Jo 42. kertaa vietettävää Emma Gaalaa juhlitaan liveyleisön kanssa Espoo Metro Areenalla lauantaina 8. maaliskuuta. Tuttuun tapaan gaalassa palkitaan edellisen vuoden aikana musiikkialalla ansioituneita artisteja, musiikintekijöitä ja muita ammattilaisia. Tänä vuonna edellisen vuoden menestyjiä palkitaan liki kahdessakymmenessä eri kategoriassa, joiden voittajat selviävät gaalan aikana. Tämän vuoden ehdokkaisiin voi tutustua täällä. Emma Gaalaa voi seurata sekä paikan päällä Espoo Metro Areenalla että suorana lähetyksenä Nelosella ja Ruudussa. Gaalan lippujen myynti on käynnissä Ticketmasterissa.
Näiden kategorioiden lisäksi Musiikkituottajien hallitus voi vuosittain päättää Erikois- ja Kultainen-Emma palkintojen jakamisesta ja niiden saajista. Tänä vuonna on päätetty jakaa kolme Erikois-Emmaa. Erikois-Emma voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt merkittävän uran äänitemusiikin saralla tai merkittävästi edesauttanut suomalaisen äänitealan kehitystä. Tänä vuonna Erikois-Emmalla palkitaan kolme komean uran tehnyttä musiikin ammattilaista.
CHRISSE JOHANSSON tunnetaan ainutlaatuisen uran tehneenä sanoittajana. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 3000 sanoitusta, joiden joukossa on uskomaton määrä 1970- ja 1980-lukujen suurimpia iskelmähittejä. Sanoittamisen lisäksi Johansson työskenteli monessa muussakin musiikkialan ammatissa. 1970-luvun alussa Chrisse Johansson aloitti levy-alalla toimien samalla uranuurtajana muille naisille. Hän työskenteli ensin pr-työntekijänä ja sanoittajana, hieman myöhemmin tuottajana ja tuotantopäällikkönä.
– Sanattomin kiitoksin saamastani arvostuksesta nöyränä ja onnellisena, kommentoi Chrisse saamaansa tunnustusta.
Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.
EERO RAITTINEN on modernin suomalaisen populaarimusiikin pioneereja. 1960-luvun alkuvuosina hän oli luomassa Suomeen ensimmäistä kertaa syntymässä ollutta nuoriso- ja musiikkikulttuuria sen koko laajuudessaan. Eero Raittinen astui ensimmäistä kertaa levytysstudioon vuonna 1960 ollessaan vasta 15-vuotias. Elettiin aikaa, jolloin rock”n”roll oli tuskin rantautunut Suomeen, mutta siitä huolimatta Elvis ja Bill Haley olivat jo tehneet suuren vaikutuksen nuoreen helsinkiläispoikaan. Ensilevytyksen nimi oli sopivasti ”Banjo Boy”. Vuonna 1970 Eero levytti ensimmäisen merkittävän suomalaisen blues-levyn, ”Eeron elpeen”. Eeron tyylilajeihin on viimeisten 65 vuoden aikana kuulunut ainakin rock”n”roll, blues, rhythm & blues, rock, progressiivinen rock, pop, iskelmä, jazz ja amerikkalais-suomalainen roots-musiikki.
Vanhemmat musiikinkuuntelijat tuntevat Eeron hänen hiteistään ja klassikoistaan kuten ”Vanha holvikirkko” ja ”Toivotaan, toivotaan” tai veljensä Jussin kanssa vielä aiemmin tehdyistä levytyksistä ”Kaikki rakkauteni” ja ”Kaunis nainen”.
– Saamani tunnustus tuntuu hyvältä. En sitä tosin osannut odottaa ollenkaan. Koen olleeni vähän vastarannan kiiski pullikoidessani valtavirtaa vastaan tehdäkseni omaehtoisen uran. Olen aina mennyt siihen suuntaan, mikä on tuntunut hyvältä. Iskelmä oli osaltani nuoruuden hullutus, viimeiset vuosikymmenet olen laulanut pelkkää roots-musiikkia, bluesia ja rock’n rollia. Olen saanut tehdä laajan tuotannon sekä levytettyä että filmattua materiaalia, kommentoi Eero Raittinen.
Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.
Musiikki oli MAKI KOLEHMAISEN elämän tärkein yksittäinen sana ja sisältö. Makin ja musiikin rakkaussuhde alkoi viimeistään silloin, kun hän sai kymmenvuotiaana oman kitaransa. Siitä alkoi myös musiikin itse-opiskelu ja haaveilu “rokkitähteydestä”. Makista ei tullut rock-, mutta kylläkin myöhemmin poptähti, -säveltäjä ja -tuottaja. Hän alkoi 1990-luvun puolivälissä tehdä musiikkia omalle Aikakone-yhtyeelleen ja loppu on suomalaisen popin keskeistä historiaa. Aikakoneen hitit kuten ”Odota”, ”Alla vaahterapuun”, ”Nti Groove”, ”Keltainen” ja ”Tulisitko” ovat nyt klassikkoja.
Hittien teko ei rajoittunut Aikakoneeseen. Hän sävelsi biisejä monille artisteille, kuten mm. Anna Abreulle, Hanna Pakariselle, Antti Tuiskulle, Laura Voutilaiselle ja Tiktak-yhtyeelle. Suurhiteiksi voidaan varmasti laskea Sanin ja Samuli Edelmannin ”Tuhat yötä” ja Robinin ”Frontside Ollie”. Hänellä oli vuosien varrella myös merkittävä rooli euroviisujen säveltäjänä.
Maki oli myös ensimmäisiä suomalaisia, joka teki pop-sävellyksiä ulkomaisille artisteille ja työskenteli yhdessä myöhemmin kuuluisiksi tulleiden ruotsalaisten säveltäjien ja tuottajien kanssa. Makilla oli pitkään oma tuotanto- ja levy-yhtiö ja hän tarjosi töitä, oppia ja tiloja alan uusille tekijöille. Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.
Emma Gaalan arvot ja säännöt löytyvät täältä.
EMMA GAALA 2025
La 8.3.2025, Espoo Metro Areena
