Vuoden Musiikintekijä -Emma-palkinnon sai Emma Johansson

Vuoden Musiikintekijä -Emma-palkinnon sai Emma Johansson

EMMA JOHANSSON

KUSTANTAJA: HMC PUBLISHING

Emma Johansson on noussut suomalaisten lauluntekijöiden kärkijoukkoon ennätyksellisen nopeasti. Vain reilun vuoden ajan aktiivisesti muille artisteille musiikkia kirjoittaneen Johanssonin osumiin kuuluu mm. Mirellan Timanttei, joka on kiistatta yksi viimeisen vuoden menestyneimpiä kotimaisia kappaleita. Johansson oli myös keskeisessä roolissa kirjoittamassa useita muita kappaleita Mirellan Kunpa oisin kertonut -albumille. Tämän lisäksi Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat esittäneet mm. ABREU, BESS, VIIVI ja Benjamin. Johansson on tullut tunnetuksi myös lukuisia Emma-ehdokkuuksia keränneestä emma & matilda -duosta.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emma Johansson on emma & matilda -duon toinen jäsen sekä lauluntekijä, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä.

Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Mirella, ABREU, Benjamin ja VIIVI. Johansson oli mukana kirjoittamassa Mirellan Timanttei-kappaletta, joka valittiin Vuoden biisiksi Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkintogaalassa 2024.

Emma Johanssonin onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Timanttei (Mirella) ja Sulle tehty (ABREU).

Emma Johansson on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Timanttei (Mirella)
Säv. & san.
 Emma Johansson, Kim Mannila, Ilon Adlercreutz, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Sulle tehty (ABREU)
Säv.
 Atso Soivio
San. Emma Johansson, Anna Abreu
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

 

 

Uusi Työväenlaulu – sävellys- ja sanoituskilpailu etsii uusia rauhanlauluja

Uusi Työväenlaulu on Työväen Musiikkitapahtuman ja Riihi säätiön yhteistyössä luoma sävellys- ja sanoituskilpailu, jossa etsitään perinteitä kunnioittaen uusia työväenlauluja. Kilpailussa haetaan sekä perinteisiä, että moderneja lähestymistapoja työväenlaulujen säveltämiseen.

Rauhanlaulut ovat olleet aina osana työväenliikettä ja työväenlauluperinnettä. Perinteisesti kappaleet käsittelevät rauhan, sovinnon ja väkivallan vastaisen sanoman teemaa. Näiden laulujen sanoma on korostunut levottomien maailmantilanteiden myötä. Konfliktit ympäri maailmaa kiristävät yleistä ilmapiiriä ja uutisotsikot aiheuttavat ahdistusta. Sosiaalisessa mediassa haukutaan muita anonyymisti ja lietsotaan vihamielisyyttä. Nyt tarvitaan tekoja rauhan puolesta!

Millainen on tämän päivän rauhanlaulu ja miten rauha tuntuu arjessa ja ympäröivässä yhteiskunnassa?  Teokset voivat olla eri tyylilajeissa. Ne jakavat yhteisen tavoitteen inspiroida kuuntelijaa rauhan puolesta.

Ammattilaisraati arvioi jokaisen kappaleen. Raatiin kuuluvat laulaja-lauluntekijä ja kirjailija Samae Koskinen, palkittu laulaja-lauluntekijä Viitasen Piia, työväen- ja kuplettilaulujen asiantuntija ja musiikin monitoimija Tipi Tuovinen, Riihi säätiön asiamies Janne Ollikainen, Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Kilpailussa tuomaristo valitsee kolme parasta teosta ja ne palkitaan 1200€, 700€ ja 500€ summilla!

Haasta siis itsesi tai bändisi luomaan tulevaisuuden työväenlaulu, joka vie rauhan sanomaa kaikille!

Kilpailu päättyy vappupäivänä 1.5. Voittajakappaleet julkaistaan ja esitetään Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa 25.7.2025.

Osallistumisohjeet ja lisätiedot 

Lisätietoja:
Marianne Haapoja,
Toiminnanjohtaja, Työväen Musiikkitapahtuma
marianne.haapoja@musarit.fi
0400982987

Suomen Musiikintekijöiden jäsen – oletko ehdokkaana alue- ja kuntavaaleissa 2025?

Hei Suomen Musiikintekijöiden jäsen, kerro meille, mikäli olet ehdokkaana vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa!

Keräämme jäsenistöstämme ehdokaslistaa, jonka esittelemme verkkosivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Pyrimme näin jakamaan tietoa musiikkialan ammattilaisista, jotka ovat asettuneet ehdokkaiksi.

Mikäli haluat mukaan esittelyyn, lähetä seuraavat tiedot

  • Nimi
  • Virallinen asuinpaikkakunta, eli missä sinua voi äänestää
  • Lyhyesti kuka olet
  • Lyhyesti vaaliteemojasi, eli miksi sinua kannattaisi äänestää
  • Halutessasi liitä mukaan kuva (lisää mukaan valokuvaajan nimi)
  • Lähetä tiedot sähköpostitse Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikölle Nina Lithille nina.lith@musiikintekijat.fi
  • Lähetä tiedot viimeistään ma 17.3.2025
  • Huom: julkaisemme ehdokaslistan, mikäli saamme vähintään viiden ehdokkaan esittäytymisen.

Tutustu myös Musiikin luovan alkutuotannon alue- ja kuntavaalitavoitteisiin

Vuoden 2025 alue- ja kuntavaalien aikataulu

  • Vaalipäivä sunnuntai 13.4.2025
  • Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025
  • Ennakkoäänestys ulkomailla 2.–5.4.2025

 

Miksi häirinnästä on vaikea kertoa?

1.Pelko työmahdollisuuksien menettämisestä. Osa häirintätapauksista on sellaisia, joissa vaikutusvaltaisessa asemassa oleva henkilö kohtelee esimerkiksi alalle pyrkivää artistia tai lauluntekijää epäasiallisesti. Tällöin kohteeksi joutunut voi pelätä omien työmahdollisuuksiensa puolesta, eikä sen vuoksi kerro tilanteesta kenellekään. Voidaan pelätä niin sanotulle mustalle listalle joutumista. Häirintäyhteyshenkilön palvelut ovat kuitenkin täysin luottamuksellisia ja voit turvallisesti puhua ilman, että asiaasi viedään tahtomattasi eteenpäin.

2.Häpeän tunne. Monet häirityksi joutuneet kokevat itse häpeää tapahtuneesta ja joskus myös syyttävät itseään, vaikkei siihen ole aihetta. Tämä voi vaikeuttaa asiasta puhumista, vaikka juuri tilanteesta kertominen turvallisessa ilmapiirissä yleensä helpottaa häpeän tunteita.

3.Epävarmuus siitä, mistä on kyse. Joskus on vaikea sanoa, onko tilanteessa kyse häirinnästä, epäasiallisesta kohtelusta, kiusaamisesta, erimielisyydesta vai väärinymmärryksestä. Kuitenkin, jos tilanne on jäänyt sinua itseäsi vaivaamaan, siitä voi olla hyvä puhua jonkun kanssa. Häirintäyhteyshenkilölle voi varata aikaa myös epäselvissä tilanteissa.

4.Tiedon puute siitä, mikä on normaalia. Häirintää on esimerkiksi uhkailu, pelottelu, ilkeät tai vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon perusteeton arvostelu tai vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, eristäminen ja seksuaalinen häirintä. Yhteydenottoa voi vaikeuttaa myös, se, että kyseessä on itsenäisten toimijoiden väliset tilanteet, jolloin ei ole esimerkiksi yhteistä työnantajaa, joka olisi velvollinen selvittämään tilannetta. Tällaisissa tilanteissa häirintäyhteyshenkilön tuki voi toisaalta olla erityisen tarpeellista.

5.Epäselvyys siitä, mistä apua on saatavilla. Tällä hetkellä avun saannin mahdollisuudet on järjestetty eri tavoin eri järjestöissä, työnantajilla ja yhteisöissä. Suomen Musiikintekijöillä on jäsenten käytössä häirintäyhteyshenkilö, jolle voit varata videovastaanoton tai puhelinajan. Alla varaustiedot ja ohjeet.

Muita tahoja, joista voit hakea apua ovat muun muassa Kriisipuhelin, Naisten linja, Nollalinja, terveydenhuolto, työterveyshuolto ja opiskeluterveydenhuolto. Terapiatoverit tarjoaa lyhytterapiaa Suomen musiikintekijöiden jäsenille 50% alennuksella.

Voit varata ajan häirintäyhteyshenkilölle matalalla kynnyksellä. Keskustelut ovat täysin luottamuksellisia. Lisätiedot ja varausohjeet.

Kirjoittaja on Suomen Musiikintekijöiden häirintäyhteyshenkilö, psykologi ja lauluntekijä Hanna Kivistö.

Vuoden 2025 Teosto-palkintoa tavoittelee kuusi kotimaista sävelteosta

Teosto-palkinnon suuruus on 40 000 euroa, joka voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille kotimaisille sävelteoksille.

Teosto-palkintoehdokkaat 2025 ovat

  • Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai
  • Aino Morkon ja työryhmän teokset pehmoainon levyllä soittorasia
  • Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization
  • Anni Kiviniemen sävellykset Anni Kiviniemi Trion levyllä Eir
  • Salla Saarisalon ja työryhmän teokset Saarisalon levyllä Mikä meitä vaivaa?
  • Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja, tietokirjailija Sonja Saarikoski (pj); DJ, tutkija, FT Mikko Mattlar (vpj); toimittaja, radiojuontaja Laura Vähähyyppä; Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen; lehtori, muusikko ja toimittaja Ville Komppa sekä toimittajat Ella Ossi ja Jarkko Fräntilä.

”Kuuntelemiemme teosten taso oli lavea. Paljon hyviäkin ehdokkaita jäi ulos, mutta raadin yhteinen näkemys oli, että kuuden kärki erottui joukosta selkeästi. Ehdokasteoksia yhdistävät taidokas esteettinen näkemys, omaääninen ilmaisu sekä henkilökohtaisuuden tai akuuttiuden tuntu”, kuvailee esiraadin puheenjohtaja Sonja Saarikoski.

Teosto-palkinnon saajista päättää nelihenkinen tuomaristo. Tänä vuonna raatiin kuuluvat vuoden 2024 Teosto-palkintovoittajat Minna Leinonen ja Jenni Kinnunen (Tinyhawk & Bizzarro) sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, Helsingin Sanomien toimittaja Ilkka Mattila sekä Pop & Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolan kutsuvierastilaisuudessa 24. huhtikuuta.

Teosto-palkinto nostaa esiin musiikkilajien moninaisuuden

Musiikin tekijöitä ja kustantajia edustava Teosto haluaa kantaa palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin edistämisestä ja monimuotoisuudesta. Teosto-palkinnolla huomioidaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai kaupallisesta menestyksestä riippumatta. Palkinnon avulla tuodaan myös esiin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien työn merkitystä musiikkialan ekosysteemissä.

Teosto-palkinnon ehdokasteosten perustelut

Kristo Laantin teokset DJ Kridlokkin levyllä Hai

DJ Kridlokkin Hai on vaikuttava hiphop-albumi, jonka sanoitusten teemat ja biitit kaikuvat vedenalaisia ääniä tuhannen sylen syvyyksistä. Kristo Laantin sanoitukset kuvastuvat sarjakuvina, maalauksina ja sinisen sävyisinä: lauseet ovat täynnä runollisia yksityiskohtia ja viittauksia artistin aiempaan tuotantoon sekä pop-kulttuuriin. Teoksen kantavana teemana kulkevat vesi ja meren syvyys toimivat vertauskuvina urbaanille yksinäisyydelle.

Aino Morkon ja työryhmän teokset pehmoainon levyllä soittorasia

Pehmoainon debyyttialbumi soittorasia on herkkä, ajaton ja vahva popteos. Levy on omaehtoinen ja henkilökohtainen kokonaisuus, joka onnistuu puhuttelemaan kuulijaa ja tarjoamaan samastumisen kohteita pintaa syvemmältä. Aino Morkon sanoitukset käsittelevät isoja ihmisyyden teemoja rakkaudesta kuolemaan ja lähisuhdeväkivallasta sisaruuteen. Albumin hengittävät ja toisaalta ylle vyöryvät sävellykset tukevat kappaleiden teemoja vaikuttavasti.

Mioko Yokoyaman sävellys Mineralization

Kantaesitys: 3.2.2024, Helsingin Musiikkitalo. Esittäjä: Uusinta Ensemble – Malla Vivolin (huilu), Helmi Malmgren (klarinetti), Maria Puusaari (viulu), Pinja Nuñez (sello).

Mioko Yokoyaman kekseliäälle kokoonpanolle sävelletty Mineralization tavoittaa mestarillisesti instrumenttien mahdollisuuksien kirjon. Käytössä ovat niin erilaiset soittotekniikat kuin soittajien oma ääni. Teos kehittyy kudelmaksi, joka imaisee kuulijan mukaansa matkalle aistien ja sointivärien maailmaan. Se luo rohkeasti uutta sointikieltä esittämättä vaikeasti tavoiteltavaa. Sen herättämät assosiaatiot ulottuvat kivien kimaltelevista pinnoista junamatkustamiseen ja piirrossarjoihin. Mineralization onnistuu myös taidemusiikille harvinaisehkossa hyveessä: huumorissa.

Anni Kiviniemen sävellykset Anni Kiviniemi Trion levyllä Eir

Anni Kiviniemi Trion Eir on vakuuttava, rohkea ja kujeileva debyyttialbumi, jossa jazzmusiikille perinteinen triokokoonpano onnistuu kuulostamaan tuoreelta ja omaääniseltä. Vahvasti improvisaatioon pohjaavissa sävellyksissä on raikasta ilmavuutta ja kepeyttä, outoa nyrjähtäneisyyttä ja usein jopa leikkisyyttä. Kiviniemi yhdistää sävellyksissään onnistuneesti niin jazzia, klassista musiikkia kuin useiden maiden musiikkiperinteitä.

Salla Saarisalon ja työryhmän teokset Saarisalon levyllä Mikä meitä vaivaa?

Saarisalon Mikä meitä vaivaa? on sekä sävellyksiltään, sovituksiltaan että sanoituksiltaan vakuuttava ja persoonallinen indiepopin ja -rockin kokonaisuus. Salla Saarisalon kirjoittamat laulut ovat yhtä aikaa vakavia, koskettavia ja hauskoja, ja niiden omaperäinen huumori on todella oivaltavaa. Levyllään Saarisalo yhdistelee erilaisia vaikutteita, mutta luo niistä vahvasti omannäköisen kokonaisuuden.

Lara Poen sävellys Laulut maaseudulta

Kantaesitys: 25.8.2024 BBC Proms, Royal Albert Hall, Lontoo. Suomen ensiesitys Helsingin Musiikkitalossa osana Helsingin juhlaviikkoja 1.9.2024. Esittäjä: Sibelius-Akatemian ja Royal College of Musicin sinfoniaorkesteri, joht. Sakari Oramo, solistina Anu Komsi, sopraano.

Isoäidin lapsuuden muistot ja maatilan lehmien erilaiset luonteenpiirteet helkkyvät aistillisesti Lara Poen Lauluissa maaseudulta. Poe rakentaa seitsemästä laulusta eheän kokonaisuuden hienovaraisin keinoin, alati vivahteikkaasti mullantuoksuista tekstiä tulkiten. Teoksen sävymaailma, orkestrointi ja sointivärien käyttö tukevat suvereenisti Poen virtaavia sävelkudelmia. Teos on myös melodisesti herkkävireinen: Poe kirjoittaa huomattavan hienosti laulujensa taitavalle solistille.

Lue lisää

Luovien alojen edunvalvontajärjestöt vaativat parannuksia EU:n AI Code of Practiceen eli tekoälyn sääntelyyn

Lue kirje englanniksi alta. Alkuperäinen teksti täällä.

 

Brussels, 17 February 2025

Dear Executive Vice-President Virkkunen,

Dear Commissioner Micallef,

As representative organisations of authors and performers from all disciplines, in their capacity as creative workers and rightsholders (copyright and related rights), we write to you to express our concerns about the second draft of this Code of Practice, which was recently published and discussed.

As it currently stands, it does not show sufficient progress and fails to take into account the comments expressed by our organisations. In fact, when it comes to transparency and respect for copyright, it even appears to be taking several steps backwards.

An essential part of the mission you both received consists of closely working together to develop an AI strategy for the cultural and creative industries. During the confirmation hearings at the European Parliament, you shared the view that for what concerns AI and Copyright we need to “make sure that the rights holders’ rights and creative sector rights are respected here, and they will have also fair remuneration when their work is used”, and that “nobody should use other people’s work and make business out of that without compensation.”

In line with these statements and the provisions of the AI Act, the Code of Practice should therefore be designed to help General-Purpose AI (GPAI) providers develop and put in place a copyright policy that is in line with this objective and on which basis their compliance with the copyright acquis can be established.

However, the wording chosen in the current draft undermines this very objective and weakens the acquis. Legal obligations are limited to mere commitments to making reasonable and proportionate efforts (see measure 2.4 on lawful access), or sometimes even reduced to a mere encouragement to take into account (see measure 2.5 on known infringing websites).

Further, despite unanimous criticism from the rights holder community regarding the first draft for granting unjustified preferential treatment to robot.txt protocols as a means of opting out under the TDM exception, the second draft continues to uphold this unacceptable discrimination.

The current draft also introduces KPIs’ exemptions for SMEs, giving them the impression that they are exempt from certain copyright infringements. In doing so, the Code of Conduct is exposing the very group of providers that the EU is keen to support, to the risk of litigation and liability. We hold the view that the capacity of the model, rather than the size of the GPAI provider, is the only thing that should ultimately matter. Moreover, this questionable preferential treatment is in stark contrast to the enormous administrative burden that authors and performers, as individuals and occasionally as SMEs, have to bear to safeguard their rights.

The comments above – indicative of a carve-out from EU law – apply equally to the ‘Template for summary of training data’ that the AI OIice has been working on in parallel. The current version does not provide parties with legitimate interests a complete and clear view of the available information and how it may be accessed. As such, it runs the risk of limiting the transparency obligation to the content of the summary itself, as well as making it impossible to ascertain whether AI providers have had lawful access to the content they use.

Finally, we regret that the working method chosen by the AI Office fails to ensure meaningful stakeholder engagement and lacks transparency on who is actually participating.

The EU has taken the lead in establishing regulations for a responsible and trustworthy AI sector. The Code of Practice and the Template are important tools in achieving this objective. Unfortunately, both instruments appear to be skewed in favour of GPAI providers and primarily focused on preventing their liability.

Without urgent intervention and a change in the methodology applied by the AI Office, they will only encourage avoidance of responsibility and erode trust, ultimately undermining their very purpose. More importantly, this will lead to increased litigation and legal uncertainty for rights holders and AI providers alike.

Such uncertainty is exacerbated by the Commission’s assumption that the AI Act and the TDM exception provide a sufficiently solid foundation for achieving a workable balance between GPAI providers’ and rightsholders’ interests – although several Member States2 and academics3 question the scope of the applicability of the TDM exception to AI training, in a context where generative AI was clearly not on the table when this exception was discussed and adopted by the EU.

The impact of AI on the authors and performers we represent constitutes a systemic risk. To secure a fair balance between providing AI providers access to our cultural heritage and ensuring the protection and fair remuneration of our authors and performers, the EU should encourage the deployment of a responsible AI industry that helps human creativity remain at the heart of our culture.

We therefore ask you to urgently correct these flaws in the third draft of the Code of Practice and to develop an AI strategy for the cultural and creative industries that respects our authors’ and performers’ intellectual property rights. In cases where the use of their works is authorized, it is essential that they are fairly remunerated to ensure that human creativity continues to flourish.

To ensure that our views are heard, we would respectfully suggest that we be given the opportunity to meet with you and discuss these issues further.

Signatories

  • AEPO-ARTIS
  • CEATL (European Council of Literary Translators’ Associations)
  • ECSA (European Composer and Songwriter Alliance)
  • EFJ (European Federation of Journalists)
  • EVA (European Visual Artists)
  • EWC (European Writers’ Council)
  • FERA (Federation of European Screen Directors)
  • FIA (International Federation of Actors)
  • FIM (International Federation of Musicians)
  • FSE (Federation of Screenwriters in Europe)
  • IAO (International Artist Organisation)
  • IFJ (International Federation of Journalists)
  • SAA (the Society of Audiovisual Authors)
  • UNI MEI – UNI – Media, Entertainment and Arts
  • UVA (United Voice Artists)

Onko musiikkiala yhdenvertainen? Vaikuta vastaamalla kyselyyn!

Yhdenvertaisuuskyselyllä selvitämme, mikä on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytila Suomen musiikkialalla, miten se on kehittynyt viime vuodesta sekä miten se vaikuttaa alan tulevaisuuden kehitykseen ja mahdollisuuksiin. Tuloksia hyödynnetään konkreettisissa toimenpiteissä yhdenvertaisen ja monimuotoisen toimintaympäristön edistämiseksi. 

Kysely on avoinna suomeksi ja englanniksi 24.2.–11.3.2025.

Vastaa kyselyyn

Kyselyyn vastaaminen vie alle kymmenen minuuttia ja tapahtuu anonyymisti. Kiitokseksi osallistumisesta arvomme kaikkien sähköpostiosoitteensa jättäneiden kesken lippulahjakortteja. Tutkimuksen tulokset julkistetaan huhtikuussa 2025. 

Tutkimusta koordinoi Teosto ja siinä ovat kumppaneina Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Suomen Säveltäjät.

Tutkimuksen toteuttaa Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

 

Is the Finnish music Industry equal? Please respond to our survey!

Equality and non-discrimination are fundamental rights based on international and national regulations and agreements. Everyone has the right to be treated equally and without fear of discrimination.

Music Industry Equality Barometer 2025 aims to determine the current state of equality and non-discrimination in the Finnish music industry, how it has developed since last year, and how it affects the future development and opportunities in the industry. The results will be used in concrete measures to promote an equal and diverse operating environment.

The survey is open in Finnish and English from February 24 to March 11, 2025.

Click here to take the survey

Completing the survey takes less than ten minutes and is done anonymously. As a thank you for participating, we will hold a raffle for ticket vouchers among those who leave their email addresses. The results of the study will be published in April 2025.

The study is coordinated by Teosto and partnered by Gramex, Music Finland, Musiikkituottajat – IFPI, Muusikkojen liitto, Suomen jazzliitto, Suomen Konservatorioliitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen sinfoniaorkesterit, and Suomen Säveltäjät.

The study is conducted by our research partner, Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.

Kaisa Korhonen voitti Vuoden Musiikintekijä -palkinnon Iskelmä Gaalassa

Teosto myöntää Vuoden musiikintekijä -palkinnon erityisistä ansioista kevyen musiikin saralla. Palkinnolla halutaan osoittaa tunnustusta pitkäjänteiselle, laaja-alaiselle ja monipuoliselle kevyen musiikin tekijälle. Palkinto ojennetaan vuosittain Iskelmä Gaalassa, jota vietettiin jälleen perjantaina 14.2.2025. Tampereen Nokia Arenalla.

Kaisa Korhosen työn tuloksia on näkynyt säännöllisesti suomalaisen musiikin listakärjessä. Hän on työskennellyt huippuartistien kanssa kuten Erika Vikman, Maija Vilkkumaa, Eini, Elastinen, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku, Antti Ketonen, BESS, Sara Siipola ja Nelli Matula.

Vaikka Korhonen on kirjoittanut lauluja koko ikänsä, ura lähti kunnolla käyntiin vuonna 2017 TOP20 Future Hitmakers -kurssin jälkeen. Useimmat kappaleet ovat syntyneet yhteistuotantoina niin sanotuissa co-write -sessioissa, joissa melodiaa ja sanoitusta työstetään rinta rinnan. Musiikkimaailmassa Korhonen korostaakin yhteistyön merkitystä ja sitä, kuinka tärkeää luomisprosessissa on löytää yhteys artistiin ja muihin tekijöihin.

”Parhaita hetkiä kirjotusprosessissa on se, kun tekemiseen löydetään yhteinen flow-tila, jossa kaikilla huoneessa on sama tunne ja visio siitä, mihin biisi on menossa. Tällaisina hetkinä tulee itkettyä, naurettua ja tehtyä suuriakin oivalluksia elämästä, jotka sitten välittyvät kappaleen kautta myös kuulijoille”, sanoo Korhonen työnsä parhaista puolista.

Korhonen taitaa sekä melodian että lyriikan ja on siksi haluttu tiiminjäsen sessioihin. Muille tekemiensä biisien lisäksi hän toimii laulajana ja lauluntekijänä yhdessä Axel Ehnströmin kanssa perustamassaan Pilven Piirtäjät -yhtyeessä.

Ahkerana kirjoittajana tunnetun Korhosen kynästä ovat syntyneet sellaiset klassikot kuten ”Syntisten pöytä”, ”Viimeinen elämä” tai ”Epäröimättä hetkeekään”, joissa kiteytyy elämän arvostus ja rohkeuden sanoma

”Kaisa Korhosen laulut ovat ajattomia ja siksi merkityksellisiä. Hänen kappaleissaan yhdistyvät herkkyys, voima ja taito tavoittaa kuulijan kokemus syvimmillään. Hän on mestari luomaan tarinoita, jotka eivät ainoastaan resonoi artistien, vaan koko kansan sydämissä. Vaikka Kaisan panos suomalaiseen musiikkiin on ollut mittaamattoman arvokas jo nyt, tulemme todennäköisesti kuulemaan hänestä paljon myös tulevaisuudessa”, sanoi Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen palkintopuheenvuorossaan.

Aiemmin Korhonen on palkittu aiemmin muun muassa Suomen Musiikkikustantajien Vuoden tulokas -palkinnolla (2020) sekä Vuoden biisi -palkinnolla (vuonna 2021 kappaleesta Viimeinen elämä). Useampia hänen kirjoittamiaan kappaleita on ollut Emma-ehdokkaana ja hän on jo kolmatta kertaa ehdolla myös Vuoden Musiikintekijä -Emman saajaksi.

Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019), Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020), Janne Rintala (2021), Tiina Vainikainen (2022) ja Saara Törmä (2023) sekä Antti ”RZY” Riihimäki (2024). Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Kaisa Korhosen kappaleita

Epäröimättä hetkeekään
Säv & san. Jenni Vartiainen, Jukka Immonen, Kimmo Laiho, Antti Riihimäki, Kaisa Korhonen
Kust. Elastinen Live Arts Oy, Jenique Oy, EMP Elements Music Publishing, Nordic Music Partners Oy, Sony/ATV Music Publishing Scan.
Esittäjät Jenni Vartiainen ja Elastinen

Syntisten pöytä
Säv. Kaisa Korhonen, Janne Rintala, Mika Laakkonen
San. Kaisa Korhonen, Janne Rintala
Kust. HMC Publishing, Mökkitie Records Oy, EMP Elements Music publishing.
Esittäjä Erika Vikman

Viimeinen elämä
Säv & san: Kaisa Korhonen, Maija Vilkkumaa
Kust. EMP Elements Music Publishing, Kaiku Entertainment.
Esittäjä: Maija Vilkkumaa

Muukalainen
Säv. & san. Tido Nguyen, Kaisa Korhonen & Axel Ehnström
Kust. EMP Elements Music Publishing
Esittäjä Frans Harju

Paskana
Säv. Mikko Koivunen, Sara Siipola, Kaisa Korhonen
San. Emmi Hakala, Sara Siipola
Kust. Kaiku Entertainment Oy, Sepon Huone Oy
Esittäjä Sara Siipola

Rakkauden arvoinen
Säv. & san. Kaisa Korhonen, Jonas Olsson, Markku Harju
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Songs
Esittäjä Antti Ketonen

Hitaammin hautaan
Säv & san. Nelli Matula, Kaisa Korhonen, Antti Riihimäki, Arttu Istala, Iiro Paakkari
Kust. HMC Publishing
Esittäjä Nelli Matula

Pelastetaan suomalainen musiikkikulttuuri

Kirjoitin viime viikolla blogin ICH KOMME -laulusta (säv. san. sov. Christel Roosberg ja Jori Roosberg) syntyneestä kohusta. Kirjoitus herätti paljon keskustelua. Kiitos kaikille kommenteista! Tässä kirjoituksessa otan kantaa huolestuttavaan tilanteeseen, joka sivuaa viime viikon keskustelua. Palaan myös lastenmusiikkiin.

Suomi on pieni kielialue, jonne on tuhansien vuosien aikana syntynyt ainutlaatuinen musiikkikulttuuri. Kyllä, tuhansien vuosien; kalevalaisen runolaulun juuret ulottavat 2000 vuoden taakse. Kielivähemmistöillä kuten suomenruotsalaisilla, saamelaisilla, romaneilla ja karjalankielisillä on kaikilla omat musiikkikulttuurinsa.

Nyt tämä rikas ja monipuolinen kulttuuri on uhattuna. Ongelma on monitahoinen ja -syinen. Historiallisten suurten kulttuurileikkausten lisäksi musiikkikulttuuria kurjistaa media. Globaalin alustatalouden epäreilu tulonjako ja tekoäly tekevät musiikintekijän työstä entistä haastavampaa; on vaikea tulla toimeen omalla työllään.

Hyvänä esimerkkinä median musiikkikulttuuria kaventavasta vaikutuksesta on huippusuosittu UMK eli Uuden Musiikin Kilpailu. Sinne on turha yrittää mukaan vaikkapa kansanmusiikilla tai perinteisellä iskelmällä. Vain valtavirtamusiikki kelpuutetaan ja mieluiten major-levy-yhtiöiden tuottamana.

Helsingin Sanomat nosti esille kulttuurijournalismin surkean tilan (16.2.2025). Jotenkin tulee mieleen padat ja kattilat…Tällä hetkellä hyvin monenlainen musiikki, myös valtavirtamusiikin liepeillä, jää täysin pimentoon. Sitä ei kuule radiossa, ei näe telkkarissa tai lehtien palstoilla. Tämän takia ihmiset eivät yksinkertaisesti löydä uuden musiikin luokse.

Se, että saa musiikkinsa esille vaatii usein ”tarinan”. Ja mitä traumaattisempi ja traagisempi, sen parempi. Media, tässä teille ilmainen vinkki. Voi tehdä mielenkiintoista musiikkia, vaikka olisi elänyt ihan tavallisen tylsän elämän. Hyvä musiikki ei vaadi myöskään paljasta pintaa, sitä saa tietysti halutessaan esitellä kaikki sukupuolet. Usein esimerkiksi musiikintekijät pysyttelevät nimenomaan henkilöinä taustalla, vaikka haluavat luonnollisesti oman musiikkinsa ihmisten tietoisuuteen. Ei tarvitse olla julkkis tehdäkseen ammatikseen musiikkia.

En halua missään tapauksessa moittia tällä kirjoituksella valtavirtamusiikintekijöitä. Tarvitsemme suuria, koko kansan hittejä ja tähtiä. Mutta tarvitsemme muutakin. Ilman uusia tekijöitä ja uusia hittejä ei synny uusia klassikoita.

Moni musiikinlaji jää paitsioon myös Spotifyin suosituilla soittolistoilla, eikä yleisö näin ollen löydä kaikkea uutta musiikkia suoratoistopalveluistakaan.

Nyt siihen lastenmusiikkiin. Alkuvuodesta nousi pienoinen kohu, kun Sara Siipola esitti – luonnollisesti – hittinsä ”Paskana” Helsingin kaupungin järjestämässä ja Ylen televisioimassa lasten uudenvuodenjuhlakonsertissa. Kappaletta pidettiin sopimattomana lastenkonserttiin. Tähän ongelmaan on helppo ratkaisu: lastenkonsertissa esitetään lastenmusiikkia. Ei synny kohuja. Ehkä kuviteltiin, että lastenmusiikkibändit eivät suoriudu suorasta TV-lähetyksestä? Väärin. Moni suoriutuu varmasti. Toiseksi taidettiin kuvitella, että yleisö viihtyy vain, jos tarjolla on aikuisille tuttuja kansainvälisiä discohittejä ja teinien suosikkiartisteja? Taas väärin. Lastenkonsertit myyvät loppuun monessa Suomen kolkassa. Mielestäni tämä on sekä törkeää lastenmusiikinammattilaisten aliarviointia että myös lasten aliarvioimista. Voitaisiinko vastedes tarjota lapsille vastaavissa tilanteissa lasten omaa musiikkia? Sitä voi kuunnella koko perhe aidosti nauttien ja viihtyen.

Samaa aliarviointia kohtaavat monet muutkin musiikinlajit. Valtavirrasta poikkeavalle musiikille ei yksinkertaisesti anneta mahdollisuutta. Joku taho jossain päättää, että tämä ei kiinnosta ihmisiä. Miten voidaan tietää, että ei kiinnosta, jos ei anneta edes mahdollisuutta? Monenlainen musiikki marginalisoidaan jo ennen lentoonlähtöä. Kuinkahan monta potentiaalista musiikki-ilmiötä tai vientitoivoa tässä menetetään?

Tämä ilmiö yhdistettynä kulttuurileikkauksiin aiheuttaa lopulta noidankehän, joka kuihduttaa ainutlaatuisen, suomalaisen musiikkikulttuurimme. Uusi marginaalista ponnistava musiikki tarvitsee sekä rakenteita ja julkista tukea kasvaakseen ja kehittyäkseen että kanavan päästäkseen esille. Nyt molemmat ovat suuressa vaarassa. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tähän. Suomalaisen musiikkikulttuurin tulevaisuudesta vastaavat vain suomalaiset. Surettaa ja suututtaa.

Onneksi kaikkea ei ole vielä menetetty vaan voimme tehdä paljonkin. Päättäjät, lopettakaa kulttuurileikkaukset tähän. Varmistakaa lainsäädännöllä, että musiikin ammattilaiset saavat heille kuuluvan korvauksen omasta työstään. Media, antakaa kaikenlaiselle musiikille mahdollisuus. Kuulijat, tiedän, että rakastatte suomalaista musiikkia. Vaatikaa, että teidät yllätetään!

Ps. Tätä kirjoitusta saa todellakin jakaa!

Pauliina Lerche

Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja
lastenmusiikintekijä

EBU kaataa Palestiina-kysymyksen musiikintekijöiden niskaan

Samalla viikolla kokouksen kanssa Donald Trump kohautti kertomalla suunnitelmastaan tehdä Gazan alueesta ”Lähi-Idän Riviera”, mikä tarkoittaisi kahden miljoonan alueella asuvan palestiinalaisen pakkosiirtoa kodeistaan. Israelin pääministeri Netanjahu nyökytteli tyytyväisenä vieressä. YK:n pääsihteeri Guterres ei ollut ajatuksesta innoissaan: hänen mukaansa suunnitelma täyttäisi etnisen puhdistuksen tunnusmerkit.

Kysymys Israelin osallistumisesta väritti jo viime kevään Euroviisuja. Kisaa järjestävä Euroopan yleisradiounioni EBU yritti ratkaista tilanteen kieltämällä finaalilähetyksestä poliittiset ilmaisut, liput ja symbolit, ikään kuin jännitteiden piilottaminen ja pään työntäminen pensaaseen tekisi laulukilpailusta epäpoliittisen. Paria vuotta aiemmin Venäjä oli kuitenkin suljettu ulos Euroviisuista Ukrainassa käymänsä hyökkäyssodan takia. Millä argumenteilla Venäjää kielletään osallistumasta ja Israel saa lähettää edustajansa?

Monet toteavat, että konflikti Israelin ja Palestiinan välillä on monimutkainen ja sillä on pitkä historia, ja että tilanteeseen on siksi vaikea ottaa kantaa. Oli niin tai näin, lopulta päätöksen ei tarvitsisi olla EBUn kannalta kovinkaan monimutkainen. Voisihan EBU esimerkiksi linjata säännöissään, että mikäli minkä tahansa euroviisuvaltion on vaikka YK:n toimesta todettu tehneen kuluneen vuoden aikana sotarikoksia, kansanmurhia tai etnisiä puhdistuksia, se ei juuri sinä vuonna pääse kilpailemaan. Ja vastaavasti: tervetuloa takaisin kisaamaan sitten kun kansanmurhailu on lopetettu! Tämä sääntö voisi päteä aivan yhtä lailla kaikkiin EBUn jäsenmaihin, jolloin yleisradiounionin ei itse tarvitsisi ottaa poliittista kantaa. Jos EBU ei tähän mitenkään kykene, Yleisradion ei ole mikään pakko lähettää viisuihin edustajaa.

EBUn pelisilmän puute tuo välillä mieleen kansainvälisen jalkapalloliitto FIFAn, joka on kunnostautunut järjestämällä maailmanmestaruuskilpailuja ihmisoikeuksien kannalta varsin problemaattisissa paikoissa: ensin 2018 Venäjällä ja perään 2022 Qatarissa. Mitä seuraavaksi? Löytyykö Mordorista kansainväliset mitat täyttävää stadionia? Yksittäiset pelaajat ovat joutuneet miettimään osallistumistaan kisoihin FIFAn tahratessa koko lajin maineen.

Samalla tavalla EBUn (ja osaltaan YLEn) tapa väistellä vastuuta kaataa poliittisen paineen viime kädessä Euroviisuihin lähetettävän artistin ja biisintekijöiden niskaan. Kuten oli odotettavissa, Erika Wikmanin ja biisiä kirjoittaneen Chisun instagram-tileille tuli pian UMK-voitton jälkeen kysymyksiä Palestiinasta ja euroviisuosallistumisesta, ja perinteinen media seurasi perässä. Tilanne ei ole reilu musiikintekijöitä kohtaan, eikä artisteilta voi (kaiken muun nykyisen ulkomusiikillisen työn lisäksi) vaatia maailmanpoliittisten kysymysten hallintaa. Levy-yhtiöiden suunnaltakaan on tuskin luvassa lausuntoja. Kulttuurijärjestöjen on mielestäni syytä nousta puun ja kuoren väliin jäävien tekijöiden tueksi, mutta ennen kaikkea katseet kääntyvät tietysti yleisradioyhtiöiden suuntaan.

Mitä Uuden musiikin kilpailuun tulee, UMK:sta on viime vuosina kasvanut merkittävä kotimaisen musiikin instituutio, jonka kautta esimerkiksi Bess, Kuumaa ja Erika Wikman ovat saaneet merkittävää nostetta uralleen. Jos EBU lokaa Euroviisujen maineen, olisi sääli jos UMK menisi pesuveden mukana. Mielestäni kannattaisi harkita UMK:n irrottamista kokonaan omaksi vuosittaiseksi tapahtumakseen, laadukkaan uuden kotimaisen musiikin karnevaaliksi. Katsotaan Euroviisuja sitten kun EBU saa pakkansa kasaan.

 

Kyösti Salokorpi

Musiikintekijöiden hallituksen jäsen