Ajankohtaista Archives - Page 25 of 104

Georg Malmstén -säätiön apurahahaku avoinna 31.10.2022 saakka

Julkaistu 3.10.2022

Apurahan haku

Apurahahaun aika on 1.-31.10. vuosittain. Georg Malmstén -säätiön apurahat luovan kotimaisen säveltaiteen edistämiseksi on haettava 31.10. mennessä. Apurahat on tarkoitettu ns. kevyen musiikin sävellys-, sanoitus- ja kotimaisten teosten sovitustyöhön.

Työskentelyapurahan myöntämisen edellytyksenä on selkeä projekti (levytys, konsertti, tms.), jonka alkuun saattaminen vaatii työrauhaa eli irrottautumista muusta ansiotoiminnasta. Laitehankintoihin, studio- ja matkakuluihin apurahaa ei myönnetä. Hakemukseen kannattaa kuvailla mahdollisimman selkeästi projektia, johon apurahaa hakee.

Apurahaa haetaan osoitteessa www.klaavi.fi.

Apurahat saadaan lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry, Suomen Musiikintekijät (Kopioston kopiointikorvauksista) ja Georg Malmsténin perikunta.

Elävän musiikin alalle oma kestävän kehityksen työkalu

Julkaistu 30.9.2022

Syyskuun 29. päivänä Music x Media -tapahtumassa julkaistiin elävän musiikin alan digitaalinen kestävän kehityksen alusta ELMA.live. Kyseessä on selainpohjainen suunnittelutyökalu, tietopankki ja yhteisöalusta, joka tarjoaa alan toimijoille tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämisessä. Elman tavoitteena on saada ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys osaksi jokaisen elävän musiikin toimijan – artistin, yhtyeen, orkesterin, tapahtumajärjestäjän ja tapahtumapaikan – jokapäiväistä toimintaa.

Elman sisältö perustuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, ja alustan kolme pääominaisuutta ovat:

1. VASTUULLISUUSOHJELMA
– Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä tiekarttatyökalu oman vastuullisuusohjelman rakentamiseen, seurantaan ja raportointiin.

2.OPPIMATERIAALIT
– Digitaalinen tieto- ja koulutuspaketti kestävästä kehityksestä elävän musiikin alalla.

3. FOORUMI
– Keskustelufoorumi verkostoitumiseen, vuorovaikutukseen ja tiedonjakoon Elman käyttäjien kesken.

Ensimmäiseksi käyttäjät pääsevät tutustumaan vastuullisuusohjelmaan. Oppimateriaalit julkaistaan YK:n päivänä 24.10.2022 ja keskustelufoorumi tämän vuoden lopulla.

ELMA.live sisältää sekä kaikille avoimia sivuja että rekisteröityneille käyttäjille tarkoitettuja sisältöjä.

Palvelu on kehitetty käyttäjäystävällisesti vastaamaan tämän päivän vaatimuksia, sen toteutus on responsiivinen sekä saavutettava erilaisille käyttäjille ja laitteille. Ensimmäisessä vaiheessa sisältö julkaistaan suomeksi, ja myöhemmin alustasta on tarkoitus julkaista myös englanninkielinen versio.

Tekijät, tukijat ja kumppanit

ELMA.live -hanketta hallinnoi Suomen Jazzliitto, ja alustan teknisestä toteutuksesta vastaa Positive Impact Finland Oy. Rahoitusta hankkeelle on saatu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, Musiikin edistämissäätiöltä (MES), Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES) sekä kumppaneilta.

Hankkeen kumppaneita ovat KEMUT (Kestävämmän musiikkialan työkalupakki) -verkoston jäsenet, joihin Suomen Jazzliiton lisäksi kuuluvat Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto sekä Suomen Sinfoniaorkesterit ry. Verkosto perustettiin keväällä 2020 edistämään kestävää kehitystä elävän musiikin alalla.

Lisätietoja:

Hankevastaava Anu Ahola / anu.ahola@jazzfinland.fi / puh. 050 569 0505
Hanketuottaja Peppi Arrimo / peppi.arrimo@jazzfinland.fi / puh. 0400 366 967
Asiantuntija Elina Levula / elina.levula@positiveimpact.fi / puh. 044 024 0390 Toiminnanjohtaja (Suomen Jazzliitto) Maria Silvennoinen / maria.silvennoinen@jazzfinland.fi / puh. 050 536 7491

Eurooppalainen tutkimus suoratoistomarkkinoista nostaa esiin musiikin tekijöiden aseman

Julkaistu 28.9.2022

Tutkimuksen on tilannut eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC ja sen on toteuttanut tunnettu musiikkialan asiantuntija Emmanuel Legrand. Laaja analyysi perustuu olemassa oleviin taloudellisiin tutkimuksiin, markkinatutkimuksiin sekä musiikkialan ammattilaisten, musiikkipalveluiden, tekijänoikeusjärjestöjen ja musiikkiteknologiayritysten haastatteluihin.

Musiikin kulutuksen ja tekijöiden ansainnan välillä on epäsuhta

Musiikin suoratoistosta on kasvanut selvästi suosituin musiikin kuuntelemisen muoto kuluttajien keskuudessa. Palveluiden valtava musiikkivalikoima käytettävissä milloin ja missä tahansa, kaikilla mahdollisilla laitteilla. Koronapandemia on entisestään vauhdittanut musiikin siirtymistä digitaalisille alustoille, jossa tapahtuu tällä hetkellä 68 % kaikesta musiikin kulutuksesta. Suomessa jopa yhdeksän kymmenestä käyttää suoratoistopalveluja musiikin kuunteluun. Eri palveluilla oli vuonna 2021 globaalisti jo 524 miljoonaa tilaajaa ja tarjontaa yli 70 miljoonan musiikkikappaleen verran.

Tutkimuksessa käsitellään syitä siihen, miksi kasvava markkina ei ole pystynyt tuottamaan riittäviä tuloja musiikin tekijöille. Tutkimus kiinnittää huomiota muun muassa siihen, että striimauspalvelujen hinnat eivät ole 15 vuoden aikana juuri nousseet ja erilaisten alennusten ja perhepakettien tarjonta on samalla kasvanut. Suomessakin valtaosa käyttää palveluiden ilmaisversioita. Tämän kehityksen seurauksena tekijöiden ansiot ovat jääneet jälkeen yleisestä hintakehityksestä, musiikin arvo on laskenut, ja tekijöiden on vaikea ansaita elantoaan musiikilla.

Tutkimuksen mukaan musiikin tekijöille ja säveltäjille tulisi luoda paremmat mahdollisuudet hyötyä kasvavasta musiikin kulutuksesta suoratoistoalustoilla.

”Emme voi enää hyväksyä kehitystä, jossa käyttäjämäärien ja sisältötarjonnan eksponentiaalinen kasvu ei palkitse musiikin tekijöitä asianmukaisesti. Meidän on pystyttävä kasvattamaan kokonaistuloja ja puututtava samalla suoratoistopalveluiden tulonjaon epätasapainoon, jotta myös musiikin tekijät ja säveltäjät voisivat hyötyä kasvusta”, sanoo GESACin hallituksen puheenjohtaja, Itävaltalaisen tekijänoikeusjärjestö AKM:n toimitusjohtaja Gernot Graninger.

Kestävämpi tulevaisuus musiikin suoratoistomarkkinoille

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia tarpeita ja odotuksia musiikin tekijöillä ja heitä edustavilla järjestöillä on suoratoistomarkkinaa kohtaan. Keskeisimpiä niistä on tulojen parantaminen. Tutkimus esittää, että striimauspalveluiden maksupohjaa on pyrittävä kasvattamaan, mm. lisäarvopalveluilla ja uudenlaisella hinnoittelulla. Näin muodostuvat lisätulot on voitava jakaa entistä oikeudenmukaisemmin.

Samoin esitetään, että palveluiden sisältöjen monimuotoisuutta on parannettava ja niiden käyttämien algoritmien läpinäkyvyyttä kehitettävä.

”Tarvitsemme tasapainoisemmat ja kestävämmät markkinat, jotka tuovat esiin myös musiikin tekijöitä – heitä, joiden työn ruokkii koko kukoistavaa suoratoistotaloutta”, painottaa GESACin johtaja Véronique Desbrosses. ”Tutkimus tarjoaa eurooppalaisille päättäjille kattavan käsityksen markkinan toiminnasta sekä rakentavan lähestymistavan kohti tekijäystävällisempää ja kulttuurisesti monipuolisempaa musiikin suoratoistoekosysteemiä.”

Tutkimuksen suomenkielinen tiivistelmä on luettavissa Teoston verkkosivuilta ja tutkimus kokonaisuudessaan GESACin verkkosivuilta.

Tutkimuksen tuloksia esitellään keskiviikkona 28.9. klo 15:30 Music X Media -tapahtumassa Tampereella otsikolla ” The place and role of authors and composers in the European music streaming market”. Ks. ohjelma: https://musicmedia.fi/ohjelma/

TUTKIMUS MUSIIKIN TEKIJÖIDEN ASEMASTA EUROOPPALAISILLA SUORATOISTOMARKKINOILLA

Aku Toivonen, 10 vuotta Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtajana: Juuri nyt tapahtuu paljon musiikintekijöiden toimintaedellytysten kehittämisessä

Julkaistu 20.9.2022

”Reilut viisi vuotta sitten loimme laajat mentorointipalvelumme kehittämään jäsentemme ammattitaitoa ja luomaan mahdollisuuksia verkostoitua alalla. Nyt on jälleen aika tarkastella toimintaamme uusin silmin ja päivittää jälleen toimintojamme tyydyttämään nykyisiä tarpeita tarkoituksenmukaisesti.”

Toiminnan kehittämisen lisäksi Toivosen työpöydällä ovat edunvalvontaan liittyvät tehtävät.

”Koen edunvalvonnaksi myös musiikintekijöille antamamme neuvonnan. Se on tosi tärkeää matalan kynnyksen tukea musiikintekijöille. Neuvontakysymysten määrä onkin kasvanut vuosi vuodelta. Viime aikoina kansainvälisiin av-tuotantoihin säveltäminen on selvästi lisääntynyt, ja tämän myötä näiden sopimusten käsitteleminen. Oikeuksien luovuttamiseen liittyvät kysymykset eivät tunnu olevan kovin selviä myöskään av-tuottajilla pöydän toisella puolen. Tietoa ja tukea tarvitaan.”

Hän kertoo, kuinka yhteisessä edunvalvonnassa on viime aikoina tapahtunut paljon. Olennaisimpia edunvalvonta-asioita ovat viime aikoina olleet tekijänoikeuslain uudistaminen sekä alan herättely musiikintekijäpalkkioon. Kyseessä on korvausmallivalikoima, jossa on mukana muun muassa korvaus musiikintekijälle masterin tuotosta ja ns. hold-fee.

”Musiikintekijälle on turhauttavaa luoda musiikkia kiireisissä tunnelmissa ja sen jälkeen odotella tietoa julkaisun mahdollisesta etenemisestä”, Toivonen toteaa. Musiikintekijä saa useimmiten korvauksia vasta sen jälkeen, kun teos on julkaistu ja saanut myös kuuntelua tai esityksiä.

”Turhauttavinta on, jos korvauksettomasti tehdyn työn ja pitkän odottelun jälkeen käykin ilmi, ettei biisiä julkaistakaan. Työ tuli tehtyä turhaan, ilman palkkiota. Julkaiseminen on harvoin musiikintekijän omissa käsissä, päätöksen tekee joku muu.”

Aika on Toivosen mukaan nyt kypsä uudenlaisille ratkaisuille.

”Keskustelu musiikintekijäpalkkiosta lähti liikkeelle kansainvälisiltä sisarjärjestöiltämme, ja me teemme omaa vaikuttamistyötämme kotimaassa. Olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta aktiivisesti. Lisäksi musiikintekijät itse ovat tehneet henkilökohtaisia ulostuloja. Aihe on tärkeä. Jos musiikkiala ei ymmärrä tätä pyrkimystä oikein, vaarana on se, ettei tekijänä voi enää toimia ammattimaisesti. Kyse on alan houkuttavuudesta ja kestävästä tulevaisuudesta. Suomalainen käytäntö ei voi jäädä kehityksen jalkoihin.”

Lue lisää musiikintekijäpalkkiosta

Musiikkikustantajat jakoivat jälleen palkintoja ansioituneille tekijöille ja teoksille

Julkaistu 5.9.2022

Musiikkikustantajat ry:n Vuoden vientiteko -palkinto luovutettiin Blind Channel -yhtyeelle. Voittoa perusteltiin kansainvälisellä läpimurrolla ja Dark Side -sinkun menestyksestä striimauspalveluissa.

Aino Morkon ja Topi Kilpisen säveltämä ja sanoittama Haluun takas mun perhoset palkittiin Vuoden biisinä. Pehmoainon teoksen ovat kustantaneet Elements Music Publishing ja Isolla Music.

Samuli Sirviö palkittiin Vuoden kevyen musiikin tekijänä.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -palkinto meni tänä vuonna säveltäjä Antti Auviselle.

Genrevapaan kategorian palkinto sai nimekseen tänä vuonna Vuoden crossover-säveltäjä voittajansa Iiro Rantalan mukaisesti ja Vuoden läpimurto -palkinnon sai BESS.

Musiikkikustantajat ry:n hallitus valitsi jäsenten tekemistä ehdotuksista voittajat Vuoden läpimurto – ja Vuoden vientiteko -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat musiikkialan ammattilaisista kootut raadit.

Tilaisuudessa jaettiin lisäksi musiikintekijöiden ja -kustantajien Vuoden raportoija -palkinto. Tämä musiikkialan tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Lisätietoja palkinnoista

Musiikkikustantajien yhdistyksen jäsenet saivat ehdottaa palkinnon saajia kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä, Vuoden läpimurto sekä Vuoden genrevapaa -tekijä. Yhdistyksen hallitus valitsi voittajat Vuoden vientiteko – ja Vuoden läpimurto -kategorioissa. Muiden kategorioiden voittajat valitsivat alan ammattilaisista kootut raadit.

Ajanjakso, jolta palkinnot myönnettiin, oli 1.6.2021 – 31.5.2022.

Vuoden kevyen musiikin tekijä -palkinnon saajan sekä Vuoden biisin valitsivat Samuli Väänänen, Aleksi Kinnunen, Roberto Rodriquez, Pasi Kostiainen, Laura Friman ja Jussi Mäntysaari. Voittaja Samuli Sirviö valikoitui Vuoden kevyeksi musiikin tekijäksi kuuden ehdokkaan joukosta. Haluun takas mun perhoset kilpaili Vuoden biisi -tittelistä yhdeksän muun teoksen kanssa.

Samuli Sirviötä äänestettiin mm. näillä sanoilla: ”Samulin laaja pop-intoilu kuuluu upeasti läpi hänen tuottamastaan ja kirjoittamastaan musiikista. Samulin kappaleista kuultaa perinteen ja ajan hengen luonteva yhdistely. Pettämätön tyylitaju ja häpeilemätön rakkaus pop-musiikkiin paistavat ja kantavat pitkälle.”

Vuoden biisiä raati perustelee seuraavasti: ” Omia polkuja kulkeva valtavan herkkä hittibiisi. Takavasemmalta iskenyt, tyrmäävä muotovalio, joka on yhtä aikaa ajankohtainen ja ajaton. Pehmoainon menestyskappale ja -tarina todistavat, että yllätyksellisyys ja ennustamattomuus leimaavat popkulttuuria ihanasti. Fantastinen yhdistelmä iskelmää, indietä ja vaimeaa tamppausta.”

Kansainvälisen läpimurron ja Dark Side -biisin striimauslukujen perusteella Vuoden vientiteko -palkinto myönnettiin kolmen muun jäsenistön ja Music Finlandin asettaman ehdokkaan joukosta Blind Channelille.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriaan tuli jäseniltä kolme ehdokasta, joista raati valitsi yksimielisesti voittajaksi Antti Auvisen mm. näillä sanoilla: ”Antti Auvisella on musiikissaan sekä sanottavaa että vahva oma ääni. Hänen teoksensa ovat ajatuksia herättäviä ja mieleenpainuvia. Auvinen on vuonna 2022 ollut vahvasti esillä, omana itsenään ja musiikillisesti valmiina ja kiinnostavana.” Raatiin kuuluivat Aleksi Malmberg, Kare Eskola, Lotta Emanuelsson ja Minna Pensola.

Musiikkikustantajien jäsenten Vuoden läpimurto -ehdokkaista yhdistyksen hallitus valitsi voittajaksi BESSin. Päätöstä perusteltiin mm. Euroviisu-biisi Ram Pam Pamin radiomenestyksellä ja debytoinnilla Spotify-listan 2. sijalla.

Genrevapaassa kategoriassa palkittiin Iiro Rantala Vuoden crossover-säveltäjänä. Henna Salo, Jukka Haarma, Annamaija Saarela sekä Aleksi Pahkala olivat palkintoraadissa, joka totesi mm. näin: ”Iiro Rantala on taiteilijana Genrevapaa isolla G:llä. Hän on jazzpianon vahva osaaja ja virtuoosi, kansainvälisesti tunnettu, valovoimainen esiintyjä mutta vähintään yhtä vahvasti myös monipuolinen ja -genreinen säveltäjä, jonka kynästä lähtenyt musiikki soi lukemattomissa yhteyksissä lastenelokuvista musikaaleihin – ja nyt Die Zaubermelodika – menestyksen myötä maailman oopperalavoilla.”

Vuoden musiikkioivallus -palkinto Maija Isola -dokumenttielokuvalle

Julkaistu 2.9.2022

Taiteilija ja tekstiilisuunnittelija Maija Isolasta kertovan dokumenttielokuvan valitsi voittajaksi riippumaton ammattilaistuomaristo. Tuomariston mukaan Maija Isolan musiikki, joka koostuu sekä olemassa olevista teoksista että tilaustyönä sävelletystä musiikista, luo kohteestaan monipuolista kuvaa innovatiivisella tavalla.

”Teoksen monia musiikin eri lajeja ja musiikkikulttuureita edustavat katkelmat syventävät ja rikastavat kertomusta Isolan persoonasta, elämästä, urasta ja taiteesta. Musiikilla kerrotaan poikkeuksellisen paljon asioita, joita ei pysty ilmaisemaan kuvilla ja sanoilla,” kerrotaan tuomariston perusteluissa.

Tapahtumassa palkinnon vastaanottivat teoksen puolesta ohjaaja Leena Kilpeläinen, säveltäjä Sanna Salmenkallio ja tuottaja Merja Ritola.

”Palkinto on kaikille teoksen ja sen musiikin tekijöille iso kunnia. Monipuoliseen musiikkiin kiinnitettiin paljon huomiota koko tuotannossa. On hienoa, että se huomattiin tällä tunnustuksella. Lämmin kiitos tuomaristolle,” kertoo tuottaja Merja Ritola Greenlit Productionsilta.

”Musiikki oli Maija Isolalle osa luomisprosessia; hän kuunteli usein työskennellessään musiikkia. Elokuvan musiikilla haluttiin luoda visuaalisia mielikuvia ajasta ja paikasta, sekä syventää elokuvakerronnallista kuvaa kohteesta, eli taiteilija Maija Isolasta. Maija Isola matkusti ja asui useissa eri maissa, joten äänitemusiikiksi valikoitui paikkasidonnainen kansanmusiikki. Isolan sisäistä ääntä ja eri elämäntilanteisiin liittyviä tunteita haluttiin erityisesti syventää Sanna Salmenkallion teosta varten säveltämällä musiikilla,” kertoo Ritola.

Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla huomioidaan kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Yhteensä palkintoehdokkaaksi haki 21 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä kuten pitkiä elokuvia, lastenohjelmia sekä erilaisia televisio-ohjelmia draamasarjoista realityihin.

Tuomariston valitsemalle shortlistalle ylsivät kolme tv-sarjaa ja kolme dokumenttielokuvaa: Aikuiset (Yellow Film & TV, ohj. Anna Dahlman), Mies joka kuoli (ReelMedia, ohj. Samuli Valkama), Munkkivuori (Rabbit Films, ohj. Jani Volanen), Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja (Road Movies, ohj. Susanna Helke), Karaokeparatiisi (Napafilms, ohj. Einari Paakkanen) ja voittaja Maija Isola (Greenlit Productions, ohj. Leena Kilpeläinen). Tuomaristo kiitti ehdokkaita erityisesti monipuolisuudesta.

Palkinnon riippumattomaan tuomaristoon kuuluivat emeritusprofessori Henry Bacon, toimittaja ja tietokirjailija Kalle Kinnunen, musiikkitoimittaja Anne Teikari sekä operatiivinen johtaja Anu Ubaud, joka on toiminut pitkään myös Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päällikkönä. Raadin sihteerinä toimi Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku.

Screen Helsinki on uusi audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma ja jatkoa tutulle, pitkän historian omaavalle Media & Message -tapahtumalle. Tapahtuman järjestäjä Audiovisual Producers Finland – APFI ry on kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien etujärjestö.

Teos- ja äänitetiedot ”Maija Isola”

Maija Isola, elokuvateatteriensi-ilta 4.3.2022
Tuotantoyhtiö: Greenlit Productions Oy
Ohjaaja: Leena Kilpeläinen
Tuottaja: Merja Ritola
Musiikkivalinnoista vastanneet henkilöt: Leena Kilpeläinen, Merja Ritola

Teosta varten sävelletty musiikki

Säveltäjä: Sanna Salmenkallio
Musiikin tuotanto: Finnvox Studiot
Musiikin äänitys: Viktor Sevrjugin, balalaikkaorkesterin erillisäänitys, Joonatan Turkki
Musiikin miksaus: Mikko Rothfors
Muusikot: Kaisa Siirala: saksofonit ja bansuri, huilu: Teho Majamäki, vibrafoni ja lyömäsoittimet: Matti Tegelman, kontrabasso: Sanna Salmenkallio, viulu, piano, elektroniikka sekä Helsingin Balalaikkaorkesteri: Pentti Yrjänäinen

Teoksessa käytetty äänitemusiikki

Kesäaamu. Säv. Abt Franz, suom. sanat Ryynänen Roine, esittäjä Ylioppilaskunnan laulajat, 1965, © Warner Chappell Music Finland
Nur nicht aus liebe weinen. Säv. Theo Mackeben, san. Hans Fritz Beckmann, esittäjä Zarah Leander mit dem Balalaika-Orch B. Romanoff Veröffentlichung, 1939. © Odeon
Talvimyrskyjä. Säv. Julius Fucik, esittäjä Viljo Vesterinen ja Dallapé, 1939, © WMG
Balalaikka. Säv. Trad. esittäjä Helsingin Balalaikkaorkesteri / Pentti Yrjänäinen (own recording)

Pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen NPU-palkinto Johanna Juholalle, Antti Paalaselle ja Kimmo Pohjoselle

Julkaistu 25.8.2022

Suomen Musiikintekijöiden hallitus kuvaa palkittavia ”omaleimaisiksi, mielenkiintoisiksi musiikintekijöiksi ja soittimensa huipputaitajiksi, jotka ovat myös valovoimaisia esiintyjiä”.

NPU-palkinto on pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen verkoston Nordisk Populärauktorunionin (NPU) myöntämä huomionosoitus. Palkinto on myönnetty vuodesta 1967 lähtien.

Palkinnonsaajia aiemmilta vuosilta ovat mm Mari Boine (Norja, 2011) ja Emilia Amper (Ruotsi, 2013). Suomalaisia palkittuja ovat mm. Harry Bergström, Erik Lindström ja viimeisimpänä Lauri Porra.

Suomi toimii vuonna 2022 yhteisöverkoston vastuumaana ja palkinnon myöntäjänä. NPU-palkinto ei sisällä rahallista arvoa.

_______

Johanna Juhola, Antti Paalanen and Kimmo Pohjonen received Nordic songwriters’ organizations’ NPU prize

The Finnish Music Creators Association gave the NPU prize 2022 to the three music creators and accordion artists.

The board of the Finnish Music Creators says that the three prize winners are “unique, interesting music creators and masters of their instrument. In addition, they are outstanding performers”.

The NPU prize is an acknowledgement given by the collaborating network of the Nordic songwriters’ organizations, called NPU (Nordisk Populärauktorunion). The prize has been given since 1967.

Previous winners include for example Mari Boine (Norway, 2011) and Emilia Amper (Sweden, 2013). Finnish winners are for example Harry Bergström, Erik Lindström and latest winner Lauri Porra.

Finland is the host country for the NPU collaboration network for the year 2022 and therefore also giving out the NPU prize. The prize itself doesn’t have monetary value.

Lisätiedot
More information

Nina Lith
Viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
Communications Manager, Finnish Music Creators
nina.lith@musiikintekijat.fi
tel. + 358 41 517 8998

Pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinto Harpan Open call on avoinna

Julkaistu 22.8.2022

Jokaisesta Pohjoismaasta nimetään yksi ehdokas. Voittaja pääsee Berlinaleen osallistumaan Nordic Film Music Daysiin ja Harpa-palkinnonjakotilaisuuteen.

CALL FOR SUBMISSIONS

We are pleased to announce a call for submissions for the 2023 HARPA Nordic Film Composers Award. Over the past years we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music. We look forward to continue this tradition in 2023 and to honor excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary or TV-series released between July 21st, 2021 and July 21st, 2022. Submission deadline is October 1st.

Your submission must include:
-Full name & contact info of the composer
-membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to IMDB

Nordic Film Music Days

We make music -kirjoitusleirille lähtijät valittu

Julkaistu 19.8.2022

Leirin järjestäjät valitsivat Suomesta mukaan

Sofi Merone

Nelli Milan

Leiri on suunnattu naisille ja muunsukupuolisille. Leiri järjestetään Kööpenhaminassa syyskuun lopulla.

Lisätiedot

Youtube-esittelyvideo

Hakusivu

Esiinnyn edukseni -keskustelutilaisuus tiistaina 16. elokuuta klo 15–16

Julkaistu 9.8.2022

Musiikkialan yhteinen Esiinnyn edukseni – kaikille turvallinen musiikkiala -materiaali julkaistiin kesäkuussa 2022 ja on ollut alan toimijoiden hyödynnettävissä tapahtumatäyteisen kesän ajan – miten materiaalia on hyödynnetty käytännössä? Miten voidaan varmistaa, että ohjeet tulevat todelliseen käyttöön?

Keskustelutilaisuudessa kuullaan puheenvuorojen kautta alalla jo toimivista käytänteistä sekä keskustellaan kehitysmahdollisuuksista.

Universal Musicin Managing Director Kimmo Valtanen ja Lehtinen Legal Oy:n Lottaliina Pokkinen avaavat sitä, miten sopimuksellisin keinoin voidaan kitkeä häirintää, syrjintää ja epäasiallista käytöstä. Suomen kansallisoopperan ja -baletin oopperakuiskaaja Pasi Eskelinen ja orkesterimuusikko Patrik Stenström kertovat tarkemmin ison taidelaitoksen käytännöistä turvallisen työpaikan luomiseksi sekä mentori, radiojuontaja ja koripallovalmentaja Setumo Bodibe puhuu representaation toteutumisesta tapahtumissa.

Juontajana toimii laulaja, säveltäjä ja Muusikkojen liiton yhteisökoordinaattori Anna Dantchev.

Tervetuloa mukaan!

Tilaisuuden järjestävät ohjeistuksen laatineet musiikkialan järjestöt: Muusikkojen liitto, Suomen Musiikintekijät, Music Finland, SOA – Suomen ohjelmatoimistot ja agentit, Suomen Sinfoniaorkesterit, LiveFIN, Teosto, Gramex, Musiikkikustantajat, Musiikkituottajat – IFPI Finland, Suomen Säveltäjät ja Suomen kansallisooppera ja -baletti. Tilaisuuden koordinoi Muusikkojen liitto ja Suomen kansallisooppera ja -baletti.

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista