupunki on Kauniainen ja siksi tapahtumaa vietetään tänä vuonna Uudellamaalla. Vuodeksi kerrallaan myönnettävällä Lastenmusiikkipääkaupunki -tunnustuksella Lastenmusiikki ry haluaa nostaa esiin kuntien ja kaupunkien roolia lastenmusiikin edistäjinä sekä kannustaa tunnustuksen saajaa jatkamaan lastenmusiikkimyönteisellä tiellä myös tulevina vuosina.

Juhlakonsertit järjestetään 20.11.2024 Kauniaisten Uudella Paviljongilla. Kahdessa konsertissa esiintyvät Tuija Rantalainen ja Vahtikoira Veikko, Kaumo-orkesteri Kauniaisten musiikkiopistosta yhdessä Granhultsskolanin ja Mäntymäen koulun kuorojen kanssa sekä FlipFlop -bändi. Juhlakonsertit, lastenmusiikkiseminaari ja Jellonagaala striimataan Kauniaisista kaikkien nähtäväksi.

Lastenmusiikkipäivän tapahtumien yhteistyökumppaneina toimivat tänä vuonna Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten musiikkiopisto, Konserttikeskus, Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry sekä Suomen Musiikintekijät. Tapahtumaa on tukenut myös DLX Music.

Lastenmusiikkipäivän ympärillä olevaan juhlaviikkoon voivat osallistua kaikki toimijat ympäri Suomen. Lastenmusiikki ry haastaa kaupungit, kunnat, koulut, opistot ja yritykset mukaan järjestämään saavutettavia lastenmusiikkitapahtumia ja -konsertteja 18.-24.11.2024 välillä. Tarjotaan lapsille ja perheille mahdollisuus lastenkulttuurin ja -musiikin kokemiseen kautta maan!

Jori Jellona on Lastenmusiikkipäivän maskottileijona. Upean Jellona-logon on suunnitellut Hanna Vehkaoja.

Lastenmusiikki ry on vuonna 2018 perustettu yhdistys, joka pyrkii edistämään sekä lastenmusiikin että lastenmusiikintekijöiden asemaa yhteiskunnassa. Yhdistys haluaa lisätä lastenmusiikin tietoisuutta kansallisella tasolla ja kehittää Suomessa tapahtuvaa lastenmusiikkikulttuuria ja -toimintaa.

Katselulinkit striimeihin 2024:

Marraskuussa laulujen synnytysvalmennusta jäsenetuhintaan

Julkaistu

Haaveiletko laulujen sanoittamisesta, säveltämisestä tai molemmista, mutta et oikein pääse teksti- ja sävelaihioista eteenpäin? Tai oletko tehnyt tekstejä ja säveliä jo pidempään, mutta kaipaat
tekemiseesi uusia virikkeitä ja näkökulmia? Vinhan kirjakaupan viikonlopun mittainen Laulujen synnytysvalmennus on suunnattu juuri sinulle.

Kokenut laulujen sanoittaja Heimo Hatakka, joka on sanoittanut esimerkiksi Anna Puun hitit Säännöt rakkaudelle ja Kaunis Päivä, sekä Kaihon Karavaanista tuttu säveltäjä-muusikko Jiri Kuronen auttavat viikonlopun ajan laulutekstien ja -sävelten synnyttämisessä sekä kertovat omista kokemuksistaan ja työskentelytavoistaan lauluntekijöinä.

Voit varata viikonloppuun mukaan yhden suomenkielisen kappaleen, joka on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen, niin analysoimme kappaletta yhdessä. Voit myös tuoda halutessasi mukanasi yhden oman tekstisi, sävellyksesi tai kokonaisen laulusi, josta haluat palautetta. Jos soitat jotain instrumenttia, ota sekin matkaan, mutta soittotaito ei ole edellytys kurssille osallistumiseen. Etsimme viikonlopun aikana yhdessä myös uusia laulunaiheita ja -aihioita ja työstämme parhaita niistä kotiin viemiseksi.

Retriitti järjestetään Kulttuuriparantolassa ja osin Vinhan kirjakaupassa.

Retriitti alkaa la klo 9:00 ja päättyy su klo 15:30 . Tarkemman aikataulun saat ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittaudu laittamalla viesti: vinha@vinhankirjakauppa.fi, ja saat ohjeet retriitin maksamiseen. Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus lääkärintodistusta vastaan tai niin, että järjestät toisen osallistujan paikallesi.

Tapahtuma järjestetään, jos minimimäärä ilmoittautuneita täyttyy.

Majoitutko Ruovedelle? Nopeimmille löytyy vielä huone Vinhasta! Suosittelemme mm. Hotelli Lieraa, Vinsan Villaa, Haapasaaren leirintäaluetta ja Ylä-Tuuhosen maatilamatkailua. Lisää majoitusvaihtoehtoja löydät täältä. Viihtyisää AirBnB tyyppistä majoitusta voit kysyä: Mikko Vartiainen, p. 040 867 9877.

Hinta: 335 € (sis. ruokailut 85€: tervetulokahvi, lounas, iltapäiväkahvi, illallinen, aamupala, lounas ja lähtökahvit). Lauantaina saunomismahdollisuus (sis. retriitin hintaan).  Majoitus ei sisälly retriitin hintaan. Etuhinta Suomen Musiikintekijöiden jäsenille: 285 euroa.

Lisätietoja

 

Luovien alojen järjestöt vaativat hallitusta poistamaan sosiaaliturvan reiät ja kannustinloukut

Julkaistu

Petteri Orpon hallitus tekee useita sosiaaliturvan uudistuksia, jotka koskettavat myös luovien alojen ammattilaisia. Luovilla, kuten myös muilla aloilla laajemminkin on paljon epäsäännöllistä monityötä tekeviä ihmisiä, kuten freelancereita. Yksi hallituksen tulevista uudistuksista on työntekijän ja yrittäjän sosiaaliturvaa yhdistävän yhdistelmävakuutuksen käyttöönotto. Laaja joukko luovien alojen järjestöjä on laatinut yhteisen kannanoton luovien alojen näkökulmasta toimivan yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoon.

Lue kannanotto tästä.

“Yhä useampi suomalainen työllistyy sekä palkansaajina että yrittäjinä niin vaihtelevasti, etteivät he nykyisellään pysty vakuuttamaan työtänsä työttömyyden varalta. Heille yhdistelmävakuutus olisi iso askel eteenpäin, kunhan mallista tehdään toimiva ja joustava. Näin uudistus hyödyttäisi paitsi luovien alojen ammattilaisia, myös paljon laajempaa joukkoa”, musiikin luovan alkutuotannon eli Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikkikustantajien ja Suomen Musiikintekijöiden yhteinen edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela kommentoi.

Orpon hallitusohjelmassa sosiaaliturvan uudistamisen keskiöön nostetaan erityisesti luovat alat. Ohjelman mukaan hallitus ”ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä̈ ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä̈ huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”

“Hallitusohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää luovien alojen erityispiirteiden tunnistamista. Työttömyysturvaa pitää voida saada, vaikka tulot kertyisivät useista eri lähteistä.  Tämä on nykyisin tuhansien suomalaisten arkea niin luovilla aloilla kuin muualla yhteiskunnassa. Siksi työssäoloehdon kertymisessä̈ on syytä̈ voida huomioida kaikki työskentely. Myös se taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahojen kautta”, Suomela linjaa.

Aktiivisuudesta ei tulisi rangaista

Nykyinen työttömyysturva perustuu jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin kategorioiden väliin jäävät ihmiset jäävät herkästi väliinputoajiksi. Esimerkiksi taiteen apurahalla työskentely ei kartuta työssäoloehtoa lainkaan, vaikka monille luovien alojen ammattilaisille apurahat ovat keskeinen osa toimeentuloa. Iso haaste on, että yritystoiminta muodostaa herkästi esteen työttömyysturvan saamiselle, jolloin ihmisille syntyy vääristynyt kannustin vältellä yrittäjyyttä. Tällä hetkellä luovan alan ammattilaiset luokitellaan herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi tavalla, joka estää työttömyysetuuksien saamisen, vaikka henkilö olisi tosiasiallisesti työtön ja vailla tuloja.

“Aktiivisuudesta ei pitäisi rangaista ja kannustinloukut tulisi poistaa. Pelkkä yrityksen olemassaolo tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ei saa johtaa työttömyysturvan epäämiseen. Nykyisin pahimmillaan jopa tulevien projektien suunnittelu voidaan katsoa syyksi evätä työttömyysturva, vaikka tällainen valmistelu on välttämätöntä, jotta taiteilija voi työllistyä jatkossa. Kannustinloukut ja virhetulkinnat on syytä poistaa siten, että kaikki työ on kannattavaa ottaa vastaan”, Suomela toteaa.

Yhdistelmävakuutus jää luovien alojen kannalta toimimattomaksi, jos vakuutuksen ottaja ei voi luottaa saavansa työttömyyden hetkellä vakuutuksen mukaista turvaa. Siksi laajempi työttömyysturvan kriteerien sekä niihin liittyvien tulkintojen uudistus on tarpeen. Laajempi uudistus auttaisi myös niitä luovien alojen ammattilaisia, jotka eivät jatkossakaan pääsisi ansiosidonnaisen turvan piiriin edes yhdistelmävakuutuksen avulla.

“Yhdistelmävakuutus ei ratkaise toimeentulohaasteita niillä, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Vaikka yhdistelmävakuutus on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, se ei missään tapauksessa ratkaise kaikkia luovien alojen ammattilaisten toimeentuloon liittyviä haasteita. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja”, Suomela muistuttaa.

Kannanotossa mukana olevat järjestöt

Finlands svenska författareförening
Grafia
Kirjailijaliitto
Kuvittajat ry
LiveFIN
Musiikin edistämissäätiö
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry.
Suomen freelance-journalistit ry
Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Suomen Musiikintekijät
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Suomen Säveltäjät
Suomen Taiteilijaseura
Suomen tietokirjailijat
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
Tapahtumateollisuus ry
Teosto
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto

Luovien alojen kannat yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoon hallituskaudella 2023–2027

Julkaistu
Eri etuuksien selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on myös kulttuurialan ammattilaisten etu, kunhan uudistukset toteutetaan alan erityispiirteet tunnistaen. Edellytys erityispiirteiden huomioinnista koskee myös yhdistelmävakuutuksen valmistelua. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taiteen, kulttuurin ja luovien alojen erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo huomioida nämä erityispiirteet: hallitus valmistelee yhdistelmävakuutusta ”parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina”. Hallitus myös ”ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisten toimeentulo-ongelmien tunnistamista sekä oikeanlaisten ratkaisujen löytämistä, mikä puolestaan onnistuu parhaiten yhteistyössä alan kanssa. Siksi alan edustajat on pidettävä mukana uudistusten valmistelussa myös jatkossa.

Tämä paperi ottaa kantaa sosiaaliturvan kehittämiseen hallituskaudella 2023–2027. Pidemmän aikavälin tavoitteet on siis rajattu paperin ulkopuolelle.

Yhdistelmävakuutus

Yhteiskunnassamme työskentelee kasvava joukko ihmisiä, jotka työllistyvät sekä palkansaajina että yrittäjinä tarjotusta työstä riippuen ja jotka nykyisellään eivät pysty vakuuttamaan työtänsä työttömyyden varalta kokonaisuutena. Osa tuloista ei ole minkään vakuutuksen piirissä. Tällaiseen tulonmuodostukseen kuuluu ominaispiirteenä muun muassa työmäärän, työn keston, työn ajankohdan ja palkkion suuruuden vaikea ennakointi. Lisäksi apurahalla työskentely ei kartuta työssäoloehtoa, vaikka monille luovien alojen ammattilaisille apurahat ovat keskeinen osa toimeentuloa.

Nykyinen työttömyysturva perustuu jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Työttömyysetuuteen on oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä.

Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjän rajanveto aiheuttaakin nykyisellään tulkintaongelmia etenkin luovilla aloilla. Tämä johtaa siihen, että moni saa vastoin käsitystään päätoimisen yrittäjästatuksen. Tämän jälkeen työttömyysturvan piiriin pääse ainoastaan, jos osoittaa yrittäjätoiminnan loppuneen tai jos henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä. Jotta yhdistelmävakuuttaminen olisi kannattavaa, olisi henkilön, joka työllistyy tarjotusta työstä riippuen joko palkansaajana tai yrittäjänä, voitava luottaa siihen, että työttömyyden hetkellä pääsee työttömyysturvan piiriin.

Yhdistelmävakuutus kohentaisi niiden ihmisten asemaa, jotka

  • saavat tuloja sekä palkansaajana että yrittäjänä
  • eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
  • täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken ansiotyön voisi laskea yhteen, teki töitä missä asemassa tahansa – palkansaajana tai yrittäjänä.

Yhdistelmävakuutus ei siis ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Vaikka yhdistelmävakuutus on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, se ei missään tapauksessa ratkaise kaikkia taiteen, kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisten toimeentuloon liittyviä haasteita. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja.

Tarvittavat toimet

  1. Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin kuin maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja. Tämänhetkiset YEL-maksut ovat liian kalliita isolle osalle luovien alojen yrittäjistä, mikä heikentää kannustimia yrittäjyyteen. Ensi vaiheessa uudistus voidaan kuitenkin toteuttaa kustannusneutraalisti ilman valtion osallistumista.
  2. Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taiteen, kulttuurin ja luovien alojen työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta. Mallin on syytä olla joustava, jotta se toimii mielekkäästi useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti tulonsa kerryttäville luovien alojen tekijöille. Samalla on tärkeää huomata, että tämä monityö yleistyy myös muualla työmarkkinoilla kuin luovilla aloilla.
  3. On varmistettava, että yhdistelmävakuutuksen ottaja myös pääsee vakuutuksen turvan piiriin. Sivutoimisen yrittäjän käsitteen tulkintaa on syytä selventää työttömyysviranomaisten tulkintaohjeissa ja on varmistuttava siitä, että työskennellessään yhtäaikaisesti sekä palkansaajana ja yrittäjänä, ei samalla menetä oikeuttaan etuuteen. Päätösten on perustuttava mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä.
  4. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista ja kannustinloukut tulee poistaa. Tällä hetkellä luovan alan ammattilaiset luokitellaan herkästi päätoimisiksi yrittäjiksi tavalla, joka estää työttömyysetuuksien saamisen, vaikka henkilö olisi tosiasiallisesti työtön ja vailla tuloja. Pelkkä yrityksen olemassaolo tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen ei saa johtaa työttömyysturvan epäämiseen. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa siten, että kaikki työ on kannattavaa ottaa vastaan.

Allekirjoittajat

Finlands svenska författareförening
Grafia
Kirjailijaliitto
Kuvittajat ry
LiveFIN
Musiikin edistämissäätiö
Näyttelijäliitto – Skådespelarförbundet ry.
Suomen freelance-journalistit ry
Suomen Jazzliitto
Suomen Journalistiliitto ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry.
Suomen Musiikintekijät
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Suomen Säveltäjät
Suomen Taiteilijaseura
Suomen tietokirjailijat
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry
Tapahtumateollisuus ry
Teosto
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto

Matin ja Tepon matkassa – tilaa kirja jäsenetuhintaan

Julkaistu

Tee mielenkiintoinen matka Matin ja Tepon maailmaan. Matkallasi pääset kulkemaan halki vuosikymmenien vuodesta 1965 vuoteen 2024 platinaveljesten hovisanoittajan, Veepee Lehdon, muistojen kautta.

Kuulet ikivihreitten hittisävelmien, kuten ”Et voi tulla rajan taa”, ”Näitä polkuja tallaan”, ”Mä joka päivä töitä teen” ja ”Vauhti kiihtyy” syntyvaiheista. Havahdut myös siihen, miten kussakin ajassa liikkuvat puheenaiheet ja sosiaaliset tilaukset vaikuttivat hyvinkin monen laulun tarinaan.

”Matin ja Tepon matkassa – kaiken takana on…” muistelmateos heittää lukuhetkesi alkuun arvoituksen. Tuleeko siihen vastaus viimeistään kirjan lopussa – sen voit vain itse todeta.

Matti ja Teppo eivät ole tähän mennessä halunneet julkaista muistelmakirjaa. He ovat kuitenkin antaneet luvan hovisanoittajalleen muistella Matti ja Teppo-yhteistyövuosia omaan tapaansa siitäkin huolimatta, että Veepee saattaa muistaa asiat eri tavalla kuin tarinan päähenkilöt. Kaiken Matin ja Tepon suosion takana on monta asiaa – ehkä nyt selviää ainakin osa niistä.

Laulaja-lauluntekijä Veepee Lehdon ura esiintyjänä on kestänyt jo melkein 60 vuotta, jona aikana hän on levyttänyt myös yhdeksän omaa albumiaan. Hänet tunnetaan myös lukuisista sanoituksistaan, muun muassa Suomen euroviisuvoittajalauluista ”Eläköön elämä” ja ”Sata salamaa”.

Nimi Veepee Lehto muodossa V-P. Lehto on kuitenkin hänen tärkein tuntomerkkinsä. Tällä nimellä hänelle on annettu arvonimi ”Matin ja Tepon hovisanoittaja” – mies, jonka tekstejä on analysoitu mediassa sekä hyvässä että pahassa kautta vuosikymmenien.

Tilaa Matin ja Tepon matkassa -kirja jäsenetuhintaan

  • Etukoodilla saa 25 % alennuksen Matin ja Tepon matkassa -kirjasta 31.12.2024 asti. Ei voi yhdistää muihin etukoodeihin. Hinta: 20,18 euroa + postikulut (OVH 26,90 euroa + postikulut).
  • Koodi toimii joko lisäämällä sen kassalla ennen maksamista, tai käyttämässä alla olevaa linkkiä, joka lisää alennuksen suoraan kun kirjan on lisännyt ostoskoriin.
  • Saat koodin myös kirjautumalla sivustolle sisälle kohdasta Jäsenedut – kaikki etukoodit.
  • Linkki verkkokauppaan (WSOY)

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö: näillä EU-tason toimenpiteillä mahdollistetaan musiikin tekemisen toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa

Julkaistu

Lue koko englanninkielinen tiedote ja manifesti alta.

As the European Union is now reflecting on its policy priorities for the next five years, the European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) publishes today its Manifesto. With 19 concrete recommendations, ECSA’s Manifesto aims to shape policies at the European level to improve the lives and working conditions of music authors, while supporting the growth and sustainability of the entire music sector.

In today’s digital economy, our members face various critical issues, including AI companies using their works without consent or transparency, dismal streaming royalties, unfair contractual practices, and a pervasive lack of transparency and accountability across the music industry. In the past years, EU institutions and several European countries adopted various recommendations and actions to tackle those challenges.[1] However, policymakers now need to deliver on their commitments to ensure more fairness for music creators across the music sector. With this manifesto, ECSA asks policymakers to turn these initiatives into reality, provide a sustainable future for composers and songwriters, and send a strong signal to future generations who who aspire to write, compose and create – while be fairly remunerated for their creations.

As outlined by ECSA President Helienne Lindvall: “Today, composers and songwriters are subject to AI companies using their works without consent nor transparency, a broken music streaming landscape, and unfair contractual practices – making it harder and harder to survive even for music authors whose works are enjoyed far and wide. With this manifesto, we want to convey concrete recommendations for policy makers to enact in order to tackle these challenges, so that we can achieve an equitable, sustainable – even thriving – future for European music creators.”

[1] The European Parliament’s report on music streaming, its resolutions to improve the social and working conditions of artists and workers and prevent unfair contractual practices such as buyouts in the cultural sector, and the One Voice for European Music initiative, supported by various Council Presidencies.

Key points

  • Ensure generative AI respects the rights of creators, and the fundamental principles of consent, transparency and remuneration.
  • Fix music streaming and make it sustainable for music creators by implementing the European Parliament recommendations adopted in 2024.
  • Ensure fair and balanced contracts to improve the working conditions of composers and songwriters.
  • Adopt a comprehensive strategy to ensure the sustainability of the European music sector, as outlined by the 2024 One Voice for European Music report.

ECSA Manifesto – Action points