Kaikki artistit eivät ole biisinkirjoittajia

Kaikki artistit eivät ole biisinkirjoittajia

Kaikkiin artisteihin tämä ei kuitenkaan päde. Vaikka tätä ei ole kiva sanoa ääneen, monessa tapauksessa sekä artisti itse, biisinkirjoittajat, tuottaja että levy-yhtiö voittaisivat, jos artisti ei olisi mukana biisintekoprosessissa. Yritän perustella syyt.

Huomautan heti alkuun vielä, että kirjoitus koskee ainoastaan hyvin spesifiä tilannetta, jossa levy-yhtiö pyytää ammattimaisia biisintekijöitä kirjoittamaan artistille hitin co-write-sessioissa, eikä esimerkiksi omaehtoisia singer/songwriter-artisteja – jokainen tehköön musiikkia juuri niin kuin itse haluaa.

Tarvitaan tietysti hyvä biisi, eli sävellys, sanoitus ja tuotanto, mutta myös artisti, joka onnistuu tulkinnallaan puhuttelemaan ihmisiä, ja joka on kappaleen esittäjänä uskottava.

Todella isoja hittejä syntyy ehkä muutama vuodessa, ja niiden ennakoiminen on vaikeaa, koska monen osatekijän pitää osua kohdalleen. Tarvitaan tietysti hyvä biisi, eli sävellys, sanoitus ja tuotanto, mutta myös artisti, joka onnistuu tulkinnallaan puhuttelemaan ihmisiä, ja joka on kappaleen esittäjänä uskottava. Lisäksi biisin pitää läpäistä levy-yhtiön ja soittolistojen seulat päästäkseen ihmisten ilmoille, ja onnistua vielä osumaan johonkin epämääräiseen ajan henkeen niin, että ihmiset rakastuvat kaikista kappaleista juuri tähän.

Jos levy-yhtiön ja medioiden rooli jätetään tarkastelun ulkopuolelle, menestyskappaleen tekemiseen vaadittavan työn voisi jakaa karkeasti kolmeen osaan:

  • varsinainen biisinkirjoitus eli sävellys ja sanoitus,
  • kappaleen tulkinta ja tuotanto, ja
  • artistibrändin rakentaminen

Useimmiten nämä kaikki kolme työtä tehdään samalla kertaa sessiopäivän aikana.

Biisinkirjoitus on taito jonka voi opetella. Voi opiskella sointuteoriaa ja rytmejä, omaksua monen eri musiikigenren tyylipiirteitä ja opetella kirjoittamaan eläväntuntuisia tarinoita poplyriikoiden lyhyeen muotoon ja rytmiin. Taito kehittyy tehdessä, ja usein 50-100 ensimmäisen tekeleen jälkeen taso on jo huomattavasti parantunut.

Kappaleen tulkinnalla en tarkoita vain taitavaa laulamista. Jos joku muistaa vielä Idols-ohjelman, se tuotti vuosittain joukon levy-yhtiöille kiinnitettyjä taidokkaita laulajia, joilta puuttui varsinainen kiinnostavuus, artistipersoona. Monet huippuartistit taas eivät ole teknisesti kovin taitavia laulajia, mutta heidän äänensä kuulostaa jostain syystä hyvältä ja kiinnostavalta äänitteillä ja puhuttelee ihmisiä. Popkappaleen tuotanto syntyy nykyään usein suurelta osin jo kirjoitussession aikana, ja artistin ollessa paikalla laulutkin nauhoitetaan sitä mukaa kun biisi valmistuu.

Artistibrändin rakentaminen mielletään ehkä yleensä levy-yhtiön A&R:n hommaksi, mutta väitän, että suurin osa tästäkin työstä tehdään studiosessioissa. Jokainen hyvä uusi kappale on uusi luku artistin uralla, ja todella hyvä biisintekijä osaa kuvitella tämän seuraavan askeleen mielessään. Joskus artisti itse on tämä visionääri, ja joskus levy-yhtiöllä on toimiva suunnitelma, mutta hyvin usein tämän työn tekevät topliner ja tuottaja.

Nyt jos katsotaan popmusiikin historiaa suunnilleen sadan vuoden taakse, jolloin äänitteitä alettiin myydä suurelle yleisölle, artisteja on aina ollut kahta lajia: on ollut auteur-tyyppisiä artisteja, kuten Bob Dylan tai Nirvana, jotka ovat kirjoittaneet oman materiaalinsa ainakin pääosin itse, ja on ollut artisteja, jotka tulkitsevat muiden heille kirjoittamia kappaleita. En itse liitä tähän minkäänlaista arvoasetelmaa – näin vain on aina ollut. Elvis ja Frank Sinatra tarvitsivat säveltäjiä ja sanoittajia tekemään heille kappaleita, mutta ei se tee heistä sen vähäisempiä artisteja.

Monet urani suurimmista hiteistä on kirjoitettu aluksi ilman artistia, vaikka ne olisikin myöhemmin viimeistelty yhdessä.

Olen itse työskennellyt urani aikana yli sadan artistin kanssa. Vielä kymmenen vuotta sitten oli aivan yleinen käytäntö, että kirjoitin vaikka jonkun tuottajan kanssa kokonaisen biisin tai kertosäkeen ja tarjosin sitä artistille joko itse tai kustantajan kautta. Monet urani suurimmista hiteistä on kirjoitettu aluksi ilman artistia, vaikka ne olisikin myöhemmin viimeistelty yhdessä.

Tällä hetkellä hyviäkään valmiita biisejä on aika vaikea tarjota artisteille, koska nykyisessä toimintakulttuurissa artistit haluavat itse olla paikalla studiossa kun taika tapahtuu. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, ja artistilla on oikeus vaatia tätä. Haluan vain todeta ääneen, että tuloksen kannalta se ei aina todellakaan kannata. 

Osalla artisteista ei ainakaan vielä uransa alussa ole sitä taitoa, jota hyvän biisin tekeminen vaatii. Työskentely on aika nopeaa, ja kaikenlainen vaiheilu vaikuttaa väistämättä lopputulokseen. Jos levy-yhtiö ja artisti haluavat hittibiisin, välillä kannattaisi luottaa niihin teemubruniloihin ja kaisakorhosiin ja mattimikkoloihin, jotka ovat jo kirjoittaneet satoja kappaleita. He tekevät biisejä elääkseen ja ovat siinä aivan poikkeuksellisen taitavia.

Olen itse aina pyrkinyt tsekkaamaan kaikki aloittelevatkin artistit, mutta ilmoitin huhtikuussa kustantajalleni pitäväni jonkin aikaa taukoa uusista sessioista, koska joidenkin päivien jälkeen olen yksinkertaisesti ollut hiton uuvuksissa kannateltuani luomisprosessia kahden tai kolmen ihmisen edestä. Samalla olen joutunut myymään jokaisen ideani tai ehdotukseni aloittelevalle ja monella tasolla epävarmalle artistille, ja joskus hyväkin hookki yksinkertaisesti uppoaa turhan vaiheilun suohon. Näiden päivien tuloksena on harvoin mitään mestariteosta, koska en missään vaiheessa pääse keskittymään työskentelemiseen.

Lisäksi artistien kanssa kirjoitetuissa biiseissä on se ylimääräinen ongelma, että jos ne jäävät levyttämättä, valmiita kappaleita on yleensä vaikea tarjota eteenpäin muille artisteille. Hyväkin hookki-idea saattaa mennä hukkaan, jos sitä tarjoaa väärässä sessiossa.

Toivon tämän puheenvuoron herättävän keskustelua levy-yhtiöiden, kustantajien ja tekijöiden välille siitä, missä määrin (ja keitä) artisteja kannattaa lähettää studiosessioihin, millaista palautetta studiosta on saatu, ja kannattaisiko ehkä jossain määrin palata valmiiden biisien tarjoamiseen.

Käyn välillä opettamassa biisintekoa esimerkiksi Metropoliassa. Joinain päivinä kirjoitussessiot artistien kanssa eivät eroa opetuspäivistä muuten kuin siinä, että korkeakouluopetuksesta maksetaan tuntikorvaus. Biisintekotaidon lisäksi hukassa saattaa usein olla myös varsinainen artistipersoona tai -brändi, eli kukaan ei oikein vielä tiedä mitä ollaan tekemässä. Eihän siinä mitään – jostainhan on aina aloitettava – mutta mikäli levy-yhtiö haluaa ammattimaisten biisintekijöiden opettavan artisteille säveltämistä ja sanoittamista, tai mahdollisesti luovan tyhjästä jonkinlaisen artistikonseptin, tästä kehittelytyöstä pitää maksaa asianmukainen palkkio.

Korostan vielä, että vasta uraansa aloittelevissa artisteissa on myös niitä, joilla on sekä selkeä visio omasta urastaan että taito kirjoittaa koskettavia kappaleita. Kuka sen lopulta määrittää? Toivon tämän puheenvuoron herättävän keskustelua levy-yhtiöiden, kustantajien ja tekijöiden välille siitä, missä määrin (ja keitä) artisteja kannattaa lähettää studiosessioihin, millaista palautetta studiosta on saatu, ja kannattaisiko ehkä jossain määrin palata valmiiden biisien tarjoamiseen.

Tiedän kentältä, että nykyinen käytäntö on uuvuttanut monia hyviä musiikintekijöitä, eikä se tuota parasta mahdollista tulosta. On sanomattakin selvää, että artistille tämä viesti ei voi tulla biisintekijöiltä, vaan viestinviejänä täytyy olla levy-yhtiön A&R-henkilö.

Kyösti Salokorpi

Musiikintekijä
varapuheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät

Jojo von Hertzen jatkaa Suomen Musiikintekijöiden koordinaattorina

Jojo on vastannut yhdistyksen tapahtumatuotannosta ja toteuttanut erityisesti videotuotantoja viestintään. Vuoden aikana hän on ehtinyt järjestää Suomen Musiikintekijöissä useita erikokoisia tapahtumia – mukaan lukien yhdistyksen 70-vuotisjuhlat joulukuussa 2024.

”Olen innoissani siitä, että saan olla jatkossakin mukana edistämässä musiikintekijöiden etuja ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että jäsenet jakavat minulle rohkeasti toiveitaan ja ideoitaan – ne ovat meille todella tärkeitä. Minulle saa myös aina tulla juttelemaan alan tapahtumissa, joissa pyrin olemaan mukana mahdollisimman paljon!” hän sanoo.

Jojo von Hertzen on taustaltaan tapahtuma- ja sisällöntuottaja sekä musiikintekijä ja artisti. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus tapahtumatuotannoista, monipuolisista musiikkialan tehtävistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hän on myös Musamimmien päivä -tapahtuman perustaja ja työryhmän jäsen, mikä kertoo hänen innokkuudestaan kehittää musiikkialaa yhteisöllisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi. Musamimmien päivä on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiotapahtuma.

Jojo sijaisti määräaikaisessa tehtävässään vanhempainvapaalla ollutta yhteisöpäällikkö Lumi Ollilaa, joka palaa tehtäväänsä alkusyksystä.

Ota yhteyttä

Jojo von Hertzen
Koordinaattori
Coordinator

jojo.vonhertzen@musiikintekijat.fi
Puh. 044 210 4818
Tel. +358 44 210 4818

 

Teijamari Jyrkkiö Teoston kulttuurisäätiön johtajaksi

OTK, FM Teijamari Jyrkkiö on suomalainen kulttuurialan asiantuntija, jolla on laaja kokemus museoiden ja säätiömuotoisen toiminnan johtamisesta. Jyrkkiö on toiminut muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin, HAM Helsingin taidemuseon ja Amos Rexin selvitys-, kehittämis- ja johtotehtävissä.

Jyrkkiö on työskennellyt 25.11.2024 lähtien Teoston kulttuurisäätiön asiainhoitajana. Tehtävässään säätiön johtajana Jyrkkiö tulee jatkamaan Teoston kulttuurisäätiön rakenteiden, tukikäytäntöjen ja muun toiminnan rakentamista, kehittämistä sekä vakiinnuttamista.

”Teijamari on osoittautunut loistavaksi johtajaksi Teoston kulttuurisäätiön rakennusvaiheelle. Olemme todella iloisia, että pääsemme jatkamaan säätiön kehittämistä ja tärkeän tehtävämme todeksi tekemistä Teijamarin ammattitaitoisissa käsissä. Haluamme olla yhdessä rakentamassa monimuotoista hyvän kierrettä, jolla taataan työrauha tekijöille ja kotimaisen musiikin arvon nousu”, sanoo Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars.

Teoston kulttuurisäätiö on aloittanut toimintansa vuonna 2024 tehtävänään kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen toimintaedellytysten tukeminen. Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon pitkäjänteinen kasvattaminen. Lue lisää säätiöstä 9.6.2025 alkaen: teostonkulttuurisaatio.fi

Lisätietoja:

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA on allekirjoittanut vetoomuksen yhdessä useiden tekijä- ja esittäjäjärjestöjen kanssa EU:n kulttuuriministereille

Veroomuksessa vaaditaan jatkotyötä EU:n tekoälyasetuksen liitettyihin käytännesääntöihin. Vetoomuksessa todetaan, että käytännesääntöjen tulisi tukea tekoälyasetuksen perusperiaatteita, eli suojella tekijänoikeuksia sekä mahdollistaa oikeudenhaltijoiden oikeuksien käyttäminen ja valvominen.

Suomen tulee huolehtia osaltaan käytännesääntöjen palauttamisesta huolelliseen valmisteluun.

EU:n kulttuuriministereillä on keskeinen rooli arvioidessaan tekoälyn erityisvaikutuksia Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja taiteelliseen vapauteen.

Suomen Musiikintekijät on ECSA:n jäsenjärjestö.

➡️ lue koko vetoomus ECSA:n sivuilta.

Uusi kulttuurialan rahoitusopas liikkuvuuteen Pohjoismaissa ja Baltiassa julkaistu

On the Move -verkoston julkaiseman englanninkielisen oppaan tarkoitus on tukea kulttuurialan ammattilaisia kansainvälisessä yhteistyössä sekä auttaa rahoituksen löytämisessä matkustamiseen Pohjoismaiden ja Baltian alueelta tai alueelle.

Lisäksi opas tuottaa tietoa liikkuvuusmahdollisuuksista kulttuuripolitiikasta ja rahoituksesta vastaavien toimijoiden käyttöön eri sektoreilla. Opas pyrkii osaltaan lisäämään tietoisuutta nykyisistä esteistä kulttuurialan kansainväliselle liikkuvuudelle sekä edistämään tukimuotojen kehittämistä.

Oppaan maakohtaisista luvuista vastasivat paikalliset asiantuntijat. Suomea koskevan osion tiedonkeruusta vastasi erikoistutkija Vappu Renko Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.

Suomen osiossa kuvataan kansainvälistä liikkuvuutta tukevat julkiset ja yksityiset tahot kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Oppaassa ovat mukana tahot, jotka tarjoavat säännöllisesti toistuvaa liikkuvuusrahoitusta Suomesta ja Suomeen.

Opas on toteutettu Euroopan unionin osarahoituksella. Edellinen vastaava opas julkaistiin vuonna 2017.

Opas on saatavilla verkossa osoitteessa:
Lisätietoa:
Vappu Renko
erikoistutkija

Kyösti Salokorpi Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajaksi

”Kiitos luottamuksesta! Kulttuurialalla eletään nyt vaikeita aikoja. Lupaan jatkaa taistelua sen puolesta, että musiikin tekeminen säilyy Suomessa varteenotettavana ja arvostettuna ammattina”, Kyösti Salokorpi sanoo.

Salokorpi on ollut Musiikintekijöiden hallituksessa vuodesta 2022. Muut hallituksen jäsenet ovat Pauliina Lerche (puheenjohtaja), Jiri Kuronen, Nelli Milan, Amanda Mäläskä, Maija Ruuskanen ja Topi Salmi.

Suomen Musiikintekijöiden hallitus alkaen 2025

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 ensimmäisen hakukierroksen stipendit jaettu

Rahaston toimikunta jakoi stipendivaroja yhteensä 192 490 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 106 hakijalle. Valtaosa stipendivaroista, 125 500 euroa, jaettiin 73 hakijalle työskentelystipendinä eli luovaan työskentelyyn tarkoitettuna tukena.

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 ensimmäinen stipendihakukierros on nyt käyty läpi ja stipendien saajat on saatu valittua. Hakemuksia tuli ennätykselliset 1293 kpl. Tästä voi päätellä toisaalta sen kuinka hankalat ajat monilla tekijöillä käsillä ja toisaalta myös, että musiikintekijät ovat löytäneet laajalti Musiikintekijöiden rahaston. Tarve kaikenlaiselle tuelle on jatkuva ja iso”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Musiikintekijöiden rahasto on kiinnittänyt erityistä huomiota yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumiseen toimikunnan toiminnassa ja päätöksissä. Rahasto on kouluttautunut aiheeseen asiantuntijan opastuksella.

”Koen toimikunnan toimineen ja toimivan yhdenvertaisuuden näkökulmasta asianmukaisesti. Asia on kuitenkin todella tärkeä, joten jatkossa toimikunta kouluttautuu DEI-teemoihin säännöllisesti, ja asiasta keskustellaan myös aina ennen päätöksentekoa”, Haapaniemi kertoo.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 73 kpl
  • Yhteensä 125 500euroa

Hankintastipendit

  • Jaettiin 20 kpl
  • Yhteensä 36 290 euroa

Reissustipendit

  • Jaettiin 5 kpl
  • Yhteensä 8 700 euroa

Uralle-stipendit

  • Jaettiin 2 kpl
  • Yhteensä 10 000 (5000 euroa per myönnetty stipendi)

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendit

  • Jaettiin 6 kpl
  • Yhteensä 12 000 euroa (2000 euroa per myönnetty stipendi)

Erityisstipendejä ei jaettu


Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista stipendiä:

  • Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissustipendi on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.
  • Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2025. Huomioithan, ettei stipendiä myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

Myönnetyt stipendit klaavi.fi

 

Suomen Musiikintekijöihin uusia kunniajäseniä

Yhdistyksen kunniajäseniksi kutsuttiin  seuraavat henkilöt:

Markus Nordenstreng toimi yhdistyksen hallituksessa vuosina 2012-2025, joista hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 2015-2025.

Sanna Korkee toimi yhdistyksen Musiikintekijä-lehden päätoimittajana vuodesta 2012 vuoden 2024 loppuun saakka.

Eija Hinkkala toimi yhdistyksen toiminnanjohtajana vuosina 2009-2012.

Kunniajäsenyys on hallituksen huomionosoitus ansiokkaasta toiminnasta yhdistyksemme ja koko alamme hyväksi.

 

 

Lue lisää  linkistä

Entiset hallituksen puheenjohtajat ja kunniajäsenet

Kuvat: Markus Nordenstreng: Suomen Musiikintekijät, Sanna Korkee: Juha Törmälä, Eija Hinkkala: Sampo Korhonen

Musiikintekijöiden hallitukseen uusia jäseniä

Osana Musiikintekijöiden päivää järjestetään yhdistyksen kevätkokous, jossa käydään yhdistyksen hallitusvaali. Tällä kertaa erovuoroisia, jotka eivät asettuneet ehdolle jatkokaudelle, oli yhteensä kolme: yhdistyksen pitkäaikainen varapuheenjohtaja Markus Nordenstreng (hallituksessa vuosina 2012-2025, varapuheenjohtajana 2015-2025), Jussi Chydenius (hallituksessa vuosina 2022-2025) sekä Nora Tuuri (hallituksessa vuodet 2023-2025).

Uudet hallituksen jäsenet ovat Nelli Milan, Amanda Mäläskä ja Topi Salmi.

Suomen Musiikintekijöiden hallitus kokonaisuudessaan alkaen 30.4.2025:

Pauliina Lerche (puheenjohtaja)
Jiri Kuronen
Nelli Milan
Amanda Mäläskä
Maija Ruuskanen
Topi Salmi
Kyösti Salokorpi

Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan järjestäytymiskokouksessaan toukokuun alussa.

Tulevaisuustutkimukseen yli 200 vastausta

Tulevaisuustutkimuksella pyritään kerämään tietoa jäsenistön tarpeista, huolenaiheista ja odotuksista. Kysely kattaa niin jäsenten taustatiedot, taloudellisen tilanteen, viestinnän ja palveluiden käytön kuin myös tulevaisuuden näkemykset ja toiveet.

Kyselyyn saatiin yhteensä 202 vastausta. Kysely oli avoinna 24.3.-13.4.2025 ja sen toteutti Innolink.

Innolink toteutti myös arvonnan arvontaan osallistuneiden vastaajien kesken. 3 kpl 200 euron lahjakortteja GoGift-palveluun on nyt arvottu. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Onnittelut voittajille ja kiitokset vielä kaikille vastanneille!