EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA:lta raportti mediasäveltäjien sopimuksista

Julkaistu

ECSA published its Report on Audiovisual Composers’ Contracts. Drawing on consultations with our members from across Europe, the report outlines and denounces various harmful and persistent contractual challenges faced by European audiovisual composers, such as:

  • Buyout contracts and work made for hire provisions
  • Pseudo-publishing
  • The waiving of moral rights
  • The report also provides seven key recommendations to tackle these harmful practices.

We call on policy makers and the audiovisual industry to renew their efforts to tackle buyout contracts and other harmful practices in composers’ contracts, so that composers can truly benefit from appropriate and proportionate remuneration for the exploitation of their works.

Find the full report via: bit.ly/3WDiAkB

Chrisse Johanssonille Vuoden 2025 Erikois-Emma-palkinto

Julkaistu

Jo 42. kertaa vietettävää Emma Gaalaa juhlitaan liveyleisön kanssa Espoo Metro Areenalla lauantaina 8. maaliskuuta. Tuttuun tapaan gaalassa palkitaan edellisen vuoden aikana musiikkialalla ansioituneita artisteja, musiikintekijöitä ja muita ammattilaisia. Tänä vuonna edellisen vuoden menestyjiä palkitaan liki kahdessakymmenessä eri kategoriassa, joiden voittajat selviävät gaalan aikana. Tämän vuoden ehdokkaisiin voi tutustua täällä. Emma Gaalaa voi seurata sekä paikan päällä Espoo Metro Areenalla että suorana lähetyksenä Nelosella ja Ruudussa. Gaalan lippujen myynti on käynnissä Ticketmasterissa. 

Näiden kategorioiden lisäksi Musiikkituottajien hallitus voi vuosittain päättää Erikois- ja Kultainen-Emma palkintojen jakamisesta ja niiden saajista. Tänä vuonna on päätetty jakaa kolme Erikois-Emmaa. Erikois-Emma voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt merkittävän uran äänitemusiikin saralla tai merkittävästi edesauttanut suomalaisen äänitealan kehitystä. Tänä vuonna Erikois-Emmalla palkitaan kolme komean uran tehnyttä musiikin ammattilaista.

CHRISSE JOHANSSON tunnetaan ainutlaatuisen uran tehneenä sanoittajana. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 3000 sanoitusta, joiden joukossa on uskomaton määrä 1970- ja 1980-lukujen suurimpia iskelmähittejä. Sanoittamisen lisäksi Johansson työskenteli monessa muussakin musiikkialan ammatissa. 1970-luvun alussa Chrisse Johansson aloitti levy-alalla toimien samalla uranuurtajana muille naisille. Hän työskenteli ensin pr-työntekijänä ja sanoittajana, hieman myöhemmin tuottajana ja tuotantopäällikkönä.

– Sanattomin kiitoksin saamastani arvostuksesta nöyränä ja onnellisena, kommentoi Chrisse saamaansa tunnustusta.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

EERO RAITTINEN on modernin suomalaisen populaarimusiikin pioneereja. 1960-luvun alkuvuosina hän oli luomassa Suomeen ensimmäistä kertaa syntymässä ollutta nuoriso- ja musiikkikulttuuria sen koko laajuudessaan. Eero Raittinen astui ensimmäistä kertaa levytysstudioon vuonna 1960 ollessaan vasta 15-vuotias. Elettiin aikaa, jolloin rock”n”roll oli tuskin rantautunut Suomeen, mutta siitä huolimatta Elvis ja Bill Haley olivat jo tehneet suuren vaikutuksen nuoreen helsinkiläispoikaan. Ensilevytyksen nimi oli sopivasti ”Banjo Boy”. Vuonna 1970 Eero levytti ensimmäisen merkittävän suomalaisen blues-levyn, ”Eeron elpeen”. Eeron tyylilajeihin on viimeisten 65 vuoden aikana kuulunut ainakin rock”n”roll, blues, rhythm & blues, rock, progressiivinen rock, pop, iskelmä, jazz ja amerikkalais-suomalainen roots-musiikki.

Vanhemmat musiikinkuuntelijat tuntevat Eeron hänen hiteistään ja klassikoistaan kuten ”Vanha holvikirkko” ja ”Toivotaan, toivotaan” tai veljensä Jussin kanssa vielä aiemmin tehdyistä levytyksistä ”Kaikki rakkauteni” ja ”Kaunis nainen”.

– Saamani tunnustus tuntuu hyvältä. En sitä tosin osannut odottaa ollenkaan. Koen olleeni vähän vastarannan kiiski pullikoidessani valtavirtaa vastaan tehdäkseni omaehtoisen uran. Olen aina mennyt siihen suuntaan, mikä on tuntunut hyvältä. Iskelmä oli osaltani nuoruuden hullutus, viimeiset vuosikymmenet olen laulanut pelkkää roots-musiikkia, bluesia ja rock’n rollia. Olen saanut tehdä laajan tuotannon sekä levytettyä että filmattua materiaalia, kommentoi Eero Raittinen.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä. 

Musiikki oli MAKI KOLEHMAISEN elämän tärkein yksittäinen sana ja sisältö. Makin ja musiikin rakkaussuhde alkoi viimeistään silloin, kun hän sai kymmenvuotiaana oman kitaransa. Siitä alkoi myös musiikin itse-opiskelu ja haaveilu “rokkitähteydestä”. Makista ei tullut rock-, mutta kylläkin myöhemmin poptähti, -säveltäjä ja -tuottaja. Hän alkoi 1990-luvun puolivälissä tehdä musiikkia omalle Aikakone-yhtyeelleen ja loppu on suomalaisen popin keskeistä historiaa. Aikakoneen hitit kuten ”Odota”, ”Alla vaahterapuun”, ”Nti Groove”, ”Keltainen” ja ”Tulisitko” ovat nyt klassikkoja.

Hittien teko ei rajoittunut Aikakoneeseen. Hän sävelsi biisejä monille artisteille, kuten mm. Anna Abreulle, Hanna Pakariselle, Antti Tuiskulle, Laura Voutilaiselle ja Tiktak-yhtyeelle. Suurhiteiksi voidaan varmasti laskea Sanin ja Samuli Edelmannin ”Tuhat yötä” ja Robinin ”Frontside Ollie”. Hänellä oli vuosien varrella myös merkittävä rooli euroviisujen säveltäjänä.

Maki oli myös ensimmäisiä suomalaisia, joka teki pop-sävellyksiä ulkomaisille artisteille ja työskenteli yhdessä myöhemmin kuuluisiksi tulleiden ruotsalaisten säveltäjien ja tuottajien kanssa. Makilla oli pitkään oma tuotanto- ja levy-yhtiö ja hän tarjosi töitä, oppia ja tiloja alan uusille tekijöille. Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

Emma Gaalan arvot ja säännöt löytyvät täältä. 

EMMA GAALA 2025
La 8.3.2025, Espoo Metro Areena

Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO

Julkaistu

Tunnustuksia myönnettiin sarjoissa: Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden 2024 kansanmusiikkilevy -äänestyksen voitto menee kahdelle albumille: Ánnámáretin Bálvvosbáiki ja Polentan Karkelo. Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman sovittaa Bálvvosbáiki -levyllään yhteen muinaisen saamelaisen maailmankuvan nykyajan kanssa ja kysyy, missä ovat tämän ajan palvontapaikat? Musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen/virolainen jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan. Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta kansanmusiikista. Vuonna 2019 perustetun Polentan yhteissoitossa on läsnä pohjoismaisen pelimannimusiikin tenhoava poljento. Vaikka yhtyeen musiikki on tuoreen kokeilevaa viulu-ilottelua, on siinä kuultavissa suomalainen juurevuus ja elävän musiikin virtaava voima.

Kansanmusiikki-lehti ja KamuKanta.fi-sivusto järjestivät yleisön ja ammattilaisraadin äänestyksen Vuoden
kansanmusiikkilevystä 16. kertaa. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto yhdessä.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät toisiaan harmonisesti. Lokakuussa 2024 julkaistu debyyttialbumi Nouskaa sisaret esittelee eri kulttuurien laulujen sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia, jotka juhlistavat naisen elämää sekä toimivat paremman tulevaisuuden rakentajina. Tunnustuksen myöntää Suomen Musiikintekijät.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko 2024 on kunnianhimoinen ja moniulotteinen Helenen galleria -näyttämöteos. Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden tanssintekijä

Vuoden tanssintekijäksi valittiin Maiju Laurila, joka on vahva pedagogi ja moniulotteinen, innostava tekijä niin kansanomaisen paritanssin, kansanmusiikin kuin esittävän kansantanssin harrastajien parissa. Hän on sekä tanssipedagogi että musiikkikasvattaja, joka yhdistää työssään perinteiden arvostuksen ja yhteisöllisen tekemisen. Hänen pitkäjänteinen työnsä on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden kantele

Vuoden kantele -tunnus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Yhdistys julkaisee aktiivisesti kanteleaiheisia sisältöjä, järjestää erittäin hyvin organisoituja tapahtumia ja edistää kanteleen soiton harrastusta ja ammattilaisuutta menestyksellä. Tunnustuksen myöntää Kanteleliitto.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli Pruiksman veljekset. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiä sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Veljekset Eemeli (21 v) ja Viljami Pruiksma (16 v) ovat olleet lapsesta lähtien aktiivisesti mukana Oulun kansanmusiikkikentällä. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinönä palkittiin alan voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa viidellä vuosikymmenellä. Hänen sitoutunut työnsä eri-ikäisten musiikinharrastajien parissa sekä hänen kykynsä yhdistää ihmisiä kansanmusiikin äärelle ovat jättäneet pysyvän jäljen kentälle. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden Seurasaari -tunnustus

Seurasaarisäätiön hallitus myönsi gaalassa ensimmäisen Vuoden Seurasaari-tunnustuksen harmonikansoittaja, huuliharpisti, muusikko ja säveltäjä Jari Komulaiselle. Komulainen soittaa laajasti tanssi- ja viihdemusiikkia ja antaa lisäksi koulutusta harmonikan- ja huuliharpunsoitossa.

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajiksi valittiin teatterin ohjaaja Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, kansantanssin ohjaaja Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja sählykerhon ohjaaja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta. Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaajaksi valittiin Janne Pöyhönen Ahjolan Tanhuajista. Pöyhösen tekemät ohjelmat pohjautuvat vahvasti perinteeseen ja ne ovat saaneet kansantanssiluokitteluissa lähes poikkeuksetta Mestaruusluokan arvioinnin. Hän osaa tehdä myös älyllisesti haastavia koreografioita, tuoreimpina Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla nähdyt Hambo ja Kuortaneen menuetti.

Lisätietoja

Apurahainfon tallenne on julkaistu, katso 28.2. mennessä!

Julkaistu

Askarruttaako apurahahakemus? Katso alta helmikuussa järjestetyn infon tallenne

 

 

Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty, kaikille avoin ja maksuton Suomen Musiikintekijöiden apurahainfo järjestettiin toistamiseen helmikuussa 2025. Apuraha-asiantuntijamme Riitta Huttunen kertoi sekä yleisesti apurahojen hakemisesta, että vastasi osallistujien kysymyksiin.

Riitta Huttunen toimii Musiikintekijöiden rahaston sihteerinä, eikä näin ollen voi antaa suoraa opastusta Musiikintekijöiden rahaston hakemusten tekemiseen.

Tallenne on katsottavissa 28.2.2025 asti.

Teoston kulttuurisäätiöltä tukia luovan säveltaiteen edistämiseen

Julkaistu

Säätiö vastaanotti yhteensä 1601 hakemusta. Ne käsiteltiin Musiikintekijöiden rahaston ja Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä musiikkiviennin osalta Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus kokouksessaan 19.12.2024. 

Myönnetyt tukisummat ovat 6000 euroa hakijaa kohden. Hakijoille on ilmoitettu päätöksestä henkilökohtaiseen sähköpostiin.  

Tukia uuden musiikin luomiseen ja pitkäjänteiseen urakehitykseen

Ensimmäisessä haussa tukea myönnettiin laaja-alaisesti hankkeisiin ja hankintoihin, jotka edistävät uuden musiikin syntymistä, urakehitystä sekä musiikin esille pääsyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Pilottihaussa kerättiin myös tietoa musiikkialan kentän tarpeista ja mahdollisuuksista.

Teoston kulttuurisäätiön tuet on suunnattu ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti toimiville tekijöille. Tukien saajat edustavat alan moninaisuutta aina taidemusiikin hankkeista pop-musiikin vientiin ja monimuotoisuus huomioitiin muutenkin hakemusten käsittelyssä laajasti. 

”Tukea saivat tekijät, joiden hakemuksissa oli suunnitelmallisella tavalla kuvattu pyrkimys nostaa työskentely uudelle tasolle. Tukea saaneilla arvioitiin olevan potentiaalia uudenlaisten sisältöjen luomiseen ja yleisöpohjan laajentamiseen. Myös yrityksille myönnettiin hanketukia musiikkivientiin”, kuvailee säätiön asiainhoitaja Teijamari Jyrkkiö hakemusten päätöskriteereitä.   

Tähtäimessä musiikin arvon merkittävä kasvu

Vuonna 2024 perustetun Teoston kulttuurisäätiön tavoitteena on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Strategiansa mukaisesti säätiö pyrkii nostamaan jo ammattimaisesti toimivia tekijöitä uudelle tasolle sekä vahvistamaan musiikkialan monimuotoisuutta ja kansainvälistymistä.  Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon merkittävä kasvu – niin taloudellisesti kuin taiteellisestikin. 

Ensimmäinen hakukierroksen kokemuksia hyödynnetään säätiön tukiprosessien ja strategian kehittämisessä. Vuoden 2025 aikana säätiö tarkentaa tukitoimintaansa sekä perustaa niitä varten tarvittavat kanavat ja rakenteet. Tulevista hauista tiedotetaan erikseen tämän jälkeen. 

“Hakemusten suuri määrä osoitti, kuinka tärkeää ja kaivattua tämä tuki on suomalaisille musiikkialalle. Haluamme jatkossakin tukea hankkeita, jotka luovat merkittävää lisäarvoa niin suomalaiselle musiikille kuin sen kansainväliselle näkyvyydelle ja nostavat luovaa säveltaidetta uudelle tasolle” toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars. 

In English

Lisätietoja: tuet@teostonkulttuurisaatio.fi

Säätiön toimintaa koskevat tiedustelut: Asiainhoitaja Teijamari Jyrkkiö, puh. +358 40 557 6990, teijamari.jyrkkio@teostonkulttuurisaatio.fi

Lisätiedot ja myönnetyt tuet

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 29.4.2025 suoritetaan Suomen Musiikintekijöiden hallituksen ja Georg Malmstén -säätiön hallituksen vaalit.

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenyys on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (poislukien heinä-elokuu) sekä kokouksien ulkopuolella työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksiin osallistumisesta ja työskentelystä maksetaan palkkio.

Georg Malmstén -säätiössä yksi säätiön pääasiallisista tehtävistä on apurahojen jakaminen ja säätiön hallituksen jäsenten tehtävänä on apurahahakemusten käsittely. Säätiössä kokouksia on neljä vuodessa ja niistä maksetaan kokouspalkkio.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2025 on Pessi Levanto.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusjäsenyteensä aikana saada apurahaa Musiikintekijöiden rahastosta eikä Georg Malmstén -säätiöstä.

Toimi näin

  • Täytä ja lähetä lomake viimeistään 31.1.2025. Lomakkeen tiedot lähetetään vaalivaliokunnalle, joka ottaa sinuun mahdollisesti yhteyttä hallitusehdokkuuteen liittyen.
  • Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn.
  • Ilmoitamme asian etenemisestä kaikille halukkuutensa ilmoittaneille.
  • Voit tiedustella lisää Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä toiminnanjohtaja Aku Toivoselta, aku.toivonen@musiikintekijat.fi, puh. 050 559 0025.
  • Georg Malmstén -säätiön liittyvistä kysymyksistä voi kysyä säätiön hallituksen sihteeriltä Sari Maunulalta, sari.maunula@musiikintekijat.fi, puh. 040 573 4289.
  • Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa
  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Täytä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Täytä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus

  • Pauliina Lerche (puheenjohtaja)
  • Markus Norderstreng (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Jussi Chydenius (erovuorossa)
  • Jiri Kuronen
  • Maija Ruuskanen
  • Kyösti Salokorpi
  • Noora Tuuri (erovuorossa)

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus

  • Vesa Anttila (puheenjohtaja, erovuorossa)
  • Maija Kaunismaa (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Jaakko Kiuru
  • Samae Koskinen (erovuorossa)
  • Tommi Lindell (erovuorossa)
  • Yatta Malmstén (suvun edustaja)
  • Miro Palokallio
  • Piia Viitanen

Suomen Musiikintekijöiden Pro Musiikintekijät -kunniamaininta Musamimmien päivä -tapahtuman työryhmälle

Julkaistu

Tapahtuman ovat perustaneet Christina Boman, Cristal Flores, Jojo von Hertzen ja Heli Järvenpää ja nykyisiä työryhmän jäseniä ovat myös Jasmin Kuusela, Elisa Linna-Dini, Emmi Malinen, Nea Peltola, Helmi Pitkänen, Jenni Sainio, Iina Suorsa ja Viivi Varpanen.

Viime vuosina toteutetuissa musiikkialan yhdenvertaisuuden tutkimuksissa on todettu musiikkialalla olevan syrjintää erityisesti naisia ja muunsukupuolisia kohtaan. Esimerkiksi Teoston Yhdenvertaisuus ja syrjintä musiikkialalla (2024) -tutkimuksen mukaan naisista 77 prosenttia ja muunsukupuolisista 62 prosenttia kokevat syrjintää ja epäasiallista kohtelua.

”Tilanteen ollessa tutkitusti tällainen, on Musamimmien päivä ollut erinomainen ja selkeästi kaivattu tapahtuma suomalaiseen musiikkikenttään. Musamimmien päivän suosion kasvu kertoo, että tällaiselle yhteisöllisyydelle on selkeästi ollut tarve. Koemme, että Musamimmien päivä vahvistaa ja rikastaa koko suomalaista, aiemmin hyvin miesvoittoista musiikkikenttää muuttamalla rakenteita ja tuomalla ammattimaisen tekemisen pariin ihmisiä, jotka muuten olisivat saattaneet kokea musiikkialan vaikeapääsyiseksi ja ajoittain jopa naisvihamieliseksi”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden hallitus palkintoperusteluissaan.

Musamimmien päivä on musiikkialalla toimiville naisille ja muunsukupuolisille suunnattu tapahtumapäivä, jossa verkostoidutaan, kuullaan ajankohtaisista asioista ja inspiroidutaan. Tapahtumia järjestetään vapaaehtoisvoimin useampia vuodessa.

”Järjestimme ensimmäisen Musamimmien päivän sattumalta juuri ennen kuin Teoston tutkimus aiheesta julkaistiin. Ensimmäisellä kerralla meitä oli parikymmentä, viime tapahtumassa jo kaksisataa. Puheita riittää, mutta me haluamme raivata tietä tulevaisuuden tekijöille ja tehdä sitä näiden tapahtumien muodossa ja ihan konkretian tasolla. Tämä tunnustus auttaa meitä missiossamme levittää Musamimmien päivän sanaa ja viedä sitä tulevaisuuden yhteistyökumppanien turvaamana myös muualle Suomeen”, kiittävät Suomen Musiikintekijöitä huomionosoituksesta.

Kunniamaininta myönnettiin työryhmälle 12.12.2024 Suomen Musiikintekijät ry:n 70-vuotisjuhlassa.

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

 

Pro Musiikintekijät -kunniamaininnat 


  • 2024 Musamimmien päivä -tapahtuman työryhmä
  • 2023 Pikku Kakkonen
  • 2022 Savoy-teatteri
  • 2021 Lastenmusiikki ry
  • 2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
  • 2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
  • 2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus

Prix Elvis -kunniamaininnat kautta aikojen (kunniamaininta oli nimeltään Prix Elvis vuoteen 2016 saakka)

  • 2016 Koko Jazz Club
  • 2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
  • 2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
  • 2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
  • 2012 Paavo Arhinmäki
  • 2011 Tarja Närhi
  • 2010 Pirkko Kotirinta
  • 2009 Otto Donner
  • 2008 Martti Heikkinen
  • 2007 Jake Nyman
  • 2006 Vantaan Viihdeorkesteri
  • 2005 Jukka Liedes
  • 2004 Lahden Kaupunginteatteri
  • 2003 Suomen Tulli
  • 2002 Radio SuomiPop
  • 2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
  • 2000 Jukka Haavisto
  • 1999 Jussi Raittinen
  • 1998 Uusi Iloinen Teatteri
  • 1997 Atte Blom
  • 1996 Maarit Niiniluoto
  • 1995 Olli Metsänen
  • 1994 UMO
  • 1993 Juhani Merimaa
  • 1992 Pekka Gronow
  • 1991 Ilpo Hakasalo

Georg Malmstén -palkinto Kassu Haloselle

Julkaistu

Kalervo ”Kassu” Halonen (synt. 1953) on toiminut musiikkialalla muun muassa säveltäjänä, sanoittajana, sovittajana, muusikkona ja äänilevytuottajana jo vuosikymmenien ajan. Hänen merkittävimpiä yhteistyökumppaneita ovat olleet sanoittaja Vexi Salmi ja säveltäjä Kisu Jernström. Hänen levytetty tuotantonsa kattaa yli 2 000 teosta, joista useat ovat tunnettuja Suomi-iskelmän hittejä, joita ovat esittäneet muiden muassa Kirka, Irwin Goodman, Vesa-Matti Loiri, Jari Sillanpää, Tapani Kansa, Laura Voutilainen ja Arja Koriseva. Hänen kättensä jälkeä on myös Sillanpään albumi Jari Sillanpää, joka on Suomen musiikkihistorian myydyin levy. Haloselle on myönnetty noin 70 kultalevyä. Hän on tehnyt myös kuusi sooloalbumia ja säveltänyt seitsemän sinfoniaa ja työstää kahdeksatta.

Vuonna 2022 sai ensi-iltansa Kassu Halosen taiteilijaurasta kertova dokumenttielokuva Melodian mestari – Kassu Halonen, joka on Tommi E. Virtasen ohjaama ja käsikirjoittama*. Vuonna 2023 hänestä on julkaistu Tommi Saarelan kirjoittama elämäkerta Kassu Halonen – Maailma on kaunis (Tammi, 2023). Kassu Halonen on myös palkittu taiteilijoille suunnatulla Pro Finlandia -mitalilla (2022).

Jo lapsuudessa Kassu Halonen oli musikaalisesti poikkeuksellisen laaja-alaisesti lahjakas. Hänen taustansa Kainuun sotilassoittokunnassa, Boråsin Sinfoniaorkesterin kakkoshuilistina ja Kirkan Islanderseissa on selvästi jättänyt jälkensä hänen taitoonsa hallita monipuolisesti nimenomaan isoja kokonaisuuksia. Halosen partituurinlukutaito on omaa luokkaansa ja erityisesti sovittajana hän on poikkeuksellisen pätevä.

Kassu Halonen on myös ihminen, joka onnistuu luomaan ympärilleen erinomaisen yhteistyöilmapiirin. Hänen tärkeimpiä ominaisuuksiaan onkin taito tulla kaikkien kanssa hyvin toimeen. Hän on mestarillinen työnjohtaja, joka kunnioittaa jokaisen ihmisen lahjakkuutta ja osaa hyödyntää kaikkien musiikintekijöiden ja muusikoiden taitoa ja luovuutta. Hänen kanssaan on ilo työskennellä studiolla pitkinäkin työpäivinä, kun hänen huumoritaitonsa ja kielellinen komiikkaansa luovat energiaa jaksamiseen. Kassun sessioiden ilmapiiri luo jo itsessään onnistumisen edellytykset!

Erityiskiitos Kassu Haloselle myös siitä, että hän on aina suhtautunut kannustavasti nuorempiin, alalle pyrkiviin tekijöihin. Hän on jakanut oppejaan nuorille muun muassa musiikkileireillä ja varmistanut osaltaan, että hänen erityislaatuiset taitonsa näkyisivät myös tulevissa musiikintekijäpolvissa.

Palkinto jaettiin 12.12.2024 Suomen Musiikintekijät ry:n 70-vuotisjuhlassa. Palkinnon vastaanottivat Kassu Halosen puolesta hänen vaimonsa Miia Hämäläinen ja heidän poikansa Elias Hämäläinen.

*Melodian mestari – Kassu Halonen esitetään uusintana TV1:ssä su 5.1.2025 klo 14.50 ja on sen jälkeen nähtävissä Yle Areenassa.

Kuva: Nina Lith

Georg Malmstén -palkinto (10 000 euroa) on jaettu vuodesta 1999 alkaen. Palkinto jaetaan ansioista suomalaisessa populaarimusiikissa.

Suomen Musiikintekijöiden perustaman Georg Malmstén -säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea luovaa suomalaista kevyttä musiikkia. Säätiö jakaa apurahoja ja valvoo Georg Malmsténin ja Kullervo Linnan tekijänoikeusasioita mm. antamalla sovitus- ja julkaisulupia. Säätiö jakaa myös Georg Malmstén -säätiön palkintoa ansioista suomalaisessa populaarimusiikissa. Säätiö jakaa myös vuosittain kaksi Kullervo Linna -palkintoa tunnustuksina ansioista kotimaisessa viihde- ja tanssimusiikissa.

Georg Malmstén -palkinnon saaneet:

  • 2024 Kalervo ”Kassu” Halonen
  • 2014 Esa Nieminen
  • 2008 Kaj Backlund
  • 2002 Pentti Lasanen
  • 1999 Paul ”Nacke” Johansson

Lähteinä käytetty:

Vuoden Musiikintekijä 2024 -Emma-palkintoehdokkaat julkistettu

Julkaistu

Raati

Vuoden Musiikintekijä -kategorian ehdokkaat on valinnut Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati: Aku Toivonen (pj), musiikintekijät Virpi Eroma ja Riku Mattila sekä musiikkikustantaja Marja Kortelainen. Voittajan valitsee Emma Gaalan pääraati.

Lue lisää Emma-palkinnoista!

EMMI HAKALA

KUSTANTAJA: SEPON HUONE

Emmi Hakala on tuottelias ja monipuolinen musiikintekijä, joka on kotonaan suomalaisen pop-musiikin ja iskelmän maailmassa. Viime vuosina hän on kirjoittanut kappaleita mm. Sara Siipolalle, Jannalle, Laura Voutilaiselle ja Junolle. Hakala on ollut mukana luomassa Sara Siipolan Sanon sen nyt ääneen -albumia sekä hittejä Paskana, Juostaan ja Rakasta mua, rakasta mua, rakasta, joiden myötä kuluneen vuoden meriitteihin kuuluvat tuplaplatinastriimit, Musiikkikustantajien gaalan Vuoden biisi -ehdokkuus sekä Spotify Top50:n ja radiolistan kärkisijat. Hakalan kädenjälkeä on viime aikoina kuultu myös mm. Jannan, Vahteran ja Jannika B:n albumeilla sekä Jannan suosituissa Vain Elämää -versioissa kappaleista Ihan helmi ja Ihana kipu. Hakala tekee musiikkia myös osana Loviisa-yhtyettä sekä sooloartistina taiteilijanimellä la haka.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emmi Hakala tunnetaan sekä laulajana että monipuolisena lauluntekijänä. Hakalan kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Sara Siipola, JANNA, Juno ja Rosi.

Hakala oli mukana kirjoittamassa Sara Siipolan UMK-finaalissa esittämää, toiseksi sijoittunutta Paskana-kappaletta. Kappale oli ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi -kategoriassa. Hakala kirjoittaa lauluja myös itselleen la haka -artistinimellä.

Emmi Hakalan onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Paskana (Sara Siipola) ja Syli (Janna).

Emmi Hakala on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Paskana (Sara Siipola)
Säv. & san. Emmi Hakala, Kaisa Korhonen, Sara Siipola, Mikko Koivunen
Kust.  Sepon huone / Kaiku Entertainment

Syli (Janna)
Säv. & san. Emmi Hakala, Saara Törmä, Aniachunamoso Nnebedum, Aleksanteri Hulkko, Janna Hurmerinta
Kust. Sepon huone

Kuva: Julian Schröpel

EMMA JOHANSSON

KUSTANTAJA: HMC PUBLISHING

Emma Johansson on noussut suomalaisten lauluntekijöiden kärkijoukkoon ennätyksellisen nopeasti. Vain reilun vuoden ajan aktiivisesti muille artisteille musiikkia kirjoittaneen Johanssonin osumiin kuuluu mm. Mirellan Timanttei, joka on kiistatta yksi viimeisen vuoden menestyneimpiä kotimaisia kappaleita. Johansson oli myös keskeisessä roolissa kirjoittamassa useita muita kappaleita Mirellan Kunpa oisin kertonut -albumille. Tämän lisäksi Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat esittäneet mm. ABREU, BESS, VIIVI ja Benjamin. Johansson on tullut tunnetuksi myös lukuisia Emma-ehdokkuuksia keränneestä emma & matilda -duosta.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emma Johansson on emma & matilda -duon toinen jäsen sekä lauluntekijä, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä.

Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Mirella, ABREU, Benjamin ja VIIVI. Johansson oli mukana kirjoittamassa Mirellan Timanttei-kappaletta, joka valittiin Vuoden biisiksi Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkintogaalassa 2024.

Emma Johanssonin onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Timanttei (Mirella) ja Sulle tehty (ABREU).

Emma Johansson on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Timanttei (Mirella)
Säv. & san. Emma Johansson, Kim Mannila, Ilon Adlercreutz, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Sulle tehty (ABREU)
Säv. Atso Soivio
San. Emma Johansson, Anna Abreu
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Kuva: Vinny Holmberg

Kaisa Korhonen

Kaisa Korhonen on musiikintekijä, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat mm. Syntisten pöytä (Erika Vikman), Epäröimättä hetkeekään (Elastinen feat. Jenni Vartiainen) ja Viimeinen elämä (Maija Vilkkumaa). Hän on ollut ehdolla Vuoden Musiikintekijäksi Emma-gaalassa myös kahtena edellisvuotena. Kaisalla on oma yhtye Pilven Piirtäjät yhdessä Axel Ehnströmin kanssa.

Vuonna 2024 Korhonen on ollut mukana kirjoittamassa Sara Siipolan läpimurtoa kappaleilla Paskana, Juostaan ja Rakasta mua, rakasta mua, rakasta. Tämän lisäksi hänen kirjoittamiaan kappaleita kyseisenä vuonna julkaisivat mm. Antti Ketonen, Eini, Frans Harju, Jenni Vartiainen, Elias Kaskinen, Aki Tykki ja Tomi Saario.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Kaisa Korhonen on lauluntekijä, jonka nimi löytyy usean viime vuosina Suomessa julkaistun hitin tekijätiedoista. Korhosen kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Sara Siipola, Jenni Vartiainen, Frans Harju ja Eini. Korhonen oli mukana kirjoittamassa Sara Siipolan UMK-finaalissa esittämää, toiseksi sijoittunutta Paskana-kappaletta. Kappale oli ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi -kategoriassa.

Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Korhosen syyskuussa 2020 Vuoden läpimurto -palkinnolla.

Kaisa Korhosen onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Juostaan (Sara Siipola feat Sexmane) ja Rakkauden arvoinen (Antti Ketonen).

Kaisa Korhonen on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Juostaan (Sara Siipola feat. Sexmane)
Säv. Kaisa Korhonen, Mikko Koivunen, Edward Sene, Sara Siipola
San. Kaisa Korhonen, Emmi Hakala, Mikko Koivunen, Max Sene, Sara Siipola
Kust. Kaiku Entertainment / Sepon huone

Rakkauden arvoinen (Antti Ketonen)
Säv. & san. Kaisa Korhonen, Jonas Olsson, Frans Harju
Kust. EMP Elements Music Publishing / Isolla Songs

Kuva: Paavo Korhonen

Kyösti Salokorpi

KUSTANTAJA: ELEMENTS MUSIC

Kyösti Salokorpi on Suomen menestyneimpiä biisintekijöitä, jonka biisit ovat striimanneet yhteensä noin 500 miljoonaa kertaa ja haalineet kymmeniä listaykkösiä sekä kulta- ja platinalevyjä. Kyöstin erikoiskyky on luoda tarttuvia ja tunteellisiakin pop-melodioita ja -tekstejä. Hän nauttii työskentelystä uusien ja nuorten artistien kanssa ammentaen kokemuksestaan ja hyödyntäen huikeaa pop-musiikin historian tuntemuksestaan uuden musiikin luomisessa. Viimeisen vuoden aikana Kyöstin osakirjoittamia julkaisuja on ollut mm. Ege Zulun ja Behmin nelinkertaista platinaa striimannut ja radion top10-listalle yltänyt megahitti ”Tunnista tuntiin”, Etan listaykköseksi kavunnut ja tuplaplatinaa striimannut ”Demoneista ystävii”, platinaan yltänyt koskettava ”Viikonloppufaijoi” sekä 2024 syksyllä julkaistu ja listahuipulle kohonnut, kultaa striimannut ”Sata shottii”.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Kyösti Salokorpi on monipuolinen lauluntekijä, muusikko ja kirjailija. Salokorven kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Etta, Kaija Koo, Ege Zulu ja Saimaa.

Hänen kirjoittamiaan kappaleita on julkaistu runsaasti myös Saksassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Australiassa, Belgiassa ja Venäjällä. Salokorpi on mukana myös useissa kokoonpanoissa, kuten Atlético Kumpula ja Ihmepoika.

Kyösti Salokorven onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Tunnista tuntiin (Ege Zulu Behm) ja Demoneista ystävii (Etta).

Kyösti Salokorpi on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Tunnista tuntiin (Ege Zulu feat. BEHM)
Säv. & san. Kyösti Salokorpi, Rita Behm, Saleh Masaadi, Eugene Mokulu
Kust. EMP Elements Music Publishing / Behmin Bisnekset

Demoneista ystävii (Etta)
Säv. Kyösti Salokorpi, Olli Vuorinen, Emmalotta Kanth, Arttu Istala, Iiro Paakkari
San. Kyösti Salokorpi, Olli Vuorinen, Emmalotta Kanth
Kust. EMP Elements Music Publishing / Warner Chappell Music / HMC Publishing

Kuva: Kyösti Salokorpi

TIINA VAINIKAINEN

Säveltäjä-sanoittaja Tiina Vainikainen on yksi viime vuosien menestyneimpiä kotimaisia lauluntekijöitä ja nimi lukuisten radiohittien takana. Vainikaisen säveltämiin ja sanoittamiin kappaleisiin lukeutuvat mm. Jenni Vartiaisen ”Lanka” ja ”Viimeinen pisara” feat. Etta,  Elastisen ”Pimee” feat. Bess, Lauri Tähkän ”Aavikko”, Kaija Koon ”Taipumaton” sekä Evelinan ”Tornado”. Vuonna 2022 Teosto palkitsi Vainikaisen arvostetulla Vuoden Musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla Iskelmä Gaalassa, missä ”Aavikko” palkittiin myös Vuoden Iskelmänä. Vainikainen oli myös ehdolla Vuoden Musiikintekijäksi Emma Gaalassa vuonna 2023 ja Vuoden Musiikintekijäksi Suomen Musiikkikustantajien gaalassa seitsemänä vuonna peräkkäin. Kotimaassa työskentelyn lisäksi Vainikainen tekee aktiivisesti uraa ulkomailla ja asuu puolet vuodesta Los Angelesissa. Vainikaisen ulkomaisiin yhteistöihin lukeutuvat mm. Cheat Codes, KSHMR, INNA, KSI ja Caleb Hearn.

MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Tiina Vainikaisen nimi on jo usean vuoden aikana näkynyt monen listoilla sijoittuneen kappaleen tekijätiedoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vainikaisen kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Evelina ja Samu Haber.

Vainikainen on ollut ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n vuoden kevyen musiikin tekijäksi viitenä peräkkäisenä vuotena. Vainikainen palkittiin Teoston Vuoden Musiikintekijä -palkinnolla vuonna 2022.

Tiina Vainikaisen onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Lanka (Jenni Vartiainen) ja Viimeinen pisara (Jenni Vartiainen feat Etta).

Tiina Vainikainen on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Lanka (Jenni Vartiainen)
Säv. & san. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Jukka Immonen
Kust. Nordic Music Partners / Jenique / Sony Music Publishing

Viimeinen pisara (Jenni Vartiainen feat. Etta)
Säv. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Arttu Istala, Iiro Paakkari,
San. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Emmalotta Kanth
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music / Sirens Music / Jenique

Kuva: Saara Autere

Suomen Musiikintekijät 70 vuotta

Julkaistu
Alun perin Suomen Elokuvasäveltäjät ry -nimellä toimineen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Harry Bergström muisteli Kari Tuomisaaren tekemässä haastattelussa vuonna 1979 näin:
“Tässä nyt kun muistelen mennyttä aikaa, tulee mieleen ELVISin synty. Se oli aika vaikea tapaus. Me elokuvasäveltäjät emme nauttineet minkäänlaista kilpailuehdoista säveltäessämme elokuvia. Siinä oli se vaara, että työ oli monesti hirveän monimutkaista ja kesti kauan, mutta itse elokuva ei menestynytkään markkinoilla. Ja näin ollen sävellys-, sovitus- ja johtamistyöstä ei tullutkaan ansaita mitään. Siitä syystä minä rohkeimmin aikoinani ehdottaa Toivo Särkälle, että pitäisi saada tästä varsinaisesta sävellystyöstäkin ihan erillinen palkkio, työpalkka. Työtähän se on. Koska ei ollut koskaan varmaa menestyikö elokuva vai ei. Ja tästä syystä päätettiin sitten perustaa tämä yhdistys.”

Suomen Musiikintekijät

  • Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.
  • Yhdistys hallinnoi Musiikintekijöiden rahastoa, josta jaetaan stipendejä musiikintekijöille. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n yhdistykselle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
  • Suomen Musiikintekijät ry on suurin Teoston kolmesta jäsenjärjestöstä. Muita ovat Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
  • Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Pauliina Lerche. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Aku Toivonen.
  • Yhdistyksen nimi oli perustettaessa 28.10.1954 Suomen Elokuvasäveltäjät ry, jonka jälkeen nimeksi vaihdettiin Elokuva- ja Viihdesäveltäjät ry. Nimi Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry otettiin käyttöön vuonna 1979. Yhdistyksen nimi Suomen Musiikintekijät ry otettiin käyttöön 24.10.2017.