Luovien alojen kasvustrategia on yksi tavoitteista, joita musiikin luova alkutuotanto ajoi voimakkaasti hallitusohjelmatavoitteissaan. Strategiatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä vuodenvaihteessa perustettu luovan talouden neuvottelukunta. Alan toimijat ovat olleet mukana valmistelevissa työpajoissa.
Luovan talouden kasvustrategian visio on, että vuonna 2030 luovat alat ovat keskeinen osa Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia, tuottaen aineetonta arvoa ja vahvistaen Suomen kansainvälistä asemaa.
Alan yritysten tarpeita on tunnistettu laajasti ja niihin vastaavat toimenpide-ehdotukset on jaoteltu kuuteen painopistealueeseen:
- Osaaminen ja ennakointi: Tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yrittäjien ja ammattilaisten osaamista erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta, tekoälyn hyödyntämisestä ja oikeuksien kaupallistamisesta. Osaamisen parantaminen on vastuutettu pääasiassa oppilaitoksille, joita kannustetaan muun muassa ristiinopiskelun ja laaja-alaisten koulutusten kehittämiseen.
- Ekosysteeminen yhteistyö: Luovien alojen toimijoiden yhteistyötä tulee parantaa. Tämä koskee sekä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä kohtaamisia muiden toimialojen ja rahoittajien kanssa. Iso vastuu tästä on kunnilla, joiden tulee muun muassa lisätä erilaista yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa. Jo aiemmin toteutetut kasvusopimukset ovat tärkeä väline, ja niiden toimeenpanoon luvataankin panostaa. Myös Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan. Ministeriöt tekevät lisäksi erillisen selvityksen, millainen rakenne tukisi alan keskinäistä yhteistyötä parhaiten.
- Yritysten neuvontapalvelut: Kasvustrategian mukaan luovan talouden yrityksillä ei ole riittävästi tietoa nykyisistä rahoitusmahdollisuuksista. Siksi strategia lupaa esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja muiden tahojen toteuttavan luovan talouden yrityksille kohdennettua viestintää ja neuvontaa. Team Finland -palveluja puolestaan vahvistetaan vastaamaan luovan talouden yritysten kansainvälistymistarpeisiin.
- Rahoituspolut: Julkisen ja yksityisen rahoituksen vaikuttavuutta vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua rahoittajien ja alan toimijoiden välillä sekä parantamalla rahoittajien osaamista luovan talouden toiminnasta. Saatavilla olevat rahoitusvälineet ja rahoitusta tarjoavien toimijoiden roolit eri vaiheissa on kuvattava selkeämmin ja sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi ministeriöt lupaavat selvittää aineettoman omaisuuden arvon määrittämisen tapoja.
- Maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi: Suomalaiset tekijät ja luovien alojen yritykset tehdään tunnetummaksi maailmalla, ja alan vientiä edistetään. Tätä varten laaditaan uusi toimintamalli, joka perustuu Suomen edustustojen, kulttuuri-instituuttien, eri luovien alojen tiedotuskeskusten ja Team Finland -vienninedistäjien yhteistyöhön. Luovat alat luvataan huomioida myös Team Finland -strategian päivityksessä.
- Sääntely: Sääntelyä kehitetään tukemaan luovan talouden kasvua ja aineettoman arvon luontia. Ministeriöt lupaavat ottaa käyttöön tilausohjelmapalveluiden investointi- ja maksuvelvoitteen (ns. AVMS-direktiivi), joka kasvattaa suomalaisten kotimaisen av-sisällön tuotantobudjetteja ja -volyymia. Lisäksi lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan myös kulttuurisisältöjä.
