Suomen Musiikintekijät liittyi Welcome Hubiin

Julkaistu 21.2.2019

What is a Welcome Hub?

The aim of a Welcome Hub is to support the transnational mobility of composers, songwriters and repertoire by establishing a hosting structure in ECSA member countries. The idea is to broaden the horizons of creators and in turn generate network possibilities and enhance European creators’ chances in reaching new and wider audiences. The hubs are meant to facilitate collaboration among composers and songwriters and attract diverse members with heterogenous knowledge, always within ECSA’s network.

The Welcome Hub shall provide a first contact point and a possibility to exchange with peers. It provides composers and songwriters with information and assistance as to where one might find professional opportunities and networking activities, such as concert venues or recording studios, as well as practical information such as suitable housing, application for a temporary residence (nonexhaustive list).

Who can become a Welcome Hub?

The only requirement is to be an ECSA member and be willing to provide fellow composer and songwriters from the network with first-hand information when they arrive in your country.

More about ECSA

Welcome Hubit tällä hetkellä

Ota yhteyttä toimistojen henkilökuntaan ja kysy lisää Welcome Hubista!

Tekijänoikeusdirektiivin uudistus etenee luovien alojen tekijöille myönteiseen suuntaan

Julkaistu 14.2.2019

Lue alta eurooppalaisen musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestön ECSA:n englanninkielinen tiedote asiasta.

Suomeksi lisätietoa täällä.

ECSA press release on the informal agreement on the copyright directive

ECSA welcomes a key step forward for music authors and encourages the European Parliament and member states to formally adopt this essential piece of legislation without further delay

Brussels, 14 February 2019

On 13 February 2019, after years of negotiations and an unprecedented pressure from dominant corporate interests, the three European Institutions reached a provisional agreement on the Copyright Directive. The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA), which represents over 50,000 professional composers and songwriters in 26 European countries, welcomes this key step forward towards the final adoption of the Directive by the European Parliament and the Council.

Alfons Karabuda, ECSA President said: “On behalf of the music authors community, let me first thank all the negotiators for reaching such an agreement. It was said to be the once in a generation reform, and the EU can be proud of the deal reached yesterday. This is a strong and positive signal to all authors who want to write, compose, create and be fairly remunerated for their creations.”

ECSA welcomes in particular the provisions that reinforce and rebalances the position of rightholders for the online exploitation of their content on video-sharing platforms (Article 13) and provides their users legal certainty in regards to their uploads. We also commend the EU negotiators for including key provisions that acknowledge the imbalance that authors face in front of their contractual partners and the urgent need for change (Chapter 3). In addition, the inclusion of a mandatory right of revocation – which would grant to authors the possibility to claim back their rights in case their works are not exploited – has the potential to empower music authors and ensure a wider access to our common cultural diversity across the EU.

Alfons Karabuda concluded: “If this agreement is confirmed, this will be the first time that the EU adopts basic standards of transparency and fairness to the benefit of authors. It will also greatly contribute to put an end to the unfair transfer of value from creators to a few big platforms and bring more justice and fairness to the digital world. We now hope that the European Parliament and the Council will finally adopt it and turn a blind eye to the interests of a few multinational tech companies who still claim that this Directive will “lead to censorship” to preserve their own business models. The Copyright Directive can greatly contribute to promote a sustainable future for Europe’s authors and cultural diversity. Let’s not miss this chance.”

You can download the PDF version here.

Teosto-palkinto-ehdokkaat julkistettu

Julkaistu 6.2.2019

Jos palkinnon saa yksi teos tai teoskokonaisuus, palkintosumma on 25 000 euroa. Jos palkinto jaetaan useamman teoksen kesken, palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Ehdokkaana olevat teokset ja teoskokonaisuudet on julkaistu tai kantaesitetty vuoden 2018 aikana.

”Teosto-palkinnon esiraati on erinomainen näköalapaikka Suomessa eri muodoissa julkaistavan musiikin tilaan. Kaksi vuotta raadissa ovat olleet avartava kokemus”, toteaa esiraadin puheenjohtaja, muusikko, musiikkitoimittaja Arttu Tolonen. “Suomalaisten musiikillinen luomisvoima on erinomaisessa terässä, genreistä riippumatta, ja jokaisella vuodella tuntuu olevan oma persoonallisuutensa. Tänä vuonna taidemusiikki ja omintakeiset tulkinnat siitä, mitä on pop, tuntuivat erityisen vahvoilta alueilta. Ehdokkaiden valinta oli tänäkin vuonna vaikeaa, mutta uskomme pystyvämme tarjoamaan voittajan valitsevalle tuomaristolle erittäin antoisan urakan”, Tolonen jatkaa.

Esiraadin valitsemat Teosto-palkintoehdokkaat perusteluineen

Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä teoksen nimen mukaan:

Love – Color Dolor
Stina Koistisen ja Nicolas ’Leissi’ Rehnin sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Love.
Koistinen ja Rehn ovat sävellyksillään ja sovituksillaan luoneet Color Dolorille poikkeuksellisen vahvan ja ainutlaatuisen maailman. Albumi on mielenkiintoinen kokonaisuus, joka koostuu sekä häkellyttävän hienoista ja paikoin jopa röyhkeistä popkappaleista että pienieleisistä teoksista, jotka muistuttavat enemmän äänimaisemaa kuin perinteistä laulua. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Ođđa Áigodat – Solju
Hilda Länsmanin ja Ulla Pirttijärven sävellykset ja sanoitukset sekä Samuli Laihon ja Teho Majamäen sovitukset levyllä Ođđa Áigodat.
Soljun levy on häikäisevän kaunista ja suurieleistä pop-musiikkia, yhtä aikaa lokaalia ja globaalia. Sen juuret ovat saamelaisessa traditiossa, mutta se aukoo uusia uria maailmalle. Levyn nimi on kuvaava: Uusia aikoja! Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Snap Music – Sebastian Hilli
Sebastian Hillin sävellys Snap Music.
Hilli maalaa teoksessaan häkellyttävän tarkan kuvan turboahdetusta, omaa ääntään nopeammasta ja informaatioähkyyn taipuvaisesta, rajattua huomiokykyä raastavasta ajastamme. Sävellys tanssii taitavasti kaaoksen veitsenterällä, imien siitä energiaa ja inspiraatiota. Kuuntele teos Yle Areenassa (teos alkaa kohdasta 01’17’03)

Taika tapahtuu – Litku Klemetti
Litku Klemetin sävellykset ja sanoitukset levyllä Taika tapahtuu.
Litku Klemetti esittäytyy levyllään taitavana säveltäjänä, jolla on ilmiömäinen taito kuljetella monipolvisia melodisia kuvioita. Sanoitukset tukevat kokonaisuutta kertoen kiemuraisia tarinoita arkisista asioista, joista muodostuukin juonen edetessä suuri seikkailu. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Tuomas Palonen – Tuomas Palonen
Tuomas Palosen sävellykset ja sanoitukset levyllä Tuomas Palonen.
Tuomas Palosen levy on mystiikkaa huokuva, mestarillinen sekoitus suomalaista kansanmusiikkia ja anglo-amerikkalaista folk-perinnettä, kiinni yhtä lailla historiassa ja nykyisyydessä, perinteessä ja tekijänsä persoonassa. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Under the Arching Heavens: A Requiem – Alex Freeman
Alex Freemanin kuoroteos Under the Arching Heavens: A Requiem Aleksis Kiven, Viljo Kajavan, Edith Södergranin, Siegfried Sassoonin ja Walt Whitmanin teksteihin.
Freemanin vaikuttava kuoroteos pureutuu yhteen kansallisista kipupisteistämme, aseenaan kauneus. Sopusuhtainen ja syvällinen teos kutsuu hiljentymään ja tarjoaa lohtua hetkiin, jolloin olemme kasvokkain kaiken katoavaisuuden kanssa. Kuuntele teos Yle Areenassa (teos alkaa kohdasta 4’10 ja se on kaksiosainen, osien välissä on haastatteluita).

Vihapuheita ja rakkauslauluja – Laineen Kasperi
Kasperi Laineen ja Pekka Luostarisen sävellykset ja sovitukset sekä Kasperi Laineen sanoitukset levyllä Vihapuheita ja rakkauslauluja.
Teräväkatseinen lyyrikko onnistuu uudella levyllään tekemään henkilökohtaisesta yleistä. Ja poliittista. Vihapuheita ja rakkauslauluja kertoo maailmastamme ajattomalla tavalla, joka kestää kuuntelua vuosikymmenestä toiseen. Kuuntele teoskokonaisuus Spotifyssa

Teosto-palkinnolla palkitaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia teoksia

Teosto-palkinnolla Teoston asiakkaina olevat säveltäjät, sanoittajat ja musiikkikustantajat nostavat vuosittain esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia kotimaisia sävelteoksia. Tänä vuonna tunnustuspalkinto jaetaan 16. kerran.

Palkinto jaetaan 1–4 teokselle tai teoskokonaisuudelle, ja palkintosumma on enintään 40 000 euroa. Jos palkinnon saa vain yksi teos tai teoskokonaisuus, palkinto on 25 000 euroa. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia, ja niiden pitää olla edellisen palkintokauden jälkeistä tuotantoa.

Esiraadin ja tuomariston kokoonpano

Palkintoehdokkaat on valinnut esiraati, johon kuuluivat tänä vuonna muusikko-musiikkitoimittajat Arttu Tolonen (esiraadin pj), Tuuli Saksala ja Amanda Kauranne, Pori Jazzin taiteellinen johtaja Mikkomatti Aro, musiikkitoimittaja Wilhelm Kvist, muusikko Eriikka Maalismaa ja dj Bunuel.

Palkinnon saajan tai saajat ehdokkaiden joukosta valitsee nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat viime vuoden Teosto-palkintovoittajat Astrid Swan ja Joona Toivanen sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet professori Tuija Hakkila-Helasvuo (Taideyliopiston Sibelius Akatemia) ja musiikkipäällikkö Jussi Mäntysaari (Nelonen Median radiot). Teosto-palkintovoittaja julkistetaan Musiikkitalon Ravintolassa torstaina 25. huhtikuuta pidettävässä tilaisuudessa.

Musiikintekijöiden rahaston haku käynnissä 28.2.2019 saakka

Julkaistu 1.2.2019

Stipendihaku kahdesti vuodessa

Musiikintekijöiden rahaston vuoden ensimmäinen haku on aina helmikuussa ja toinen haku elokuussa.

Hakuajat

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)
2. hakukierros 1.-31.8.

Yleistä

Haku tapahtuu sivustolla www.klaavi.fi.
Stipendityyppejä on neljä.
Voit hakea useampaa stipendityyppiä samalla hakukierroksella.
Stipendit ovat henkilökohtaisia. Jos kyseessä on työryhmä (esim. bändi), hakee jokainen ryhmän jäsen itse.
Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, tai hakija on saanut Erityisstipendin tästä rahastosta kuluvana tai edellisenä vuonna.
Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Kirjaudu käyttäjätilillesi oikeassa yläkulmassa ja seuraa ohjeita selvityksen tekemiseksi. Mikäli selvitystä ei tehdä määräaikaan mennessä, et pysty tekemään uutta hakemusta.
Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen.
Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin nuottien kopiointikorvauksista.

Stipendien saajat julkaistaan Klaavi.fi:ssä noin kahden kuukauden sisällä hakuajan päättymisen jälkeen. Päätöksiä ei kommentoida.

Kopiosto etsii tuntemattomia tekijöitä

Julkaistu 31.1.2019

Toimi näin:

Valitse roolisi mukainen lista ja tarkista, onko siinä tekemiäsi ohjelmia.
Lisää nimesi ”Tekijä”-sarakkeeseen ohjelmien kohdalle. Tämän jälkeen tallenna ja lähetä täydennetty lista meille sähköpostilla osoitteeseen tilitys(at)kopiosto.fi
Vaihtoehtoisesti voit myös ottaa tekemistäsi ohjelmista ylös ensimmäisessä sarakkeessa näkyvät tuotenumerot, ja ilmoittaa ne meille.

Jotta korvaukset voidaan maksaa, tulee meillä olla myös yhteystietosi. Käy rekisteröitymässä av-tekijän extranettiin, jos et ole sitä vielä tehnyt. Extranetin Omat ohjelmat –sivulla näet kaikki ne ohjelmat, joihin sinut meillä on jo merkitty tekijäksi.

Tuntemattomien tekijöiden listat vuonna 2017 esitetyistä ohjelmista

Graafikot
Kuvaajat
Käsikirjoittajat ja toimittajat
Kääntäjät
Lavastajat
Leikkaajat
Näyttelijät ja selostajat
Ohjaajat
Pukusuunnittelijat
Äänisuunnittelijat

Asiasta Kopioston sivuilla: https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tuntemattomat/

Pro gradu -tutkimus co-writingista

Julkaistu 23.1.2019

Hänen gradunsa käsittelee co-writingia ja on nyt luettavissa verkossa.

Tutkielma käsittelee ammattilauluntekijöille tyypillistä työmuotoa, co-writingia eli tiimissä kirjoittamista, ammattilauluntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin tekijät työskentelevät co-writing-tilanteessa päästäkseen onnistuneeseen lopputulokseen eli uuden laulun syntymiseen sekä sitä, millaiset ovat tekijöiden näkökulmasta ihanteelliset olosuhteet onnistuneelle co-writing-sessiolle. Lisäksi tutkimus pyrkii valottamaan sitä, millä perusteilla ammattilauluntekijät valikoivat yhteistyökumppaninsa alalla, jossa työsopimuksia ei tehdä, ja millaista itsenäistä urasuunnittelua ammattilaiselta vaaditaan (ote gradusta).

Lue Teoston sivuilta Jonnaemilian haastattelu aiheesta.

Yksityisen kopioinnin hyvityksen nykytaso säilyy

Julkaistu 9.1.2019

Tekijöiden kannalta olennaista päätöstä edelsi usean kansanedustajan ja valiokunnan systemaattinen työ sekä tekijänoikeusjärjestöjen oma aktiivisuus.

Mikko Alatalo (kesk), Raija Vahasalo (kok) ja Pia Viitanen (sd) kokosivat ensimmäisenä puoluerajat ylittäneen budjettialoitteen, kun tieto hallituksen esityksestä leikata hyvitystä 11 miljoonasta eurosta 9 miljoonaan euroon saapui.

”Meillä oli vahva usko asian läpi menoon alusta asti. Hyvitysvarat ja niistä maksetut tuet ovat monimuotoiselle ja alueellisesti tavoittavalle kotimaiselle kulttuurille olennaisia. Valtion mittakaavassa pienellä investoinnilla saavutetaan suuri tuotto,” tiivistää asiaa vahvasti ajanut Kokoomuksen Raija Vahasalo.

Tuomo Puumalan (kesk) johtama sivistysvaliokunta käsitteli asiaa ensimmäisen kerran jo keväällä kehysbudjetin yhteydessä. Syksyn budjettikäsittelyn lähestyessä valiokunta valitsi yksityisen kopioinnin hyvityksen yhdeksi keskustelun painopistealueeksi.

”Sivistysvaliokunta on jo aiemmin todennut, että jos hyvityksen taso ei ole riittävä on asiaan palattava. Meille oli tärkeää puuttua paitsi hyvityksen suuruuteen myös järjestelmän kehitystarpeisiin,” sanoo Puumala. ”Yli ryhmärajojen tukea nauttivaa asiaa on ollut mukava edistää. Nyt on tärkeää, että uudistusprosessi toteutetaan valiokunnan linjaamassa aikataulussa, keskeisten sidosryhmien kanssa,” hän jatkaa.

Sivistysvaliokunnasta asia eteni Piia Viitasen (sd) johtaman valtiovarainvaliokunnan sivistysjaokseen, joka otti asiaan myönteisen kannan. Viitanen oli jo aikoinaan asiaa esittelevä ministeri, kun hyvitys päätettiin siirtää valtion budjettiin.

”Taiteilijat ja tekijät tarvitsevat toimeentulonsa ja arvostusta työlleen. Kohtuullinen korvaustaso on turvattava. Tämä tukee luovaa taloutta, jota on viisasta edistää ja antaa sille kasvun mahdollisuudet,” sanoo Viitanen.

Lopulta ratkaiseva päätös tehtiin valtiovarainvaliokunnassa. Puheenjohtaja Timo Kallin (kesk) sekä muiden hallituspuolueiden edustajien Timo Heinosen (kok) ja Matti Torvisen (sin) johdolla päätettiin esittää eduskunnalle määrärahaan lisää 2 miljoonaa euroa. Lisäksi valiokunta esitti pontena, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot huhtikuuhun 2019 mennessä. Selvityksen tavoitteeksi asetettiin nykyisen budjettipohjaisen järjestelmän uudistamistyö vuonna 2019 alkavalla hallituskaudella.

”On tekijöiden kannalta olennaista, että budjettipohjasta järjestelmää päivitetään vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia kohtuullisesta korvauksesta. Uudelle hallitukselle jää siis tehtävää,” tiivistää Timo Heinonen.

Mukana vaikuttamistyössä olleet järjestöt kiittävät eduskuntaa lämpimästi viisaasta päätöksestä.

”Tekijöiden kannalta on hienoa, että jokaisesta puolueesta löytyy rohkeita luovan talouden puolestapuhujia. Lisäksi vaikuttamistyö oli upea taidonnäyte järjestöjen yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa,” toteaa Mesin toimitusjohtaja Hannu Saha.

Vaikuttamistyössä mukana olivat

Musiikin edistämissäätiö MES
AVEK – Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry
Kopiosto ry
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry
Lyhty – Luovan työn tekijät ja yrittäjät -verkosto, ml. esimerkiksi Forum Artis – Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö, kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry, visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry., Suomen elokuvatoimistojen liitto ry

Taiteilijapalkkaa ja muita ihmeitä?

Julkaistu 28.12.2018

Aloittaessani Taiteen edistämiskeskuksen johtajana, aloin koota kuvaa taidekentän tuki- ja hallintorakenteista. Samaan saumaan osui opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmätyön koostaminen taide- ja taiteilijapoliittisiksi linjauksiksi. Työryhmän raportti ilmestyi lokakuussa. Siinä esitämme muutamia ”ihmeitä” seuraavaa hallitusohjelmaa ajatellen.

Taiteen ja kulttuurin rahoituksen tulee olla 1% valtion budjetista. Tämä tarkoittaisi noin 100 miljoonan euron lisäystä nykyiseen rahoitukseen. Taiteen rahoitus tulee nähdä investointina luovan sektorin ytimeen. Vain investoimalla saadaan taiteiden taloudellisetkin vaikutukset näkyviin yhteiskunnassa.

Taideyhteisöt ja alustat mahdollistavat parhaiten taiteilijoiden palkkatyön ja mm. kansainvälistymisen. Yhteisöjä tuetaan nykyisin kolmen eri putken kautta: tuki kansallisille laitoksille, tuki valtionosuuslaitoksille ja tuki laajan vapaan kentän yhteisöille.

Kansalliset laitokset painivat omassa sarjassaan. 90-luvulla luotu valtionosuusuudistus lukitsi valtionosuuden piiriin päässeiden esittävien taiteiden laitosten ja sen ulkopuolisen vapaan kentän rajalinjan. Tästä jäykkyydestä on puhuttu vuosikymmeniä.

Tilanne on luonut valtavasti paineita harkinnanvaraiselle muulle taideyhteisöjen tuelle. Uudistusta on yritetty ja yritettäneen seuraavallakin hallituskaudella. Huomioitavaa on kuitenkin se, että yhteisötukijärjestelmä on suunnattu pääosin esittäville taiteille, jolloin kuvataiteen, mediataiteen ja kirjallisuuden yhteisöille ei ole juurikaan jaettavaa, vaikka toimintamuodot olisivat samanlaisia kuin esittävillä aloilla.

Taiteilijakoulutukseen on tehty valtaisa panostus, mutta kentän rahoitukseen ja rakenteisiin ei ole panostettu vastaavasti. Taiken jakamalle laajan vapaan kentän tuelle kohdistunut paine onkin kasvanut entisestään, sillä Taike kannattelee suomalaisen taidekentän eräänlaista tutkimusosastoa.

Taike jakaa tukia vakiintuneille yhteisöille, jotka eivät ole yltäneet valtionosuuksien piiriin, nuorille yhteisöille sekä erilaisille alustoille. Yhteisöille jaettu tuki oli vuonna 2017 noin kymmenesosan valtionosuusyhteisöille jaetusta valtion tuesta. Tukea haki lähes 2000 yhteisöä ja sitä sai lähes 700 yhteisöä.

Mekaanisesti laskien keskimääräinen yhteisötuen määrä oli alle 20 000 euroa. Tällähän palkataan se puolikas toiminnanjohtaja kirjoittamaan lisää erilaisia avustushakemuksia, eikä vielä yhtään taiteilijaa. Vapaan kentän rahoitus on minimaalista ja pirstoutunutta. Mm. musiikin alalla olisi tarvetta luoda ja tukea alustoja, jotka voisivat tuottaa monimuotoista musiikkia eri puolilla Suomea.

Toinen kipukohta nykyjärjestelmässä on apurahat, jotka eivät tuo normisosiaaliturvaa. Raportissamme ehdotetaankin taiteilijapalkkakokeilua, joka koskisi valtion taiteilija-apurahojen muuttamista työsuhteisiksi. Taiteilijapalkan taso olisi noin 3000 euroa/kk. Kokeilua testattaisiin eri muodoissa, eri puolilla Suomea ja eri taiteenaloilla. Taiteilijapalkkalainen valittaisiin samanlaisella prosessilla kuin apurahataiteilija. Taiteilijalle taattaisiin paitsi taiteellinen vapaus myös työterveyshuolto ja tekijänoikeudet. Jospa ihmeitä tapahtuisi.

Paula Tuovinen
Johtaja
Taiteen edistämiskeskus Taike

Saanko luvan sovittaa vai vaihdetaanko biisiä?

Julkaistu 28.12.2018

Teoksen sovittaminen vaatii useimmiten luvan. Luvan pyytäminen kuuluu sovittajalle. Lupa pyydetään säveltäjältä tai kustantajalta, jolle säveltäjä on saattanut siirtää sovitusluvan myöntämisen kustannussopimuksessa. Luvan myöntäjä voi tilanteesta riippuen olla myös säveltäjän perikunnan edustaja tai Teoston ohjelmistotoimikunta.

Lupa pitää pyytää silloin, kun sovitus on muuttamassa tai muuntelemassa alkuperäistä sävellystä tai sen sovitusta siten, että uuden sovituksen luova panos on tunnistettavissa riippumatta siitä, kuka teoksen esittää. Syntyy siis uusi teoskynnyksen ylittävä teos, jonka sävellys ja sanoitus ovat alkuperäiset ja jonka esitysmuotoa on luvallisesti muunneltu.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa vaikkapa kuoro suunnittelee konserttiohjelmistoaan ja muodostaa siitä omalle yleisölleen mahdollisimman kiinnostavan. Ohjelmistosuunnittelun jälkeen kuoron taiteellinen johtaja käy läpi biisilistaa läpi ja tutkii, löytyykö kuoron arkistoista listan mukaisia kuorolleen sopivia sovituksia. Jos niitä ei ole, sovitustyöhön täytyy ryhtyä – joko itse tai tilaamalla sovitustyö sovittajalta.

Sovitustyötä aloitettaessa kohdataan ensimmäinen ristiriitatilanne: sovituslupaa pyydettäessä olisi hyvä esittää luvan myöntäjälle valmis sovitus joko nuotteina tai äänitteenä. Mutta entä jos sovituslupaa ei saakaan? Silloin koko sovitustyö on tullut tehtyä turhaan. Luvatonta sovitusta kun ei saa esittää.

Ikäviä tilanteita syntyy myös, kun sovittajan yhteydenottoihin ei edes vastata. Tähän syyllistyvät sekä säveltäjät että kustantajat. Mitä silloin on tehtävissä? Vaihdetaan ohjelmistoon toinen teos. Esityskorvaukset siirtyvät jaettavaksi jollekin toiselle teokselle.

”Kannustan sovittajia, säveltäjiä ja kustantajia (tai perikunnan edustajia) aktiiviseen tiedon ja näkemysten vaihtoon sekä lupien käsittelyyn. Hyöty on molemminpuolinen.”

Suomessa tekijänoikeus tuottaa tekijälle oikeuden määrätä teoksesta ja sen saattamisesta yleisön saataviin muuttamattomana tai muunneltuna. Niin kauan kuin tämä on lakiin kirjoitettuna, sovittaminen on luvanvaraista.

Sovituslupa on kaksivaiheinen. Ensin pitää saada lupa sovittaa, jotta voi saada sovitetun version esityksistä ja tallenteen myynnistä tekijänoikeuskorvauksia. Luvan myöntäjä päättää, antaako se vain luvan sovittamiseen, vai myöntääkö se sovittajalle myös oikeuden saada osuuksia teoksen tekijänoikeuskorvauksista.

Kannustan sovittajia, säveltäjiä ja kustantajia (tai perikunnan edustajia) aktiiviseen tiedon ja näkemysten vaihtoon sekä lupien käsittelyyn. Hyöty on molemminpuolinen. Sovittaja ei joutuisi tekemään edellä kuvattua turhaa työtä. Lisäksi toteutuu säveltäjän ja oikeudenhaltijoiden näkemys joko siitä, ettei teosta saa uudelleensovitettuna esittää tai siitä, että halutaan edistää teoksen mahdollisimman aktiivista ja monimuotoista esittämistä.

Toivottavasti säveltäjällä on tulevaisuudessa mahdollisuus merkitä teosrekisteriin teoskohtaisesti se, haluaako hän myöntää sovitusluvan. Näin karsittaisiin esimerkiksi edellä kuvatusta kuorokonsertin työvaiheista turhaa työtä ja odottelua. Taiteellinen johtaja näkisi, mitä teoksia hänen ylipäätään kannattaa ottaa mukaan ohjelmistoon.

Parhaimmillaan tämä teosrekisteri olisi avoin ja kaikkien käytettävissä.

Aku Toivonen
Toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Terveyttä ja turvaa tulevaan vuoteen!

Julkaistu 28.12.2018

Lukaisin jutun (Vieraskynä, HS 7.11.2018) työttömien lakisääteisestä oikeudesta ilmaiseen terveystarkastukseen. Tätä en tiennyt, eikä tiedä moni työtönkään! Kunnat nimittäin toteuttavat lakisääteistä tehtäväänsä varsin vaihtelevasti. Jossain asiasta tiedotetaan hyvin, toisaalla TE-keskuksen työntekijä saa hieman arvioida, mahtaako työtön kuulua johonkin riskiryhmään.

Laitoinpa viestiä omaan terveyskeskukseeni: Olen 56-vuotias luovan työn tekijä, ja olen koko työikäni toiminut freelancerina ja itseni työllistäjänä. En ole minkään työterveyspalvelun piirissä. Kuinka minun terveystarkastukseni toteutetaan?

Ja tässä vastaus: ”Nykyään terveystarkastuksia ei tehdä terveyskeskuksissa. Jos suvussanne on riskitekijöitä, voit toki varata normaalin vastaanottoajan.” No niin sukulaiset, nyt kaikki diagnoosit kehiin, ettei köyhän laulajan tarvitse maksaa itseänsä kipeäksi terveystarkastuksen vuoksi!

Lakisääteinen tämäkin velvollisuus on, joten odotan vastausta jatkokysymykseeni.

Työelämän muutos on alkanut jo vuosia sitten, mutta viranomaiset toimivat edelleen palkkatyö- ja yrittäjäperusteisesti. Samaan aikaan pätkätyöläisten ja monesta lähteestä tulonsa saavien määrä kasvaa. Meitä on jo yli kolmannes työikäisistä. Ja monelle meistä tämä on täysin vapaaehtoinen tai ainakin erittäin käyttökelpoinen tapa työskennellä.

Tai olisi, jos emme olisi niin turvattomia silloin, kun olemme töiden välissä tai odottelemme kuukausia sitten tehdyn työn taloudellisia tuloksia. Tai kun olemme huolissamme terveydestämme ja jaksamisestamme. Tai kun toteamme, ettei tekijänoikeustulo nostanutkaan vanhempainrahan määrää, mutta pienensi työttömyyspäivärahaa tai asumistukea. Tai kun huomaamme etteivät pienistä tuloista maksetut sosiaaliturvamaksut kerryttäneet eläkettä edes takuueläkkeen yli.

Marraskuun alussa Suomen Musiikintekijät, Suomen Säveltäjät ja Teosto kutsuivat poliitikkoja sekä ammattilaisia Kelasta, Melasta ja Eläketurvakeskuksesta keskustelemaan aiheesta ”Suunnitteilla sosiaaliturvauudistus – mitä se tarkoittaisi musiikintekijöiden näkökulmasta?” Tilaisuuden alusti professori Pauli Rautiainen, joka yhdessä Iiris Annalan kanssa toteutti viime vuonna julkaistun selvityksen tekijänoikeustuloja saavien taiteilijoiden asemasta sosiaalivakuutuksessa.

Emme vielä löytäneet lopullista ratkaisua siihen, kuinka tekijänoikeustulot pitäisi vakuuttaa, YELiä vai MYELiä uudistamalla. Selvää kuitenkin on, että mitä laajemmalle ryhmälle ratkaisu on skaalattavissa, sen todennäköisempää on toteutuminen.

Kokoomuksen Sari Multala, Vasemmiston Silvia Modig, SDP:n Pilvi Torsti, Vihreiden Pekka Haavisto ja Keskustan Anna Sirkiä tunnustivat kaikki perustulon merkityksen työn ja elämän murroskohdissa. Vielä kun löytyisi se malli, joka sopisi kutakuinkin kaikille puolueille.

Sosiaaliturvan uudistaminen on yksi seuraavan hallituskauden keskeisimmistä tavoitteista. Tekijät ja Teosto ovat nyt yhdessä tehneet avauksen. Palautteen perusteella annoimme päättäjille rutkasti uusia eväitä ja näkökulmia. Työelämä on pysyvästi muuttunut, nyt on aika poistaa muutosta seuranneet kannustinloukut ja rakentaa puuttuvat turvaverkot. Ja me haluamme jälleen olla osa ratkaisua, ei vain ongelmaa!

Mainiota alkavaa vaalivuotta!

Kaija Kärkinen
Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät