Musiikintekijä Uutinen

Harpa Nordic Film Composers Award 2026 – teoshaku käynnissä

CALL FOR SUBMISSIONS ​

We are pleased to announce a call for submissions for the 2026 HARPA Nordic Film Composers Award.

We are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2024, and July 21st, 2025 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date should be stated on the official IMDB page of the submitted work.

The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission
Submit your score https://forms.gle/1hW9RB9AfESqucaZ9

More information

 

Juha Vainio -palkinto 2025 Jarkko Martikaiselle

Jarkko Martikaisen vaikutus suomalaiseen rock-lyriikkaan on suuri, vaikka hän onkin tehnyt työtään suurimman suosion ja megahittien ulottumattomissa. Hänelle on käynyt niin kuin merkittäville taiteilijoille joskus käy. Hänen tekemisensä miellettiin ensin haastaviksi ja vaikeiksi, kunnes ne alettiin ymmärtää uraauurtaviksi ja koko genreä uudistaneiksi. 1980-luvulla syntyneelle sanoittajasukupolvelle Martikainen on ollut keskeinen suunnannäyttäjä hirtehistä elämänasennetta ja mytologisia näkyjä yhdistelevillä teksteillään.

Jarkko Martikaisen urakka YUP:n sanoittajana alkoi jo vuonna 1988 ja on tuottanut 11 pitkäsoittoa mielenkiintoista laululyriikkaa. Lyhyen englanninkielisen alkuvaiheen jälkeen Martikainen siirtyi suomen kieleen levyllä Huuda harkiten. Sanapari huuda harkiten on osuva kuvaamaan Martikaisen sanoitustuotantoa laajemminkin, sillä siinä suomen kielellä revittely ja leikittely yhdistyvät kylmänviileään harkintaan. Martikaisen teksteissä on ollut alusta alkaen ominaisuus, joka erottaa merkittävät sanankäyttäjät massasta. Martikaisen tekstit kuulostavat juuri häneltä.
Hyvä esimerkki on, Martikaisen klassisesta kuolemantanssiaiheesta kynäilemä Meitä odotetaan mullan alla, joka alkaa ”Jos me tuhat jalkaa alas tästä / mahduttaisiin matkustamaan, / niin me emme estyis löytämästä / väkeä tuon puoleisen maan. / Miksi pärskyy tulivuoret, / maan kuoret repeillä saa? / Kas, tuonelasta ikinuoret / itsestään niin ilmoittaa…”

YUP:n jälkeen Martikainen on tehnyt merkittävän soolouran, jonka aikana hän on osoittanut kypsyneensä sanoittajana entisestään. Hän uskaltaa kirjoittaa yhä omakohtaisemmin, paljaammin ja riisutummin tinkimättä kuitenkaan tilastaan sivullisena erilaisten sääntöjen ja odotusten ulottumattomissa.
Valssi tanssitaidottomille -teksti kiteyttää kauniisti tämän asenteen: ”Vanha herra Cohen tanssi loppuun rakkauden. / Itse suosin jatkuvuutta, siksi tanssi en. / Jos vain toisten toiveita käyn täällä täyttämään, / niin sekoitan vain pahemmin jo valmiin sekopään.” Martikainen on avannut ajatteluaan ja sanoitustensa taustoja ansiokkaasti myös podcast-sarjassa Keskusteluja Jarkko Martikaisen kanssa.

Jarkko Martikaisen sanoitukset ovat olleet paitsi innoittajia monille lauluntekijöille, myös suuria lohdun tuojia ihmisille, jotka eivät sovi olemassa oleviin kaavoihin ja urapolkuihin. Martikainen todistaa sanoitustyöllään, että sivullisia ei ole tuomittu sanattomiksi, vaan luomaan omat sanansa ja tarinansa.

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Jarkko Martikaiselle Kotkassa 24. heinäkuuta kiitoksena yli 35-vuotisesta urasta suomalaisen rocklyriikan omaäänisenä uudistajana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****
Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen ja Mariska. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

****

Vuoden sanoituksen tekijä on Tupe.

Kotkalaisen Juha Vainio -seuran ja Juha Vainion Rahaston valinta vuoden 2024 sanoitukseksi on ”Elli”, jonka on tehnyt Tupe. eli Tuomas Lehti. Valinnan suoritti lauluntekijä Mariska.

Teksti on todella taidokas, koskettava, hienotunteinen ja älykäs. Kappale kertoo selkeän ja johdonmukaisen tarinan, johon kuulija iästä riippumatta pystyy samaistumaan. Kappaleen aihe on vakava, jopa raskas, mutta teksti onnistuu välttämään sudenkuopat sortumatta jeesusteluun tai siirappisuuteen, mutta samalla se tarjoaa lohtua hyvin syvällisellä tasolla.
Älystä kielii kohdat, joissa jätetään sanomatta asioita, jotka kuulija kuitenkin oivaltaa. Harvoin törmää kirjoittajaan, nuoreen taikka konkariin, joka kykenee tällaiseen monitasoiseen taituruuteen. Täyden kympin mestariteos, jota musiikki ja esitys tukevat. Liikutuin ja ihailen uuden polven nousevan kyvyn tasoa”, toteaa Mariska perusteluissaan.
Palkinto luovutettiin Tupe.:lle torstaina 24.7. Kotkan Meripäivillä.

Spotifyn kuunnelluimmaksi koskettavalla Elli-hitillään noussut Tupe. on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi tämän hetken mielenkiintoisimmaksi artistitulokkaaksi.  Artisti vakuuttaa tarinallisella kerronnallaan, johon yhdistyy elementtejä räpistä, popista ja drumm&bassista.
Tupe. julkaisi platinaa striimanneen debyyttialbuminsa Rehellisesti toukokuussa 2024, ja se nousi julkaisunsa jälkeen Spotifyn neljänneksi kuunnelluimmaksi albumiksi. Kesällä 2024 hän oli mukana Robin Packalenin jättihitillä Häitä Pidelly, joka striimasi kuukaudessa platinaa ja oli yhdeksän viikkoa radioiden soitetuin kappale.

Musiikkiinsa Tupe. on saanut aina ideoita omasta elämästään. Turkulaislähtöinen artisti haluaa kääntää elämän hyvät ja huonot asiat kappaleiksi. Oman musiikkinsa kanssa Tupe. on tinkimätön, hänellä on vahva fiilis ja visio omasta tekemisestä.
Tupe. aloitti musiikkiuransa vuonna 2012 AnkkaRäp-ohjelmasta. Karu Kopla-kokoonpanolla kilpailun voittanut Tupe. teki musiikkia muutaman vuoden isommalla porukalla, mutta alkoi työstämään soolouraansa vuonna 2015. Hän julkaisi omakustanteisesti musiikkia useamman vuoden ajan, kunnes teki levytyssopimuksen Tuhma Musicin kanssa alkuvuodesta 2023.

Lisätietoa https://warnermusiclive.fi/artistit/tupe

Musiikintekijöiden rahaston haku on nyt auki!

Musiikintekijöiden rahaston vuoden toinen haku on nyt auki, hae 31.8.2025 mennessä!

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

  • 1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
  • 2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Apurahaluokkia on viisi.
  • Voit hakea apurahaa vain yhdestä apurahaluokasta per hakukierros. Valitsethan siis huolella, mistä apurahaluokasta haet apurahaa.
  • Haku päättyy viimeisenä jättöpäivänä kello 23.59
  • Apurahat ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse. Apurahaa ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston apurahan kahden edellisen hakukierroksen aikana. Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2024 kierroksella apurahan, voi hän hakea ja saada apurahan seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2025.
  • Apurahan käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi Klaavissa oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et voi tehdä uutta hakemusta.
  • Jos käy ilmi, että apurahan saajalla on kokopäivätyö tai pitkäaikainen apurahakausi rahaston myöntämän apurahakauden aikana, tuki saatetaan periä takaisin.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.
  • Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista.
  • Huomioithan, että kaikki apurahojen saajien nimet julkaistaan Klaavi.fi -sivustolla.
  • Jatkossa Klaavi.fi:ssä kysytään myös hakijan sukupuolta (nainen, mies, muu, en halua vastata) sekä asuinaluetta tilastointia varten.

Apurahojen saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiin ei ole valitusoikeutta.

Hae apurahaa täältä.

Kaikille avoin apurahainfo tulossa elokuussa – ilmoittaudu mukaan!

Tervetuloa mukaan Suomen Musiikintekijöiden järjestämään, kaikille avoimeen ja maksuttomaan etänä järjestettävään apuraha-infoon. Apuraha-asiantuntijamme Riitta Huttunen kertoo sekä yleisesti apurahojen hakemisesta, että vastaa osallistujien kysymyksiin.

Apurahainfo järjestetään Teams-yhteydellä tiistaina 19.8. klo 18-19. Muistathan merkitä infon omaan kalenteriisi, sillä linkki lähetetään vasta lähempänä tilaisuutta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä!

Ilmoittauduthan viimeistään 15.8.

Riitta Huttunen toimii Musiikintekijöiden rahaston sihteerinä, eikä näin ollen voi antaa suoraa opastusta Musiikintekijöiden rahaston hakemusten tekemiseen.

 

Musiikintekijöiden rahaston apurahahakuun pieniä muutoksia

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten ja Suomessa asuvien musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla apurahoja. Rahaston tuki on tarkoitettu musiikin tekemiseen freelancereille, eli niille, jotka eivät apurahakauden aikana saa palkkaa kokopäiväisestä työstä.

Keskeisimmät muutokset Musiikintekijöiden rahaston apurahahakuun

  • Musiikintekijöiden rahastossa viitataan jatkossa apurahoihin nimenomaan apurahoina, ei stipendeinä.
  • Keskeinen muutos on, että alkaen elokuun 2025 hakukierroksesta Musiikintekijöiden rahastosta voi hakea apurahaa vain yhdestä apurahaluokasta per hakukierros. Valitsethan siis huolella, mistä apurahaluokasta haet apurahaa.
  • Jos käy ilmi, että apurahan saajalla on kokopäivätyö tai pitkäaikainen apurahakausi rahaston myöntämän apurahakauden aikana, tuki saatetaan periä takaisin.
  • Klaavi.fi:ssä kysytään jatkossa hakijan sukupuolta (nainen, mies, muu, en halua vastata) sekä asuinaluetta tilastointia varten.

Muutokset toteutetaan Klaavi.fi:n lomakkeisiin kesän aikana, joten apurahahakukierros saattaa teknisistä syistä johtuen avautua hieman myöhemmin kuin 1.8.2025. Haku päättyy kuitenkin kuten ennenkin, eli 31.8.2025.

Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Viisi eri apurahaluokkaa

Apurahoja voi hakea viidestä eri apurahaluokasta. Voit valita vain yhden apurahaluokan per hakukierros. Tutustu apurahaluokkiin.

Apurahoja haetaan ja myönnetyt apurahat julkaistaan sivulla Klaavi.fi.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 on merkittävä askel Suomen elinkeino- ja kulttuuripolitiikassa

Luovien alojen kasvustrategia on yksi tavoitteista, joita musiikin luova alkutuotanto ajoi voimakkaasti hallitusohjelmatavoitteissaan. Strategiatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriöopetus- ja kulttuuriministeriö sekä vuodenvaihteessa perustettu luovan talouden neuvottelukunta. Alan toimijat ovat olleet mukana valmistelevissa työpajoissa.

Luovan talouden kasvustrategian visio on, että vuonna 2030 luovat alat ovat keskeinen osa Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia, tuottaen aineetonta arvoa ja vahvistaen Suomen kansainvälistä asemaa.

Alan yritysten tarpeita on tunnistettu laajasti ja niihin vastaavat toimenpide-ehdotukset on jaoteltu kuuteen painopistealueeseen:

  • Osaaminen ja ennakointi: Tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yrittäjien ja ammattilaisten osaamista erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta, tekoälyn hyödyntämisestä ja oikeuksien kaupallistamisesta. Osaamisen parantaminen on vastuutettu pääasiassa oppilaitoksille, joita kannustetaan muun muassa ristiinopiskelun ja laaja-alaisten koulutusten kehittämiseen.
  • Ekosysteeminen yhteistyö: Luovien alojen toimijoiden yhteistyötä tulee parantaa. Tämä koskee sekä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä kohtaamisia muiden toimialojen ja rahoittajien kanssa. Iso vastuu tästä on kunnilla, joiden tulee muun muassa lisätä erilaista yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa. Jo aiemmin toteutetut kasvusopimukset ovat tärkeä väline, ja niiden toimeenpanoon luvataankin panostaa. Myös Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan. Ministeriöt tekevät lisäksi erillisen selvityksen, millainen rakenne tukisi alan keskinäistä yhteistyötä parhaiten.
  • Yritysten neuvontapalvelut: Kasvustrategian mukaan luovan talouden yrityksillä ei ole riittävästi tietoa nykyisistä rahoitusmahdollisuuksista. Siksi strategia lupaa esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja muiden tahojen toteuttavan luovan talouden yrityksille kohdennettua viestintää ja neuvontaa. Team Finland -palveluja puolestaan vahvistetaan vastaamaan luovan talouden yritysten kansainvälistymistarpeisiin.
  • Rahoituspolut: Julkisen ja yksityisen rahoituksen vaikuttavuutta vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua rahoittajien ja alan toimijoiden välillä sekä parantamalla rahoittajien osaamista luovan talouden toiminnasta. Saatavilla olevat rahoitusvälineet ja rahoitusta tarjoavien toimijoiden roolit eri vaiheissa on kuvattava selkeämmin ja sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi ministeriöt lupaavat selvittää aineettoman omaisuuden arvon määrittämisen tapoja.
  • Maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi: Suomalaiset tekijät ja luovien alojen yritykset tehdään tunnetummaksi maailmalla, ja alan vientiä edistetään. Tätä varten laaditaan uusi toimintamalli, joka perustuu Suomen edustustojen, kulttuuri-instituuttien, eri luovien alojen tiedotuskeskusten ja Team Finland -vienninedistäjien yhteistyöhön. Luovat alat luvataan huomioida myös Team Finland -strategian päivityksessä.
  • Sääntely: Sääntelyä kehitetään tukemaan luovan talouden kasvua ja aineettoman arvon luontia. Ministeriöt lupaavat ottaa käyttöön tilausohjelmapalveluiden investointi- ja maksuvelvoitteen (ns. AVMS-direktiivi), joka kasvattaa suomalaisten kotimaisen av-sisällön tuotantobudjetteja ja -volyymia. Lisäksi lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan myös kulttuurisisältöjä.

Lue koko kirjoitus Teostorysta!

Luovan talouden kasvustrategia 2025-2030

Teoston kulttuurisäätiön sivut avoinna

Teoston kulttuurisäätiön on avannut verkkosivunsa.

Kotimaisen musiikin luovien tekijöiden tukija. Tukea hankkeille läpi vuoden. Haku tekijöille 1.-21.9. ja 1.-21.3.

Teoston kulttuurisäätiö

Myönnämme säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille apurahoja taiteelliseen työskentelyyn ja/tai taiteellisen toiminnan kuluihin. Suuntaamme apurahamme ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

Syyskuun 2025 haussa myönnettävät apurahat ovat suuruudeltaan 8 000 ja 32 000 euroa. Tulemme jakamaan apurahoja enintään 640 000 eurolla.

Vuoden Uusien Lastenlaulujen sävellyskilpailun voittajat valittu

Lasten Laulukaupungin sävellyskilpailun ja Talentkisan voittajat

Lasten Laulufestivaalit järjestettiin Salossa 35:nnen kerran 5.-8.6.2025. Salon torin esiintymislavalla kisattiin perjantaina 6.6.2025 Lasten Talent 2025 -tittelistä ja mukana oli 14 taidokasta esitystä: laulajia, soittajia ja tanssijoita. Lavalla nähtiin valloittavia yhteisesityksiä ja upeita sooloesityksiä. Tuomaristossa olivat Salon kaupungin kulttuurituottaja Sini Lundgren, muusikko, luokanopettaja Mikko Olkinuora, nuori musiikinharrastaja Eini Helle ja puheenjohtajana luokanopettaja, laulaja Pirjo Sinervo. Monille osallistuneille kisaajille tämä oli aivan ensimmäinen julkinen esiintyminen ja tuomaristo kiittikin kaikkia esiintyjiä erityisesti rohkeudesta ja upeista esityksistä.

Voittajana palkittiin Sylvi Takatalo, 7v. Hän esitti laulun Ylösalaisin maailma ja valloitti sekä tuomariston että yleisön reippaalla laulullaan ja ilmaisutaidollaan. Toisen palkinnon sai 12-vuotias viulisti Ellen Lerkki. Hän soitti Myrskyluodon Maijan, jonka lopussa oli herkkä lauluosuus. Kolmantena palkittiin Netta Rask, 11v. lauluesityksellä Nelli Matulan kappaleesta Hitaammin hautaan.

Vuoden Uusien Lastenlaulujen sävellyskilpailun voittajat selvisivät lauantai-illan finaalikonsertissa

Finaalikonsertti järjestettiin Salon seurakuntatalon Kuparisalissa. Mukana oli 13 laulua ja finaalissa nähtiin loistava kattaus suomalaista uutta lastenmusiikkia valloittavina ja ihastuttavina esityksinä.

Tuomariston puheenjohtajana oli elämäntyönsä lastenmusiikin parissa tehnyt, dir.mus. Helinä Rinne, Salon musiikkiopiston rehtori Annika Viitanen Friberg ja nuori musiikinharrastaja Eini Helle. Tuomareilla oli syntynyt lauluja arvioidessaan muutama painopiste, jotka olivat kekseliäisyys, monipuolinen käytettävyys, ilo ja positiivisuus.  Yksimielisesti löytyi voittajaksi Tomi Rajalan säveltämä ja yhdessä Susanna Volannon kanssa sanoittama ”Aarrearkku” -laulu. Laulussa leikkivien lasten taskut täyttyvät kivistä, kävyistä ja tammenterhoista – luonnon ihanista aarteista. Laulu on mainio leikkilaulu, jonka esitykseen oli tuotu mukaan myös viittomia. Laulun esitti Sukkalukko duo eli Tomi Rajala ja Susanna Volanto.

Toisen palkinnon sai Juha Mäen säveltämä ja Lasse Wikmanin sanoittama laulu ”Olisit heti sanonut”, jossa kerrotaan, että kutitus ja rutistus saattavat helpottaa tilannetta vaikkapa silloin, kun pitää saada jokin tehtävä tehdyksi – on vain heti sanottava se. Laulun esittivät Soffi ja Mindi.

Yleisö äänesti omiksi suosikeikseen tasatuloksella laulut ”Pikku keijun elämää” (säv.san. Taina Kojo, esitys Stella Rautsalmi) ja ”Satumaailmassa” (säv.san. Satu Nesteoja, esitys Esteri, Papufantti ja Ida).

Tuomariston tehdessä päätöksiä, esiintyi konserttiyleisölle lastenkuoro Helinäiset. He esittivät mm. sävellyskilpailun satoa menneiltä vuosilta ja kuoronjohtaja Henni Isojunno kertoi, että oli kehottanut kuorolaisia kuuntelemaan tarkkaan näitä uusiakin finaalilauluja, joista jotkut taas vuorostaan voivat päätyä kuoron ohjelmistoon.

Los Angelesin residenssitoiminta jatkuu – Suomen Musiikintekijät ja Music Finland yhteistyöhön

Residenssi säilyy jäsenetuna, mutta jatkossa residenssijaksoa voivat hakea myös muut musiikin ammattilaiset

Residenssi säilyy Suomen Musiikintekijöiden jäsenetuna, ja jäsenet voivat varata residenssiviikkoja aiemman käytännön mukaisesti, eli olemalla yhteydessä Suomen Musiikintekijöiden toimistoon. Uutena mahdollisuutena myös muut musiikkialan ammattilaiset voivat hakea residenssijaksoa erillisellä hakemuslomakkeella, jonka löydät tästä linkistä.

Tämä laajennus tukee suomalaisten tekijöiden kansainvälistymistä ja verkostoitumista Los Angelesin monipuolisessa musiikkikentässä. Hakemukset käsittelee Suomen Musiikintekijöiden ja Music Finlandin toimihenkilöt. Hakemuksissa tullaan kiinnittämään huomiota residenssin hyötykäyttöön kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen haettavana vuokra-aikana.

Los Angelesin residenssi sijaitsee Beachwoodissa ja se tarjoaa inspiroivan työskentely-ympäristön kahden huoneen voimin (Bird ja Loft). Residenssiä voivat käyttää sekä suomalaiset että tanskalaiset musiikintekijät työskentelyyn, harjoitteluun tai luovaan taukoon – kuitenkin työrauhaa ja turvallisemman tilan periaatteita kunnioittaen.

Haku residenssiin vuodelle 2025 on nyt käynnissä!

Lisätiedot ja hakuohjeet tästä linkistä.

Suomen Musiikintekijöiden ja Music Finlandin koordinoimaa hanketta tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomen Musiikintekijöiden koordinaattori Jojo von Hertzen eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestön ECSAn Yhdenvertaisuus-työryhmän toiseksi puheenjohtajaksi

Viime vuonna Suomen Musiikintekijöiden koordinaattorina aloittanut Jojo von Hertzen työskentelee erityisesti tapahtumatuotannon, video- ja someviestinnän sekä yhdenvertaisuusteemojen kanssa. Hän on nimityksestä innoissaan:

”Musiikkialan yhdenvertaisuusasiat ovat paitsi todella lähellä sydäntäni, myös mielestäni oleellisen tärkeitä alan jatkuvan kehittymisen ja siten alan toimintakyvyn ja olemassaolon kannalta. Toivon ja uskon, että tämä avaa uusia mahdollisuuksia monimuotoiselle yhteistyölle ja keskustelulle muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. On tärkeää, että voimme jakaa parhaita oppejamme ja oppia myös muilta jatkuvasti lisää.”

Kaikki ECSAn työryhmät ja puheenjohtajat

  • Music Streaming Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)
  • Social and Economic Conditions of Music Authors’ Working Group: Sine Tofte Hannibal (DKF, Denmark) and Esther Gottschalk (Nieuw Geneco, The Netherlands) (co-chairing position)
  • Technology and AI Working Group: Helienne Lindvall (SKAP, Sweden)
  • Diversity and Inclusion Working Group: Delphine Ciampi-Ellis (UNAC, France) and Jojo von Hertzen (Musiikintekijät, Finnish Music Creators Finland) (co-chairing position)
  • Collective Management Practices’ Working Group: Anselm Kreuzer (Composers’ Club, Germany)
  • Contracts and Collective Bargaining Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)

Lue lisää ECSAsta