Kirjoitan työkseni kappaleita eri artisteille. Puhuessani aiheesta olen huomannut, ettei kovin moni edes musiikkialan sisällä tiedä, mistä biisintekijän tulot oikeastaan muodostuvat.

Teoston tilitystiedot ovat tietysti lähtökohtaisesti luottamuksellisia. Anssi Kela avasi kymmenen vuotta sitten yhden hittibiisin tuottamat tulot, ja ajattelin samassa hengessä käydä läpi omat vuoden 2023 Teosto-tilitykseni.

Työ biisinkirjoittajana

Aloitin musiikkiuran bändissä 2000-luvun alussa, ja aloin kirjoittaa popkappaleita ammattimaisesti eri artisteille suurin piirtein vuonna 2006. Olin sessioissa vuosia tietokoneen ääressä tuottajan roolissa, mutta nykyään olen ns. topliner eli vastaan pääasiassa kertosäkeiden säveltämisestä ja tekstin kirjoittamisesta, usein yhdessä artistin kanssa.

Normaalin vuoden aikana olen 50-100 päivää studiosessioissa kirjoittamassa kappaleita eri artistien ja tuottajien kanssa – olen tehnyt joskus enemmänkin, mutta olen huomannut, että tällä tahdilla musiikin laatu pysyy hyvänä eivätkä ideat ehdy. Välillä teen töitä menestyneiden artistien, välillä vasta uraansa aloittelevien kanssa.

Kaikki kirjoitetut kappaleet eivät ikinä päädy julkaisuun, eikä kaikista julkaistuista biiseistä tule hittejä. Hyvänä vuonna syntyy ehkä 10 jonkinasteista hittiä, ja vuosien varrella julkaistuja biisejä on kertynyt kaikkiaan joitakin satoja.

Minulla on kustannussopimus Elements Musicin kanssa ja teen usein kappaleita suurten levy-yhtiöiden artisteille, mutta toisin kuin monet luulevat, levy-yhtiöt ja kustantamot eivät maksa työstä palkkaa biisintekijöille. Biisintekijä elää kirjoittamiensa kappaleiden tekijänoikeustuloilla: jokainen radiosoitto, suoratoisto ja live-esitys tuottaa pienen summan rahaa, jonka Teosto kerää ja tilittää tekijälle.

Vuoden 2023 tilitys

Vuonna 2023 sain tilitystä 268 eri kappaleesta, joista vanhimmat on julkaistu vuonna 2002. Näille kappaleille kertyi vuoden 2023 tilityskaudella noin 20 000 radiosoittoa ja 43 miljoonaa suoratoistoa esimerkiksi Spotifyssä ja YouTubessa.

Kappaleiden oikeudet jakaantuvat yleensä useiden tekijöiden ja heidän kustantajiensa välille. Omat osuuteni vaihtelevat täydestä sadasta prosentista parin prosentin sovitusosuuteen, mutta keskimäärin omistan noin 25% tillityksessä listattujen kappaleiden tekijänoikeuksista.

Teosto tilitti minulle näistä soitoista vuoden 2023 neljässä tilityksessä noin 47 000 euroa (brutto ennen veroja ja YEL-maksuja).

Mitkä kappaleet tuottivat eniten?

Tilitykset ohjautuvat tekijälle aina pienellä viiveellä, joten vuonna 2023 julkaistut kappaleet eivät vielä näy tilityksissä.

Viisi eniten tuottavaa kappaletta vuoden 2023 tilityksessäni olivat

• Teflon Brothers: Maradona
  (K. Salokorpi / R. Asikainen) 2014
• Elastinen: Supervoimii
  (K. Laiho / K. Salokorpi / O. Vuorinen / L. Mellberg) 2018
• Annika Eklund: Shanghain valot
  (K. Koskinen / K. Salokorpi) 2006
• Ilta: Ei kukaan muu
  (K. Salokorpi / I. Silva / L. Salminen) 2022
• Ege Zulu: Melankolia
  (E. Mokulu / K. Salokorpi / S. Masaadi) 2022

Nämä viisi kappaletta tuottivat yli kolmanneksen tuloistani – pelkästään Maradonan osuus oli yli 5000 euroa. Isojen hittien lisäksi on pitkä lista kappaleita, jotka tuottavat joitakin kymmeniä tai satoja euroja vuosittain.

Kuten voi huomata, vanhojen kappaleiden osuus on merkittävä. Jos ei puhuta Sandstormin kaltaisista kansainvälisistä jättihiteistä, yhden tai kahden hittibiisin tekijänoikeustuloilla ei rikastu tai edes pääse normaaleihin vuosituloihin. Omat tuloni ovat vuosien varrella vähitellen kasvaneet muistuttamaan normaalin työssäkäyvän ihmisen palkkatasoa ns. back-katalogin kertyessä. Jos muistan oikein, sain vuonna 2016 ensimmäiset yli 30 000 euron tilitykset, ja siinä vaiheessa hyllyssä oli jo pino kulta- ja platinalevyjä.

Toisaalta biisit ovat eräänlaista pääomaa, joka tuottaa korvauksia niin kauan kuin kappaleita jossain kuunnellaan – toivon mukaan vielä vuosikymmenien ajan. Tämä onkin hyvä asia siinä mielessä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät kerryttäisi eläkettä lainkaan, ellen sitä itse maksaisi yrittäjän YELin muodossa.

Missä kappaleita on kuunneltu?

Tilityksistäni löytyy dataa vuoden 2023 neljän kvartaalin excel-tiedostoissa yhteensä yli 100 000 riviä. Noin puolet riveistä on 0,01-0,10 euron mikrotillityksiä: esimerkiksi Jannalle kirjoittamamme kappale on kuunneltu paikallisradion aamushowssa, tai jokin Robinin vanha albumiraita on striimattu 82 kertaa. Suurimmat yksittäiset tilityserät – puhutaan kymmenistä euroista yhdellä taulukkorivillä – on maksettu, kun kappaleita on soitettu stadionkonserteissa tai televisio-ohjelmissa.

Tulonlähteet jakautuvat näin:

• Radio, TV ja taustamusiikki (joka tarkoittaa pääasiassa radiota, joka soi kaupassa tai ravintolassa) 48%
• Online-kuuntelu (Spotify, YouTube jne) 33%
• Tapahtumat, eli konsertit jne 12%
• Loput 7% muodostuu esimerkiksi kopioinnin hyvitysmaksuista, AV-tuotannoista ja lainauskorvauksista.

Teen musiikkia pääasiassa Suomeen, joten tuloista noin 95% oli kotimaisesta kuuntelusta. Teosto-tulojen lisäksi sain joitakin satoja euroja suoria biisinkirjoituspalkkioita esimerkiksi Vain elämää -versioiden kehittelystä.

Koska tilitysdataa on valtava määrä, virheitäkin tapahtuu: Intiasta ja Etelä-Afrikasta tilitettiin YouTube-kuunteluita, joiden pitäisi luultavasti kohdistua jollekin toiselle samannimiselle kappaleelle (tein reklamaation ja poistin nämä tiedot laskuista). Toisaalta erään oman biisini radiosoitosta ohjautuu vuodesta toiseen rahaa armeijan torvisoittokunnan levyttämättömälle sovitusversiolle (tämäkin on reklamoitu).

Suoratoisto tulonlähteenä

Työskentelen paljon rap- ja popartistien kanssa, joiden biisit keräävät Spotifyssä usein miljoonia soittokertoja. Muso.AI -palvelun mukaan biisejäni on kaikkina aikoina striimattu eri alustoilla yli 360 miljoonaa kertaa, ja onlinen osuus tilityksestä onkin kasvanut.

Saksalaisen GEMAN 2022 tutkimuksen mukaan biisintekijän osuus suoratoistopalveluiden tulonjaosta on kuitenkin keskimäärin alle 10%.

Esimerkki: jokaista 10 000 euroa kohden, jonka tekijä saa tilitystä kappaleensa Spotify-soitoista, kappale on kerännyt yhteensä noin 100 000 euroa liikevaihtoa suoratoistopalveluun. Spotifyn oma osuus on tästä 30 000 euroa. 55 000 euroa jakautuu levy-yhtiön ja artistin kesken prosentilla, joka on kirjattu levytyssopimukseen – keskimäärin tästä päätyy siis vähän alle 13 000 rojaltina artistille. Levy-yhtiö maksaa osuudestaan tuottajan ja masteroijan palkkiot ja vastaa promosta. Kustantaja saa noin 5 000 euroa.

Suuret levy-yhtiöt tekevät suoratoiston aikakaudella ennätysvoittoja. Siitä tosin suurin osa, jopa yli 85% tuotosta, muodostuu vanhan back-katalogin kuuntelusta.

Mielestäni suoratoistopalveluiden kolmannes on kohtuuttoman suuri, ja kasvattaisin tietysti mielelläni varsinaisen taiteellisen työn tekijöiden osuutta. Artistin ja biisinkirjoittajien – siis niiden alkutuottajien, joita ilman kappaletta ei taatusti olisi olemassa missään muodossa – prosentit ovat yhteenlaskettunakin alle neljänneksen koko kakusta.

Popmusiikin ammattilaisen asema

Monet taidemusiikin instituutiot pyörivät pääasiassa tukien varassa, mutta popmusiikki on lähtökohtaisesti tuottavaa ja työllistävää liiketoimintaa.

Kaikki lähtee hyvästä biisistä. Artisti tarvitsee hittejä myydäkseen kiertueen, mainosradio taistellakseen kohderyhmän kuulijoista, striimauspalvelu saadakseen innokkaita tilaajia. Voisi siis ajatella, että koska biisintekijät ovat välttämätön osa koko musiikkibisnestä, olisi kohtuullista että päätoimisesta työstä saisi riittävän toimeentulon.

Hitintekijöiden kannalta ensimmäiset ammattilaisvuodet ovat kuitenkin hankalia: studiosessioille on varattava mahdollisimman paljon aikaa, mutta samaan aikaan tulot ensimmäisistä hiteistä eivät vielä riitä elämiseen. Biisejä kirjoittavilla artisteilla on lisäksi keikkaliksansa ja tuottajilla tuotantopalkkionsa, mutta kuinka todennäköistä päätoimisella säveltämisellä ja sanoittamisella on tulla toimeen?

Suomi on pieni markkina- ja kielialue, ja puhtaasti tekijänoikeustuloilla itsensä elättävien, kaupallisesti menestyneiden tekijöiden joukko on melko pieni. Arvioisin karkeasti, että 50 000 euron tekijänoikeustuloihin yltää vuosittain maksimissaan 50 kotimaista elossaolevaa musiikintekijää.

Suurin osa popmusiikin tekijöistä on yksinyrittäjinä tai freelancereina eräänlaisessa kuolleessa kulmassa: liian pieniä yritystukiin, liian yrittäjämäisiä sosiaaliturvaan ja liian kaupallisia taiteen apurahoihin. Yllättävän monet hyvätkin kirjoittajat tekevät musiikin ohella ajoittain muita töitä. Kustantamon housewriterina voi toki myös nostaa kustantajalta jonkin verran ennakkoa (eli omia tulevia tekijänoikeustulojaan), mutta liiallinen taloudellinen riippuvuus ennakoista heikentää musiikintekijän neuvotteluasemia suhteessa kustantajaan.

Jos musiikkialalle todella halutaan jatkossa kasvua ja vientiä Ruotsin jalanjäljissä, jonkinlainen uran alkuvuosille suunnattu taloudellinen tuki auttaisi seuraavan sukupolven nuoria lupauksia keskittymään päätoimisesti musiikintekemiseen.

Kyösti Salokorpi

Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen