EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Antti Peltovuoren säätiö julistaa Kaakkomäki-sävellyskilpailun

Julkaistu

Kaakkomäki-sävellyskilpailu Kaakkomäki on lounaisen Suomen sekä Lopen ja Tammelan ylänkömaan korkein. Kaakkomäen lakipiste, 183,7 mpy, on Antti Peltovuoren säätiön omistaman Kärpänojan tilan mailla. Raimo Raussi on säveltänyt Tarinaa Kaakkomältä vuonna 1978.

Antti Peltovuoren säätiön hallitus totesi, että komea Kaakkomäki ansaitsee uuden sävelmän, useampiakin. Säätiön hallitus päätti järjestää sävellyskilpailun.

Kilpailun tavoitteena on saada käyttöön Kaakkomäen tunnelmia kuvailevia sävelmiä. Sävelmien tulee olla mieleenjääviä ja monikäyttöisiä. Niiden tulee soveltua suurten tai pienten orkestereiden ja yhtyeiden käyttöön yhtä lailla kuin soolosoittimin esitettäväksi. Tanssittavuus on etu.

Sävellyskilpailu on kaikille avoin. Kilpailusävelmien tekemiseen on aikaa toukokuun loppuun.
Sävelmät arvioi ensin alan huippuasiantuntija, akateemikko Jorma Panula. Parhaiksi valitut sävelmät voi kuunnella säätiön kotisivujen kautta elokuun 1. päivästä alkaen. Kaakkomäki-sävelmä valitaan avoimella yleisöäänestyksellä, sekin kotisivujen kautta.
Voittajasävelmä julkistetaan lokakuun aikana ja ensiesitys on lokakuun loppuun mennessä. Kaakkomäki-sävellyskilpailun voittaja palkitaan 4 000 euron tunnustuspalkinnolla.

Lisätietoa kilpailusta.

Kilpailun tarkemmat säännöt ja ohjeet.

Teoston tutkimus: musiikkialalla tekoäly on jo arkinen työväline – huolet kuitenkin kasvussa

Julkaistu

Teoston teettämän kyselytutkimuksen mukaan musiikkialalla toimivat ovat jo melko valistuneita tekoälyyn liittyvissä asioissa: 57 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on hyvä käsitys tekoälystä. Samalla kuitenkin epävarmuus on lisääntynyt, ja musiikin ammattilaiset ovat paljon aiempaa tietoisempia tekoälyn uhkakuvista.

”Edellisessä, vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä musiikin tekijöiden tunnelma oli uteliaan odottava. Nyt erilaiset epävarmuustekijät ja uhkakuvat ovat nostaneet selvästi päätään, sillä tiedämme, mihin kaikkeen tekoäly pystyy”, sanoo Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.

Suurimmat uhkakuvat kohdistuvat omaan toimeentuloon. Ammattilaisia arveluttavat musiikista saatavien tulojen epäoikeudenmukainen jakautuminen (88 %vastaajista), tekoälyn luoma epäreilu kilpailu (87 %), musiikin plagiointi (85 %) ja musiikista saatavien tulojen väheneminen (83 %).

Neljä viidestä vastaajasta uskoo, että tekoäly on jo tällä hetkellä heikentänyt heidän tulojaan. Tulevaisuudessa tulojen uskotaan heikkenevän entisestään. Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISAC:n teettämän tutkimuksen mukaan musiikin tekijöiden tuloista jopa 24 prosenttia on vaarassa kadota vuoteen 2028 mennessä.

Tekoälyä käytetään aktiivisesti työvälineenä

Suomessa musiikin tekijät käyttävät tekoälyä enemmän kuin kollegansa Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa. Kaikista suomalaisista musiikkialalla työskentelevistä 47 prosenttia on käyttänyt tekoälyä, kun luku Euroopassa on 35 prosenttia.

Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä suomalaiset vastaajat ovat eurooppalaisia kollegojaan selvästi aktiivisempia. 45–54-vuotiaiden ryhmässä suomalaisista musiikin ammattilaisista tekoälyä oli jollain tavalla käyttänyt 51 prosenttia vastaajista, yli 55-vuotiaistakin 35 prosenttia. Vastaavat kansainväliset luvut ovat 39 ja 25 prosenttia.

Tekoälyä käytetään muun muassa melodioiden, harmonioiden ja rytmien luomiseen, inspiraation lähteenä ja ideoinnin apuna, laululyriikoiden luomisessa, uusien äänimaailmojen ja efektin tuottamisessa sekä kappaleiden äänenlaadun viimeistelyyn. Varsinaisen luomistyön lisäksi tekoälyä käytetään usein musiikin markkinoinnissa.

Nuoret suhtautuvat kielteisimmin

Samalla kun käyttö on lisääntynyt, on musiikkialalla työskentelevien perusasenne tekoälyä kohtaan muuttunut kielteisemmäksi. Kun vuonna 2023 jopa 43 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa, putosi osuus nyt 28 prosenttiin. Kielteisimpiä olivat alle 35-vuotiaat, joista jopa 75 prosenttia suhtautui tekoälyn käyttöön musiikissa negatiivisesti.

Yli puolet vastaajista piti tekoälyn riskejä mahdollisuuksia suurempina, kun vain 14 prosentin mielestä mahdollisuudet ylittävät riskit. Suomalaisten asennoituminen tekoälyyn on kuitenkin eurooppalaisia kollegoita myönteisempää: Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa jopa 64 prosenttia piti riskejä suurempina kuin mahdollisuuksia.

”Vaikka asenteet näyttävät liukuneen kielteiseen suuntaan, tekoälyssä nähdään yhä myös mahdollisuuksia musiikkialalle. Yli kolmannes vastaajista näkee esimerkiksi mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen, ja lähes kolme neljästä näki mahdollisuuksia oman työn helpottamiseen”, Vappu Aura muistuttaa.

Suurimmat mahdollisuudet tekoälyssä nähdään oman työn tehostajana. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että tekoäly voi auttaa luovassa työssä automatisoimalla erilaisia työvaiheita. 68 prosenttia näkee tekoälyn hyvänä työkaluna käytännön tehtävissä.

Vastaajia pyydettiin taustatiedoissa myös määrittelemään pääasiallinen musiikkigenrensä. Musiikkilajeista tekoälyn käyttöön suhtautuvat myönteisimmin elektronisen musiikin sekä rapin, hiphopin ja r’n’b:n edustajat, joista noin 40 prosenttia suhtautui tekoälyyn myönteisesti. Kielteisintä suhtautuminen oli kansanmusiikin, folkin ja jazzin ammattilaisten keskuudessa, joista kolme neljästä suhtautui tekoälyyn kielteisesti.

Pelisäännöt saatava kuntoon

Suomalaiset musiikkialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että tekoälymarkkinoille tarvitaan sääntelyä. 93 prosenttia haluaa päättäjien kiinnittävän enemmän huomiota tekoälyn ja tekijänoikeuksien haasteisiin ja asettavan selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle.

94 prosenttia vastaajista katsoo, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksiaan käytetään tekoälypalveluiden lähteenä. Miltei yhtä moni katsoi myös, että tekoälypalveluiden tulisi maksaa tekijöille kohtuullinen korvaus, kun ne hyödyntävät ihmisten tekemää musiikkia. Tekoäly-yrityksiltä vaadittiin myös läpinäkyvyyttä toiminnassaan ja tarkkaa raportointia aineistojen käytöstä.

Pelisäännöt ja korvauksista sopiminen kannustaisivat myös antamaan omaa musiikkia tekoälysovellusten käyttöön. Vastaajista 64 prosenttia olisi valmis antamaan oman musiikkinsa tekoälysovellusten käyttöön korvausta vastaan. Osuus on kasvanut, sillä vuonna 2023 samaan oli valmis vain 49 prosenttia.

Vastaajat pitivät Teostoa yhtenä keskeisimmistä tekoälyn kehitykseen vaikuttavista tahoista. Teostolta toivottiin ennen kaikkea ponnisteluita tekijänoikeuksien ja inhimillisen luovuuden arvon puolustamiseksi sekä lainsäädäntöön vaikuttamista. Toisaalta toivottiin myös tekoälyyn liittyvään kehitykseen osallistumista ja tiedonjakoa, keskustelua ja koulutusta.

Tutkimukseen vastasi yli tuhat musiikin alalla toimivaa

Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin 11.12.2024–12.1.2025 ja siihen vastasi yhteensä 1 108 musiikkialalla työskentelevää. Monet vastaajat toimivat useammassa musiikkialan roolissa: heistä 1 018 ilmoitti olevansa säveltäjä tai sanoittaja, 900 esitti musiikkia ja 548 vastaaja oli tuottajia. Lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa kustantajien, levy-yhtiöiden ja järjestöjen edustajia sekä opiskelijoita. Vastaajajoukossa 79 prosentilla on kokemusta musiikkialalta yli 10 vuoden ajalta. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

Tutustu kyselyraporttiin tarkemmin tästä linkistä

100 suomalaista musikaalilaulua -nuottijulkaisun ensimmäinen osa ”2000-luvun musikaali” on nyt tilattavissa jäsenetuhintaan

Julkaistu

Kokoelman ensimmäinen osa ”2000-luvun musikaali” on nyt julkaistu paperisena painoksena! Digitaalisena painos tulee saataville myöhemmin.

Nuottijulkaisu pohjaa teatterimusiikkipalveluyritys MD Companyn kokoamaan, olemassa olevista suomalaisista musiikkiteatteriteoksista koostuvaan teoslistaukseen, jonka rakentaminen on ollut MD Companylla työn alla jo vuodesta 2018 lähtien. Tätä listausta hyödyntämällä on valikoitu teoksia, joiden lauluista kuratoidaan, toimitetaan ja julkaistaan kolmiosainen nuottijulkaisu.

​Tilaa nuottikirjajulkaisun ensimmäinen osa nyt ja ole mukana mahdollistamassa hankkeen jatkoa!

Nuottikirjan hinta:  49€/kpl, 400€/10kpl (sis. ALV*) *hintaan saattaa vaikuttaa mahdollinen ALV-kannan muutos.

Tilaukset yhteystietoineen osoitteeseen: smk@mdcompany.fi otsikolla “Nettitilaus”

Lisätietoa hankkeesta: www.smkhanke.fi.

Uusien lastenlaulujen sävellyskilpailu on käynnissä

Julkaistu

Sävellyskilpailu on käynnissä parhaillaan ja on avoin kaikille lauluntekijöille. Kilpailuun lähetettävän demon ei tarvitse olla studiossa tehty, pelkästään laulettu versiokin riittää. Kilpailuaikaa on 26.2.2025 saakka. Lisätietoja kilpailuun liittyen saa sähköpostitse osoitteesta info@lastenlaulukaupunki.fi.

Kilpailun säännöt löytyvät yhdistyksen nettisivuilta.

Lastenlauluissa on erityisen tärkeää kunnioittaa lapsuutta ja lapsia. Lasten maailmasta löytyy loputtoman paljon laulujen aiheita, joista lapset itse voivat innostua laulamaan tai pysähtyä kuuntelemaan. Laulaminen tuo hyvää mieltä, rauhoittaa tai aktivoi, auttaa oppimaan ja antaa mahdollisuuden kokea voimakasta yhteisöllisyyttä – kaikki lapset tarvitsevat musiikkia.

Finaaliin valituista lauluista tehdään tallenne ”Salossa Soi 30”, jolle tulee lauluista myös karaoketaustat. Värikkäässä finaalikonsertissa, Salossa 7.6.2025, säestyksenä käytetään tallenteen taustanauhaa. Lauluosuudet ovat finaalissa live-esityksiä ja lavashow myös visuaalisesti riemukasta katsottavaa. Finaalikonsertissa tuomaristo
valitsee voittajat ja yleisö äänestää suosikkinsa.

Voittaja saa 1400 €:n palkinnon ja toiselle sijalle yltänyt saa 700 €:n palkinnon.

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA:lta raportti mediasäveltäjien sopimuksista

Julkaistu

ECSA published its Report on Audiovisual Composers’ Contracts. Drawing on consultations with our members from across Europe, the report outlines and denounces various harmful and persistent contractual challenges faced by European audiovisual composers, such as:

  • Buyout contracts and work made for hire provisions
  • Pseudo-publishing
  • The waiving of moral rights
  • The report also provides seven key recommendations to tackle these harmful practices.

We call on policy makers and the audiovisual industry to renew their efforts to tackle buyout contracts and other harmful practices in composers’ contracts, so that composers can truly benefit from appropriate and proportionate remuneration for the exploitation of their works.

Find the full report via: bit.ly/3WDiAkB

Chrisse Johanssonille Vuoden 2025 Erikois-Emma-palkinto

Julkaistu

Jo 42. kertaa vietettävää Emma Gaalaa juhlitaan liveyleisön kanssa Espoo Metro Areenalla lauantaina 8. maaliskuuta. Tuttuun tapaan gaalassa palkitaan edellisen vuoden aikana musiikkialalla ansioituneita artisteja, musiikintekijöitä ja muita ammattilaisia. Tänä vuonna edellisen vuoden menestyjiä palkitaan liki kahdessakymmenessä eri kategoriassa, joiden voittajat selviävät gaalan aikana. Tämän vuoden ehdokkaisiin voi tutustua täällä. Emma Gaalaa voi seurata sekä paikan päällä Espoo Metro Areenalla että suorana lähetyksenä Nelosella ja Ruudussa. Gaalan lippujen myynti on käynnissä Ticketmasterissa. 

Näiden kategorioiden lisäksi Musiikkituottajien hallitus voi vuosittain päättää Erikois- ja Kultainen-Emma palkintojen jakamisesta ja niiden saajista. Tänä vuonna on päätetty jakaa kolme Erikois-Emmaa. Erikois-Emma voidaan myöntää henkilölle, joka on tehnyt merkittävän uran äänitemusiikin saralla tai merkittävästi edesauttanut suomalaisen äänitealan kehitystä. Tänä vuonna Erikois-Emmalla palkitaan kolme komean uran tehnyttä musiikin ammattilaista.

CHRISSE JOHANSSON tunnetaan ainutlaatuisen uran tehneenä sanoittajana. Hänen tuotantonsa käsittää lähes 3000 sanoitusta, joiden joukossa on uskomaton määrä 1970- ja 1980-lukujen suurimpia iskelmähittejä. Sanoittamisen lisäksi Johansson työskenteli monessa muussakin musiikkialan ammatissa. 1970-luvun alussa Chrisse Johansson aloitti levy-alalla toimien samalla uranuurtajana muille naisille. Hän työskenteli ensin pr-työntekijänä ja sanoittajana, hieman myöhemmin tuottajana ja tuotantopäällikkönä.

– Sanattomin kiitoksin saamastani arvostuksesta nöyränä ja onnellisena, kommentoi Chrisse saamaansa tunnustusta.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

EERO RAITTINEN on modernin suomalaisen populaarimusiikin pioneereja. 1960-luvun alkuvuosina hän oli luomassa Suomeen ensimmäistä kertaa syntymässä ollutta nuoriso- ja musiikkikulttuuria sen koko laajuudessaan. Eero Raittinen astui ensimmäistä kertaa levytysstudioon vuonna 1960 ollessaan vasta 15-vuotias. Elettiin aikaa, jolloin rock”n”roll oli tuskin rantautunut Suomeen, mutta siitä huolimatta Elvis ja Bill Haley olivat jo tehneet suuren vaikutuksen nuoreen helsinkiläispoikaan. Ensilevytyksen nimi oli sopivasti ”Banjo Boy”. Vuonna 1970 Eero levytti ensimmäisen merkittävän suomalaisen blues-levyn, ”Eeron elpeen”. Eeron tyylilajeihin on viimeisten 65 vuoden aikana kuulunut ainakin rock”n”roll, blues, rhythm & blues, rock, progressiivinen rock, pop, iskelmä, jazz ja amerikkalais-suomalainen roots-musiikki.

Vanhemmat musiikinkuuntelijat tuntevat Eeron hänen hiteistään ja klassikoistaan kuten ”Vanha holvikirkko” ja ”Toivotaan, toivotaan” tai veljensä Jussin kanssa vielä aiemmin tehdyistä levytyksistä ”Kaikki rakkauteni” ja ”Kaunis nainen”.

– Saamani tunnustus tuntuu hyvältä. En sitä tosin osannut odottaa ollenkaan. Koen olleeni vähän vastarannan kiiski pullikoidessani valtavirtaa vastaan tehdäkseni omaehtoisen uran. Olen aina mennyt siihen suuntaan, mikä on tuntunut hyvältä. Iskelmä oli osaltani nuoruuden hullutus, viimeiset vuosikymmenet olen laulanut pelkkää roots-musiikkia, bluesia ja rock’n rollia. Olen saanut tehdä laajan tuotannon sekä levytettyä että filmattua materiaalia, kommentoi Eero Raittinen.

Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä. 

Musiikki oli MAKI KOLEHMAISEN elämän tärkein yksittäinen sana ja sisältö. Makin ja musiikin rakkaussuhde alkoi viimeistään silloin, kun hän sai kymmenvuotiaana oman kitaransa. Siitä alkoi myös musiikin itse-opiskelu ja haaveilu “rokkitähteydestä”. Makista ei tullut rock-, mutta kylläkin myöhemmin poptähti, -säveltäjä ja -tuottaja. Hän alkoi 1990-luvun puolivälissä tehdä musiikkia omalle Aikakone-yhtyeelleen ja loppu on suomalaisen popin keskeistä historiaa. Aikakoneen hitit kuten ”Odota”, ”Alla vaahterapuun”, ”Nti Groove”, ”Keltainen” ja ”Tulisitko” ovat nyt klassikkoja.

Hittien teko ei rajoittunut Aikakoneeseen. Hän sävelsi biisejä monille artisteille, kuten mm. Anna Abreulle, Hanna Pakariselle, Antti Tuiskulle, Laura Voutilaiselle ja Tiktak-yhtyeelle. Suurhiteiksi voidaan varmasti laskea Sanin ja Samuli Edelmannin ”Tuhat yötä” ja Robinin ”Frontside Ollie”. Hänellä oli vuosien varrella myös merkittävä rooli euroviisujen säveltäjänä.

Maki oli myös ensimmäisiä suomalaisia, joka teki pop-sävellyksiä ulkomaisille artisteille ja työskenteli yhdessä myöhemmin kuuluisiksi tulleiden ruotsalaisten säveltäjien ja tuottajien kanssa. Makilla oli pitkään oma tuotanto- ja levy-yhtiö ja hän tarjosi töitä, oppia ja tiloja alan uusille tekijöille. Lue Musiikkituottajien hallituksen perustelut kokonaisuudessaan täältä.

Emma Gaalan arvot ja säännöt löytyvät täältä. 

EMMA GAALA 2025
La 8.3.2025, Espoo Metro Areena

Vuoden Kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO

Julkaistu

Tunnustuksia myönnettiin sarjoissa: Vuoden kansanmusiikkilevy, Vuoden kansanmusiikkitekijä, Vuoden tanssiteko, Vuoden tanssintekijä, Vuoden kantele, Vuoden nuori pelimanni, Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye sekä Vuoden Wäinö. Tilaisuudessa julkistettiin myös ensimmäistä kertaa Seurasaarisäätiön Vuoden Seurasaari-tunnustus. Oman tunnustuksensa saivat lisäksi Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja.

Vuoden kansanmusiikkilevy

Vuoden 2024 kansanmusiikkilevy -äänestyksen voitto menee kahdelle albumille: Ánnámáretin Bálvvosbáiki ja Polentan Karkelo. Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsman sovittaa Bálvvosbáiki -levyllään yhteen muinaisen saamelaisen maailmankuvan nykyajan kanssa ja kysyy, missä ovat tämän ajan palvontapaikat? Musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen/virolainen jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan. Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta kansanmusiikista. Vuonna 2019 perustetun Polentan yhteissoitossa on läsnä pohjoismaisen pelimannimusiikin tenhoava poljento. Vaikka yhtyeen musiikki on tuoreen kokeilevaa viulu-ilottelua, on siinä kuultavissa suomalainen juurevuus ja elävän musiikin virtaava voima.

Kansanmusiikki-lehti ja KamuKanta.fi-sivusto järjestivät yleisön ja ammattilaisraadin äänestyksen Vuoden
kansanmusiikkilevystä 16. kertaa. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK) ja Kansanmusiikkiliitto yhdessä.

Vuoden kansanmusiikkitekijä

Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät toisiaan harmonisesti. Lokakuussa 2024 julkaistu debyyttialbumi Nouskaa sisaret esittelee eri kulttuurien laulujen sävellyksiä, sanoituksia ja sovituksia, jotka juhlistavat naisen elämää sekä toimivat paremman tulevaisuuden rakentajina. Tunnustuksen myöntää Suomen Musiikintekijät.

Vuoden tanssiteko

Vuoden tanssiteko 2024 on kunnianhimoinen ja moniulotteinen Helenen galleria -näyttämöteos. Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos yhdistää mielenkiintoisella tavalla kuvataiteen, tanssin, musiikin ja teatterin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotista toimintaa juhlistanut kokoillan esitettiin Hyvinkäällä marraskuussa 2024. Esityksessä oli mukana lähes sata tanssijaa ja soittajaa Hyvinkään Kansantanssijoista ja Ruuhka-Suomen Nuorisoseuran Ruuhkaryhmästä. Teoksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastasivat Hanna Poikela ja Petri Prauda. Tunnustuksen myöntää Suomen Nuorisoseurat.

Vuoden tanssintekijä

Vuoden tanssintekijäksi valittiin Maiju Laurila, joka on vahva pedagogi ja moniulotteinen, innostava tekijä niin kansanomaisen paritanssin, kansanmusiikin kuin esittävän kansantanssin harrastajien parissa. Hän on sekä tanssipedagogi että musiikkikasvattaja, joka yhdistää työssään perinteiden arvostuksen ja yhteisöllisen tekemisen. Hänen pitkäjänteinen työnsä on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden kantele

Vuoden kantele -tunnus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Yhdistys julkaisee aktiivisesti kanteleaiheisia sisältöjä, järjestää erittäin hyvin organisoituja tapahtumia ja edistää kanteleen soiton harrastusta ja ammattilaisuutta menestyksellä. Tunnustuksen myöntää Kanteleliitto.

Vuoden nuori pelimanni

Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli Pruiksman veljekset. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiä sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Veljekset Eemeli (21 v) ja Viljami Pruiksma (16 v) ovat olleet lapsesta lähtien aktiivisesti mukana Oulun kansanmusiikkikentällä. Tunnustuksen myöntävät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye

Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen.

Vuoden Wäinö

Vuoden Wäinönä palkittiin alan voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa viidellä vuosikymmenellä. Hänen sitoutunut työnsä eri-ikäisten musiikinharrastajien parissa sekä hänen kykynsä yhdistää ihmisiä kansanmusiikin äärelle ovat jättäneet pysyvän jäljen kentälle. Tunnustuksen myöntää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.

Vuoden Seurasaari -tunnustus

Seurasaarisäätiön hallitus myönsi gaalassa ensimmäisen Vuoden Seurasaari-tunnustuksen harmonikansoittaja, huuliharpisti, muusikko ja säveltäjä Jari Komulaiselle. Komulainen soittaa laajasti tanssi- ja viihdemusiikkia ja antaa lisäksi koulutusta harmonikan- ja huuliharpunsoitossa.

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajat

Suomen Nuorisoseurojen Vuoden ohjaajiksi valittiin teatterin ohjaaja Tanja Hietakangas Klaukkalan Nuorisoseurasta, kansantanssin ohjaaja Katariina Mäki-Välkkilä ISOn Tanhuujista ja sählykerhon ohjaaja Lauri Suomela Mallusjoen Nuorisoseurasta. Vuoden ohjaaja -tunnustuksen tarkoituksena on nostaa ohjaajan työn arvostusta ja kannustaa tekemään tätä arvokasta työtä edelleenkin.

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaaja

Suomalaisen Kansantanssin Ystävien Vuoden ohjaajaksi valittiin Janne Pöyhönen Ahjolan Tanhuajista. Pöyhösen tekemät ohjelmat pohjautuvat vahvasti perinteeseen ja ne ovat saaneet kansantanssiluokitteluissa lähes poikkeuksetta Mestaruusluokan arvioinnin. Hän osaa tehdä myös älyllisesti haastavia koreografioita, tuoreimpina Kaustisen Kansanmusiikkijuhlilla nähdyt Hambo ja Kuortaneen menuetti.

Lisätietoja

Kaikille avoin apurahainfo tulee taas, ilmoittaudu mukaan!

Julkaistu

Apurahainfossa kuulet lisätietoa hakemisesta ja voit kysyä asiantuntijalta

Tervetuloa mukaan Suomen Musiikintekijöiden järjestämään kaikille avoimeen apurahainfoon! Viime syksynä ensimmäistä kertaa järjestetty, kaikille avoin ja maksuton apurahainfo järjestetään 12.2. klo 18-19 etätilaisuutena. Apuraha-asiantuntijamme Riitta Huttunen kertoo sekä yleisesti apurahojen hakemisesta, että vastaa osallistujien kysymyksiin. Kysymyksen voit jättää jo ilmoittautuessasi.

Riitta Huttunen toimii Musiikintekijöiden rahaston sihteerinä, eikä näin ollen voi antaa suoraa opastusta Musiikintekijöiden rahaston hakemusten tekemiseen.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä viimeistään sunnuntaina 9.2. (ilmoittautumisaikaa on jatkettu, vaikka lomakkeessa lukee 5.2.)

Etälinkki lähetetään ilmoittautuneille lähempänä tapahtumaa. Muista merkitä tilaisuus kalenteriisi!

Teoston kulttuurisäätiöltä tukia luovan säveltaiteen edistämiseen

Julkaistu

Säätiö vastaanotti yhteensä 1601 hakemusta. Ne käsiteltiin Musiikintekijöiden rahaston ja Suomen Säveltäjäin Sibelius-rahaston vertaisarviointiin perustuvissa toimikunnissa sekä musiikkiviennin osalta Music Finlandin asiantuntijatoimikunnassa. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus kokouksessaan 19.12.2024. 

Myönnetyt tukisummat ovat 6000 euroa hakijaa kohden. Hakijoille on ilmoitettu päätöksestä henkilökohtaiseen sähköpostiin.  

Tukia uuden musiikin luomiseen ja pitkäjänteiseen urakehitykseen

Ensimmäisessä haussa tukea myönnettiin laaja-alaisesti hankkeisiin ja hankintoihin, jotka edistävät uuden musiikin syntymistä, urakehitystä sekä musiikin esille pääsyä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Pilottihaussa kerättiin myös tietoa musiikkialan kentän tarpeista ja mahdollisuuksista.

Teoston kulttuurisäätiön tuet on suunnattu ammattimaisesti ja pitkäjänteisesti toimiville tekijöille. Tukien saajat edustavat alan moninaisuutta aina taidemusiikin hankkeista pop-musiikin vientiin ja monimuotoisuus huomioitiin muutenkin hakemusten käsittelyssä laajasti. 

”Tukea saivat tekijät, joiden hakemuksissa oli suunnitelmallisella tavalla kuvattu pyrkimys nostaa työskentely uudelle tasolle. Tukea saaneilla arvioitiin olevan potentiaalia uudenlaisten sisältöjen luomiseen ja yleisöpohjan laajentamiseen. Myös yrityksille myönnettiin hanketukia musiikkivientiin”, kuvailee säätiön asiainhoitaja Teijamari Jyrkkiö hakemusten päätöskriteereitä.   

Tähtäimessä musiikin arvon merkittävä kasvu

Vuonna 2024 perustetun Teoston kulttuurisäätiön tavoitteena on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä. Strategiansa mukaisesti säätiö pyrkii nostamaan jo ammattimaisesti toimivia tekijöitä uudelle tasolle sekä vahvistamaan musiikkialan monimuotoisuutta ja kansainvälistymistä.  Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon merkittävä kasvu – niin taloudellisesti kuin taiteellisestikin. 

Ensimmäinen hakukierroksen kokemuksia hyödynnetään säätiön tukiprosessien ja strategian kehittämisessä. Vuoden 2025 aikana säätiö tarkentaa tukitoimintaansa sekä perustaa niitä varten tarvittavat kanavat ja rakenteet. Tulevista hauista tiedotetaan erikseen tämän jälkeen. 

“Hakemusten suuri määrä osoitti, kuinka tärkeää ja kaivattua tämä tuki on suomalaisille musiikkialalle. Haluamme jatkossakin tukea hankkeita, jotka luovat merkittävää lisäarvoa niin suomalaiselle musiikille kuin sen kansainväliselle näkyvyydelle ja nostavat luovaa säveltaidetta uudelle tasolle” toteaa säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars. 

In English

Lisätietoja: tuet@teostonkulttuurisaatio.fi

Säätiön toimintaa koskevat tiedustelut: Asiainhoitaja Teijamari Jyrkkiö, puh. +358 40 557 6990, teijamari.jyrkkio@teostonkulttuurisaatio.fi

Lisätiedot ja myönnetyt tuet

Oletko kiinnostunut hallitustyöskentelystä Suomen Musiikintekijöissä tai Georg Malmstén -säätiössä?

Julkaistu

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 29.4.2025 suoritetaan Suomen Musiikintekijöiden hallituksen ja Georg Malmstén -säätiön hallituksen vaalit.

Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenyys on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (poislukien heinä-elokuu) sekä kokouksien ulkopuolella työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksiin osallistumisesta ja työskentelystä maksetaan palkkio.

Georg Malmstén -säätiössä yksi säätiön pääasiallisista tehtävistä on apurahojen jakaminen ja säätiön hallituksen jäsenten tehtävänä on apurahahakemusten käsittely. Säätiössä kokouksia on neljä vuodessa ja niistä maksetaan kokouspalkkio.

Vaalivaliokunta tekee ehdotuksen hallitusvaaliehdokkaista kevätkokoukselle

Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan jäsenten toimikausi päättyy kevätkokoukseen. Vaalivaliokunnan puheenjohtaja keväällä 2025 on Pessi Levanto.

Ilmoitamme maaliskuussa kiinnostuksensa kertoneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.

Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus​ hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.

Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusjäsenyteensä aikana saada apurahaa Musiikintekijöiden rahastosta eikä Georg Malmstén -säätiöstä.

Toimi näin

  • Täytä ja lähetä lomake viimeistään 31.1.2025. Lomakkeen tiedot lähetetään vaalivaliokunnalle, joka ottaa sinuun mahdollisesti yhteyttä hallitusehdokkuuteen liittyen.
  • Voit myös ehdottaa jotain toista jäsentä vaalivaliokunnalle. Selvitä etukäteen ehdottamasi jäsenen suostumus hallitustyöskentelyyn.
  • Ilmoitamme asian etenemisestä kaikille halukkuutensa ilmoittaneille.
  • Voit tiedustella lisää Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä toiminnanjohtaja Aku Toivoselta, aku.toivonen@musiikintekijat.fi, puh. 050 559 0025.
  • Georg Malmstén -säätiön liittyvistä kysymyksistä voi kysyä säätiön hallituksen sihteeriltä Sari Maunulalta, sari.maunula@musiikintekijat.fi, puh. 040 573 4289.
  • Huomaathan, että jäsenistön ehdotukset eivät sido vaalivaliokuntaa
  • Oletko kiinnostunut Suomen Musiikintekijöiden hallitustyöskentelystä?
    Täytä lomake tästä
  • Oletko kiinnostunut Georg Malmstén -säätiön hallitustyöskentelystä?
    Täytä lomake tästä

Suomen Musiikintekijöiden tämänhetkinen hallitus

  • Pauliina Lerche (puheenjohtaja)
  • Markus Norderstreng (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Jussi Chydenius (erovuorossa)
  • Jiri Kuronen
  • Maija Ruuskanen
  • Kyösti Salokorpi
  • Noora Tuuri (erovuorossa)

Georg Malmstén -säätiön tämänhetkinen hallitus

  • Vesa Anttila (puheenjohtaja, erovuorossa)
  • Maija Kaunismaa (varapuheenjohtaja, erovuorossa)
  • Jaakko Kiuru
  • Samae Koskinen (erovuorossa)
  • Tommi Lindell (erovuorossa)
  • Yatta Malmstén (suvun edustaja)
  • Miro Palokallio
  • Piia Viitanen