Ministeritapaaminen luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämisestä
Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Kaija Kärkinen osallistui 23.3.2022 sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen ja työministeri Tuula Haataisen järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämisestä. Kärkinen toi esiin puheessaan sosiaaliturvan keskeisimpiä ongelmia luovan työn tekijöiden ja erityisesti musiikintekijöiden näkökulmasta.
Arvoisat ministerit Sarkkinen ja Haatainen, kiitos kutsusta pyöreään pöytään, tärkeän aiheen ympärille.
Korona on tehnyt näkyväksi ongelmat, jotka ovat olleet olemassa jo kauan.
Musiikkiala oli yksi suurimmista kärsijöistä. Kun konsertit ja festivaalit peruttiin, monet alan itsensätyöllistäjistä jäivät ilman töitä. He ovat yksinyrittäjiä, ammatinharjoittajia, pätkä-, keikka-, tunti- ja kausityössä palkansaajina. Freelancereita, joiden sosiaaliturva on ollut jo ennestään heikko. Musiikintekijät myös menettivät tekijänoikeustulonsa elävän musiikin alueelta, ja se näkyy viiveellä, mutta pitkään meidän toimeentulossamme.
Keskeisin ongelma on, että suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista kulttuurialalla tehtävää työtä oikeaksi työksi.
Työttömyysjaksot ovat yleisiä. Se ei ole aina oikeaa työttömyyttä, vaan töiden välistä aikaa. Tekijänoikeusaloilla nopeimmillaan kvartaalitilitys: on myös tulojen välinen aika.
Työssäoloehtoa on ollut vaikea satunnaisten palkkatulojen kanssa saavuttaa, vaikka tulojen määrä on saattanut olla kohtuullinen. Ehdon euroistaminen vuoden 2023 alusta saattaa helpottaa tilannetta, mutta ei ratkaise töiden välisen ajan ongelmaa.
Koska itsensätyöllistäjiä on vaikea lokeroida, viranomaiset tulkitsevat heidät usein yrittäjiksi, vaikkei yritystä eikä toiminimeä ole. Rajoitusten aikana he olivat oikeutettuja työttömyysturvaan, mutta sen pitäisi olla mahdollista normaaliaikanakin, juuri tuon työnvälisen ajan takia. Vaihtoehto toki voisi olla perustulonkaltainen ratkaisu. Kokeilussa kulttuurialat valitettavasti ohitettiin täysin.
Työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan tekee epävarmaksi sekin, että kohtelu KELAssa ja TE-palveluissa riippuu virkailijasta: samassa tilanteessa olevat tuen hakijat ovat saaneet ristiriitaisia päätöksiä, ja mm. ammattitaidon ylläpidosta tai palkattomasta harjoittelusta on jätetty tukien ulkopuolelle.
Luovien alojen sosiaali- ja työttömyysturva-asioiden keskittäminen asiaan vihkiytyneille virkailijoille/toimipisteille poistaisi kohtuuttoman ristiriitaisetkin tulkinnat päätöksissä.
Paljon keskustelua on käyty siitä, pitäisikö kaiken luovan työn olla vakuutettuna yhdessä paikassa. Se olisi hienoa tietysti, mutta nykyjärjestelmä ei toimi siinäkään. Apurahalla työskentelevät taiteilijat ovat vakuutettuja maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tekijänoikeustuloa ei kuitenkaan voi huomioida MYEL-työtulossa.
Monet musiikkialan yksinyrittäjät ovat YELin piirissä, mutta YEL-maksut haukkaavat liian suuren osan freelancerin pienistä ja epäsäännöllisistä tuloista nostamatta hänen ansioturvaetuuksiensa tasoa perusturvan yläpuolelle. YEL kuitenkin sallii eläketurvan kartuttamisen tekijänoikeustuloilla, joten matalammalla tulorajalla ja kohtuullisemmalla vakuutusmaksulla se voisi tekijänoikeusaloilla olla mahdollinen. Samalla myös muiden pienyrittäjien asemaa parannettaisiin.
Kiitän lämpimästi kaikkien musiikintekijöiden puolesta kauan odotetusta päätöksestä, jolla luovutaan tekijänoikeustulojen sovittelusta työttömyysturvassa. Ensi vuoden alusta ne eivät enää leikkaa etuuksia, joita eivät ole kerryttäneetkään.
Toivon että nyt uudistustyön aikana hyödynnettäisiin kaikkea sitä tietoa ja kokemusta, mitä meillä eri alojen järjestöissä jäsentemme kautta on olemassa, ja kaikkien alojen freelancerit ja itsensätyöllistäjät viimeinkin saisivat sosiaaliturvassa yhdenvertaisen kohtelun muiden työntekijöiden kanssa.
Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät
Lukuvinkkejä:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143079/YP2104_Junnilainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2020/taiteen_ja_kulttuurin_barometri_2019.pdf