Musiikintekijä Uutinen

Saksan musiikin tekijänoikeusjärjestö GEMA vaatii oikeudenmukaista korvausta oikeusteitse

Lue lisää englanniksi alta.

Suno AI makes it possible to generate playable audio content using simple commands (prompts). GEMA was able to document that the system outputs content that obviously infringes copyrights. In terms of melody, harmony and rhythm, this content largely corresponds to world-famous works whose authors GEMA represents. The songs affected include those by Alphaville (Forever Young), Kristina Bach (Atemlos), Lou Bega (Mambo No. 5), Frank Farian (Daddy Cool) and Modern Talking (Cheri Cheri Lady).

The results clearly show that Suno Inc. has systematically used GEMA’s repertoire for the training of its music tool and is now exploiting it commercially without giving the authors of the works a financial share.

January 2025: Lawsuit against Suno AI
Suno AI generates songs (audio files) using generative AI. The results that Suno AI delivers are in some cases so similar to well-known songs that they infringe the authors copyright.

November 2024: Lawsuit against Open AI (ChatGPT)
GEMA accuses Open AI of reproducing protected song lyrics by German authors in its tool ChatGPT without having remunerated the authors of the works used.

More information

Vuoden Musiikintekijä -Emma-palkinnon sai Emma Johansson

EMMA JOHANSSON

KUSTANTAJA: HMC PUBLISHING

Emma Johansson on noussut suomalaisten lauluntekijöiden kärkijoukkoon ennätyksellisen nopeasti. Vain reilun vuoden ajan aktiivisesti muille artisteille musiikkia kirjoittaneen Johanssonin osumiin kuuluu mm. Mirellan Timanttei, joka on kiistatta yksi viimeisen vuoden menestyneimpiä kotimaisia kappaleita. Johansson oli myös keskeisessä roolissa kirjoittamassa useita muita kappaleita Mirellan Kunpa oisin kertonut -albumille. Tämän lisäksi Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat esittäneet mm. ABREU, BESS, VIIVI ja Benjamin. Johansson on tullut tunnetuksi myös lukuisia Emma-ehdokkuuksia keränneestä emma & matilda -duosta.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emma Johansson on emma & matilda -duon toinen jäsen sekä lauluntekijä, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä.

Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Mirella, ABREU, Benjamin ja VIIVI. Johansson oli mukana kirjoittamassa Mirellan Timanttei-kappaletta, joka valittiin Vuoden biisiksi Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkintogaalassa 2024.

Emma Johanssonin onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Timanttei (Mirella) ja Sulle tehty (ABREU).

Emma Johansson on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Timanttei (Mirella)
Säv. & san.
 Emma Johansson, Kim Mannila, Ilon Adlercreutz, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Sulle tehty (ABREU)
Säv.
 Atso Soivio
San. Emma Johansson, Anna Abreu
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

 

 

Suomen Musiikintekijöiden jäsen – oletko ehdokkaana alue- ja kuntavaaleissa 2025?

Hei Suomen Musiikintekijöiden jäsen, kerro meille, mikäli olet ehdokkaana vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa!

Keräämme jäsenistöstämme ehdokaslistaa, jonka esittelemme verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Pyrimme näin jakamaan tietoa musiikkialan ammattilaisista, jotka ovat asettuneet ehdokkaiksi.

Mikäli haluat mukaan esittelyyn, lähetä seuraavat tiedot

  • Nimi
  • Virallinen asuinpaikkakunta, eli missä sinua voi äänestää
  • Lyhyesti kuka olet
  • Lyhyesti vaaliteemojasi, eli miksi sinua kannattaisi äänestää
  • Halutessasi liitä mukaan kuva (lisää mukaan valokuvaajan nimi)
  • Lähetä tiedot sähköpostitse Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikölle Nina Lithille nina.lith@musiikintekijat.fi
  • Lähetä tiedot viimeistään ma 17.3.2025
  • Huom: julkaisemme ehdokaslistan, mikäli saamme vähintään viiden ehdokkaan esittäytymisen.

Tutustu myös Musiikin luovan alkutuotannon alue- ja kuntavaalitavoitteisiin

Vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien aikataulu

  • Vaalipäivä sunnuntai 13.4.2025
  • Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
  • Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025

 

Vuoden 2025 Teosto-palkintoa tavoittelee kuusi kotimaista sävelteosta

Teosto-palkinnon suuruus on 40 000 euroa, joka voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille kotimaisille sävelteoksille.

Teosto-palkintoehdokkaat 2025 ovat

  • Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai
  • Aino Morkon ja työryhmän teokset pehmoainon levyllä soittorasia
  • Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization
  • Anni Kiviniemen sävellykset Anni Kiviniemi Trion levyllä Eir
  • Salla Saarisalon ja työryhmän teokset Saarisalon levyllä Mikä meitä vaivaa?
  • Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja, tietokirjailija Sonja Saarikoski (pj); DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar (vpj); toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä; Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen; lehtori, muusikko ja toimittaja Ville Komppa sekä toimittajat Ella Ossi ja Jarkko Fräntilä.

”Kuuntelemiemme teosten taso oli lavea. Paljon hyviäkin ehdokkaita jäi ulos, mutta raadin yhteinen näkemys oli, että kuuden kärki erottui joukosta selkeästi. Ehdokasteoksia yhdistävät taidokas esteettinen näkemys, omaääninen ilmaisu sekä henkilökohtaisuuden tai akuuttiuden tuntu”, kuvailee esiraadin puheenjohtaja Sonja Saarikoski.

Teosto-palkinnon saajista päättää nelihenkinen tuomaristo. Tänä vuonna raatiin kuuluvat vuoden 2024 Teosto-palkintovoittajat Minna Leinonen ja Jenni Kinnunen (Tinyhawk & Bizzarro) sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Helsingin Sanomien toimittaja Ilkka Mattila sekä Pop & Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolan kutsuvierastilaisuudessa 24. huhtikuuta.

Teosto-palkinto nostaa esiin musiikkilajien moninaisuuden

Musiikin tekijöitä ja kustantajia edustava Teosto haluaa kantaa palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin edistämisestä ja monimuotoisuudesta. Teosto-palkinnolla huomioidaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai kaupallisesta menestyksestä riippumatta. Palkinnon avulla tuodaan myös esiin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien työn merkitystä musiikkialan ekosysteemissä.

Teosto-palkinnon ehdokasteosten perustelut

Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai

DJ Kridlokkin Hai on vaikuttava hiphop-albumi, jonka sanoitusten teemat ja biitit kaikuvat vedenalaisia ääniä tuhannen sylen syvyyksistä. Kristo Laantin sanoitukset kuvastuvat sarjakuvina, maalauksina ja sinisen sävyisinä: lauseet ovat täynnä runollisia yksityiskohtia ja viittauksia artistin aiempaan tuotantoon sekä pop-kulttuuriin. Teoksen kantavana teemana kulkevat vesi ja meren syvyys toimivat vertauskuvina urbaanille yksinäisyydelle.

Aino Morkon ja työryhmän teokset pehmoainon levyllä soittorasia

Pehmoainon debyyttialbumi soittorasia on herkkä, ajaton ja vahva popteos. Levy on omaehtoinen ja henkilökohtainen kokonaisuus, joka onnistuu puhuttelemaan kuulijaa ja tarjoamaan samastumisen kohteita pintaa syvemmältä. Aino Morkon sanoitukset käsittelevät isoja ihmisyyden teemoja rakkaudesta kuolemaan ja lähisuhdeväkivallasta sisaruuteen. Albumin hengittävät ja toisaalta ylle vyöryvät sävellykset tukevat kappaleiden teemoja vaikuttavasti.

Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization

Kantaesitys: 3.2.2024, Helsingin Musiikkitalo. Esittäjä: Uusinta Ensemble – Malla Vivolin (huilu), Helmi Malmgren (klarinetti), Maria Puusaari (viulu), Pinja Nuñez (sello).

Mioko Yokoyaman kekseliäälle kokoonpanolle sävelletty Mineralization tavoittaa mestarillisesti instrumenttien mahdollisuuksien kirjon. Käytössä ovat niin erilaiset soittotekniikat kuin soittajien oma ääni. Teos kehittyy kudelmaksi, joka imaisee kuulijan mukaansa matkalle aistien ja sointivärien maailmaan. Se luo rohkeasti uutta sointikieltä esittämättä vaikeasti tavoiteltavaa. Sen herättämät assosiaatiot ulottuvat kivien kimaltelevista pinnoista junamatkustamiseen ja piirrossarjoihin. Mineralization onnistuu myös taidemusiikille harvinaisehkossa hyveessä: huumorissa.

Anni Kiviniemen sävellykset Anni Kiviniemi Trion levyllä Eir

Anni Kiviniemi Trion Eir on vakuuttava, rohkea ja kujeileva debyyttialbumi, jossa jazzmusiikille perinteinen triokokoonpano onnistuu kuulostamaan tuoreelta ja omaääniseltä. Vahvasti improvisaatioon pohjaavissa sävellyksissä on raikasta ilmavuutta ja kepeyttä, outoa nyrjähtäneisyyttä ja usein jopa leikkisyyttä. Kiviniemi yhdistää sävellyksissään onnistuneesti niin jazzia, klassista musiikkia kuin useiden maiden musiikkiperinteitä.

Salla Saarisalon ja työryhmän teokset Saarisalon levyllä Mikä meitä vaivaa?

Saarisalon Mikä meitä vaivaa? on sekä sävellyksiltään, sovituksiltaan että sanoituksiltaan vakuuttava ja persoonallinen indiepopin ja -rockin kokonaisuus. Salla Saarisalon kirjoittamat laulut ovat yhtä aikaa vakavia, koskettavia ja hauskoja, ja niiden omaperäinen huumori on todella oivaltavaa. Levyllään Saarisalo yhdistelee erilaisia vaikutteita, mutta luo niistä vahvasti omannäköisen kokonaisuuden.

Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta

Kantaesitys: 25.8.2024 BBC Proms, Royal Albert Hall, Lontoo. Suomen ensiesitys Helsingin Musiikkitalossa osana Helsingin juhlaviikkoja 1.9.2024. Esittäjä: Sibelius-Akatemian ja Royal College of Musicin sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo, solistina Anu Komsi, sopraano.

Isoäidin lapsuuden muistot ja maatilan lehmien erilaiset luonteenpiirteet helkkyvät aistillisesti Lara Poen Lauluissa maaseudulta. Poe rakentaa seitsemästä laulusta eheän kokonaisuuden hienovaraisin keinoin, alati vivahteikkaasti mullantuoksuista tekstiä tulkiten. Teoksen sävymaailma, orkestrointi ja sointivärien käyttö tukevat suvereenisti Poen virtaavia sävelkudelmia. Teos on myös melodisesti herkkävireinen: Poe kirjoittaa huomattavan hienosti laulujensa taitavalle solistille.

Lue lisää

Luovien alojen edunvalvontajärjestöt vaativat parannuksia EU:n AI Code of Practiceen eli tekoälyn sääntelyyn

Lue kirje englanniksi alta. Alkuperäinen teksti täällä.

 

Brussels, 17 February 2025

Dear Executive Vice-President Virkkunen,

Dear Commissioner Micallef,

As representative organisations of authors and performers from all disciplines, in their capacity as creative workers and rightsholders (copyright and related rights), we write to you to express our concerns about the second draft of this Code of Practice, which was recently published and discussed.

As it currently stands, it does not show sufficient progress and fails to take into account the comments expressed by our organisations. In fact, when it comes to transparency and respect for copyright, it even appears to be taking several steps backwards.

An essential part of the mission you both received consists of closely working together to develop an AI strategy for the cultural and creative industries. During the confirmation hearings at the European Parliament, you shared the view that for what concerns AI and Copyright we need to “make sure that the rights holders’ rights and creative sector rights are respected here, and they will have also fair remuneration when their work is used”, and that “nobody should use other people’s work and make business out of that without compensation.”

In line with these statements and the provisions of the AI Act, the Code of Practice should therefore be designed to help General-Purpose AI (GPAI) providers develop and put in place a copyright policy that is in line with this objective and on which basis their compliance with the copyright acquis can be established.

However, the wording chosen in the current draft undermines this very objective and weakens the acquis. Legal obligations are limited to mere commitments to making reasonable and proportionate efforts (see measure 2.4 on lawful access), or sometimes even reduced to a mere encouragement to take into account (see measure 2.5 on known infringing websites).

Further, despite unanimous criticism from the rights holder community regarding the first draft for granting unjustified preferential treatment to robot.txt protocols as a means of opting out under the TDM exception, the second draft continues to uphold this unacceptable discrimination.

The current draft also introduces KPIs’ exemptions for SMEs, giving them the impression that they are exempt from certain copyright infringements. In doing so, the Code of Conduct is exposing the very group of providers that the EU is keen to support, to the risk of litigation and liability. We hold the view that the capacity of the model, rather than the size of the GPAI provider, is the only thing that should ultimately matter. Moreover, this questionable preferential treatment is in stark contrast to the enormous administrative burden that authors and performers, as individuals and occasionally as SMEs, have to bear to safeguard their rights.

The comments above – indicative of a carve-out from EU law – apply equally to the ‘Template for summary of training data’ that the AI OIice has been working on in parallel. The current version does not provide parties with legitimate interests a complete and clear view of the available information and how it may be accessed. As such, it runs the risk of limiting the transparency obligation to the content of the summary itself, as well as making it impossible to ascertain whether AI providers have had lawful access to the content they use.

Finally, we regret that the working method chosen by the AI Office fails to ensure meaningful stakeholder engagement and lacks transparency on who is actually participating.

The EU has taken the lead in establishing regulations for a responsible and trustworthy AI sector. The Code of Practice and the Template are important tools in achieving this objective. Unfortunately, both instruments appear to be skewed in favour of GPAI providers and primarily focused on preventing their liability.

Without urgent intervention and a change in the methodology applied by the AI Office, they will only encourage avoidance of responsibility and erode trust, ultimately undermining their very purpose. More importantly, this will lead to increased litigation and legal uncertainty for rights holders and AI providers alike.

Such uncertainty is exacerbated by the Commission’s assumption that the AI Act and the TDM exception provide a sufficiently solid foundation for achieving a workable balance between GPAI providers’ and rightsholders’ interests – although several Member States2 and academics3 question the scope of the applicability of the TDM exception to AI training, in a context where generative AI was clearly not on the table when this exception was discussed and adopted by the EU.

The impact of AI on the authors and performers we represent constitutes a systemic risk. To secure a fair balance between providing AI providers access to our cultural heritage and ensuring the protection and fair remuneration of our authors and performers, the EU should encourage the deployment of a responsible AI industry that helps human creativity remain at the heart of our culture.

We therefore ask you to urgently correct these flaws in the third draft of the Code of Practice and to develop an AI strategy for the cultural and creative industries that respects our authors’ and performers’ intellectual property rights. In cases where the use of their works is authorized, it is essential that they are fairly remunerated to ensure that human creativity continues to flourish.

To ensure that our views are heard, we would respectfully suggest that we be given the opportunity to meet with you and discuss these issues further.

Signatories

  • AEPO-ARTIS
  • CEATL (European Council of Literary Translators’ Associations)
  • ECSA (European Composer and Songwriter Alliance)
  • EFJ (European Federation of Journalists)
  • EVA (European Visual Artists)
  • EWC (European Writers’ Council)
  • FERA (Federation of European Screen Directors)
  • FIA (International Federation of Actors)
  • FIM (International Federation of Musicians)
  • FSE (Federation of Screenwriters in Europe)
  • IAO (International Artist Organisation)
  • IFJ (International Federation of Journalists)
  • SAA (the Society of Audiovisual Authors)
  • UNI MEI – UNI – Media, Entertainment and Arts
  • UVA (United Voice Artists)

Onko musiikkiala yhdenvertainen? Vaikuta vastaamalla kyselyyn!

Yhdenvertaisuuskyselyllä selvitämme, mikä on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytila Suomen musiikkialalla, miten se on kehittynyt viime vuodesta sekä miten se vaikuttaa alan tulevaisuuden kehitykseen ja mahdollisuuksiin. Tuloksia hyödynnetään konkreettisissa toimenpiteissä yhdenvertaisen ja monimuotoisen toimintaympäristön edistämiseksi. 

Kysely on avoinna suomeksi ja englanniksi 24.2.–11.3.2025.

Vastaa kyselyyn

Kyselyyn vastaaminen vie alle kymmenen minuuttia ja tapahtuu anonyymisti. Kiitokseksi osallistumisesta arvomme kaikkien sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken lippulahjakortteja. Tutkimuksen tulokset julkistetaan huhtikuussa 2025. 

Tutkimusta koordinoi Teosto ja siinä ovat kumppaneina Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Suomen Säveltäjät.

Tutkimuksen toteuttaa Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

 

Is the Finnish music Industry equal? Please respond to our survey!

Equality and non-discrimination are fundamental rights based on international and national regulations and agreements. Everyone has the right to be treated equally and without fear of discrimination.

Music Industry Equality Barometer 2025 aims to determine the current state of equality and non-discrimination in the Finnish music industry, how it has developed since last year, and how it affects the future development and opportunities in the industry. The results will be used in concrete measures to promote an equal and diverse operating environment.

The survey is open in Finnish and English from February 24 to March 11, 2025.

Click here to take the survey

Completing the survey takes less than ten minutes and is done anonymously. As a thank you for participating, we will hold a raffle for ticket vouchers among those who leave their email addresses. The results of the study will be published in April 2025.

The study is coordinated by Teosto and partnered by Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen sinfoniaorkesterit, and Suomen Säveltäjät.

The study is conducted by our research partner, Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

Kaisa Korhonen voitti Vuoden Musiikintekijä -palkinnon Iskelmä Gaalassa

Teosto myöntää Vuoden musiikintekijä -palkinnon erityisistä ansioista kevyen musiikin saralla. Palkinnolla halutaan osoittaa tunnustusta pitkäjänteiselle, laaja-alaiselle ja monipuoliselle kevyen musiikin tekijälle. Palkinto ojennetaan vuosittain Iskelmä Gaalassa, jota vietettiin jälleen perjantaina 14.2.2025. Tampereen Nokia Arenalla.

Kaisa Korhosen työn tuloksia on näkynyt säännöllisesti suomalaisen musiikin listakärjessä. Hän on työskennellyt huippuartistien kanssa kuten Erika Vikman, Maija Vilkkumaa, Eini, Elastinen, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku, Antti Ketonen, BESS, Sara Siipola ja Nelli Matula.

Vaikka Korhonen on kirjoittanut lauluja koko ikänsä, ura lähti kunnolla käyntiin vuonna 2017 TOP20 Future Hitmakers -kurssin jälkeen. Useimmat kappaleet ovat syntyneet yhteistuotantoina niin sanotuissa co-write -sessioissa, joissa melodiaa ja sanoitusta työstetään rinta rinnan. Musiikkimaailmassa Korhonen korostaakin yhteistyön merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää luomisprosessissa on löytää yhteys artistiin ja muihin tekijöihin.

”Parhaita hetkiä kirjotusprosessissa on se, kun tekemiseen löydetään yhteinen flow-tila, jossa kaikilla huoneessa on sama tunne ja visio siitä, mihin biisi on menossa. Tällaisina hetkinä tulee itkettyä, naurettua ja tehtyä suuriakin oivalluksia elämästä, jotka sitten välittyvät kappaleen kautta myös kuulijoille”, sanoo Korhonen työnsä parhaista puolista.

Korhonen taitaa sekä melodian että lyriikan ja on siksi haluttu tiiminjäsen sessioihin. Muille tekemiensä biisien lisäksi hän toimii laulajana ja lauluntekijänä yhdessä Axel Ehnströmin kanssa perustamassaan Pilven Piirtäjät -yhtyeessä.

Ahkerana kirjoittajana tunnetun Korhosen kynästä ovat syntyneet sellaiset klassikot kuten ”Syntisten pöytä”, ”Viimeinen elämä” tai ”Epäröimättä hetkeekään”, joissa kiteytyy elämän arvostus ja rohkeuden sanoma

”Kaisa Korhosen laulut ovat ajattomia ja siksi merkityksellisiä. Hänen kappaleissaan yhdistyvät herkkyys, voima ja taito tavoittaa kuulijan kokemus syvimmillään. Hän on mestari luomaan tarinoita, jotka eivät ainoastaan resonoi artistien, vaan koko kansan sydämissä. Vaikka Kaisan panos suomalaiseen musiikkiin on ollut mittaamattoman arvokas jo nyt, tulemme todennäköisesti kuulemaan hänestä paljon myös tulevaisuudessa”, sanoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen palkintopuheenvuorossaan.

Aiemmin Korhonen on palkittu aiemmin muun muassa Suomen Musiikkikustantajien Vuoden tulokas -palkinnolla (2020) sekä Vuoden biisi -palkinnolla (vuonna 2021 kappaleesta Viimeinen elämä). Useampia hänen kirjoittamiaan kappaleita on ollut Emma-ehdokkaana ja hän on jo kolmatta kertaa ehdolla myös Vuoden Musiikintekijä -Emman saajaksi.

Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019), Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020), Janne Rintala (2021), Tiina Vainikainen (2022) ja Saara Törmä (2023) sekä Antti ”RZY” Riihimäki (2024). Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Kaisa Korhosen kappaleita

Epäröimättä hetkeekään
Säv & san. Jenni Vartiainen, Jukka Immonen, Kimmo Laiho, Antti Riihimäki, Kaisa Korhonen
Kust. Elastinen Live Arts Oy, Jenique Oy, EMP Elements Music Publishing, Nordic Music Partners Oy, Sony/ATV Music Publishing Scan.
Esittäjät Jenni Vartiainen ja Elastinen

Syntisten pöytä
Säv. Kaisa Korhonen, Janne Rintala, Mika Laakkonen
San. Kaisa Korhonen, Janne Rintala
Kust. HMC Publishing, Mökkitie Records Oy, EMP Elements Music publishing.
Esittäjä Erika Vikman

Viimeinen elämä
Säv & san: Kaisa Korhonen, Maija Vilkkumaa
Kust. EMP Elements Music Publishing, Kaiku Entertainment.
Esittäjä: Maija Vilkkumaa

Muukalainen
Säv. & san. Tido Nguyen, Kaisa Korhonen & Axel Ehnström
Kust. EMP Elements Music Publishing
Esittäjä Frans Harju

Paskana
Säv. Mikko Koivunen, Sara Siipola, Kaisa Korhonen
San. Emmi Hakala, Sara Siipola
Kust. Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä Sara Siipola

Rakkauden arvoinen
Säv. & san. Kaisa Korhonen, Jonas Olsson, Markku Harju
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Songs
Esittäjä Antti Ketonen

Hitaammin hautaan
Säv & san. Nelli Matula, Kaisa Korhonen, Antti Riihimäki, Arttu Istala, Iiro Paakkari
Kust. HMC Publishing
Esittäjä Nelli Matula

Esa Helasvuo juhlistaa merkkipäiväänsä ja pitkää uraansa

”Sattui vielä kivasti sunnuntaille se päivä, joten alan ihmisetkin pääsevät paremmin paikalle, kun heillä ei ehkä ole niin paljon muita keikkoja”, Esa Helasvuo iloitsee.

Konsertin ensimmäisessä jaksossa kuullaan Helasvuon flyygeli-improvisaatiota.

”Olen spesialisoitunut pianoimprovisaatioon. Siinä on kyllä mukana selkeitä teemoja, mutta kappaleet perustuvat kuitenkin improvisaatiokaariin”, Helasvuo selventää.

Väliajan jälkeen lavalle nousee Helasvuon kanssa kamariyhtye sekä laulajia.

”Mukana on fadoon erikoistunut laulaja Kirsi Poutanen, jonka kanssa olen tehnyt karjalankielisiä fadoja muutaman vuoden Niitä kuullaan konsertissa pari”, Helasvuo kertoo ja lisää Poutasen kanssa havainneensa, että karjalan kielessä ja portugalissa on foneettista samankaltaisuutta.

Konsertin toisella puoliajalla esiintyvät myös Susanna Haavisto ja Tuukka Haapaniemi, joista molemmat laulavat kaksi Helasvuon sävellystä.  Toinen Haapaniemen esittämä teos on kantaesitys.

Konsertin yhteydessä julkistetaan myös Esa Helasvuon uusi cd-albumi EbA (lausutaan ’es-a’). Nimellä on tarkkaan mietitty merkitys.

”Alennettu E eli Eb on sävelestä A katsoen tritonusintervalli”, Helasvuo kertoo ja huomauttaa, että tritonusta on kutsuttu myös paholaisen intervalliksi.

”Siitä asti, kun ryhdyin pedagogiselle alalle, olen käyttänyt itsestäni Esa Tritonus Helasvuota eräänlaisena sloganina. Ajattelen, että olin uudistushaluinen ja ehkä rohkeakin opettaja.”

Helasvuo toimi vuosina 1975–2008 Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston opettajana, improvisoinnin lehtorina ja osastonjohtajana.

Suomen Musiikintekijöiden jäsen Esa Helasvuo on ollut vuodesta 1970 asti – tosin silloin yhdistys tunnettiin vielä nimellä Elokuva- ja Viihdesäveltäjät.

Helasvuon kuudelle vuosikymmenelle ulottuva sävellystuotanto on laajuudessaan vertaansa vailla: mukaan mahtuu näyttämö-, elokuva- ja tv-musiikkia, kuoro- ja orkesteriteoksia, yhteistyötä nimekkäiden laulajien kanssa sekä useita soololevytyksiä.

”Musiikintekijöistä itse kukin on tietenkin sitä mieltä, että oma musiikki on uniikkia. Minäkin ajattelen, että en ole halunnut koskaan tehdä tavanomaisia asioita.”

esahelasvuo.com

Temppeliaukion kirkon konsertit

Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin 2025–2029

Kulttuurilla on keskeinen rooli niin Suomen kuntien ja alueiden elinvoiman kuin koko yhteiskunnan kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta. Samalla luovien alojen kasvun vauhdittaminen tukee talouden uudistumista, uusien työpaikkojen syntyä ja viennin kasvua.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen SäveltäjätSuomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontayhteisön.

Miksi kunnan kannattaa panostaa musiikkikulttuuriin?

  • Kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon taloudelle – taiteen ja kulttuurin lukemattomista muista, vaikeammin mitattavista hyödyistä puhumattakaan.
  • Ruohonjuuritason kulttuuri versoo kunnissa. Kunnat ovat pitkälti vastuussa etenkin lasten ja nuorten musiikkikasvatuksesta. Kuntien tilasuunnittelulla ja kaavoituksella voidaan joko tukahduttaa tai vauhdittaa taiteen ja luovan talouden kukoistusta.
  • Kunnilla on keskeinen rooli kulttuurin alueellisen moninaisuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa. Ilman kuntien tekemiä kulttuuripoliittisia panostuksia suomalainen kulttuuri ja sen varassa pyörivä luova talous olisi paljon nykyistä yksipuolisempaa, suppeampaa ja köyhempää.

Musiikin luovan alkutuotannon kunta- ja aluevaalitavoitteet 2025-29

1. Musiikki yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Musiikilla on voima vahvistaa ihmisten kokemaa yhteisöllisyyttä, keskinäistä luottamusta, ymmärrystä ja sitä kautta myös yhteiskuntarauhaa. Myös musiikin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat kiistattomat.

Näiden hyödyt eivät kuitenkaan toteudu ilman, että musiikin tekemiselle, soittamiselle ja esittämiselle on riittävästi tilaa ja tukea. Näin taataan musiikin monipuolinen ja alueellisesti kattava saavutettavuus ympäri Suomen. 

Keinot ja toimenpiteet

1. Varmistetaan riittävä tuki ja tilat musiikin vapaalle kentälle ja edistetään musiikin saavutettavuutta 

 Yksi parhaista tuista paikallisille musiikin tekijöille ja muille toimijoille on kunnollisten, saavutettavien ja edullisten tilojen takaaminen, oli kyse sitten säveltämisestä, harjoittelusta tai esiintymisestä. Musiikki tarvitsee paikan, jossa se voi soida. Tällaisten paikkojen turvaaminen on pitkälti kuntien päätöksistä kiinni, puhuttiin sitten meluluvista, kaavoituksesta tai kuntien omasta tilapolitiikasta. 

Kirjastot, koulut, nuorisotilat ja muut julkiset tilat kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti ja luovasti. Samalla tuodaan musiikki lähemmäs kuntalaisia. Yhdenvertaisuuden kannalta on keskeistä varmistaa, että harjoitteluun ja esiintymiseen sopivia tiloja on saavutettavissa eri puolilla kuntaa – myös lähiöissä ja syrjäseuduilla. Musiikki kuuluu kaikille iästä, tuloista, taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. 

Pienikin tuki auttaa toimijoita ottamaan ratkaisevat seuraavat askeleet toiminnan kehittämisessä ja kannattavuuden parantamisessa. Kunnat pystyvät tukemaan erityisesti pieniä ja kasvavia yrityksiä hyvin kohdennetusti ja tehokkaasti, sillä usein kunnat tuntevat parhaiten paikalliset tekijät ja toimijat. 

2. Vahvistetaan valtionosuuksia ja muuta vakiintunutta tukea saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan menestyksen vauhdittajina.  

Valtion budjettileikkaukset ovat ajaneet monia alueellisia teattereita, orkestereita ja kulttuurilaitoksia ahdinkoon.  Kuntien tulee nyt tehdä tietoinen päätös pitää kiinni omasta elinvoimastaan ja houkuttelevuudestaan turvaamalla alueensa kulttuurilaitosten rahoitus. Lakkautukset olisivat kuolinisku myös sadoille yrittäjille, joiden toiminta on nojannut paikallisen orkesterin tai teatterin tiloihin, ammattilaisiin, kalustoon tai muihin synergiaetuihin. Siksi paikallisen orkesterin puolustaminen on myös aluetalouden etu. 

3. Huomioidaan musiikin mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Musiikilla on hyvinvointia edistävä ja parantava vaikutus. Tämä tulee usein voimakkaimmin esiin, kun musiikki tuodaan vanhainkoteihin, nuorisotiloihin tai muihin paikkoihin, joiden kävijät eivät välttämättä muuten pääsisi kuuntelemaan ja harrastamaan musiikkia – ainakaan yhtä laajasti. Musiikkikasvattajat, esiintyjät ja muut alan ammattilaiset kannattaa nostaa entistä keskeisempään rooliin niin nuorisotyössä kuin ikäihmisten asumispalveluissa sekä muissa ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävissä palveluissa. 

4. Turvataan riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut myös luovan alan yrittäjille ja ammattilaisille 

Myös musiikkialan yrittäjät ja ammattilaiset tarvitsevat oikean avun oikeaan aikaan silloin, kun tarve on. Haasteena on, että moni alan tekijä ei ole kattavan työterveyden piirissä vaan nojaa julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siksi kaikessa näitä palveluita koskevassa päätöksenteossa on huomioitava, että lasten ja ikäihmisten lisäksi julkisiin palveluihin nojaa myös laaja joukko työikäistä väestöä: yksinyrittäjiä, freelancereita ja epätyypillisessä työsuhteessa olevia. Heidän työkykynsä tukeminen ja edistäminen tapahtuu terveyskeskuksessa, ei työterveyshuollossa, kuten valtaosalla työikäisestä väestöstä. Musiikkialan ammattilaisia ei pidä työntää järjestelmän väliinputoajiksi. 

2. Musiikki alueellisen elinvoiman, työllisyyden ja talouden vahvistajana

Suomalainen elinkeinoelämä on murroksessa, mikä näkyy myös kunnissa. Raskas teollisuus työllistää yhä pienemmän osan kansasta samalla, kun korkeakoulutettujen osaajien tarve ja luovat alat kasvavat.

Osaavalle työvoimalle on erityisen merkityksellistä, että kunnassa on riittävän laaja ja monipuolinen kulttuuritarjonta. Kuntien menestystä määrittää pitkälti se, että onnistuvatko ne nousemaan rakennemuutoksen voittajiksi ja turvaamaan tulevaisuuden työpaikat alueellaan. Siksi on aika nostaa luovat alat paitsi kuntien kulttuuripolitiikan myös elinkeinopolitiikan painopisteeksi. 

Luovien alojen kasvupotentiaali on valtava: luovien alojen talous kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 miljardi euroa, jolloin vuonna 2022 talouden koko oli 16,8 miljardia. Suurinta kasvu oli nimenomaan musiikin alalla. Musiikkiin kannattaa siis todellakin panostaa yhtenä osana kunnan elinkeinopolitiikkaa.

Keinot ja toimenpiteet

1. Tuetaan ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa ja varmistetaan alan toimijoille elinvoimainen toimintaympäristö. 

Luovat alat eivät kukoista ilman, että taide- ja kulttuurikenttä kukoistaa. Ei ole kasvuyrityksiä tai vientiä ilman valtion, kuntien ja järjestöjen tukea kulttuurille. Siksi myös voittoa tavoittelemattomalle ja pienimuotoiselle toiminnalle on taattava kunnolliset toimintaedellytykset. Tiloihin ja fiksusti kohdennettuihin tukiin panostamalla luodaan kuntaan paitsi elävä ja moninainen musiikkielämä, myös hedelmällinen kasvuympäristö tuleville menestystarinoille. 

2. Kuntien elinkeinopolitiikka tukemaan luovan alan yrittäjyyttä ja kasvua 

Luovan talouden kasvupotentiaali on merkittävä. Kuntien kannattaakin elinkeinopolitiikassaan tunnistaa luovan alan erityispiirteet, kuten verkostomaiset työskentelytavat ja yksinyrittäjyyden korostuminen ja tarjota niihin soveltuvia yrityspalveluita. Kunnat voivat monin tavoin tukea pienyrittäjien omaehtoisia ekosysteemejä.  Ylipäätään musiikki ja luovat alat kannattaa huomioida kaikessa elinkeinopolitiikkaan ja elinvoimaan liittyvässä päätöksenteossa. 

Vähintään yhtä tärkeää kuin suora tuki on tarkastella kunnan päätöksentekoa, konserniohjausta ja tilasuunnittelua paikallisten musiikkialan yrittäjien näkökulmasta. Kaavoituksella sekä erilaisilla lupapäätöksillä voidaan joko vauhdittaa tai tukahduttaa luovan talouden kukoistusta ja kasvua.  

Parhaimmillaan paikallinen orkesteri, konserttisali tai keikkapaikka tuo yhteen alueen yrittäjät, laajentaa heidän verkostojaan ja antaa mahdollisuuden kertaluokkaa suurempiin projekteihin, mikä vauhdittaa yritystoiminnan kasvua. Heidän osaamistaan taas kannattaa hyödyntää alueen koulutustarjonnassa, oli kyse sitten soittotunneista tai ammatillisen oppilaitoksen ja työelämän välisten yhteyksien vahvistamisesta. 

3. Kunnat mukaan linjaamaan luovan talouden kasvusta 

Kunnilla on keskeinen rooli kulttuuripolitiikassa, mutta valtio asettaa raamit kaikelle päätöksenteolle. Siksi kuntien kannattaa osallistua kansallisen tason päätöksentekoon luovan talouden suunnasta.  

Hallitus kutsui viime vuoden lopussa koolle luovan talouden neuvottelukunnan, jonka ensimmäinen tehtävä on valmistella alalle kasvustrategia. Kuntien kannattaa ehdottomasti osallistua tähän työhön, jotta eri alueiden näkökulmat pystytään huomioimaan kansallisessa päätöksenteossa ja suomalainen kulttuuri kukoistaa ympäri maata myös jatkossa. 

Kuntia tarvitaan mukaan tuomaan yhteen eri alojen yritykset, järjestöt ja julkisen sektorin tekemään yhdessä töitä elinvoimaisen taide- ja kulttuurikentän yhteisten tavoitteiden eteen. Näin kasvustrategiasta tulee linjakas ja toimiva koko Suomen näkökulmasta katsottuna. 

3. Musiikki lasten ja nuorten perusoikeutena 

Mahdollisuus kulttuuriin on nähtävä jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeutena. Samalla taiteen ja kulttuurin elinvoima ja perusta versoo lapsissa ja nuorissa. Siksi musiikkikulttuuri tulee tuoda kaikkien saataville jo varhain. Tämä auttaa jokaista lasta löytämään itselleen mieluisan harrastuksen. Näin pystytään tunnistamaan myös niiden nuorten into ja lahjakkuus, jotka jäisivät muuten piiloon. 

Keinot ja toimenpiteet

1. Varmistetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa tapahtuvalle musiikkikasvatukselle riittävät resurssit 

Varmistetaan, että jokaisessa kunnassa on riittävästi päteviä musiikkikasvattajia turvaamaan lasten ja nuorten laadukas musiikkikasvatus niin päiväkodeissa kuin kouluissa. Tuodaan muskarit, soittotunnit ja muu perinteisesti harrastustoiminnaksi mielletty musiikkikasvatus entistä tiiviimmäksi osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa, jotta jokainen löytää musiikin pariin jo varhain. Näin jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus toimia kulttuurin parissa, taustasta, asuinpaikasta ja perheen tulotasosta riippumatta. 

2. Taataan jokaiselle peruskoulua käyvälle lapselle ja nuorelle vähintään yksi korkealaatuinen taide- tai kulttuurivierailu lukuvuodessa

Säännöllisten kulttuurielämysten kautta tarjotaan jokaiselle lapselle ja nuorelle aito ja omakohtainen kosketus maamme ajankohtaiseen taiteeseen ja kulttuuriin. Huolehditaan näiden taide- ja kulttuurielämysten monipuolisuudesta, jolloin koululaisten säännölliset vierailut tuovat lisätuloja myös taide- ja kulttuurikentän pienemmille toimijoille. Musiikin osalta vierailu voi kohdistua niin lähimmän orkesterin konserttiin kuin big bandin esiintymiseen omassa kunnassa. 

Toiminta tarvitsee pysyvän ja kaikki kunnan koulut kattavan rahoituksen, jotta sitä pystytään kehittämään pitkäjänteisesti useiden määräaikaisten projektien ketjuttamisen sijaan. Kansallisen tason rahoituksesta päättää maan hallitus, mutta kukin kunta voi päättää tuoda musiikin osaksi kaikkien alueensa lasten elämää. 

3. Huolehditaan laajasta taiteen perusopetuksen verkostosta, kulttuurin harrastusmahdollisuuksista ja myös vapaamuotoisemmista mahdollisuuksista luoda ja kuluttaa kulttuuria. 

Kuntien tukemaa taiteen perusopetusta tarvitaan, jotta laadukas, pedagogisesti pätevän ammattilaisen tuottama taidekasvatus olisi mahdollisimman monen lapsen ja nuoren ulottuvilla. Tämä edellyttää opetuksen alueellisen saatavuuden parantamista ja tarjonnan laajentamista. Näin useammalla lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen taidekasvatukseen perheen asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.  

Tuetaan myös taiteen perusopetusta vapaamuotoisempia taiteen ja kulttuurin harrastamisen muotoja. Kehitetään harrastamisen Suomen mallia yhteistyössä kansallisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa niin, että jatkossa jokainen lapsi ja nuori voi löytää itselleen mieluisan, maksuttoman taide- tai kulttuuriharrastuksen. Tämä edellyttää nykyistä alueellisesti kattavampaa ja monipuolisempaa taide- ja kulttuuriharrastusten tarjontaa Suomen mallin kautta. Koulut ovat tässä avainroolissa niin tilojen tarjoajana kuin kanavana tavoittaa kaikki Suomen lapset ja nuoret.

Musiikintekijöiden rahaston haku on nyt auki!

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on nyt auki, hae 28.2.2025 mennessä!

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Stipendiluokkia on kuusi.
  • Voit hakea eri stipendiluokista stipendiä samalla hakukierroksella.
  • Haku päättyy viimeisenä jättöpäivänä kello 23.59
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse. Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2021 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2022.
  • Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi Klaavissa oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.
  • Huomioithan, että kaikki stipendien saajien nimet julkaistaan Klaavi.fi -sivustolla.

Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiin ei ole valitusoikeutta.

Hae stipendiä täältä.