Konsulttiyhtiö EY:n laatimassa tutkimuksessa ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan” kuvataan Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa sekä koronan niille aiheuttamia valtavia vaikutuksia. Siinä esitetään myös kulttuurin ja luovan alan toipumista edistäviä suosituksia sekä mahdollisuuksia, joilla kulttuuri voi osallistua EU:n talouden elvyttämiseen.

Kulttuuri on elinvoimainen talous

Tutkimuksen mukaan kulttuurilla ja luovalla alalla on merkittävä rooli Euroopan taloudessa. Vuonna 2019 ne muodostivat 4,4 % EU:n bruttokansantuotteesta 643 miljardin euron liikevaihdon ja 253 miljardin euron yhteenlasketun arvonlisän myötä.

”Suomessa kulttuuri muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten meillä on vielä paljon potentiaalia hyödyntämättä”, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.

Luovat alat kuuluivat myös Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon, sillä ne työllistivät yli 7,6 miljoonaa ihmistä Euroopassa – yli kahdeksan kertaa enemmän kuin tietoliikenneala ja kolme kertaa enemmän kuin autoteollisuus. Myös Suomessa kulttuuri on erittäin työvoimavaltainen toimiala, joka työllistää jopa 135 000 suomalaista. Kulttuuriala on muita toimialoja selvästi tasa-arvoisempi ja työllistää runsaasti nuorta ja koulutettua väestöä.

EY:n tutkimuksessa luovaan alaan luettiin niin perinteiset kulttuurialat kuten kuvataiteet, musiikki, esittävä taide ja kirjallisuus mutta myös arkkitehtuurin, median ja peliteollisuuden osa-alueet. Näillä katsottiin olevan keskeinen rooli myös korona-ajan jälkeisessä talouden jälleenrakennuksessa.

Kasvava, innovatiivinen ja yrittäjävetoinen toimiala

Kulttuuriala ja luovat toimialat kasvoivat vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja niiden kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen. Tämä korostaa Euroopan asemaa kulttuurin keskittymänä maailmantaloudessa.

”Kulttuuriala on kasvanut, koska se on ollut innokas omaksumaan uusia teknologioita sekä alusta asti innovatiivinen ja kansainvälinen. Luovat sisällöt ovat erinomainen vientituote, myös Suomelle”, sanoo Teoston Salminen.

Tutkimuksessa kuvataan myös toimialan muuttumista entistä yrittäjävetoisemmaksi: jopa 33 % kulttuurin ja luovan alan työvoimasta on yrittäjiä tai itsensätyöllistäjiä. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan väestössä keskimäärin (14 %). Suuntaus on samanlainen myös Suomessa: meillä 27 % kulttuurialan työllisistä on yrittäjiä, kun koko väestöstä osuus on 13 %.

Korona romahdutti elinvoimaisen toimialan

Tutkimuksessa käsitellään laajasti koronan vaikutuksia kulttuuriin ja luovalle alalle. Sen mukaan koronavirus on iskenyt luovalle alalle vielä matkailualaakin pahemmin. Kulttuuri ja luovat alat ovat heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronasta kärsinyt toimiala. Ala menetti vuonna 2020 liikevaihdostaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Pahiten kärsivät musiikki (-75 %) ja esittävät taiteet (-90 %). Kuvataiteiden liikevaihto laski 53 miljardia euroa ja audiovisuaalisten teosten liikevaihto 26 miljardia euroa.

Vaikutukset ovat myös pitkäaikaisia: EY:n tuoreen Future Consumer Indexin mukaan 46 % vastaajista ei uskaltaisi mennä konserttiin moneen kuukauteen ja 21 % moneen vuoteen. Kriisin vakavuudesta kertoo mm. se, että tekijänoikeusjärjestöjen tekijöille ja esiintyjille keräämien korvausten määrä on laskenut noin 35 %, mikä luo ison loven näiden ammatinharjoittajien tuloihin vuosina 2021 ja 2022.

Korona-aika on myös tuonut ilmeiseksi kulttuurin hyvinvointia ja kansan yhtenäisyyttä edistävän voiman. ”Kun kulttuuria ei ole ollut saatavilla, Eurooppalaiset ovat huomanneet sen syvällisen arvon ja sen kyvyn tuoda ihmisiä yhteen. Tämä tutkimus muuttaa kärsimyksen luvuiksi ja tarjoaa selkeät ohjeet ratkaisuksi.”, sanoo elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre tutkimuksen julkistukseen liittyvässä tiedotteessa.

Luova ala täysimääräisesti mukaan jälleenrakennukseen

Koska kulttuurin ja luovan alan vaikutus talouteen on merkittävä, tulisi niiden EY:n mukaan olla keskeinen osa eurooppalaisia elvytystoimia. Kulttuuri ja luovat alat ovat paljon muutakin kuin yksi monista kriisiin joutuneista aloista: niiden tulisi olla myös merkittävä osa ratkaisua aikana, jolloin tarvitsemme poliittista yhtenäisyyttä sekä voimakasta taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä. Siksi EY suosittaa toimenpiteissään kolmen kohdan ohjelmaa:

1. Rahoitustilanteen korjaaminen. Kyetäkseen toimimaan kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat paitsi merkittävää julkista rahoitusta, myös yksityisten investointien edistämistä. Tähän kuuluu niin EU:n elpymisvälineen suuntaaminen luovalle alalle kuin muu pitkän aikavälin rakenteellinen rahoitus.

2. Päättäjien luoma vankka oikeudellinen kehys, jolla rakennetaan luovaa taloutta elvyttävät olosuhteet. Parhaillaan Suomessakin implementoitavana oleva tekijänoikeusdirektiivi on tutkimuksen mukaan keskeinen lainsäädäntöhanke, jolla rakennetaan edellytykset luovan talouden toimiville markkinoille alustajättien puristuksessa. Samoin tekijänoikeuden vahva suojaaminen sekä kulttuurialan yrittäjyyden edistäminen ovat avainsasemassa.

3. Kolmantena suosituksena on kulttuurin voiman täysimääräinen hyödyntäminen koko yhteiskunnan kehityksen kiihdyttäjänä. Tähän kuuluu kulttuurin yhdistäminen myös muihin sektoreihin kuten matkailuun, tutkimukseen ja koulutukseen, mikä voi merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Tutkimuksesta:

Tutkimuksen teetti Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC (European Grouping of Societies of Authors and Composers) ja toteutti useiden muiden eurooppalaisten luovan alan järjestöjen ja organisaatioiden yhteenliittymä. Tämä korostaa tutkimuksen tulosten ja suositusten saamaa monialaista tukea. Suomen luvuissa on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kulttuurin satelliittitilinpitoa sekä työvoimatutkimusta ”Kulttuurityövoima Suomessa 2018”

Linkki tutkimuksen suomenkieliseen yhteenvetoon

Linkki tutkimuksen verkkosivustolle (englanniksi), jossa julkaistaan koko tutkimusaineisto tiistaina 26.1.2021

Lisätietoja

• Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen, risto.salminen@teosto.fi, puh. +358 844 5984, www.teosto.fi | Twitter: @TeostoOfficial
• GESACin johtaja Véronique Desbrosses, veronique.desbrosses@gesac.org , puh. +32 2 511 44 54 www.authorsocieties.eu | Twitter: @authorsocieties