Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö: näillä EU-tason toimenpiteillä mahdollistetaan musiikin tekemisen toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö: näillä EU-tason toimenpiteillä mahdollistetaan musiikin tekemisen toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa

Lue koko englanninkielinen tiedote ja manifesti alta.

As the European Union is now reflecting on its policy priorities for the next five years, the European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) publishes today its Manifesto. With 19 concrete recommendations, ECSA’s Manifesto aims to shape policies at the European level to improve the lives and working conditions of music authors, while supporting the growth and sustainability of the entire music sector.

In today’s digital economy, our members face various critical issues, including AI companies using their works without consent or transparency, dismal streaming royalties, unfair contractual practices, and a pervasive lack of transparency and accountability across the music industry. In the past years, EU institutions and several European countries adopted various recommendations and actions to tackle those challenges.[1] However, policymakers now need to deliver on their commitments to ensure more fairness for music creators across the music sector. With this manifesto, ECSA asks policymakers to turn these initiatives into reality, provide a sustainable future for composers and songwriters, and send a strong signal to future generations who who aspire to write, compose and create – while be fairly remunerated for their creations.

As outlined by ECSA President Helienne Lindvall: “Today, composers and songwriters are subject to AI companies using their works without consent nor transparency, a broken music streaming landscape, and unfair contractual practices – making it harder and harder to survive even for music authors whose works are enjoyed far and wide. With this manifesto, we want to convey concrete recommendations for policy makers to enact in order to tackle these challenges, so that we can achieve an equitable, sustainable – even thriving – future for European music creators.”

[1] The European Parliament’s report on music streaming, its resolutions to improve the social and working conditions of artists and workers and prevent unfair contractual practices such as buyouts in the cultural sector, and the One Voice for European Music initiative, supported by various Council Presidencies.

Key points

  • Ensure generative AI respects the rights of creators, and the fundamental principles of consent, transparency and remuneration.
  • Fix music streaming and make it sustainable for music creators by implementing the European Parliament recommendations adopted in 2024.
  • Ensure fair and balanced contracts to improve the working conditions of composers and songwriters.
  • Adopt a comprehensive strategy to ensure the sustainability of the European music sector, as outlined by the 2024 One Voice for European Music report.

ECSA Manifesto – Action points

Musiikin luova alkutuotanto: kulttuuripoliittinen selonteko vahvistamaan luovan alan tulevaisuutta

Musiikin luova alkutuotanto, johon kuuluvat Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät, on antanut lausuntonsa vuoden 2024 kulttuuripoliittisesta selonteosta. Lausunnossa korostetaan kulttuurin ja luovan alan pitkäjänteistä kehittämistä, joka toimii myös suomen kasvun moottorina.

Musiikin luova alkutuotanto edustaa noin 40 000 kotimaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Sen tavoitteena on Suomi, jossa musiikilla on entistä suurempi arvo niin yksilölle, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Lausunnossaan neljä järjestöä ilmaisevat tukensa selonteon visiolle, tavoitteille ja toimenpide-ehdotuksille, mutta korostavat erityisesti selkeän toimintasuunnitelman ja riittävän rahoituksen merkitystä.

Kannatus selonteon visiolle ja tavoitteille

Kulttuuripoliittisen selonteon vision mukaan kulttuuri on 2040-luvulla Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka edistää kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Lausunnossaan musiikkiala näkee tärkeänä, että tavoitetila konkretisoituu pitkän aikavälin suunnitelmana, johon sitoutuvat laajasti niin poliittiset päättäjät kuin muut sidosryhmät. Selonteosta onkin luvattu laatia erillinen toimeenpanosuunnitelma mittareineen.

”Kulttuurin ja luovan alan kehittäminen edellyttää, että selonteolle asetetaan selkeitä tavoitteita, joille annetaan realistiset toteutumisen mahdollisuudet ja seuranta. Mitä selkeämmät tavoitteet kulttuuripoliittisella selonteolla on, sitä vahvemmin se sitouttaa tekemään taiteen ja kulttuurin asemaa parantavia päätöksiä.”

Lausunnossa ilmaistaan myös tuki selonteon neljälle tavoitteelle:
1. Kulttuuri on muutosvoima
2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa
3. Kulttuuri on jokaisenoikeus
4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista

Erityistä huomiota järjestöt kiinnittävät tavoitteeseen 2, joka korostaa tekijöitä ja sisältöjä. Tässä keskeisessä roolissa on selonteon toimenpidekokonaisuus nro 3.2, jossa painotetaan korvaus-, palkkio- ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta.

”Luovan alan tekijöiden ansaintaa tulee vahvistaa alusta- ja tekijänoikeustaloudessa. Tekijöille kuuluu reilu osuus siitä rahasta, jota luovilla sisällöillä eri alustoilla tehdään. Tämä ei onnistu ilman ajantasaista sääntelyä, sillä teknologia ja kansainväliset markkinat kehittyvät vauhdilla. Myös selonteossa mainittu epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien ongelmien korjaaminen on avainasemassa, jotta omaa ammattia voi tulevaisuudessa järkevästi harjoittaa”, lausunnossa todetaan.

Kiireellisimmät toimenpiteet: rahoituksen ennakoitavuus ja tekijänoikeuksien turvaaminen

Musiikin luova alkutuotanto nostaa kiireellisimpinä selonteon toimenpide-ehdotuksina esiin kohdan 3.7. jonka tavoitteena on kulttuurin kukoistavan toimintaympäristön rakentaminen. Tämä edellyttää luovien alojen rahoituksen ennakoitavuuden parantamista ja rakenteiden kehittämistä. Selonteko asettama tavoite luovan talouden BKT-osuuden kaksinkertaistamisesta vaatii selkeitä rahoituslinjauksia.

“Selonteon yhteydessä tulisikin linjata julkisen rahoituksen tavoitetilasta sekä niistä toimenpiteistä, joilla Suomi nostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen ensin yhteen, ja sitten EU-tavoitteiden mukaiseen kahteen prosenttiin valtion budjetista. Vaikka tällä kaudella ei suuria lisäpanostuksia saataisi, hallituksen tulisi kuitenkin pidättäytyä toimenpiteistä, joilla se toimii suoraan selonteon tavoitteita vastaan”, lausunnossa painotetaan.

Rahoituksen ennakoitavuuden lisäksi tekijänoikeuksien suojaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä luovien alojen kestävälle tulevaisuudelle. Selonteon linjaukset tekijänoikeuksien kehittämisestä, erityisesti digitaalisten alustojen aikakaudella, ovat tärkeitä. Keskeiseksi toimenpiteeksi nostetaan selonteossa mainittu tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden taloudellisten ja moraalisten oikeuksien turvaaminen, joka vaatii ajantasaista sääntelyä sekä tehokasta oikeuksien lisensiointia. Selonteossa vaaditaan myös, että tekoälymarkkinoiden kehittyessä on otettava tasapainoisesti huomioon myös tekijöiden oikeuksiin ja käytön korvaamiseen liittyvät intressit.

Kulttuuri elinkeinopolitiikan keskiöön

Selonteon tavoitteiden onnistuminen edellyttää kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan tiiviimpää yhteyttä. Musiikin luova alkutuotanto peräänkuuluttaa luovien alojen nostamista osaksi Suomen elinkeinopolitiikan ydintä. Kulttuuriala on kasvava talouden osa-alue, joka tarvitsee omat rahoitusmallinsa ja tukirakenteensa, ja sen potentiaali vientimarkkinoilla on valtava.

Musiikin luova alkutuotanto toivoo, että kulttuuripoliittinen selonteko luo vahvan pohjan tälle kehitykselle ja sitouttaa niin poliittiset päätöksentekijät kuin koko yhteiskunnan rakentamaan kestävämpää ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta kulttuurin keinoin. Lausunnossa nostetaan esiin erityisesti selonteon kohdassa 3.4 mainitut tavoitteet uudistumisesta, kestävyydestä ja kasvusta.

“Pidämme tärkeänä, että kulttuuri- ja luoville aloille luodaan soveltuvia rahoitusmalleja, alan toimijat tunnistetaan entistä paremmin yritysrahoituksen asiakkaina ja että rahoitusinstrumentteja sovelletaan tukemaan joustavasti myös pieniä ja alkuvaiheen yrityksiä. Erityisen keskeistä on varmistaa, että luovien alojen toimijoilla on selonteon mukaisesti mahdollisuus hyötyä myös valtion TKI-rahoituksesta”, lausunnossa todetaan.

Myös kulttuurin potentiaali vientituotteena on ilmeinen. Siksi lausunnossa nostetaan esiin myös kohdassa 3.8. mainittu kansainvälistymisen tukirakenteiden vahvistaminen ja kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuudet työskennellä ja verkostoitua ulkomailla.

Musiikkiala mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen

Musiikin luovan alkutuotannon järjestöt näkevät keskeisenä tehtävänään toimia asiantuntijana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa, erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä ja luovan alan kasvustrategian laatimisessa. Yhteenliittymällä on vankkaa osaamista aineettoman oikeuksien hyödyntämisestä sekä kontaktit alan ruohonjuuritasoon, ja se tarjoaa asiantuntemusta selonteon jatkotoimien kehittämiseen.

Kulttuurialalla on kykyä ja halua tuottaa kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomelle. Siksi on erityisen tärkeää, että toimeenpanosuunnitelma takaa taiteen ja kulttuurin toimijoille laajan työkalupakin ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi.

Selonteon vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että se ei jää ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiaksi, vaan se määrittää jatkossa poikkihallinnollisesti kaikkea kulttuurin kannalta merkittävää päätöksentekoa hallintorajoista riippumatta. Selonteon ohjausvaikutuksen tulee ulottua erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimintaan, ja kansainvälistymisen ja viennin osalta myös ulkoministeriön toimintaan.

Lue koko lausunto

Jäsenetu: 100 suomalaista musikaalilaulua -nuottijulkaisun ennakkotilaus

100 suomalaista musikaalilaulua -nuottikokoelma

100 suomalaista musikaalilaulua -nuottikokoelma on kolmiosainen nuottikirjaprojekti, joka tähtää Toivelaulukirja-tyyppisen nuottikokoelman tuotantoon ja julkaisuun. Nuottikokoelmaan kerätään keskeisimmät ja merkittävimmät teokset ja kappaleet suomalaisen musikaalin yli satavuotisen historian ajalta – kahdella kotimaisella kielellä.

Nuottikirjojen sisällöt kootaan alustavasti seuraavien otsikoiden alle:

Osa 1: 2000-luvun musikaali

Osa 2: Tukkijoelta Toksiseen kabareehen

Osa 3: Musikaali kuuluu kaikille

Tilaa nuottikirjajulkaisun ensimmäinen osa ennakkoon

Suomen Musiikintekijöiden jäsenenä saat mahdollisuuden tilata ensimmäisten joukossa ainutlaatuista, ennenjulkaisematonta nuottimateriaalia merkittävimpien kotimaisten musikaaliteosten musiikista pianolle ja laululle sovitettuna. Julkaisu toimii myös toimitettujen teosesittelyjen muodossa oppimateriaalina kotimaisen musiikkiteatterin historiaan ja sen vaiheisiin.

Jäsenetuhinta

Nuottikirjan ennakkotilaajan hinta Suomen Musiikintekijöiden jäsenille : 39 €/kpl (sis. ALV*, normaalisti 49€/kpl), 400€/10kpl (sis. ALV*). *Hintaan saattaa vaikuttaa mahdollinen ALV-kannan muutos.

Ennakkotilaukset ja muut aiheeseen liittyvät yhteydenotot: smk@mdcompany.fi. Mainitse viestissäsi olevasi Suomen Musiikintekijöiden jäsen, niin saat alennuksen. Tarjous on voimassa lokakuun 2024 loppuun.

MD Company

MD Company on säveltäjä-kapellimestari Eeva Kontun johdolla käynnistänyt Suomalaisen musiikkiteatterin kehityshankkeen, jonka tavoitteena on tuoda kotimaista musiikkiteatteria näkyvämmäksi teatterien ohjelmistoihin ammattilaisten, alaa opiskelevien sekä harrastajien saataville. Hankkeen osat ovat:

Nuottijulkaisu: 100 suomalaista musikaalilaulua
Suomalaisen musikaalin digitaalinen konserttisarja
Uusien musikaalien teoshautomo

Lue lisää

MD Company

Suomalaisen musiikkiteatterin kehityshanke

 

 

Kulttuuripoliittinen selonteko voi olla vahva väline vaikuttaa – myös rahoitukseen

Hallituksen lausuntokierrokselle lähettämän kulttuuripoliittisen selonteon tarkoitus on tuottaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistava tulevaisuuskuva. Teoston, Suomen Säveltäjien, Suomen Musiikintekijöiden ja Suomen Musiikkikustantajien eli musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontapäällikkö Iiris Suomela listaa askeleet kunnianhimoiseen ja selkeään tulevaisuuskuvaan.

Politiikan välineenä selonteko on yksi pitkäjänteisimmistä ja voimakkaimmista: parhaimmillaan se sitouttaa kaikki puolueet tietyn toimialan merkittävien edistysaskelten tueksi. Selontekojen kuninkaana voi pitää puolustusselontekoa, joiden avulla linjattiin aikanaan 10 miljardin euron hävittäjähankinnoista.

Vastaavan tason vaikuttavuuteen ja pitkäjänteisyyteen on tietysti pyrittävä myös kulttuuripoliittisen selonteon kohdalla, vaikka se onkin haastavaa keskellä nykyhallituksen historiallisia kulttuurileikkauksia. Osittain haasteeksi saattaa muodostua myös se, että eduskuntaa ei kuultu selonteon valmistelun aikana juuri lainkaan, vaikka parlamentaarisuus edellyttää kaikkien eduskuntapuolueiden osallistumista ja sitoutumista. Kulttuurin kenttää kuitenkin kuultiin laajasti, mikä tuokin selontekoon moniäänisyyttä. Suomalaisen kulttuurin kannalta olisi tavoiteltavaa, että kaikki puolueet ottaisivat selonteon omakseen kaikista haasteista huolimatta.

Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet kulttuuripoliittiselle selonteolle voi kiteyttää neljään nostoon.

Luovalla työllä pitää tulla toimeen

Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Yksi näistä tavoitteista on se, että kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa tulevaisuuden kulttuuripolitiikassa. Tähän ylätason tavoitteeseen on helppo yhtyä.

Tarvitaan kuitenkin ylätason lausumia tarkempia linjauksia, jotta tekijöiden asema saadaan oikeasti turvattua. Luovalla työllä kuten musiikin tekemisellä pitää voida tulla toimeen. Tekijöille kuuluu siis reilu osuus siitä rahasta, jota musiikilla tehdään – syntyivät tulot sitten sosiaalisen median, striimauspalveluiden tai keikkojen kautta. Tämä ei onnistu ilman ajantasaista sääntelyä, sillä teknologia ja kansainväliset markkinat kehittyvät vauhdilla.

Siksi onkin hyvä, että selonteossa on tunnistettu tekijänoikeuden asema ja merkitys luovan talouden kivijalkana. Se ottaa kantaa vahvasti myös sen puolesta, ettei teknologisen kehityksen ei tule syrjäyttää luovaa työtä ja että tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet tulee turvata myös tekoälyn aikakaudella.

Kulttuuri kasvua rakentamaan

On korkea aika nostaa luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen, sillä Suomen talouden tulevaisuus on monella tapaa kiinni luovien alojen menestyksestä. Vaikka selonteko mainitseekin, että kulttuurista on tullut arvostettua perusteollisuutta ja se tukee maamme elinkeinopoliittisia tavoitteita, lisää kunnianhimoa ja konkretiaa kaivataan.

Tämä työ onkin vihdoin pääsemässä käyntiin pitkän odotuksen jälkeen. Kasvustrategian suuntaviivat on viitoitettu hyvin jo monissa aiemmissa hankkeissa ja raporteissa, kuten viime vuonna julkaistuissa kasvusopimuksissa, , joissa luovan alan toimijat olivat laajasti mukana.

Kulttuurin rahoitus ja rakenteet on korjattava

Selonteon taustalla kytee syvä ristiriita: luonnoksessa listattuihin tavoitteisiin pääseminen ei onnistu ilman lisärahoitusta, mutta samalla hallitus toimii päinvastaisesti ja leikkaa kulttuurista historiallisen paljon. Mikä siis avuksi – mitä järkeä selonteossa edes on tässä tilanteessa?

Rahoituksen osalta selonteon keskeinen tehtävä on turvata pidemmän aikavälin suunta. Vaikka tällä kaudella ei suuria lisäpanostuksia saataisi, pitkän aikavälin näkymistä voidaan linjata jo nyt.

Valtion panostuksia tarvitaan, sillä mikään muu toimija ei pysty takaamaan riittävän pitkän aikavälin rahoitusnäkymiä. Tämä pitkäjänteisyys vauhdittaa myös yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin panostuksia suomalaiseen kulttuuriin.

Kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä tulisikin linjata julkisen rahoituksen tavoitetilasta sekä niistä toimenpiteistä, joilla Suomi nostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen ensin yhteen ja sitten EU-tavoitteiden mukaiseen kahteen prosenttiin valtion budjetista.

Tällaista pitkän aikavälin rahoitusnäkymää ei selonteosta kuitenkaan toistaiseksi löydy, vaikka tavoitteesta ollaan eduskuntapuolueiden kesken laajasti samaa mieltä. Myös kulttuurin kentältä saatu kyselypalaute sekä useissa kuulemistilaisuuksissa käyty keskustelu nostivat rahoitustilanteen korjaamisen keskeisimmäksi tavoitteeksi.

Kulttuurin tulevaisuus turvattava

Suomalaisella taiteella ja kulttuurilla ei ole tulevaisuutta, ellei tämän päivän lapsilla ja nuorilla ole laajoja ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja tehdä taidetta. Tämä seikka onkin selonteon luonnoksessa kohtuullisen hyvin tunnistettu.

Tulevien vuosien tärkeimpien edistysaskelten linjaaminen edellyttää priorisointia. Mitä selkeämmät tavoitteet kulttuuripoliittisella selonteolla on, sitä vahvemmin se sitouttaa puolueet tekemään taiteen ja kulttuurin asemaa parantavia päätöksiä. Siksi on hyvä, että selonteon lausunnoilla oleva luonnos on kohtuullisen maltillisen mittainen. Kirkastamisen varaa tosin on, jotta selonteosta saadaan linjakas. Näin saadaan vaikuttava selonteko, jolla on oikeasti väliä politiikan arjessa.

Selonteolle luvataan laatia erillinen toimeenpanosuunnitelma mittareineen. Koska tavoitteita on paljon, tämä tuoneekin selontekoon tarvittavaa konkretiaa. Eteneminen askel askeleelta kohti tavoitetilaa on tarpeen erityisesti vaikeina aikoina.

Top 20 Future Hitmakers -kurssin haku on avoinna!

Kenelle kurssi on tarkoitettu?

Kurssille haetaan nuoria, lupaavia, aloittelevia musiikin tekijöitä, joilla on jo kokemusta biisien tekemisestä. Kurssi soveltuu myös tekijöille, jotka ovat jo osittain musiikkialalla tai menestyksen kynnyksellä.

Rohkaisemme hakemaan kaikkia sukupuoleen, kansalaisuuteen tai kulttuuritaustaan katsomatta. Arvostamme kaikkia tasapuolisesti ja tuemme monimuotoisuutta myös kurssilaisia valitessa. Oleellista on hakijan halu tehdä musiikin tekemisestä ammatti ja into luoda uutta musiikkia myös muille artisteille.

Hakijan eduksi katsotaan co-write -kokemus ja kiinnostus suunnata kansainvälisille markkinoille pop-musiikin tekijänä.

Kurssi on kohdennettu ensisijaisesti noin 17–30-vuotiaille musiikintekijöille, sillä kurssin tarkoitus on kannustaa nimenomaan nuoria musiikintekijöitä alalle, mutta myös muun ikäiset voivat hakea mukaan.

Kurssi järjestetään pääosin suomeksi ja useat luennoitsijat ovat suomenkielisiä, mutta tuemme mielellämme myös niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Olisi kuitenkin hyvä, jos ymmärrät suomea sen verran, että luentoja on mahdollista seurata.

Mitä kurssilla tehdään?

Kurssilla tunnetut musiikintekijät kertovat työskentelytavoistaan, biisiensä synnystä ja urapoluistaan. Lisäksi kustannus- ja levy-yhtiöiden edustajat valottavat alan lainalaisuuksia ja toimintamalleja sekä vinkkaavat, miten aloittelevat tekijät pääsevät mukaan bisnekseen. Kurssilla käsitellään myös kansainvälistä uraa, niin tekijöiden kuin kustantajienkin näkökulmasta.

Osallistujat pääsevät myös harjoittelemaan biisien tekoa co-write-tiimeissä. Jokaisella kurssikerralla jaetaan liidit, joiden pohjalta tiimin tulee tuottaa demo seuraavaan kurssikertaan mennessä. Kurssilaiset saavat biiseistään palautetta alan ammattilaisilta. Kurssi huipentuu toukokuussa studiopäivään, jossa kurssilaiset tekevät päivän aikana co-write-tiimissä biisin.

Kurssilla korostuu myös tiivis yhteistyö musiikkialan eri toimijoiden kanssa.

Kurssin järjestävät yhteistyössä Teosto, Suomen Musiikkikustantajat rySuomen Musiikintekijät ja Music Finland.

Vuoden 2025 kurssin aikataulu

Future Hitmakers koostuu noin seitsemästä kurssikerrasta ja yhdestä studiosessiosta.

  • Kurssi järjestetään seuraavan kerran tammi-toukokuussa 2025
  • Haku vuoden 2025 kurssille aukeaa tiistaina 1.10.2024 ja päättyy sunnuntaina 3.11. klo 23.59.
  • Valinnat seuraavalle kurssille tehdään joulukuun 2024 aikana. Kaikkiin hakemuksen lähettäneisiin ollaan yhteydessä riippumatta siitä, mikä haun lopputulos on.
  • Osallistuminen edellyttää sitoutumista läsnä pidettävien kurssikertojen lisäksi myös co-write-työskentelyyn ja tiiviiseen biisinkirjoittamiseen omalla ajalla kevään aikana. Ethän hae mukaan, ellet halua sitoutua kurssiin.
  • Kurssi on osallistujille maksuton. Mahdolliset matka- ja majoituskulut kurssilaisten on kustannettava itse.

Sijainti

  • Kurssipäivät pidetään pääosin musiikkijärjestöjen toimitiloissa osoitteessa Musiikin Satama, Keilasatama 2 A, 02150 Espoo (Keilaniemen metroaseman vieressä).

Tarkemmat hakuohjeet ja lisätietoa Teoston sivuilta!

 

Sakset seis! -kampanja kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024 – Osallistu mukaan!

Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä järjestävät Sakset seis! -kampanjan kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024. Kampanja koostuu Suuresta kulttuuriadressista ja sen luovutustilaisuudesta.

Adressi julkistetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta. Päivä on myös kansainvälinen säätiöiden päivä. Allekirjoitusten keruu jatkuu 4.12. saakka ja adressi luovutetaan päättäjille Helsingissä 5.12 suuressa mielenilmauksessa, josta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Allekirjoita adressi

Kampanja kutsuu kaikki taiteen ja kulttuurin yleisöt ja tekijät mukaan allekirjoittamaan adressin. Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa osoitteessa https://www.adressit.com/sakset_seis.

Lisätietoa kampanjasta

Forum Artis ry:n jäseninä on 20 valtakunnallista taiteilijajärjestöä, jotka edustavat laajasti taiteen kenttää. Jäsenjärjestöjensä kautta Forum Artis ry edustaa noin 23 000 suomalaista ammattitaiteilijaa. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Kulttuurin leikkaukset osuvat vapaalle kentälle ennakoitua kovempaa  

Eduskunta aloitti tällä viikolla ensi vuoden budjetin käsittelyn. Kulttuuripolitiikan suunnasta käytiin vilkasta keskustelua täysistunnossa keskiviikkoiltapäivänä 25. syyskuuta, kun kansanedustajat haastoivat kahden tunnin ajan kulttuuriministeri Sari Multalaa ja opetusministeri Anders Adlercreutzia opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista. 

Näillä näkymin säästöistä… 

  • 17,4 miljoonaa osuu kulttuurin valtionavustuksiin, 
  • Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on uhattuna
  • yksityisen kopioinnin hyvitys puolitetaan 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon sekä 
  • arvonlisävero nousee sekä yleisen että alemman 10 prosentin verokannan osalta, mikä osuu kovaa luoviin aloihin. Esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen verotus nousee kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
     

Aiempi tieto oli, että valtionavustusten leikkaukset osuisivat pääosin valtionosuuksiin eli museoihin, teattereihin, orkestereihin ja muihin suoraa valtionosuutta saaviin, vakiintuneisiin toimijoihin. Maanantaina 23. syyskuuta tarkentuneiden tietojen valossa näin ei kuitenkaan ole: suurin leikkaus osuu taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (9,5 milj. €), joka kohdentuu vapaalle kentälle, eli valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisiin, tyypillisesti pieniin toimijoihin ja yksittäisiin taiteilijoihin. 

Vapaan kentän leikkauksesta valtaosa (4,9 milj. €) osuu Taiteen edistämiskeskus Taikeen, joka jakaa vuosittain tukea yli tuhannelle taideyhteisölle, taiteilijalle ja taiteilijoiden työryhmälle. Hallituksen historiallisen kovien leikkausten myötä Taiken tuki heikkenee tulevaisuudessa radikaalisti. Huomionarvoista on, että jo tänä vuonna Taike leikkasi freelancer-kentälle jakamistaan apurahoista ja avustuksista yhteensä reilun miljoonan 

Musiikin kenttään osuu kovaa myös esitetty leikkaus taiteen ja museoiden valtionosuuksiin, joka yltää 7,9 miljoonaan euroon. Esimerkiksi teattereihin, tanssiryhmiin ja orkestereihin osuvat leikkaukset vaikuttavat suoraan näiden toimijoiden mahdollisuuksiin tehdä taiteellisesti kunnianhimoista yhteistyötä vapaan kentän säveltäjien ja sanoittajien kanssa. Jatkossa orkestereilla on vähemmän rahaa tilata sävellyksiä suomalaisilta nykysäveltäjiltä. 

Kulttuurin leikkausten vaikutukset vyöryvät myös muille aloille 

Historiallisen kovat leikkaukset taiteesta, kulttuurista ja luovilta aloilta heikentävät merkittävästi kulttuurin alueellista saatavuutta, alan työllisyyttä, yritysten kasvua sekä vientiä. Muun muassa yksityisen kopioinnin hyvityksestä maksettavien tukien ja Taiken alueellisten avustuksien vähentyessä radikaalisti iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa. 

Erityisen haitallinen on hallituksen esittämä leikkaus musiikkiviennin edistämisestä. Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama 0,28 miljoonan euron rahoitus ollaan ajamassa alas, vaikka kyse on erittäin tehokkaasta tavasta edistää suomalaista vientiä ja työllisyyttä. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisen musiikkiviennin arvo on yli kolminkertaistunut noin 40 miljoonasta yli 130 miljoonaan euroon. Silti olemme kaukana esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta, eli tällä vienninedistämisen tiellä kannattaisi todellakin jatkaa tukien lakkauttamisen sijaan. Lue musiikkiviennin arvon kehittymisestä Music Finlandin tuoreesta selvityksestä. 

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen merkittävän kasvu- ja vientipotentiaalin, vaikka nyt jos koskaan tarvittaisiin kaikki mahdolliset toimet Suomen talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi. Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, auttaisivat luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset sekä viennin kasvu kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi.   

Kulttuuriala toimii ylipäätään hyvin tehokkaasti. Julkiset tuet ovat verrattain pieniä, mutta niiden avulla luodaan moninkertaisesti suurempi tuotos. Tämä tekee tuista erittäin kannattavia.  

Taloustutkimuksen vuoden 2021 selvityksen mukaan nykyisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron julkisella rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Rahoituksesta noin 500 miljoonaa euroa on valtion rahoitusta. Luovat alat tuottavat siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa julkisiin panostuksiin, vaikka kaikkien kohteiden, kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa.   

Sinällään lupaavaa on, että hallitus tunnistaa luovien alojen kasvupotentiaalin sekä hallitusohjelmassaan että 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetyssä kulttuuripoliittisessa selonteossa. Budjettiriihessä hallitus päätti myös uudesta 9 miljoonan euron Business Finland -rahoituksesta luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Avaus on erittäin tervetullut, mutta haasteena on tukien mielekäs kohdentuminen.  

Tällä hetkellä Business Finland tai tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kriteerit eivät tunnista kunnolla luovien alojen erityispiirteitä, kuten tekijänoikeuksien ja muun aineettoman pääoman arvoa, alan verkostomaista luonnetta tai freelancerien ja pienyritysten korostunutta roolia. Tuet eivät siksi mene perille luoville aloille ilman merkittävää Business Finlandin toiminnan, kulttuurialan osaamisen ja tukikriteerien kehittämistä. Tällainen kehittäminen on joka tapauksessa tarpeen – toivottavasti uudet määrärahat vauhdittavat suomalaisen elinkeinopolitiikan ja sen toimijoiden kehitystä entisestään. 

Kulttuuritilastoja uhkaava alasajo tekisi alasta näkymättömän

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.

Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.

Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.

Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.

Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.

Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.

Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.

Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.

Allekirjoittajat

  • Frame Contemporary Art Finland
  • Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
  • Finland Festivals
  • Gramex
  • LiveFIN
  • Music Finland
  • Ornamo
  • Suomen elokuvasäätiö
  • Suomen Kirjailijaliitto
  • Suomen Sinfoniaorkesterit
  • Suomen Musiikkikustantajat
  • Suomen Musiikintekijät
  • Suomen Säveltäjät
  • Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
  • Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15:een saakka. Linkki lausuntopalveluun: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a776ad5c-5542-48ce-b168-59189e9df1dc

Tilaa nyt Pedro-kirja jäsenetuhintaan

Koko kansan rakastama kulttuurin moniottelija kertoo tarinansa.

Pedro Hietanen (1949-2023) oli suomalaisen musiikkielämän ja viihteen kameleontti, joka yli puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana näkyi ja kuului lähes kaikkialla.

​Läpimurto tapahtui 1970-luvulla, kun hän soitti Pepe Willbergin yhtyeessä ja kiersi maailmalla Wigwamin kosketinsoittajana. Tuolloin käynnistyi myös pitkä yhteistyö M.A. Nummisen kanssa. Kaksikko esiintyi lastenohjelmissa Gommina ja Pommina, kissana ja jäniksenä.

Pedro Hietasella on ollut ainutlaatuinen näköalapaikka viihteen huipulla. Pitkään harkittuaan hän kertoi hillittömät tarinansa ja syvät mietteensä kokeneelle musiikkitoimittaja Janne Flinkkilälle.

Tilaa kirja jäsenetuhintaan 25,00 € ( + postikulut) (norm. 39,40€ + postikulut)

  • Saat alennuskoodin kirjautumalla Musiikintekijöiden verkkosivuille sisälle kohdasta jäsenetukoodit. Voit myös pyytää koodin toimistolta toimisto@musiikintekijat.fi
  • Otavan verkkokauppa
  • Alennuskoodi on voimassa 1.9.2024- 30.11.2024

Timanttei on Vuoden Biisi

Suomen Musiikkikustantajien vuotuinen Palkintogaala palkitsi alan parhaimmistoa Helsingin Valkoisessa Salissa torstaina 5.9.2024. Palkintoja jaettiin yhteensä kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden genrevapaa kategoria, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä suurimuotoisissa ja pienimuotoisissa teoksissa sekä Vuoden läpimurto. Lisäksi gaalassa ojennettiin Nuoren tekijän stipendi, Vuoden raportoija -palkinto ja Kunniapalkinto.

Vuoden biisinä palkintogaalassa palkittiin kuluneen vuoden isoin hitti, Mirellan uran toinen single Timanttei. Biisi on striimannut lähes 30 miljoonaa ja pitänyt hallussaan Spotifyn ykkössijaa 48 päivää sekä radiolistojen ykkössijaa yhteensä neljä viikkoa. Kappaleen musiikkivideota on katsottu YouTubessa yli neljä miljoonaa kertaa. HMC Publishingin kustantaman ja Universal Musicin julkaiseman kappaleen ovat Mirellan kanssa tehneet Ilon Adlercreutz sekä gaalassa myös palkitut Emma Johansson ja Kim Mannila.

”Timanttei on ehdottomasti vuoden merkkitapauksia. Vaikka biisi on ilmestymisestään lähtien soinut kaikkialla koko ajan, siihen on mahdoton kyllästyä. Yksinkertaisuudessaan täydellinen pop-kappale, joka on biisin nimensä mukaisesti täyttä timanttia”, raati perustelee.

Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden Läpimurto -palkinnot ojennettiin tuottaja Kim Mannilalle. Mannila on ollut tuottamassa Mirellan Timanttei -läpimurtohittiä. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Isac Elliotin ja Averagekidluken kanssa. Raati nosti perusteluissaan esiin Mannilan näkemyksellisen ja ajan hermolla olevan ammattitaidon:
”Hänen nuori ikänsä yhdistettynä hänen saavutuksiinsa lupailee suuria asioita tulevaisuudelle. On ilo päästä näkemään, millaisia yllätyksiä Mannilan musiikintekijyys vielä tuottaa.” 
Kim Mannila työskentelee uusien artistien ja tuoreiden nimien kanssa osana uusien musiikintekijöiden aaltoa. Hän luo musiikkia, joka kuulostaa ajankohtaiselta ja kestää myös kansainvälistä vertailua. Mannilasta povataankin yhtä tulevaisuuden menestyneintä tekijää:
”Timanttei-kappale on hyvä esimerkki, miten kotimainen pop-musiikki löytää uuden sukupolven, mutta sen ottaa omakseen myös koko muu kansa.” 

Vuoden genrevapaa -kategoriassa voiton vei Hannu Saha & Pakasteetalbumillaan Taas kerran, äkkiä. Albumi on yhdistelmä kansanmusiikin kerrontaa, hypnoottista poljentoa ja ambientmaisia äänikuvia. Kustantajana on toiminut Bafe’s Factory.

”Tämä albumi totisesti väistää kaikki tunnetut genret ja soi – tai särisee ja ääntelee aivan omilla ehdoillaan. Sen äänimaailma on ajaton, mutta myös ajankohtainen. Teos ojentaa kuulijalle vastuun tulkintojen tekemisestä, vaikka kappaleiden nimet antavatkin niille mahdollisia raameja. Kiinnostava ja vapaa teos!”, raati kommentoi.

Vuoden vientiteko -palkinnolla palkittiin Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys.
Helsingin kamarikuoro ja kamariyhtye Uusinta Ensemble vastaanottivat Kaija Saariahon kyseisestä teoskokonaisuudesta Parhaan kuoroesityksen Grammy-palkinnon helmikuussa.
Edesmennyt säveltäjä Kaija Saariaho kuuluu maailman arvostetuimpien säveltäjien joukkoon ja hänen teoksiaan esitetään aktiivisesti ympäri maailmaa. Saariahon kustantajat Chester Music ja Edition Wilhelm Hansen (nyk. Wise Music Group) ovat osaltaan olleet mahdollistamassa hänen tuotantonsa kansainvälistä menestystä.
Vuoden vientiteko -palkinnon nouti Kaija Saariahon poika Aleksi Barrière.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriassa suurimuotoisten teosten osalta palkittiin kanadalaissuomalainen säveltäjä Matthew Whittall teoksestaan Joy uruille ja orkesterille ja pienimuotoisten teosten osalta Lotta Wennäkoski teoksestaan Flickereth for string quartet. Molempien teosten kustantajana toimi Fennica Gehrman.

Nuoren tekijän stipendi ojennettiin laulaja ja biisintekijä Emma Johanssonille, joka on tullut tunnetuksi Emma & Matilda -duosta, mutta on ollut myös hittien kuten Mirellan Timanttei ja ABREUn Sulle tehty -biisien takana.

Tämän vuoden Kunniapalkinnolla palkittiin Aulis Sallinen, joka on kansainvälisesti arvostetuimpia oopperamusiikin säveltäjiämme. Yksi Sallisen tunnetuimmista teoksista on suomalaisen oopperabuumin käynnistänyt Ratsumies (1975), jonka libreton on kirjoittanut Paavo Haavikko. Punainen viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, on puolestaan esitetty hyvin menestyksekkäästi muun muassa New Yorkissa, ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lähtee Ranskaan, jonka libretosta vastasi Paavo Haavikko, oli Suomen Kansallisoopperan ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilaus. Sallisen teosluetteloon kuuluu myös huomattava määrä kamarimusiikkia, orkesteriteoksia, konserttoja ja kahdeksan sinfoniaa. Sallinen on säveltämisen lisäksi opettanut Sibelius-Akatemiassa ja toiminut Radion sinfoniaorkesterin intendenttinä.

Palkintogaalan yhteydessä luovutettiin myös Teoston Vuoden raportoija -palkinto, joka ojennettiin Heidi Pakariselle. Kyseinen tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Palkintojen taustalla raadit ja yhdistyksen hallitus 
Ehdokkaat valitsivat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättivät kutsuraadit. Poikkeuksena tästä olivat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko- ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päätti yhdistyksen hallitus.

Suomen Musiikkikustantajien palkintojen tavoitteena on nostaa esiin yksittäisiä kustannettuja teoksia ja tekijöitä, sekä edistää musiikkikustantamisen tunnettuutta ja arvostusta.

Gaalassa esiintyivät rap-kollektiivi Bämä, harmonikansoittaja Perttula ja sähkökantelisti Eija Kankaanranta. Ohjelman juonsi Mikko Silvennoinen.

Voittajat:
Vuoden läpimurto 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden vientiteko 2024: Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys
Vuoden nuoren tekijän stipendi 2024: Emma Johansson (HMC Publishing)
Vuoden taidemusiikin säveltäjä 2024
SUURIMUOTOISET TEOKSET: Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
PIENIMUOTOISET TEOKSET: Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet
Vuoden kevyen musiikin tekijä 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden genrevapaa kategoria 2024: Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Vuoden biisi 2024: Mirella: Timanttei. Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen. Kust. HMC Publishing
Kunniapalkinto 2024: Aulis Sallinen
Vuoden raportoija 2024: Heidi Pakarinen