Toiminnanjohtaja Aku Toivosen mukaan tuloksista on luettavissa selvä viesti: yhdistys on arvostettu ja tärkeä, mutta sen täytyy kehittyä edelleen.

”Juuri silloin kun menee hyvin, pitää pysähtyä katsomaan hiljaisia signaaleja”, Toivonen painottaa.

Tällä hän tarkoittaa, että vaikka kyselyn perusteella jäsenistö onkin hyvin tyytyväinen yhdistyksensä toimintaan, on vastauksista tulkittavissa myös kehityskohteita.

Toivonen nosti jo 29.4.2025 järjestetyssä Musiikintekijöiden päivässä esiin idean ”Musiikintekijät 3.0” -vaiheeksi nimittämästään uudistuksesta, jota yhdistyksessä on alettu visioida.

“Se ei tarkoita, että aiemmin olisi tehty huonosti, vaan että ajat muuttuvat, jäsenistö muuttuu ja sen mukana meidänkin on uudistuttava.”

Versionumero 3.0 viittaa siihen, että edellinen selkeä uudistus viimeisteltiin yhdistyksen muuttuessa Elvis ry:stä Suomen Musiikintekijöiksi vuonna 2017.

Toivonen painottaa, että uudistuksen ei tarvitse tarkoittaa kerralla tehtävää radikaalia muutosta, vaan sitä, että aistitaan uusia suuntia ja käännetään kurssia vähitellen niitä kohti.

“Se ei tarkoita, että aiemmin olisi tehty huonosti, vaan että ajat muuttuvat, jäsenistö muuttuu ja sen mukana meidänkin on uudistuttava.”

Yhteisöllisyys on avain

Yksi tulevaisuuden painopiste on musiikintekijöiden välinen yhteisöllisyys, jonka merkitys ja kaipuu nousi tutkimuksessa vahvasti esiin. Suomen Musiikintekijöiden täytyykin ottaa yhteisöllisyyden fasilitoimisessa entistäkin aktiivisempi rooli ja huomioida myös jäsenistön maantieteellinen laajuus.

“Me ollaan täällä Keilaniemessä toimistossa, mutta meidän jäsenet on omissa studioissaan ympäri Suomen. Kuinka saisimme rakennettua vielä paremmin yhteisöllisyyttä tästä hajanaisuudesta huolimatta?” Toivonen pohtii.

Yksi ratkaisu asiaan olisi toiminnan lisääminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella – vaikka valtaosa jäsenistöstä Etelä-Suomessa asuukin – sekä mahdollisesti etäyhteyksien kehittäminen. Toivonen vakuuttaa, että nämä seikat otetaan konkreettisen kehittämisen kohteeksi.

Jäsenistön yhteisöllisyyttä vahvistavat osaltaan Musiikintekijä-lehti sekä yhdistyksen sähköpostiuutiskirje. Molemmat saivat kyselyssä erittäin korkeat arvosanat.

Usko tulevaisuuteen pysyy

Vaikka toimeentuloon ja alan arvostukseen liittyvät huolet ovat vastauksissa selvästi nähtävissä, peräti 54 prosenttia uskoo jatkavansa musiikkialalla varmasti tai erittäin varmasti.

”Tämä oli mielestäni yllättävän valoisa tulos. Oletin, että asenteet olisivat tuskaisempia”, Toivonen sanoo.

“Meidän porukka ei selvästikään pärjää kulttuurin tukijärjestelmissä, kun taas taidemusiikin tukemisella on pitkät perinteet”, Toivonen tulkitsee.

Toisaalta tutkimus paljasti myös karun realiteetin: musiikin tekeminen ei useimmille tuo elantoa yksinään. Jäsenistön vuosituloista yli kolmannes tulee muualta kuin musiikista.

Tekijänoikeuskorvauksista muodostuu neljännes vuosituloista. Apurahojen osuus on vain 9 prosenttia, mikä heijastaa Suomen Musiikintekijöiden jäsenistön rakennetta, sillä popmusiikki on ylivoimaisesti yleisin genre tekijöiden keskuudessa.

“Meidän porukka ei selvästikään pärjää kulttuurin tukijärjestelmissä, kun taas taidemusiikin tukemisella on pitkät perinteet”, Toivonen tulkitsee.

Kyselyssä nousikin selkeästi esiin toive useampia palvelevasta apurahajärjestelmästä.

Peräti 72 prosenttia kyselyyn vastanneista julkaisee musiikkinsa täysin itse ilman levy-yhtiötä tai jakelusopimusta. Tämä vaikuttaa suoraan yhdistyksen tarjoamien palvelujen tarpeisiin.

“DIY-porukkaa meillä on paljon. Tämä kertoo ihan selkeästi, millaisia koulutuksia ja mentoreita meidän pitää tarjota.”

Vain 7 prosentilla kyselyyn vastanneista musiikintekijöistä on house writer -sopimus jonkin kustantamon kanssa. Yli puolet jäsenistä toimii yrittäjinä, ja suurin osa heistä yksinyrittäjinä toiminimellä.

Edunvalvonnan painopisteet

Tekijänoikeuksien puolustaminen on kyselyn perusteella edunvalvonnan ykkösprioriteetti kaikissa ikäryhmissä. Nuoremmilla vastaajilla korostuvat myös alan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus, kun taas vanhemmat nostavat esiin tulonjaon epäkohdat ja kotimaisen musiikin aseman mediassa.

Tekoäly aiheuttaa erityistä huolta, etenkin ilman lupaa tapahtuva olemassa olevan musiikin käyttö algoritmien koulutukseen.

“Tämä on hyvin konkreettinen huoli ja ongelma. Meidän tehtävämme on vaikuttaa siihen kansainvälisesti, sekä myös kertoa jäsenillemme aiempaa selvemmin, että me teemme tätä työtä heidän puolestaan”, Toivonen sanoo.

”Rakennamme neuvonnasta ikään kuin oman osastonsa. Pyrimme siihen, että toimistossamme on yksi, joka pystyy keskittymään alaan liittyviin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.”

Hän vakuuttaa, että Tulevaisuustutkimus ei jää vain paperille. Se ohjaa jo nyt konkreettisia toimenpiteitä niin koulutusten ja tapahtumien toteutuksissa kuin edunvalvonnassa ja viestinnässä.

Myös jäsenistön neuvonta, yhdistyksen tärkeä tehtävä, saa jatkossa lisähuomiota.

”Rakennamme neuvonnasta ikään kuin oman osastonsa. Pyrimme siihen, että toimistossamme on yksi, joka pystyy keskittymään alaan liittyviin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.”

Suomen Musiikintekijöiden Tulevaisuustutkimuksen toteutti Innolink maalis–huhtikuussa 2025. Kyselyyn vastasi 202 jäsentä, eli vastausprosentti oli 15,4.

Innolink toteutti myös arvonnan arvontaan osallistuneiden vastaajien kesken. 3 kpl 200 euron lahjakortteja GoGift-palveluun on nyt arvottu. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut voittajille ja kiitokset vielä kaikille vastanneille!

Lue tutkimuksen yhteenvedon raportti