|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kategoria: Ajankohtaista
Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.
Juha Vainio -palkinto 2026 Anna-Mari Kaskiselle
Juha Vainio -palkinto myönnettiin tänä vuonna sanoittaja Anna-Mari Kaskiselle, 67.
Anna-Mari Kaskinen on hyvä esimerkki siitä, että lapselle kannattaa laulaa. Kotona Kaskiselle lauloivat isä ja äiti, Tampereen mummilassa äidinäiti Saara.
Kun Kaskinen oli lukioaikana vaihdossa Kanadassa, hän löysi suomalaiset klassikkorunoilijat ja alkoi itsekin kirjoittaa. Laulujen sanoittajaksi hän päätyi kohdattuaan opiskeluaikoinaan Pekka Simojoen, jolla oli pöytälaatikossaan tukku sävelmiä ilman sanoja. Yhteistyö alkoi pian tuottaa kappaleita, joista on ehtinyt tulla hengellisen musiikin klassikkoja ja osasta virsiäkin.
Kaskisen sanat Simojoen ja muiden säveltäjien säveltäminä saattelevat ihmisiä elämän taitekohdissa. Taivaan Isä suojan antaa soi kastejuhlissa, Maksettu onkonfirmaatioissa, Minä sinua rakastan häissä ja Herra kädelläsi hautajaisissa.
Kaskinen on sanoittanut yli 600 laulua, joita on päätynyt lukemattomille levyille, yhteislaulukirjoihin, kuorojen ohjelmistoihin, virsikirjaan ja näyttämöteoksiin. Kaskinen on etenkin yhteislaulujen sanoittamisen mestari. Tekstit ovat ajattomia, avaria, teknisesti moitteettomia ja erinomaisia laulettavia.
Kaskinen on todennut työstään: ”Virsien ja yhteislaulujen kirjoittamisessa olen tarkka, jotta melodia ja lyriikat sopivat toisiinsa. Pyrin käyttämään hyvää, tuoretta ja luontevaa kirjakieltä, etteivät sanat vanhene.”
Moni kuulija on löytänyt Kaskisen teksteistä lohtua ja rohkaisua – nekin, jotka eivät hänen maailmankatsomustaan jaa.
Kaskinen on todennut kirjoittamisen tarpeestaan: ”Elämään kuuluvat ongelmat, epäilyt ja huolet. On asioita, joita en ymmärrä ja jotka säilyvät kipeinä koko loppuelämän ajan. En lähesty surua yläviistosta, kirjoitan rohkaisuksi myös itselleni.”
Juha Vainion Rahasto haluaa palkinnolla kiittää Anna-Mari Kaskista arvokkaasta elämäntyöstä ja esimerkistä. Vaikka ei sanoittaisikaan kaikkien tuntemia pophittejä, voi silti rikastuttaa suomenkielistä lauluperintöämme merkittävällä tavalla.
Juha Vainio -palkinto luovutettiin Anna-Mari Kaskiselle Kotkassa 23. heinäkuuta 2026. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.
Hallitukseen kuuluvat Marko Kuusela (pj.) ja Juho Eerola Kotkan kaupungin edustajina, Saara Törmä ja Paula Vesala Suomen Musiikintekijät ry:stä ja Suvi Vainio-Wirman Juha Vainion perheestä.
****
Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen, Mariska ja Jarkko Martikainen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.
Musiikintekijöiden rahaston elokuun apurahahaku on auki 1.–31.8.
Apurahoja voi hakea viidestä luokasta: työskentelyapuraha, Uralle-apuraha, reissuapuraha, hankinta-apuraha ja erityisapuraha.
Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
Kansainvälinen kannanotto: Musiikintekijöitä ja artisteja ei saa pakottaa tekoälysopimuksiin
Joukko kansainvälisiä musiikkialan järjestöjä on julkaissut yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan levy-yhtiöitä, kustantajia ja tekoäly-yrityksiä kunnioittamaan musiikintekijöiden ja artistien oikeuksia tekoälyä koskevissa sopimuksissa. Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa European Composer and Songwriter Alliance (ECSA), European Music Managers Alliance (EMMA) sekä useat kansalliset ja kansainväliset musiikintekijöiden ja artistien järjestöt. Suomen Musiikintekijät on ECSA:n jäsenjärjestö.
Järjestöt ovat huolissaan siitä, että nykyisten levytys- ja kustannussopimusten piirissä olevat musiikintekijät ja artistit saavat suurilta levy-yhtiöiltä ja kustantajilta kirjeitä, joissa heille ilmoitetaan, että heidät liitetään automaattisesti tekoälyyn liittyvien käyttötapojen piiriin ilman todellista mahdollisuutta valita. Samanaikaisesti uusia sopimuksia allekirjoittaville musiikintekijöille ja artisteille esitetään tekoälyoikeuksia koskevia ehtoja vakioehtona sopimuksen tekemiselle.
Kannanotto nostaa esiin kolme tärkeää periaatetta:
- Suostumus ja hallinta: Musiikintekijän ja artistin on annettava aktiivinen ja nimenomainen suostumus, eikä sitä saa piilottaa laajoihin sopimusehtoihin tai vaatia sopimuksen ehtona.
- Oikeudenmukainen korvaus: Musiikintekijän ja artistin on saatava reilu osuus tekoälykäytöstä syntyvästä arvosta, ja tulonjaon on oltava läpinäkyvä.
- Selkeys ja läpinäkyvyys: Musiikintekijöille ja artisteille on annettava ymmärrettävä tieto siitä, mihin oikeuksiin sopimus vaikuttaa, mitä käyttöjä se sallii ja miten suostumuksen voi perua.
Järjestöt vaativat kaikilta tekoälysopimuksia solmivilta yrityksiltä julkista sitoutumista yllä oleviin periaatteisiin: ei oletusarvoisia liittymisiä, ei pakotettuja tekoälyehtoja, eikä musiikintekijän tai artistin äänen, esityksen tai luovan identiteetin käyttöä ilman aitoa suostumusta, reilua korvausta ja täyttä läpinäkyvyyttä.
Lue koko kannanotto englanniksi
Kannanoton allekirjoittajat
European Music Managers Alliance
European Composer and Songwriter Alliance (ECSA)
Music Artists Coalition (USA)
SONA – Songwriters of North America (USA)
NITO – National Independent Talent Organisation (USA)
IAO – International Artists Organisation
Artists Rights Alliance (USA)
Black Music Action Coalition (USA)
Association of Artist Managers (Australia)
Music Managers Forum Aotearoa (New Zealand)
Music Managers Forum Canada
Featured Artists Coalition (UK)
The Ivors Academy (UK)
Performex (Denmark)
Dansk Artist Forbund (Denmark)
La Guilde des Artistes de la Musique (France)
Muusikkojen liitto
The Musicians’ Union (UK)
AFEM – Association For Electronic Music
Music Managers Forum UK
UMAN – Union des Manageuses et Managers de la musique (France)
Music Managers Forum Netherlands
NEMAA – Norwegian Entertainment Managers and Agents Association
IGMAP – Polish Artists Chamber of Commerce.
IMUC – Interessenverband Musikmanager & Consultants (Germany)
Music Managers Forum Sweden
AIM Ireland
MMaF – Music Managers Federation (Flanders, Belgium)
Music Managers Forum Finland
ZEME – Hungarian Managers Forum (Zenei Menedzserek Egyesülete)
Music Estonia Managers
Danske Artist Managers
Music Managers Forum Ukraine
Music Managers Forum Iceland
Music Managers Forum Suisse
FORMA – Foro de Mánagers (Spain)
Fédération des Bookers et Managers Unies (Wallonia, Belgium)
Musiikintekijät mukana Music x Mediassa – ohjelmassa etkot ja Musiikintekijöiden tunti
Suomen Musiikintekijät on mukana tämän vuoden Music x Media -ohjelmassa kahden osuuden voimin: torstaina 1.10. on luvassa musiikintekijöille ja muille alan ammattilaisille suunnatut etkot, perjantaina perinteeksi muodostunut Musiikintekijöiden tunti -keskustelu. Jäsenille on tarjolla myös lippuetu.
Etkot torstaina 1.10. – ilmoittaudu hyvissä ajoin
Tervetuloa Suomen Musiikintekijöiden etkoille Music x Media -tapahtuman yhteydessä torstaina 1.10.2026. Ilmoittautumisia otetaan vastaan rajattu määrä, joten ilmoittaudu ajoissa!
Kutsumme etkoille musiikintekijöitä, musiikin tekemisestä kiinnostuneita ja muita alan ammattilaisia. Ohjelma on vapaamuotoinen: luvassa on verkostoitumista ja kevyttä tarjoilua. Tule tutustumaan muihin tekijöihin ja ammattilaisiin!
Aika: Torstaina 1.10.2026 klo 17.00–18.00
Paikka: Tavara-asema
Ilmoittautuminen: Tällä lomakkeella.
Etkot järjestetään juuri ennen Music x Media -tapahtuman varsinaisia avajaisia. Huomioithan, että osallistuaksesi etkoille sinun tulee olla rekisteröitynyt tapahtumaan ja sinulla tulee olla lippu jompaan kumpaan varsinaiseen tapahtumapäivään.
Huomaathan, että jos ilmoittaudut ja osallistut Suomen Musiikintekijöiden etkoille ja olet jäsen, hyvitämme myös matkakuluja yhdistyksen matkakorvaussäännön mukaisesti. Emme maksa matkakuluja pelkästä Music x Media -osallistumisesta.
Olethan myös tutustunut Suomen Musiikintekijöiden lippuetuun – jäsenenä saat tapahtumaliput edullisempaan hintaan!
Musiikintekijöiden tunti perjantaina: Meneekö tää tasan?
Jakokäytännöt ja tekijöiden oikeudet musiikinteko-sessioissa
Hittibiisit tuottavat arvoa koko musiikkialalle – mutta kuinka työ sessioissa jakautuu ja kenelle tulot ohjautuvat? Kun artistin uuden singlen julkaisu lähestyy ja hype kasvaa, biisintekijät unohtuvat helposti yhtälöstä. Kenellä on oikeus päättää biisin jatkokehittelystä, ja kenellä vastuu rekisteröinnistä ja osuuksien jaosta?
Musiikintekijöiden tunnilla Music x Mediassa perjantaina 2.10.2026 musiikintekijät Kaisa Korhonen ja Kyösti Salokorpi sekä Warner Chapellin Pinja Kotila keskustelevat asioista, jotka levy-yhtiöiden A&R:ien, median edustajien ja muiden musiikkiammattilaisten on hyvä muistaa.
Tarkempi kellonaika päivittyy lähempänä tapahtumaa.
Musiikkikustantajien 50-vuotisgaalassa ehdokkaina useita musiikintekijöitä
Tänä vuonna palkintoja jaetaan kuudessa kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden avoimen kategorian teos, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä suurimuotoisissa ja pienimuotoisissa teoksissa sekä Vuoden läpimurto. Lisäksi jaetaan Nuoren tekijän stipendi ja Kunniapalkinto.
Ehdokkaat ovat nyt julki:
Vuoden biisi
Isac Elliot: Ai Että
Isac Elliot, Arttu Istala, Iiro Paakkari
(HMC Publishing)
Linda Lampenius, Pete Parkkonen: Liekinheitin
Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Vilma Lähteenmäki, Pete Parkkonen, Antti Riihimäki
(HMC Publishing, Universal Music Publishing, Warner Chappell Music Finland)
Etta: Million Dollar Smile
Arttu Istala, Emmalotta Kanth, Kaisa Korhonen, Iiro Paakkari, Kyösti Salokorpi
(Elements Music Oy, HMC Publishing)
Ares, pehmoaino: Totuus sattuu
Eeti Erätuli, Max Jacobsson, Jaakko Kiuru, Saleh Masaadi, Aino Morko, Aris Staboulis
(Elements Music Oy, Isolla Music Oy)
AHTI, Behm: Tähdet
Rita Behm, Wille Mannila, Ahti Peltonen
(HMC Publishing)
Averagekidluke: Vihaa mua
Mats Andre Andersen, Lucas Kihlman, Wille Mannila, Olli-Pekka Vuorinen
(Elements Music Oy, HMC Publishing, Kaiku Songs, Manifest Music Ltd)
Vuoden kevyen musiikin tekijä
Vilma Alina (HMC Publishing)
Emma Johansson (HMC Publishing)
Jaakko Kiuru (Elements Music Oy, Isolla Music Oy)
Wille Mannila (HMC Publishing)
Senni Rantanen (Kaiku Songs)
Los Rollos (HMC Publishing)
Kyösti Salokorpi (Elements Music Oy)
Vuoden avoimen kategorian teos
Anna minun rakastaa enemmän (elokuvan score + elokuvaan sävelletyt teokset)
Joel Melasniemi ja työryhmä Rita Behm, Camu Creutz, Sara Ryan, Leo Salminen
(Elements Music Oy)
Haitarimarinadi (albumi)
Antti Paalanen ja työryhmä Lauri Halavaara, Jarkko Meretniemi, Heidi Maria Paalanen, Saara Törmä (Elements Music Oy, Nordic Bridge Music / BMG Rights Management, Sepon Huone Oy, Zen Master Publishing Oy)
Pohjolan neito (Maiden of the North)
Ida Elina (Päivi Kujanen), Tuomas Aukio
(Bafe’s Factory)
Ämminkäiset – Suomen ämminkäiset soivina värikuvina, sarja näyttelijälle, orkesterille ja videolle
Sävellys Antti Auvinen, libretto Cécile Orblin ja libretto, kuvat, video Tuomas Kärkkäinen
(Fennica Gehrman)
Öinen madonna – Suomalaisten naisten säveltämiä yksinlauluja 1840-luvulta 1940-luvulle (nuottijulkaisu)
Toimittajat: Nuppu Koivisto-Kaasik, Timo Virtanen, Susanna Välimäki
(Fennica Gehrman)
Vuoden vientiteko
Glockenbach – Anthem (feat. Norma Jean Martine)
Joona Pietikäinen (Nordic Music Partners)
Hearts2Hearts – Style
Sara Forsberg (Nordic Music Partners)
ILLIT – GRWM (Get Ready With Me)
Elias Hjelm ja Joonas Laaksoharju (Elements Music Oy, HMC Publishing)
Innocence-oopperan menestys New York Metropolitan Operassa
Sävellys Kaija Saariaho, libretto Sofi Oksanen ja Aleksi Barrière (Edition Wilhelm Hansen)
James Marriott – Don’t Tell The Dog -albumin menestys Iso-Britanniassa
Aleksi Kiiskinen (Sentric Music Publishing)
Kalevi Ahon sävellysten levytysten kansainvälinen menestys
Kalevi Aho (Fennica Gehrman)
Liekinheitin-kappaleen kansainvälinen menestys Euroviisuissa
Lauri Halavaara, Linda Lampenius, Vilma Lähteenmäki, Pete Parkkonen, Antti Riihimäki
(HMC Publishing, Universal Music Publishing, Warner Chappell Music Finland)
Vuoden taidemusiikin säveltäjä
PIENIMUOTOISET TEOKSET
Aulis Sallinen – Shaka – melodrama lausujalle, yhtyeelle ja äänitteelle (Fennica Gehrman)
Outi Tarkiainen – Majakka (Edition William Hansen)
Matthew Whittall – The World Tree (Fennica Gehrman)
SUURIMUOTOISET TEOKSET
Joel Järventausta – Fantasy for Piano and Orchestra (Edition William Hansen)
Markku Klami – Violin Concerto: Requiem (Edition William Hansen)
Olli Kortekangas – Requiem (Sulasol)
Pasi Lyytikäinen – Concerto for piano and orchestra (Fennica Gehrman)
Outi Tarkiainen – Jubileum (Edition William Hansen)
Lotta Wennäkoski – Zelo (Fennica Gehrman)
Vuoden läpimurto
Emmi Haapaniemi (Asla Jo), (Kaiku Songs)
Helmi Hollström (helmi marleena), (Elements Music Oy)
Jaakko Kiuru (Elements Music, Isolla Music Oy)
Niko Lith (Elements Music Oy)
Tommi Kaukua (KAUKUA), (Kaiku Songs)
Ehdokkaat ovat yhdistyksen jäsenten ehdottamia ja voittajista päättävät kutsuraadit. Poikkeuksena ovat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päättää yhdistyksen hallitus. Vuoden vientiteko -palkinnon päättää Music Finland.
”Palkintogaalan ehdokkuudet kertovat kotimaisen musiikin elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Kevyen musiikin piirissä erityisesti UMK on tuottanut suuria hittejä ja ilmiöitä jo useana vuonna, ja nostanut samalla suuren yleisön tietoisuuteen hittien takana olevia huipputason tekijöitä. Avoin ja taidemusiikkikategoriat puolestaan muistuttavat sekä luovan työn että kustantajien toiminnan kirjon laajuudesta. Suurinta kasvua alalla odotetaan kuitenkin viennistä, minkä piiristä löytyy useita potentiaalisia ehdokkaita”, kommentoi ehdokkaita ja valintaprosessia Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikku.
Lastenlaulujen sävellys- ja sanoituskilpailun palkitut
Lauluntekijäyhdistys Kertsi ry täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja päätti järjestää juhlavuotensa kunniaksi lastenlaulujen sävellys- ja sanoituskilpailun. Kilpailu ja finaalikonsertti toteutettiin yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus Pessin, Lastenmusiikki ry:n ja Lasten Oman Radion kanssa.
Kilpailuun saapui yhteensä tasan sata laulua ja tuomaristo valitsi niistä kymmenen 6.6.2026 järjestettyyn finaalikonserttiin. Konsertin juonsi Vahtikoira Veikko ja finalisteja säesti duo Kim Blomberg ja Tuija Rantalainen.
Palkitut
1. sija: Aikuiset, san. ja säv. Ville Karttunen
2. sija: Heräämislaulu, san. ja säv. Lumi Ollila
3. sija: Matti-Mato, san. ja säv. Tomi Nurmi (säestyksestä vastasi Lastenmusiikkiyhtye Loiskis)
Lasten ämpäriäänestyksen voitti laulu nimeltään Linnunradan taa, san. ja säv. Ossi Oikari
Kilpailun tuomareina toimivat Heli Kajo, Luca Gargano, Jaana Niinivirta, Kim Kukkavuori ja Tuija Rantalainen
Pride-kuukausi alkoi – Suomen Musiikintekijöiden toimenpiteitä yhdenvertaisuuden kehittämiseksi
Nojaamme toiminnassamme vahvasti arvoihimme, joita ovat aktiivisuus, avoimuus ja arvostus. Näistä yhdenvertaisuuden teemaan liittyy erityisesti arvostus. Meille Suomen Musiikintekijöissä arvostus tarkoittaa kaikkien genrejen ja kaikkien musiikintekijöiden arvostamista. Emme arvota musiikkia emmekä sen tekijöitä, vaan meille kaikki genret ja tekijät ovat yhtä tärkeitä. Haluamme kuitenkin erityisesti tukea marginaalisemmassa asemassa olevaa musiikkia ja musiikintekijöitä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi erilaisten marginaaligenrejen kilpailujen tukemista.
Vuonna 2025 päivitimme yhdenvertaisuussuunnitelmamme, johon pääset tutustumaan tältä sivulta. Suunnitelmassa on esitettynä paitsi arvopohjamme ja tavoitteemme, myös käytännön toimenpiteitä yhdenvertaisuuden kehittämiseen.
Muutamia muita nostoja kuluneelta vuodelta:
Suomen yhdenvertainen musiikkiala 2040: visio, muutospolut ja toimenpiteet
Olimme mukana Equal Futures in Music 2026 -transitioareenassa, jonka tavoitteena oli etsiä strategioita Suomen musiikkialan systeemisiin tasa-arvo-ongelmiin. Areena toi yhteen 29 musiikkialan muutosvaikuttajaa. Yhdessä visioimme tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia tulevaisuuskuvia sekä muutospolkuja. Hankkeen tulokset esiteltiin Musiikkitalossa Helsingissä toukokuussa 2026 ja sen raporttiin pääset tutustumaan täältä.
Blogi: Musiikkialan yhdenvertaisuutta täytyy vahvistaa alan sisältä — kolme asiaa, jotka jokainen meistä voi tehdä
Yhteisöpäällikkömme Jojo von Hertzen kirjoitti alan ammattilaisille suunnatun blogitekstin, jossa muistutetaan pientenkin tekojen tärkeydestä. Blogikirjoituksessa nostettiin esille myös kolme konkreettista asiaa, joita jokainen tai lähes jokainen musiikkialalla toimiva voi tehdä yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Blogikirjoituksen pääset lukemaan täältä.
Musamimmien päivä 22.3.2026
Olemme toimineet Musamimmien päivä -tapahtuman yhteistyökumppanina jo vuodesta 2024 alkaen. Maaliskuun tapahtuma oli verkostoitumispainotteinen, ja siihen osallistui lähes 50 musamimmiä ja -muusua. Musamimmien päivän tavoitteena on rohkaista entistä enemmän naisia ja muunsukupuolisia henkilöitä tutustumaan musiikkialaan.
Naisten osuus jäsenistössä on kasvussa
Vuonna 2025 Suomen Musiikintekijöihin liittyi 82 uutta jäsentä, joista naisia oli 45%. Luku on selkeässä kasvussa, ja tällä hetkellä kaikista jäsenistä noin 29% on naisia.
Muita toimenpiteitä
- Vuonna 2025 osallistuimme myös Nordic and Baltic networking conference for equality and diversity in the art and culture industries -workshopiin Kööpenhaminassa. Mukana oli musiikkialan ammattilaisia ja eri järjestöjen edustajia pohjoismaista.
- Yhteisöpäällikkömme Jojo oli vieraana kattojärjestömme ECSAn podcastissa, jossa aiheena oli yhdenvertaisuuden parantaminen musiikkialalla. Jojo valittiin myös ECSAn Yhdenvertaisuus-työryhmän toiseksi puheenjohtajaksi.
- Jojo vieraili myös puhujana Jazz Camp for Girls -tapahtumassa kesäkuussa.
- Olimme yhteistyökumppaneina naisille suunnatussa Prod by me -kurssissa.
Lisäksi olemme jo aiemmin sitoutuneet Taide- ja kulttuurialan eettiseen ohjeistoon. Ohjeiston on laatinut Forum Artis joka on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.
Olemme myös laatineet yhteistyössä Teoston, Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikkikustantajien kanssa musiikkialan rekrytointiohjeen, joka listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin. Tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta ja vähentää rekrytoinnin yhteydessä koettua eriarvoisuutta alalla työskentelevien parissa.
Artikkelin kuva: Marika Saikkonen
Musiikintekijöiden kevään podcast-kausi on kuunneltavissa – kaikki viisi jaksoa ulkona nyt
Musiikintekijöiden podcastin jaksot käsittelevät musiikintekijöille keskeisiä aiheita spliteistä ja apurahoista yrittäjyyteen, mielen hyvinvointiin ja sopimuksiin – vaihtuvien asiantuntija- ja musiikintekijävieraiden kanssa. Haastattelijana toimii Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Jojo von Hertzen.
Mitä kaudella kuultiin?
Ensimmäisessä jaksossa musiikintekijät Ilon Adlercreutz ja Jonas Olsson puhuvat spliteistä: miten tekijäosuuksista sovitaan ja onko tasajako oikeasti nykypäivää?
Toinen jakso sukeltaa luovan työn ja mielen hyvinvoinnin suhteeseen. Vieraana on lauluntekijä Emmi Hakala, joka on kirjoittanut kappaleita muun muassa Iltalle, Sara Siipolalle ja Suvi Teräsniskalle. Jaksossa pureudutaan toimeentulon epävarmuuteen, työn rajaamiseen ja jaksamisen keinoihin.
Kolmannessa jaksossa selvitetään, mitä musiikintekijyys yritystoimintana käytännössä tarkoittaa. Vieraana on MYRY:n (Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n) toiminnanjohtaja Liisa Hanén, joka avaa muun muassa YEL:iin liittyviä kysymyksiä tekijän näkökulmasta.
Neljäs jakso on omistettu apurahoille: mistä niitä haetaan, miten hakemuksia tehdään ja mikä erottaa hyvän hakemuksen huonosta? Vieraana musiikintekijä Vilma Talvitie ja Musiikintekijöiden apuraha-asiantuntija Riitta Huttunen.
Viidennessä jaksossa juristi Lumi Ollila avaa musiikkialan sopimuksia ja neuvottelutaitoja sekä esittelee Musiikintekijöiden neuvontapalvelun – johon voi ottaa yhteyttä myös ilman jäsenyyttä.
Mistä kuunnella?
Jaksot löytyvät videoineen YouTubesta ja Spotifysta. Muissa suoratoistopalveluissa jaksot ovat kuunneltavissa pelkkänä äänenä. Jaksot voit katsoa ja kuunnella myös tämän sivun alalaidasta. Syksyllä kuullaan taas – ja jos sinulla on toiveita tai palautetta tulevista aiheista, ota yhteyttä: jojo.vonhertzen@musiikintekijat.fi
Kuuntele jaksot:
Jakso 1: Onko tasajako nykypäivää ja miten spliteistä sovitaan? Vieraana Ilon Adlercreutz & Jonas Olsson.
Jakso 2: Miten tasapainottaa luova työ ja jaksaminen? Vieraana Emmi Hakala.
Jakso 3: Musiikintekijyys yritystoimintana. Vieraana Liisa Hanén.
Jakso 4: Asiaa apurahoista ja niiden hakemisesta. Vieraana Vilma Talvitie & Riitta Huttunen.
Jakso 5: Neuvontapalvelut musiikintekijöille. Vieraana Lumi Ollila.
Jane ja Aatos Erkon säätiöltä jatkorahoitus valtakunnalliselle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle
Suomen konservatorioliiton koordinoima hanke kokoaa yhteen oppilaitoksia, korkeakouluja ja alan keskeisiä toimijoita rakentamaan ratkaisuja musiikkikoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämistyössä vastataan muun muassa väestörakenteen muutokseen, työelämän murrokseen, osaamistarpeiden muutoksiin, kansainvälistymiseen sekä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen.
Jatkohanke perustuu koko alan yhdessä laatimaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työhön, jonka tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen elinvoimaa, vaikuttavuutta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä.
Ensimmäisellä hankekaudella vuosina 2024–2026 kehitettiin uusia yhteistyörakenteita, oppilaitosjohtamista ja koulutuksen toimintamalleja sekä tuotettiin selvityksiä, koulutuksia ja käytännön työkaluja alan käyttöön. Syksyllä käynnistyvässä kolmivuotisessa jatkohankkeessa painopiste siirtyy mallien juurruttamiseen pysyviksi käytännöiksi ja niiden valtakunnalliseen käyttöönottoon.
– Musiikkikoulutuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja siksi koko kentällä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja yhteistä kehittämistä. Jatkohankkeen avulla voimme tukea oppilaitoksia konkreettisesti tässä muutoksessa ja vahvistaa samalla alan elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa, sanoo Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie.
Osatoteutuksissa luodaan uusia toimintamalleja eri puolilla Suomea
Hanke toteutetaan valtakunnallisena yhteistyökokonaisuutena, jossa osatoteuttajat kehittävät musiikkikoulutuksen eri osa-alueita yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
Mikkelissä rakennetaan sujuvampia koulutuspolkuja
Mikkelin musiikkiopisto jatkaa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodun yhteistyömallin jalostamista taiteen perusopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Tavoitteena on rakentaa sujuvampia opintopolkuja, vahvistaa tiedolla johtamista ja parantaa musiikkikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi hankkeessa perustetaan valtakunnallinen vertaisoppimisverkosto.
Korkeakoulut kehittävät musiikinopettajien koulutusta
Centria-ammattikorkeakoulu luo yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry:n kanssa uusia yhteistyörakenteita musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutukseen. Työssä pohditaan yhdessä joustavia koulutuspolkuja, rakennetaan uusia opintokokonaisuuksia sekä tuotetaan valtakunnallisia työpajoja ja foorumeita. Työ perustuu ensimmäisellä hankekaudella julkaistussa Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvityksessä ilmenneisiin tarpeisiin.
Turussa vahvistetaan musiikintekijyyden osaamista
Turun konservatorio edistää musiikintekijöiden työelämävalmiuksia, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on koota seudullinen musiikintekijyyden osaamisklusteri, vahvistaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä muodostaa työstä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli.
Osana kokonaisuutta Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat toteuttavat valtakunnallisen Next Level -työelämäkurssin musiikintekijyyden opiskelijoille. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulu rakentaa teemaan liittyvän musiikkipedagogien täydennyskoulutuskokonaisuuden.
Sibelius-Akatemia kehittää johtamiskoulutuksen mallia
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kehittää valtakunnallista johtamiskoulutusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaitosjohdon strategista osaamista, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaation hyödyntämistä. Mallista pyritään saamaan pysyvä osa alan koulutusrakenteita. Työssä hyödynnetään ensimmäisellä hankekaudella toteutetusta koulutuskokonaisuudesta saatuja oppeja.
Digitaalisia työkaluja ja yhteistyötä koko kentälle
Jatkohankkeen aikana tuotetaan myös valtakunnallinen digitaalinen työkalupakki, joka kokoaa hankkeessa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja työkalut oppilaitosten käyttöön. Lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja, koulutuksia ja vertaisoppimisverkostoja, joiden kautta työn tuloksia levitetään koko musiikkikoulutuksen kentälle.
Hankkeen tavoitteena on, että kehittämistyö näkyy konkreettisina muutoksina oppilaitosten arjessa sekä entistä vahvempana yhteistyönä eri koulutusasteiden ja toimijoiden välillä. Konservatorioliitto toteuttaa hankekokonaisuutta yhteistyössä Musiikkikoulutuksen visiota koordinoivan Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän kanssa vuosina 2024–2029.
Lisätietoja
Taija Lähdetie
toiminnanjohtaja
Suomen konservatorioliitto
puh. 050 329 6009
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi
Ninni Pehkonen
hankekoordinaattori
Suomen konservatorioliitto / Musiikkikoulutuksen visio 2030
puh. 045 783 76756
ninni.pehkonen@konservatorioliitto.fi
Musiikkikoulutuksen visio 2030
Musiikkikoulutuksen visio on alan yhdessä luoma vuoteen 2030 ulottuva musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuva. Visiotyö toteutettiin laajana, kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavana verkostoyhteistyönä vuosina 2019–2020. Visio jakautuu kolmeen pääteemaan ja 25 toimenpide-ehdotukseen, joiden kautta tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Visiotyötä koordinoi Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä, jossa on edustettuna laajasti musiikkikoulutuksen eri koulutusasteet.
Hanketta toteuttamassa: