- Älä turhaan laadi stipendihakemusta, jos sinulla ei ole apurahalle aitoa tarvetta. Hae rahoitusta siis hyvään projektiin, älä olemassa olevan rahan takia.
- Kerro hankkeestasi ytimekkäästi, mutta persoonallisesti ja tyhjentävästi. Älä kuitenkaan lavertele ja kerro epäolennaisia asioita. Stipendihakemuksia arvioivat kollegasi. Muista, että Musiikintekijöiden rahasto ei ole KELA.
- Muista lisätä tarvittavat linkit ja varmista, että ne ovat toimivia. Musiikintekijöiden rahaston toimikunta kuuntelee tosi paljon musiikkia arvioidessaan hakemuksia.
- Laadi realistinen ja kohtuullinen budjetti. Työskentelystipendi on tarkoitettu elinkustannuksiin apurahakauden aikana. Tarkista myöntäjän minimi- ja maksimisummat.
- Älä oleta, että kukaan tuntee sinua tai työtäsi musiikintekijänä. Täytä siis kaikki hakemuksen kohdat ohjeiden mukaisesti. Älä viittaa liitteisiin ainakaan aikaisemmin myönnettyjen apurahojen kohdalla.
- Kaikki Musiikintekijöiden rahaston hakijat ovat musiikintekijöitä. Mieti, mikä erottaa sinut muista tekijöistä ja tekee hankkeestasi stipendin arvoisen.
- Muista, että sinun tarvitsee raportoida saamasi stipendin käyttö, joten talleta tarvittavat kuitit itsellesi raportointia varten.
- Käytä hyvää suomen tai englannin kieltä. Jos kielioppi ei ole hallussa, pyydä apua lähipiiristäsi.
- Ja tärkein: Hae stipendiä, sillä vain he, jotka hakevat stipendiä voivat sen saada.
Kategoria: Uutinen
Uusimmat uutiset
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan Viimeinen sulku – ovet auki! -mielenilmaus 3.2.2022
Koronarajoitukset ovat lamauttaneet yli 200 000 ihmistä työllistävän kulttuuri-, urheilu- ja tapahtumatoimialan. Sulku on kestänyt eri muodoissaan pian kaksi vuotta. Alan toimijoiden ahdinko on syvä, eikä epätoivoa ja vaatimuksia ole ymmärretty. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilta on viety oikeus työntekoon ja elinkeinoon, kansalaisilta oikeus kulttuuriin ja kokoontumiseen. Rajoitustoimet ovat kajonneet perustuslaillisiin oikeuksiin. Siksi kokoonnumme vaatimaan, että meneillään oleva sulku on viimeinen ja että kulttuuritilat ja -tapahtumat avataan alojen kanssa yhteistyössä: heti.
Tapahtumassa luetaan alan vaatimukset: elinkeinonharjoittamisen oikeuksien palauttaminen, rajoituspolitiikan päätösten avoimuus, ennakoivuus sekä tietoperustaisuus, alojen yhdenvertainen kohtelu, alojen kuuntelu sekä riittävät koronatuet ja elvytysohjelma kulttuuri- ja tapahtuma-alalle pandemian jälkihoitoon. Lisäksi vaatimuksena on, ettei sairaanhoidon leikkauksia enää jatkossa maksateta kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilla, ja että lainsäädäntö uudistetaan tulevia epidemioita ennakoiden.
Tärkeimpänä vaatimuksena on, että nyt koettava sulkutila on viimeinen ja tapahtuma-ala pääsee takaisin töihin ja yleisö tapahtumien ääreen.
Jaettu suuttumus epätasa-arvoisesta kohtelusta ja huoli tulevasta on yhdistänyt poikkeuksellisella tavalla suomalaiset kulttuurin, urheilun ja tapahtuma-alan yritykset, yhdistykset, ryhmät ja muut toimijat pienimmistä suurimpiin laajaksi rintamaksi. Tapahtumassa kuullaan puheita ja esityksiä eri alojen edustajilta. Lavalle nousevat mm. Pauli Rautiainen, Reeta Vestman ja lauluyhtye Rajaton. Tapahtuman juontaa Paula Vesala.
Rinnakkaistapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea päätapahtuman aikana sekä sen jälkeen. Sosiaalisessa mediassa mielenilmaukseen voi osallistua tunnistein #OvetAuki #ViimeinenSulku #OikeusTyöhön #200000ihmistä #MittaOnTäysi #OikeusKulttuuriin.
Mielenilmauksen järjestää Mitta on täysi -työryhmä.
Musiikkiala: Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi
MUSIIKKIALAN TOIMENPIDEVAATIMUS PÄÄTTÄJILLE – Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi
1. MUSIIKKITAPAHTUMIEN RAJOITUKSIA PURETTAVA VÄLITTÖMÄSTI
Musiikkialaa ei saa enää rajoittaa tiukemmin kuin muuta yhteiskuntaa. Ei ole voitu osoittaa, että musiikkitapahtumien rajoituksilla olisi ollut merkittävää vaikutusta tartuntamääriin.
Musiikkitapahtumien rajoituksia on alettava purkaa välittömästi: asteittain ensin kaikenlaiset tapahtumatilat, joissa on mahdollista järjestää istumapaikat ja toimia terveysturvallisesti. Tällöin myös ravintolatoimintaa tulee voida jatkaa vähintään klo 23 asti. Helmikuun puoleen väliin mennessä rajoituksista on luovuttava kokonaan.
Jos koronapassin käyttöä jatketaan, sitä tulee käyttää ainoastaan välttämättömän ajan ja ainoastaan vaihtoehtona rajoituksille. THL:n riskipotentiaalitaulukkoa ei enää tule käyttää päätöksenteon tai rajoitusten perusteena. Riskiarvioiden on perustuttava tutkittuun tietoon ja läpinäkyvään dataan.
Jos rajoituksia tarvitaan uudelleen, niiden tulee olla tiukasti välttämättömyysperiaatteeseen perustuvia. Tällöin musiikkiala tarvitsee selkeät reunaehdot siitä, miten koronanhoidossa edetään ja millä perustein rajoitukset puretaan.
2. MENETYKSIIN SUHTEUTETTU TUKIMÄÄRÄ ON JAETTAVA NOPEASTI JA TARKOITUKSENMUKAISESTI
Musiikkialan tukia tulee jatkaa niin kauan kuin rajoitusten vaikutukset jatkuvat. Tukimekanismeja valmisteltaessa on hyödynnettävä alan omaa asiantuntemusta.
Tukien tulee olla riittäviä suhteessa menetyksiin ja ne tulee kohdentaa siten, että ne kattavat koko sen musiikkialan moninaisen kentän, joka on koronasta kärsinyt – ilman väliinputoajia.
3. SUOMALAINEN MUSIIKKIALA UUTEEN NOUSUUN!
Korona pysäytti vahvalla kasvu-uralla olleen musiikkialan kehityksen. Ala on ollut yksi eniten koronasta kärsineistä toimialoista, mutta sillä on edelleen valtava potentiaali nousta merkittäväksi työllistäjäksi ja kasvu- ja vientialaksi.
Päättäjien, puolueiden ja eri hallinnonalojen on sitouduttava – yhteistyössä musiikkialan kanssa – rakentamaan pitkän aikavälin toimenpideohjelma. Sen tulee sisältää toimenpiteet, jolla turvataan perustoiminnan edellytykset, työllisyys, alan kehittyminen ja kansainvälinen kasvu. Ala on jo joulukuussa esittänyt ehdotuksen toimenpiteistä pääministerille. (linkki)
Helsingissä 25.1.2022
Music Finland
LiveFIN
Teosto
Gramex
Suomen Musiikkikustantajat
Muusikkojen liitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Säveltäjät
Musiikkituottajat – IFPI Finland
IndieCo
Musiikin edistämissäätiö MES
Music Managers Forum Finland
SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit
Suomen musiikkineuvosto
Suomen Jazzliitto
Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä?
Kiinnostaako sinua hallitustyöskentely Suomen Musiikintekijöissä?
Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa suoritetaan hallitusvaali. Tänä vuonna käydään myös puheenjohtajavaali. Ilmoita kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn 31.1.2022 mennessä.
Suomen Musiikintekijöiden jäsenet päättävät äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenen kausi on kaksivuotinen, ja sisältää kokouksia noin kerran kuussa (poislukien heinä/elokuu) sekä työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksista maksetaan palkkio. Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.
Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle
Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2022 on Alpo Nummelin.
Ilmoita nyt vaalivaliokunnalle olevasi kiinnostunut ja käytettävissä hallitustyöskentelyyn. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Kerro myös, oletko kiinnostunut puheenjohtajuudesta vai hallituksen jäsenyydestä, tai ehdotatko toista jäsentä hallituksen puheenjohtajaksi vai hallituksen jäseneksi. Jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.
Vaalivaliokunnan ehdotus tulee julkiseksi kevätkokouskutsun yhteydessä. Kutsussa on myös ohjeet hakeutumisesta hallitusvaaliehdokkaaksi vaalivaliokunnan ehdotuksen ulkopuolelta.
Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä? Lähetä lomake tästä!
Ilmoita kiinnostuksestasi Georg Malmstén -säätiön hallitukseen
Kevätkokouksessa 2022 suoritetaan myös Georg Malmstén -säätiön hallitusvaali. Ilmoita kiinnostuksesi hallitustyöskentelyyn 31.1.2022 mennessä.
Huomioithan, että säätiön hallituksen jäsenet eivät voi hallitusaikanaan hakea apurahaa säätiöltä. Kokouksista maksetaan palkkio. Lisätietoja hallitustyöskentelystä saat toiminnanjohtaja Aku Toivoselta: aku.toivonen@musiikintekijat.fi tai puh. 050 559 0025.
Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen Georg Malmstén -säätiön hallitusvaaliehdokkaista Suomen Musiikintekijöiden hallitukselle
Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on esittää Suomen Musiikintekijöiden hallitukselle ehdotus Georg Malmstén -säätiön hallituksesta. Tämä ehdotus esitellään kevätkokouksessa Suomen Musiikintekijöiden hallituksen esityksenä. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2022 on Alpo Nummelin.
Ilmoita nyt vaalivaliokunnalle olevasi kiinnostunut ja käytettävissä Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelyyn. Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn. Jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa.
Esitys jäsenistä Georg Malmstén -säätiön hallitukseen tulee julkiseksi kevätkokouskutsun yhteydessä. Kutsussa on myös ohjeet hakeutumisesta hallitusvaaliehdokkaaksi Suomen Musiikintekijöiden hallituksen esityksen ulkopuolelta.
Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä? Lähetä lomake tästä!
Teoston uusi tilityssääntö tuli voimaan 1.1.2022
Teoston kaltaisessa yhteishallinnointiorganisaatiossa tilityssääntö on yksi keskeisimmistä asiakirjoista: se sisältää ne periaatteet, joiden mukaan teoksia koskevaa dataa käsitellään, tilityslaskenta tehdään ja joiden mukaan tilitykset lopulta jaetaan oikeudenomistajille.
Tilityssääntö on julkinen asiakirja, jonka hyväksyvät Teoston jäsenet jäsenkokouksessa. Nyt voimaantullut tilityssääntö hyväksyttiin Teoston jäsenkokouksessa toukokuussa 2021 ja syksyn ajan sen käyttöönoton prosesseja on valmisteltu Teostossa sisäisesti.
Vuosina 2018 ─ 2021 käynnissä olleen tilityssäännön uudistusprojektin tavoitteena oli tehdä dokumentista entistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Tilityssääntö kaipasi päivittämistä, koska mm. niin lainsäädäntö, valvonta kuin musiikkimarkkinatkin olivat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tänä päivänä teosten tekemiseen osallistuu entistä laajempi joukko oikeudenomistajia ja osuuksien jakaminen näiden kesken on entistä monisyisempää. Uudistusta valmisteltiin työryhmässä, jossa oli Teoston toimiston sekä sen jäsenjärjestöjen edustus.
Nyt käyttöön otetussa uudessa dokumentissa sääntelyä on päivitetty nykylainsäädännön mukaiseksi sekä tilitykseen liittyvää päätöksentekoa on selkeytetty: esimerkiksi Teoston toimitusjohtajan ja hallituksen päätösvastuut tilityksen suhteen on nyt kirjattu tarkemmin. Myös käytettyä terminologiaa on yhtenäistetty ja tilityssääntöön on liitetty erillinen sanasto, jonka toivotaan lisäävän dokumentin ymmärrettävyyttä. Lisäksi on poistettu joitakin vanhentuneita käytäntöjä sekä kirjattu ylös uusia, jo käytännön toiminnassa vakiintuneita käytäntöjä. Uudella tilityssäännöllä ei ole takautuvia vaikutuksia vaan se koskee tilityksiä ja toimia, jotka tehdään sen voimaantulon jälkeen.
Muutos aikaisempaan käytäntöön on sovitusosuuksiin liittyvä menettely. Uudessa tilityssäännössä sovitusosuuksien kriteerit on kirjattu vastaamaan tarkemmin jo aiemmin voimassa olleita määräyksiä. Tilityssäännössä tarkennetaan kohtaa, jonka mukaan sovittajan osuus ei voi olla suurempi kuin kuudesosa koko teokselle tilitettävistä korvauksista (16,67 %). Aikaisemmin sovittajan osuus on voitu teosilmoitusta tehtäessä ilmoittaa tätä suuremmaksi. Nyt tästä menettelystä luovutaan siten, että sovittajalle ei voi enää antaa teoksen ensirekisteröinnissä tätä suurempaa osuutta. Mikäli tätä suurempi osuus halutaan antaa, on henkilö merkittävä säveltäjäksi. Uusi menettely tulee käyttöön Teoston verkkopalveluissa 11.1. alkaen.
Poikkeuksena tästä ovat olemassa olevien teosten uudet versiot, joissa sovittajan luovan panoksen voidaan katsoa olevan tavanomaista merkittävämpi. Tällöin säveltäjällä – kustannettujen teosten osalta yhdessä kustantajan kanssa – on mahdollisuus hakea Teoston ohjelmistotoimikunnalta sovittajalle tavanomaista korkeampaa jako-osuutta, joka voi olla enintään 33,33 % koko teokselle tilitettävistä korvauksista.
Tilityssäännöstä ja sen menettelyistä kerätään palautetta kevään 2022 aikana toiminnan kehittämistä silmällä pitäen.
Uuteen tilityssääntöön voit perehtyä osoitteessa teosto.fi/tilityssaanto
Tutustu Suomen Musiikintekijöiden Neuvonta-sivuilla Teoston tilityssääntö -ohjeisiin
Musiikkiarkiston hallitus on myöntänyt Jazzlegenda-palkinnon rumpali Matti Koskialalle
Suomen Jazzlegenda -palkintoja on myönnetty vuodesta 2001 lähtien. Vuosina 2001–2014 Suomen Big Band Yhdistys, Suomen Jazz & Pop Arkisto ja Imatra Big Band Festival valitsivat yhteensä 28 Jazzlegendaa. Vuodesta 2017 lähtien palkintojen jakamisesta on vastannut Musiikkiarkisto. Luettelo aikaisemmin jaetuista Suomen Jazzlegenda -palkinnoista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Jazzlegenda
Matti Koskiala on soittanut lukemattoman määrän keikkoja eri kokoonpanoissa. Esimerkiksi yhteistyö Heikki Sarmannon kanssa alkoi jo vuonna 1958. Koskialan pitkäaikaisempia kokoonpanoja ovat olleet Sarmannon yhtyeen lisäksi esimerkiksi Pentti Tiensuun, Onni Gideonin, Aarno Wallin, Seppo Sädevuon, Seppo Hovin ja Mikki Nuorivaaran johtamat yhtyeet.
Koskiala on lisäksi soittanut monien kansainvälisten jazzsolistien kanssa konserteissa, radiossa ja televisiossa sekä klubeilla. Hänen rumpujaan on kuultu muun muassa Art Farmerin, Ted Cursonin, Johnny Griffinin, Ben Websterin, Charlie Marianon, Arne Domneruksen, George Russelin ja Jan Johanssonin taustalla.
Yleisradion musiikkiohjelmissa esiintymisiä on ollut noin 750 kpl ja televisioesiintymisiä noin 610 kpl. Erilaisissa filmimusiikeissa Koskiala on ollut mukana yli 200 kertaa. Koskiala on myös ollut ahkerasti käytetty studiomuusikko – Gramexin rekisterissä on yli 2000 uraa.
Koskiala on rumpupedagogiikan edelläkävijä Suomessa. Hän opetti Fazerin musiikkikoulussa 1968–71 ja Pop/Jazz konservatoriossa 1972–78. Koskialan oppilaita ovat olleet muun muassa Jukkis Uotila, Janne Haavisto, Jartsa Karvonen ja Tomi Parkkonen.
Koskialalla oli omia radio-ohjelmia jazzista ja brasilialaisesta musiikista vuosina 1963–1995 yhteensä noin 300 kpl. Lisäksi hänellä on ollut pedegogisia koulukonsertteja yli 200 kpl. Koskiala on myös kirjoittanut tietokirjan ”Samba ja Rion karnevaalit” (1984) sekä tuottanut oppimateriaalipaketin ”Rytmiikkaa” (1972).
Kuvatiedot: Suomen Jazzlegenda nro 37 Matti Koskiala ja arkistonjohtaja Juha Henriksson. Musiikkiarkisto.
Vuoden 2022 Mentorointistipendiparit julkistettu
Vuoden 2022 Mentorointistipendiparit on julkistettu. Hakemuksia tuli yhteensä 44 kappaletta, joista mentorit valitsivat itselleen mentoroitavat heille kohdistetuista hakemuksista.
Mentorointistipendi on koko vuoden mittainen mentorointisuhde, jossa on tarkoitus kehittyä ja oppia molemminpuolisesti. Lisätietoja Mentorointistipendistä.
Mentorointistipendiparit vuodelle 2022
Samu Haber – Niko Salmela
Maija Kauhanen – Janne Ali-Vehmas
Olavi Uusivirta – Jere Valkonen
Janne Rintala – Jaakko Kiuru
Eija Hinkkala – Jaakko Linnovaara
Mentorointistipendi on tarkoitus järjestää jälleen vuodelle 2023.
Palvelun kulujen kattamiseen käytetään varoja, jotka ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Coaching-tarjous Suomen Musiikintekijöiden jäsenille
Mitä coaching on?
- Coaching on ajattelutapa ja käytännönläheinen menetelmä, joka vapauttaa ihmisten kehittymisenergiaa.
- Coach aktivoi toisten ajattelua mm. voimallisilla kysymyksillä ja kuuntelutaidolla. Apunaan coachilla on toimivia ja testattuja coaching-työkaluja, mm. Pilari-malli, verkostokartta, kulttuuridynamo ja ITU-malli.
- Yksilöiden coaching ei koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan tarvitaan samalla ymmärrystä coachattavan lähipiiristä ja toimintakentästä. Systeemisyys auttaa näkemään laajemmin sekä ymmärtämään vuorovaikutussuhteiden moninaisuutta. Fokus siirtyy yksilöiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutusverkostojen hahmottamiseen.
- Systeemisessä coachingissa yhdistyy tavoitekeskeisyys ja tutkiva ote. Lopputuloksena on sekä asiakas- että ratkaisukeskeinen prosessi, jossa luottamuksellisessa yhteistyöllä coach tukee coachattavaa saavuttamaan tavoitteensa. Systeeminen ote lisää coachattavan ymmärrystä itsestään ja omasta tilanteestaan, koska asioita tutkitaan eri näkökulmista.
- Systemic Business Coach® on kansainvälisen coaching-yhdistyksen eli International Coaching Federationin (ICF) hyväksymä koulutus, joka mahdollistaa coaching- ammattilaisen sertifioinnin (ACC).
Yksilöcoaching-tarjous Suomen Musiikintekijöiden jäsenille 2022
- Kerro palvelua varatessasi olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
- Ennen ensimmäistä coaching-kertaa pidetään 30min aloituskeskustelu.
- Coaching-keskustelujen sisältö on aina luottamuksellinen.
- Yksi coaching-keskustelu on 1-1,5h ja ne sijoitetaan 2-4viikon välein.
- Hinnat sisältävät em. aloituskeskustelun sekä 3 tai 5 coaching-kertaa.
- Hinnat ovat etätoteutuksille. Mahdolliset lähitapaamiset sovitaan erikseen ja niistä veloitetaan mahdolliset matkakulut.
- Jäsenhintaisia coachingeja on tarjolla rajoitettu määrä riippuen coachin valmennuskalenterista kyseisenä aikana.
- 3 coachingin sarja 350€ +alv (norm. 690€+alv)
- 5 coachingin sarja 490€ +alv (norm. 990€+alv)
Sanna-Riikka Valtonen
Sanna-Riikalla on yli 15 vuoden johtamiskokemus vähittäiskaupan ja myynnin hektisessä maailmassa. Hän on työskennellyt myös kansainvälisesti hajautetussa tiimissä ja hänellä on vuosien johtoryhmäkokemus. Valmentajana hän on sparrannut mm. yksinyrittäjiä kehittämään liiketoimintaansa.
- Esihenkilötehtävissä 2004-2019, joista esihenkilöiden johtajana 2012 alkaen johtoryhmätasolla
- Yrittäjien businessvalmentajana 2019-2020
- Valmennuskonsultti 2018-
- Sertifioitu EASI-valmentaja 2016-
- Mentori 2014-
- Systemic Business Coach 01/2022
- Substanssiosaaminen:
- Johtaminen, erityisesti etä- ja vuorotyön johtaminen
- Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvoinnin johtaminen
- Vähittäiskauppa, marketkauppa
- Yrittäjyys, erityisosaamista suoramyyntiyrittäjyydestä
Yhteystiedot
Kerro palvelua varatessasi olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
Sanna-Riikka Valtonen
Toimitusjohtaja, valmentaja ja konsultti
Sertifioitu EASI valmentaja
Systemic Business Coach
Rohkea Development Oy
+358 40 1962 583
sanna-riikka.valtonen@rohkeagroup.fi
https://www.linkedin.com/in/sannariikkavaltonen/
https://www.rohkea.fi
IG ja FB @rohkeafi
Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta myönnettiin Lastenmusiikki ry:lle
Tänä vuonna kunniamaininnan saa Lastenmusiikki ry, joka edistää lastenmusiikin tekijöiden ja esittäjien asemaa yhteiskunnassa ja kehittää Suomessa tapahtuvaa lastenmusiikkikulttuuria. Se on muun muassa luonut alan toimijoille oman verkoston, joka tukee lastenmusiikintekijöiden ja esittäjien toimintaa.
Lastenmusiikki ry järjestää vuosittaisen kansallisen lastenmusiikkiin keskittyvän päivä- tai viikkotapahtuman ja lastenmusiikintekijöiden palkintogaalan. Lisäksi yhdistys auttaa järjestämään lastenmusiikkiin keskittyviä konsertteja, kokouksia, juhlia ja koulutustilaisuuksia. Lastenmusiikki ry on kerännyt sivustolleen kattavaa katalogia lastenmusiikin tekijöistä, esittäjistä ja julkaisuista. Yhdistys vastaa myös Lasten Oman Radion toiminnasta.
”Suomessa on paljon lastenmusiikkiin erikoistuneita ja koulutettuja tekijöitä, artisteja ja yhtyeitä. Heidän työssään toteutuu lasten oikeus omaan, laadukkaaseen ja lasta arvostavaan musiikkikulttuuriin. Lapsuudessa koetut kulttuurielämykset lisäävät lapsen henkistä hyvinvointia, kielellistä kehitystä ja kasvua. Tämä työ on nykyään entistäkin tärkeämpää, koska lastenmusiikkia ei juurikaan kuule enää radioista tai TV:stä eivätkä levy-yhtiöt julkaise aktiivisesti lastenmusiikkia”, Suomen Musiikintekijöiden hallitus toteaa kunniamaininnan perusteluissaan.
Lastenmusiikki ry:n puheenjohtaja Luca Gargano on otettu yhdistyksen saamasta huomionosoituksesta.
”Lastenmusiikki ry on äärimmäisen iloinen siitä, että työmme on noteerattu. Yhdistys haluaa nostaa lastenmusiikin tekijöitä ja esittäjiä paremmin esiin yhteiskunnassa, erityisesti medioissa ja tärkeimpien portinvartijoiden eli vanhempien keskuudessa. Usein näyttää siltä, että lastenmusiikki on jäänyt paitsioasemaan muuten monipuolisessa lastenkulttuurikentässä. Haluamme muistuttaa, että lapsilla on yhtä suuri oikeus laadukkaaseen lastenmusiikkiin kuin laadukkaisiin lastenkirjoihin, elokuviin, peleihin tai leikkeihin”, Gargano sanoo.
Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.
Suomen Musiikintekijät on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä. Yhdistys on perustettu vuonna 1954, ja sillä on yli 1000 jäsentä. Musiikintekijat.fi
Lisätietoja
Nina Lith, viestintäpäällikkö
Suomen Musiikintekijät
Puh. 041 517 8998
Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat
- 2021 Lastenmusiikki ry
- 2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
- 2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
- 2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
- 2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus
Prix Elvis -kunniamaininnat
- 2016 Koko Jazz Club
- 2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
- 2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
- 2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
- 2012 Paavo Arhinmäki
- 2011 Tarja Närhi
- 2010 Pirkko Kotirinta
- 2009 Otto Donner
- 2008 Martti Heikkinen
- 2007 Jake Nyman
- 2006 Vantaan Viihdeorkesteri
- 2005 Jukka Liedes
- 2004 Lahden Kaupunginteatteri
- 2003 Suomen Tulli
- 2002 Radio SuomiPop
- 2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
- 2000 Jukka Haavisto
- 1999 Jussi Raittinen
- 1998 Uusi Iloinen Teatteri
- 1997 Atte Blom
- 1996 Maarit Niiniluoto
- 1995 Olli Metsänen
- 1994 UMO
- 1993 Juhani Merimaa
- 1992 Pekka Gronow
- 1991 Ilpo Hakasalo
Georg Malmstén -säätiön apurahat jaettu
Georg Malmstén -säätiö on jakanut 14. joulukuuta vuoden 2021 apurahat luovaan työhön. Suuruudeltaan 1.700 – 2.000 euron apurahat jaettiin 33 musiikintekijälle. Hakijoita oli 449 kpl.
Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi
Apurahoina jaettu summa 65.500 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.
Lisätiedot