EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Suomen Musiikintekijät ehdokkaana Musiikki & Mediassa Vuoden järjestö ja Vuoden järjestövaikuttaja -palkintojen saajaksi

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen on iloinen ja ylpeä luotsaamansa järjestön menestyksestä.

”Kiitän lämpimästi ehdokkuudesta, tämä kannustaa jatkamaan tärkeää työtä suomalaisten musiikintekijöiden puolesta. Viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet jatkuvaa akuuttia kriisiä tekijöille ja koko alalle. Samalla tämä aika on tuonut näkyväksi kohtalokkaita reikiä turvaverkossamme: sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvassa. Muutos on tuskastuttavan hidasta, mutta teemme kaikkemme, että se tapahtuu. Kiitokset osaavalle ja ahkeralle toimistolle sekä rohkealle ja keskustelevalle hallituksellemme, jatketaan!”

Toiminnanjohtaja Aku Toivonen kiittää myös koko järjestön henkilökuntaa ja hallitusta.

”Kiitos ehdottajille ja ennakkoraadille. Tällä kerralla harkitsin vakavasti ehdokkuudesta kieltäytymistä, koska minusta tuntuu, etten ole tehnyt tarpeeksi – ja toisaalta tuntuu siltä, ettei tässä ajassa mikään ole riittävästi.

Niinpä ajattelen, että saadessani äänen se on ääni koko meidän arvokasta työtä tekevälle joukkueellemme: Nina Lith, Lumi Ollila, Sari Maunula, Sanna Korkee ja Suomen Musiikintekijöiden hallitus, sekä sen puheenjohtaja Kaija Kärkinen ja varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng. Kiitos!”

Voittajan ehdokkaiden joukosta valitsevat tapahtumaan rekisteröityneet osallistujat. Äänestys aukeaa keskiviikkona 1.9.2021 klo 12. Äänestysaika päättyy maanantaina 20.9.2021. Voittajat julkistetaan Musiikki & Median Industry Awards -gaalassa perjantaina 8.10.2021 Tampere-talolla.

Tapahtumarajoitukset kasvattavat musiikkialan tulonmenetyksiä

Julkaistu

Musiikkialan tulonmenetyksiä vuoden 2021 osalta arvioitiin edellisen kerran keväällä, jolloin alan toimijoilta kysyttiin kahta tilannearviota, parempaa ja huonompaa. Paremmassa skenaariossa toiveena oli, että tapahtumia olisi pystytty järjestämään laajamittaisemmin kesällä ja syksyllä. Nyt toimintarajoitukset ja tapahtumien peruutukset ovat huonontaneet tilannetta kuitenkin entisestään, ja tulonmenetykset näyttävät nousevan yhtä suuriksi kuin vuonna 2020.

Tilanteesta kärsii eniten elävän musiikin yksityissektori, jonka osalta arviot tulonmenetyksistä suhteessa viimeiseen normaalivuoteen eli vuoteen 2019 ovat 70 – 80 prosenttia eli noin 225 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan elävän musiikin tulojen odotetaan putoavan noin 245 miljoonaa euroa – LiveFin ry:n liikevaihtopohjaisen laskelman mukaan puhutaan jopa noin 360 miljoonasta eurosta. Kaikkiaan alan tulonmenetykset näyttävät nousevan 480 miljoonaan euroon kahden vuoden aikana.

Menetykset eivät koske vain tapahtumajärjestäjiä, vaan ne kohdistuvat välillisesti laajalle joukolle musiikkialan toimijoita. Esimerkiksi muusikoiden on arvioitu työllistyneen korkeintaan 10–15 prosenttisesti. Tilanteesta kärsivät vahvasti myös ohjelmatoimistot ja managerit, musiikin tekijät ja säveltäjät, kustantajat ja monet muut.

Lopullinen laskelma vuoden 2020 musiikkialan taloudesta ja viennistä sekä tarkennettu tilannekuva julkaistaan elo-syyskuun vaihteessa. Tulonmenetykset on suhteutettu viimeiseen normaalivuoteen 2019. Arvio tulonmenetyksistä on tehty kysymällä näkymiä eri sektoreilta sekä suhteuttamalla tiedot musiikkialan aiempiin taloustietoihin.

Musiikkialan toimenpidevaatimukset valtiovallalle

Musiikkiala ei pysty vakiinnuttamaan toimintaansa ennen kuin hallitus luopuu koronakriisin hallitsemisesta rajoituspolitiikalla. Päivittäisten tartuntojen ja aina uusien rokotuskierrosten edistymisen seuraamisesta on pystyttävä siirtymään aikaan, jolloin pandemian hallinnassa keskitytään taudin aiheuttamaan alueelliseen ja kokonaistautikuormaan terveydenhuollolle. Yleisötilaisuuksien rajoituspolitiikasta tulee ylimitoitettuna alan elinkeinonvapautta rajoittavana toimenpiteenä luopua viimeistään silloin, kun kaikille rokotusikäisille on varattu mahdollisuus rokottaa itsensä.

Musiikkialan toimijat vaativat seuraavia toimenpiteitä:

1. Suora taloudellinen tuki

  • Musiikkiala tarvitsee suoraa tukea rajoitusten aiheuttamaan taloudelliseen kriisitilanteeseen.
  • Yleisötapahtumien rajoitusten myötä on tarpeen kohdistaa suoraa tukea toimeentulonsa menettäneille itsensä työllistäville musiikkialan ammattilaisille. Tuki voidaan kanavoida olemassa olevilla alan tukijärjestelmillä.
  • Musiikkialan yhteisöille tarvitaan suora, nettomenetyksiin perustuva, liiketoiminnan tuki kiinteiden kulujen kattamiseen.

2. Musiikkialan toimintaedellytysten palauttaminen

  • Kahden metrin turvaväleistä musiikkitapahtumissa tulee luopua välittömästi.
  • Koronapassin käyttöönottoa tulee kiirehtiä, mutta sen valmistelua ei saa käyttää hidasteena musiikkitapahtumien avaamiselle.
  • Musiikkialan tulee saada tieto siitä, milloin rajoituksista luovutaan. Hybridistrategian päivitystyö on myöhässä ja tulevan syksyn ennakoiminen näin ollen mahdotonta.

3. Pitkän tähtäimen jälleenrakennus

  • Musiikkialan tilanne täyttää Äkillisen Rakennemuutoksen (ÄRM) tunnusmerkit ja siihen tulee harkita vastaavaa toimintamallia. Erilaisilla kohdennetuilla ja tilanteen mukaan mitoitetuilla työllisyys-, elinkeino- ja aluekehitystoimenpiteillä sekä muilla vastaavilla toimilla pyritään estämään musiikkialan taantuminen. Toimenpiteillä edistetään uusien työpaikkojen syntymistä, vanhojen uudistumista ja huolehditaan työntekijöiden mahdollisimman nopeasta uudelleentyöllistymisestä.
  • Esimerkkinä tukimuodoista voisi olla liikenne- ja viestintäministeriön vuosina 2015-2018 kanavoima median innovaatiotuki tai vähintäänkin siltaava rahoitusraami ulottuen vuosille 2022-2024.
  • EU:​n palautumis- ja elpymistukivälineestä (RRF) tulee osoittaa oma korvamerkitty osuus musiikkialalle

Musiikintekijöiden rahaston haku avoinna

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Stipendejä haetaan ja myönnetyt stipendit julkaistaan sivulla Klaavi.fi

Stipendihaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

  • Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
  • Stipendityyppejä on neljä.
  • Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
  • Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
  • Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
  • Stipendin käytöstä on raportoitava myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
  • Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta (sivun alalaidassa esittely).
  • Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Toni Wirtaselle vuoden 2021 Juha Vainio -palkinto

Julkaistu

Toni Wirtasen elämäntyö Apulanta on ehtinyt muodostua 30 vuodessa bändistä brändiksi, mutta sitä se ei olisi tehnyt ilman lauluntekijä Toni Wirtasta ja hänen kasvutarinaansa vihaisesta nuoresta miehestä pohdiskelevaksi keski-ikäiseksi, joka löytää sanoituksiinsa myös valoa pimeyksien reunoilta.

Apulannan musiikillinen tyyli haki 1990-luvun alkupuolella uomaansa punkin, metallin, popin ja grungen välimaastosta, kunnes ensimmäinen hitti Mitä kuuluu viitoitti yhtyeen tien kohti suurempia yleisöjä. Ensi hitillä kuuluu jo Toni Wirtasen sanoitusten tavaramerkki eli vimmainen kokemus vieraudesta, johon 1990-luvulla itseään ja paikkaansa etsivän kuulijan oli helppo samaistua. Yhtyeen seuraavakin hitti Anna mulle piiskaa vuonna 1997 jatkoi vielä lamasukupolven tunnoissa: ”Ei oven takana sinua odota / iloinen ystävä kädessään kukkia”.

Apulannan 30-vuotisen suosion uudet luvut ovat käynnistyneet käänteentekevillä kappaleilla, joissa Toni Wirtanen on löytänyt uuden tavan sanoittaa kokemustaan maailmasta ja ihmisen osasta. Tällaisia uuden alkuja ovat olleet muun Teit meistä kauniin (1998), Odotus (2000), Pahempi toistaan (2005), Armo (2005) ja Valot pimeyksien reunoilla (2015).

Toni Wirtasen tunnetuimmissa kappaleissa musiikki ja sanat muodostavat kokonaisuuden, jossa toista on vaikea kuvitella ilman toista.  Musiikki tarvitsee näköisensä tekstin ja päinvastoin. Tässä mielessä Toni Wirtanen on muusikko ja musiikintekijä mitä suurimmassa määrin myös sanoittaessaan.

Wirtasen mielestä tekstin tehtävä on pikemmin herättää tunteita ja mielikuvia kuin kertoa jostain. Kun tekstit onnistuvat tässä, ne kertovat väistämättä kuulijalleen jostain hänelle tärkeästä ja merkityksellisestä. Ne ovat musiikillisia musteläiskätestejä, joista näkee itsensä, pelkonsa ja unelmansa.

Toni Wirtanen on luonnostellut monet kappaleensa ensin remuenglanniksi, mutta hän viimeistelee ne aina suomeksi. Tämä on yksi syy, jonka ansiosta suomi säilyi 1990-luvulta alkaen amerikkalaisvaikutteisen Suomi-grungen ja alt-rockin valtakielenä. Voimasoinnut saivat vielä lisää voimaa ja tarttumapintaa Wirtasen äidinkielestä, jossa kaikuu katu-uskottavuuden lisäksi perinteen tuntemus Kalevala-vaikutteita myöten.

Apulannan menestys on hyvä esimerkki siitä, että jääräpäisestä uskosta omaan tekemiseen voi kasvaa kansallisen tason tarina omakustanneasenteella ja ilman suuria levy-yhtiöitä. Wirtanen on kulkenut myös sanoittajana oman tiensä ja valaa esimerkillään uskoa muihinkin tekstintekijöihin. Omaäänisyys kannattaa pitkän päälle aina.  Omaleimaisuuden lisäksi Wirtanen on osoittanut monipuolisuutensa kynäilemällä lauluja muille artisteille kuten Irinalle, Kaija Koolle ja Antti Tuiskulle, jotka ovat tyylillisesti etäällä Wirtasen omimmasta genrestä.

Näillä perusteluilla tämän vuotinen Juha Vainio -palkinto luovutettiin Toni Wirtaselle 29.7. Kotkan Kauppatorilla järjestetyssä tilaisuudessa. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava, vuonna 1990 perustettu rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Myös Juha Vainion perikunta on edustettuna hallituksessa.

***

Juha Vainio Rahasto on jakanut aikaisemmin 29 tunnustuspalkintoa ansioituneille kotimaisille lauluntekijöille ja sanoittajille.
Palkinnon ovat aikaisempina vuosina saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J.Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki ja Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys.

Taiken korona-apuraha-info ke 23.6. klo 14

Julkaistu

Valtion korona-apurahat taiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille sekä korona-avustukset taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille ovat nyt haettavana Taiken kautta. Nyt viidennellä korona-apurahakierroksella jaossa on noin 55 miljoonaa euroa. Haku on käynnissä 30. kesäkuuta 2021 klo 16.00 saakka.

Taike vastaa korona-apurahaa ja sen hakemista koskeviin kysymyksiin Muusikkojen liiton järjestämässä korona-apuraha-infossa keskiviikkona 23. kesäkuuta 2021 klo 14–16.

Tilaisuus on avoin kaikille, eikä osallistuminen edellytä ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa mukaan!

Osallistumislinkki:
Taiken korona-apuraha-info 36.6. klo 14–16

Teoston koronatukea yli 1 200 musiikin tekijälle ja kustantajalle

Julkaistu

Koronapandemia on laskenut merkittävästi Teoston keräämiä tekijänoikeuskorvauksia. Teosto-rahastosta maksettavalla erityistuella on tarkoitus lieventää näitä taloudellisia menetyksiä, joita pandemia-aikana on aiheutunut ammattimaisille musiikin tekijöille, säveltäjille ja musiikkikustantajille. Tuki on tarkoitettu mahdollistamaan sitä, että taiteellinen työskentely voi jatkua tekijänoikeuskorvausten laskusta huolimatta.

Teoston koronatuen toisen kierroksen haussa (14.-30.5.2021) haettavana oli kaikkiaan kaksi miljoonaa euroa. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 1499 kappaletta, joista 1 250 hyväksyttiin. 249 hakijaa ei täyttänyt tuen myöntämisen kriteerejä.

Tuen kriteereinä olivat: 

  • Teoston asiakkuus
  • Vuosina 2018-2020 maksettujen tilitysten määrä on yhteensä vähintään 1 500 euroa (brutto) tietyillä tilitysalueilla, joiden pääryhmiä olivat konsertit ja elävän alueen tapahtumat, kaupallinen radio ja kaupallinen televisio, taustamusiikki, näyttämöt, teatterielokuvat, verkkotallennuspalvelut sekä Yleisradio. Haussa huomioitiin tilitysalueita, joihin koronapandemian on arvioitu vaikuttaneen negatiivisesti joko suoraan tai välillisesti.
  • Tuki on tarkoitettu musiikin luovaan taiteelliseen työskentelyyn.

Koronatuki on verovapaata tuloa musiikin tekijöille

Myönnettävä tukisumma riippuu hakijan yllä mainittujen tilitysalueiden tilitysten määrästä. Alin tukisumma on 550 euroa ja ylin 10 000 euroa. Kaikkiaan tukea jaettiin 12 luokassa. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan päätöksestä henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Hakijoiden tilitystiedot tarkistettiin Teoston järjestelmästä automaattisesti, ja tarkistamisen jälkeen tukipäätökset teki Teoston hallituksen nimittämä toimikunta, jossa oli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien, musiikkikustantajien ja Teoston toimiston edustus.

Tuki maksetaan hakijoille viimeistään 30.6.2021. Tukisummat maksetaan Teoston jäsenjärjestöjen rahastojen (Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahasto, Musiikintekijöiden rahasto ja Musiikkikustantajien rahasto) kautta.

Koronatuki on apuraha taiteellista työskentelyä varten. Hakijalla ei ole raportointivelvollisuutta tuen maksaneelle rahastolle.

Taiteellista toimintaa varten saatu apuraha on verovapaata tuloa musiikin tekijöille lain mukaisin edellytyksin (TVL 82 §). Musiikkikustantajille toimintatuki on veronalaista tuloa (EVL 4 §).

Syksyllä kolmas koronatuen hakukierros

Teosto jakoi koronatukea ensimmäisen kerran syksyllä 2020. Tuolloin tukea jaettiin kaikkiaan 542 500 euroa.

Kuluvana vuonna Teosto jakaa koronatukea kahteen otteeseen. Nyt loppukeväästä tukea maksetaan 1 998.350 euroa ja tulevana syksynä on tarkoitus järjestää miljoonan euron koronatukikierros.

Muita tukikanavia

Koronapandemian aiheuttaman haastavan tilanteen jatkuessa musiikin ammattilaisten kannattaa seurata myös muiden tukikanavien hakuja, kuten:

Musiikinedistämissäätiö
Music Finland
Suomen Musiikintekijät
Madetoja-säätiö
Musiikkikustantajien tuki jäsenilleen
Madetoja-säätiö
Musiikkikustantajien tuki jäsenilleen

Lisätietoja 

Kysymyksiä ja vastauksia koronatuesta

Hakemukset löytyvät edelleen Klaavi-järjestelmästä www.klaavi.fi

Koronatuen neuvonta 9.7. saakka: koronatuki@teosto.fi ja puh. 09 6810 1112. Avoinna ma-pe klo 10-16.00.

Taiken koronatuki haettavissa – huomioi ainakin nämä

Julkaistu

Olemme poimineet muutamia pointteja, joita erityisesti musiikintekijöiden olisi tärkeää huomioida täyttäessään hakemusta.

  • Tukimuotoja on kaksi:
    • apuraha yksityishenkilöille
    • toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille
    • HUOM! Hakijan tulee valita näistä jompi kumpi.

Apuraha yksityishenkilöille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Apurahaa ei myönnetä hakijalle
    • jolla on samanaikaisesti valtion taiteilija-apuraha tai muu Taiken myöntämä vähintään neljän kuukauden mittainen työskentelyapuraha
    • jolle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke
    • jolla on päätoiminen, kuukausipalkkainen työ.
  • Taiken koronatuki lähtökohtaisesti katkaisee ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, eli kannattaa huolella arvioida, kannattaako tukea hakea laisinkaan.
  • Keikkoja ja muuta epäsäännöllistä työtä saa tehdä apurahan työskentelyjakson aikana.
  • Hakulomakkeessa pitää ilmoittaa, jos on samanaikaisesti ansiotyössä. Tämä käytännössä poissulkee koronatuen. Muuten arviointikriteerit ovat samat kuin aikaisemmissa hauissa.
  • Työskentelysuunnitelma:
    • Työskentely voi olla esim. oman ammattitaidon ylläpitämistä, käynnistyvän toiminnan suunnittelua, harjoittelua, taiteellista tai luovaa työtä tai muuta vastaavaa toimintaa. Tee suunnitelma huolella, eli ylimalkainen ”luovaa työskentelyä” ei varmastikaan ole riittävän kuvaavaa.
    • Kuvaile tähän esim. miten aiot ylläpitää ammattitaitoasi ja millaisia uusia luovaa työtä edellyttäviä projekteja suunnittelet. Voit myös listata kaikki ne projektit, joihin todennäköisesti tulet kirjoittamaan kappaleita apurahakaudella. Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi tiedossasi olevat työsi.
    • Kuvatun työskentelyn tulee olla nimenomaan taiteellista ja luovaa työskentelyä. Muutoin verottaja voi tulkita tuen verolliseksi tuloksi.
    • Koronatukea ei voi myöskään kohdentaa mihinkään muuhun kuin elinkustannuksiin työskentelyn aikana, eli ei esim. instrumenttien hankintoihin. Älä siis kirjoita ostavasi tuella uutta instrumenttia.
  • Samaan tarkoitukseen haetut, haettavat tai saadut apurahat:
    • Kirjaa tähän, mikäli olet saanut tälle kyseiselle apurahan työskentelyjaksolle (eli 1.9.-31.12.21) vastaavaan tarkoitukseen apurahoja, eli tukea nimenomaan koronan aiheuttamiin tulonmenetyksiin.
    • Mikäli olet saanut esim. Teoston koronatukea, kirjoita selkeästi saamasi tuen määrä.
    • Kirjoita myös selkeästi, mikäli et ole saanut (tai hakenut) mitään vastaavaa tukea.
    • Taike tarkastaa mahdolliset omat päällekkäiset myönnöt sekä mm. SKRn vuosiapurahojen saajat.
  • Koronapandemiasta johtuva työn ja tulojen väheneminen:
    • Tässä kohdassa tuodaan esiin koronan vaikutukset taloudellisiin menetyksiin.
    • Älä ole turhan vaatimaton, äläkä arvuutteleva, vaan listaa selkeästi taloudelliset menetyksesi.
    • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
      • Musiikintekijä saa tekijänoikeuskorvauksia, kun hänen kirjoittamiaan kappaleita esitetään julkisesti. Live-esiintymisiä ei ollut juuri lainkaan maaliskuusta 2020 alkaen. Tämä on romahduttanut musiikintekijöiden tulot. Tilanne tulee myös jatkumaan pitkään, sillä tekijänoikeustulot tilitetään musiikintekijöille viiveellä ja keikkojen määrän palautumisessa ennalleen kestää pitkään. Music Finland arvioi musiikkialan toipuvan vasta vuosina 2022-2023. Lähde:
        https://musicfinland.fi/fi/tutkimukset/kyselyanalyysi-musiikkialalla-uskotaan-tilanteen-parantuvan-vasta-2022-tai-2023
    • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
    • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
      Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
    • Kirjoitettavan selvityksen lisäksi menetyksien kokoluokka (brutto) arvioidaan raksi ruutuun -valinnalla. Huomaa, että tässä kohdassa kysytään bruttomenetyksistä vain vuodelta 2021 (kirjaa arvio vuoden 2020 menetetyistä tuloista kirjoitettavaan selvitykseen).
  • Työskentelyjakso koronatuelle on 1.9.-31.12.2021.
  • Tukisummat henkilöhakijoille on 6000€ (2000€/kk).
  • Taiken taidetoimikuntien jäsenistä koottu monialainen asiantuntijapaneeli antaa arvion hakemuksista. Johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätöksiä voi odottaa elo-syyskuun vaihteessa ja tuet laitetaan maksuun syyskuussa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

  • Lue ohjeet huolella!
  • Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, toiminimille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.
  • Avustuksen hakeminen edellyttää Y-tunnusta.
  • Toiminta-avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia.
    • Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin
      • Hyväksyttäviä kuluja ovat palkat ja yhtiön peruskulut (esim. työhuoneen vuokra tms). Poistoihin eli esim. kalustohankintoihin ei voi käyttää koronatukea.
    • Avustuksen käyttöaika on 31.12.2021 saakka
  • Lähde oletuksesta, että hakemuksen lukeva henkilö ei välttämättä ymmärrä mitään musiikkialan toimintaperiaatteista. Voit aloittaa taloudellisten menetyksien arvioinnin käyttämällä tukenasi esim. seuraavaa lausetta:
  • Voit listata tulojen pudotuksen vertailuksi useamman vuoden tekijänoikeustilityksiäsi mahdollisimman tarkasti, esim. vuosilta 2018-2020. Ole täsmällinen ja selkeä, mutta tuo selkeästi esiin myös suunnitteluasteella olleet projektit, joista olisi ollut odotettavissa tuloja. Listaa myös esim. mahdollinen hittibiisisi, josta olisit odottanut runsasta esityskorvauksien määrää.
  • Pudotuksen arvioinnissa voit käyttää tukena Teoston ilmoittamaa arviota 45 % laskusta julkisen esittämisen tilityksien määrässä kesäkuulta 2020 (10,6 milj.eur) kesäkuulle 2021 (5,8 milj. euroa).
    Lähde: https://www.teosto.fi/teosto-tilitti-213-miljoonaa-saveltajille-sanoittajille-sovittajille-ja-musiikkikustantajille/
  • Yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille myönnettävä avustus on veronalaista tuloa.
  • Avustus pienyrittäjille on 8000€ tai 12000€ riippuen siitä, työllistääkö yrittäjähakija koronatuella myös muita kulttuurialan ammattilaisia (esim. taustamuusikkoa, ääniteknikkoa).
  • Taiken asiantuntijat arvioivat hakemukset ja johtaja tekee päätökset erityisasiantuntijan esittelystä. Yritysten hakemuksia ei käsitellä vertaisarviointina.
  • Haku päättyy 30.6.2021 klo 16.
  • Päätökset tehdään ja niistä viestitään elokuun loppuun mennessä. Tuet maksetaan syyskuussa.

 

Koronatuen hakemus yksityishenkilöille Taiken sivuilla 

Toiminta-avustushakemus elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille Taiken sivuilla

Taide- ja kulttuurialan viides koronahaku on 16.6.–30.6.2021

Julkaistu

Tukimuotoja on kaksi: apuraha yksityishenkilöille ja toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Hakijan tulee valita niistä toinen.

Tukea voivat hakea myös taiteen ja kulttuurin ammattiryhmät, jotka eivät yleensä ole Taiteen edistämiskeskuksen asiakkaita. Yleensä Taike tukee apurahoin vain ammattitaiteilijoita ja taidejournalisteja. Koronahaun piiriin kuuluu laajemmin taiteen ja kulttuurin ekosysteemi eli taiteen ja kulttuurin kentällä työllistyvät ammattilaiset.

Apuraha yksityishenkilöille

Yksityishenkilöt voivat hakea työskentelyapurahaa, jonka suuruus on 6 000 euroa. Se on tarkoitettu kolmen kuukauden työskentelyyn välillä 1.9.–31.12.2021.

Työskentelyapurahat on tarkoitettu ammattitaiteilijoille sekä kulttuurin ja luovien alojen ammattilaisille, joiden työ ja toimeentulo ovat vähentyneet tai loppuneet koronaepidemian vuoksi.  Apuraha on tarkoitettu hakijan omaan työskentelyyn tai luovan työn ja toiminnan uudelleen käynnistämiseen tilanteessa, jossa hakija on menettänyt työtilaisuuksia tai estynyt harjoittamasta ammattiaan. Apurahaa voi käyttää esimerkiksi oman ammattitaidon ylläpitämiseen, käynnistyvän toiminnan suunnitteluun, harjoitteluun, taiteelliseen tai luovaan työhön tai niitä tukevaan toimintaan. Taiteelliseen toimintaan käytettävä apuraha on verovapaa.

Toiminta-avustus yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille

Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja yksinyrittäjät voivat hakea avustusta, jonka määrä on 8 000 tai 12 000 euroa toiminnan kuluista ja laajuudesta riippuen. Avustus on tarkoitettu yrittäjän toiminnasta tai toiminnan uudelleen käynnistymisestä aiheutuviin kuluihin tilanteessa, jossa normaali toiminta on vaikeutunut tai estynyt koronaepidemian takia. Tukea voi käyttää vuoden 2021 kuluihin. Avustus on veronalaista tuloa.

Toiminta-avustukset on tarkoitettu taide-, kulttuuri- ja luovien alojen yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille. Avustus voidaan myöntää myös luovien alojen ekosysteemissä toimivalle teknisen tai tuotannollisen alan yrittäjälle. Avustusta voidaan myöntää kaikille yritysmuodoille: yksityisille elinkeinonharjoittajille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille.

Haun aikataulu

Molemmissa tukimuodoissa hakuaika alkaa 16.6. ja päättyy 30.6. klo 16.00. Hakijat saavat kirjallisen tiedon päätöksestä elokuun loppuun mennessä. Maksupäivä on syyskuussa.

Lisätiedot:

Esa Rantanen, taiteen tukemisen päällikkö, puh. 0295 330 720, esa.rantanen@taike.fi

www.taike.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

 

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kyselytutkimus buyout-sopimuksista

Julkaistu

Lue englanninkielinen yhteenveto alta. Lue koko raportti tästä.

In Europe and all over the world, audiovisual composers and their organisations have launched awareness and education campaigns to stop buyout contracts, which deprive them from a fair and proportionate remuneration. ECSA fully supports those campaigns and pays tribute to all the composers standing against buyouts. For the last 3 years, our Alliance also launched various initiatives to measure the impact of those practices, to study how they were implemented in Europe, and to propose solutions to prevent those contracts and their harmful effects. In a context where global Video on Demand (VOD) platforms are booming, our survey shows that:

  • 53% of our members have experienced buyout contracts.
  • 63% have experienced a growth of those contracts in the last three years.
  • 66% of them have been offered contracts which forced them to sign away partial rights such as synchronisation or mechanical rights.

A total “buyout” contract refers to a contract covering all services performed by an author, as well as future exploitations, in exchange for a single lump sum payment. Such a contract means that the author will receive no royalties in the future, regardless of the success of the work. In addition, the composer is often required to accept that his or her contribution will be qualified as a “work made for hire” (pursuant to the provisions of a non-EU law) and be subject to foreign non-European jurisdictions. If an author refuses or objects, this can have serious consequences on his/her professional opportunities and career.

The European Commission has recognised that those practices raise a challenge for creators, as they impose an extra-territorial application of foreign law in Europe, in contradiction with the 2019 Copyright Directive, as well as several national copyright laws. To prevent abusive buyout contracts, ECSA urges European and national policy makers to take the following actions:

  • As many EU Member States have not yet implemented the 2019 Copyright Directive, we urge them to implement Article 18 (Principle of appropriate and proportionate remuneration) in a mandatory manner and ensure it applies to all copyright contracts. France has adopted a similar approach by prohibiting contracts that could deprive screen composers from their right to a proportional remuneration, regardless of the applicable law of the contract.
  • We also ask all EU Member States to implement Article 19, which requires authors’ contractual counterparts to provide transparent information regarding the exploitation and revenues generated by the works, in a comprehensive and ambitious manner.
  • We urge the European Commission to ensure that competition law does not prevent collective bargaining agreements between authors and their contractual counterparts. Such collective bargaining agreements could contribute to create fairer contractual terms and secure that royalty payments cannot be circumvented through contracts, including by the choice of laws in contracts.

Read our full paper to better understand buyout’s detrimental effects on composers’ livelihoods and why policy makers should prevent them to the benefit of all authors and the future generation of European creators.

ECSA (European Composer and songwriter Alliance)

Suomi elää luovuudesta -kampanjan vetoomus luovutettiin elinkeinoministeri Lintilälle

Julkaistu

Kampanjan puolesta vetoomuksen luovuttivat kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elokuvaohjaaja Virpi Suutari, musiikin tekijä Eicca Toppinen, Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa ja Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira.

”Kampanjamme vetoaa, että luovat alat saavat vihdoin ansaitsemansa arvostuksen yhtenä Suomen kestävimmistä hyvinvoinnin lähteistä – nyt ja tulevaisuudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alat tulisi huomioida tasa-arvoisesti suhteessa muihin elinkeinoihin. Haemme tasa-arvoa sekä eri investointi-instrumenttien että myös tulevaisuuden kriisien ja poikkeustilojen tukirakenteiden osalta. Koronakurimus ei saa enää koskaan toistua,” kampanjan järjestäneen Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa kertoo.

”Luovat alat ovat sekä työllisyyden että BKT:n kannalta merkittävämpiä kuin monet perinteiset teollisuudenalat”, sanoo Lyhty-projektin Lauri Kaira.  ”Ne ovat selvästi suurempi työllistäjä kuin mm. kemianteollisuus, metsäteollisuus tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Luovien alojen BKT-osuus suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella.”

Ministeri kutsuu alan keskustelemaan tulevasta

”Tämä kampanja nostaa hyvin esiin luovien alojen merkityksen suomalaiselle hyvinvoinnille. Kustannustuen ja tapahtumatakuun kaltaiset tuet ovat tarkoitettu osaltaan helpottamaan alan ahdinkoa korona-aikana”, elinkeinoministeri Lintilä toteaa.

”On tärkeää ottaa opiksi ja katsoa myös eteenpäin. Jotta luovat alat pystytään huomioimaan tulevaisuudessa paremmin sekä kriisi- että normaaliaikoina, on hyvä lisätä vuoropuhelua valtion ja alan välillä.
Kutsun luovan alan edustajat työryhmään keskustelemaan luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin edistämisestä. Alan tulevaisuutta on tarpeen miettiä muun muassa maabrändin, yrittäjyyden kehittämisen, rahoituksen ja tukien sekä kriisivarautumisen näkökulmista”, ministeri jatkaa.

”Kiitämme ministeriä tästä avauksesta ja halusta nostaa luovat alat tasa-arvoiseen asemaan. On tärkeää, että työryhmä pääsee pian vauhtiin ja tekemään konkreettisia tekoja alan potentiaalin lunastamiseksi koko Suomen tasolla,” sanoo Tekijänoikeusakatemian Anne Salomaa.

Kampanjan vetoomuksen allekirjoittajina toimivat luovan työn tekijät kaikilta kulttuurin alueilta. Allekirjoittajien joukossa on vaikuttava joukko tunnettuja kasvoja.

Liitteet:

  • Suomi elää luovuudesta -vetoomuksen allekirjoittajat
  • Kuvassa vetoomuksen luovuttaneet luovan työn tekijät ja järjestöjen edustajat ministerin kanssa (oikealta vasemmalle): musiikin tekijä Eicca Toppinen, ohjaaja Virpi Suutari, kuvataiteilija Hannaleena Heiska, elinkeinoministeri Mika Lintilä, Sanaston toimitusjohtaja ja Tekijänoikeusakatemian puheenjohtaja Anne Salomaa sekä Lyhty – luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. Teos taustalla: Markku Keränen, Kesäkerroin 2017.