EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Henkilöbrändi vs. sisältö

Tekijä: Nina Lith

Henkilöbrändi vs. sisältö

Julkaistu

Kirjoitin alkukesästä uuden musiikin esille pääsemisen vaikeudesta. Kiitos paljon vielä kaikille lukuisista kommenteista ja hyvästä keskustelusta!

Rajatun mediatilan lisäksi asiassa on mielestäni toinenkin perustavanlaatuinen ongelma, joka koskee myös muita taiteenlajeja. Vähäinen huomio jaetaan usein taiteilijan persoonan kiinnostavuuden eikä taiteen sisällön perusteella. Toisin sanoen taiteilijan pitäisi olla henkilöbrändi.

Soitin yli 20 vuotta Vesa-Matti Loirin yhtyeessä. Lukuisilla kiertueilla sain seurata vierestä minkälaista elämä on kun kaikki – siis aivan KAIKKI – tuntevat sinut. Se on raskasta. Ymmärrän miksi Vesku vietti elämänsä ehtoon erakkona.

Onko siis nykyajan huomiotaloudessa taiteilijana toimimisen edellytyksenä henkilöbrändi? Ainakin minusta vaikuttaa siltä. Ja ainakin minä haluan kapinoida sitä vastaan. Sisällön pitää riittää!

Henkilöbrändin luominen vaatii aina henkilökohtaisen tason. Ihmisen on pakko paljastaa itsestään ainakin jotain. Julkisessa ammatissa toiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaa tulla tunnistetuksi kaupan kassalla.

Brändin rakentaminen on aikaa vievää ja raskasta. Tämä aika on pois taiteellisesta työstä.

Brändin rakentaminen on aikaa vievää ja raskasta. Tämä aika on pois taiteellisesta työstä. Monet nuoret taiteilijat, taiteenlajista riippumatta, tekevät uransa aluksi jo jotain muuta työtä taloudellisista syistä. Vaaditaanko jo kolme ammattia, että saisi taiteensa esille? Ei ihme, että monet uupuvat.

Uupumusta lisäävät myös ulkonäköpaineet. Täytyy näyttää hyvältä kuvissa. Ulkonäöllä ei tietenkään ole mitään tekemistä taiteellisen osaamisen kanssa.

Henkilöbrändi on ihan oma ammattinsa ja siinä tarvitaan aivan erilaista osaamista ja persoonaa kuin taiteen tekemisessä. Tällä kirjoituksella en halua missään nimessä syyllistää niitä taiteilijoita, jotka ovat luoneet henkilöbrändin. Toiset ovat brändejä ihan luonnostaan; kiinnostava henkilö ja sisältö yhdistyvät. Mutta kaikilta tätä ei voi vaatia! Voi tehdä hyvää taidetta vaikka olisi ihmisenä umpitavallinen tallaaja.

miksi ilmiö ohittaa sisällön?

Media janoaa ilmiöitä, ja se myös luo niitä. Usein ilmiö syntyy jo valmiiksi tunnetusta henkilöstä, bändistä tai brändistä. Mielestäni on perusteltua kysyä miksi ja millä perusteella media luo ilmiöitä? Ja miksi ilmiö ohittaa sisällön? HS:n kulttuurin alla oli juttu jouluaatonaattona Onlyfans -mallin seksiennätyksestä. Miksi tällainen juttu julkaistiin? Haluavatko kulttuurin ja taiteen kuluttajat ihan oikeasti lukea tällaisia juttuja kulttuurina? En keksi julkaisulle muuta syytä kuin edellä mainitun ”ilmiön”. Olisiko ajankohtaan ylipäätään sopinut paremmin vaikkapa juttu uusista joululauluista?

Taiteen tila kapenee yhteiskunnassa koko ajan. Moniääniseen mediaan kuuluu taide. Taiteen pitää saada sille kuuluva tila niin mediassa kuin yhteiskunnassa.

Siispä:

1. Taiteen sisältö keskiöön

2. Vaaditaan lukijoina/katselijoina/kuuntelijoina muitakin kuin ”julkkisjuttuja”. Julkkisjuoruilla on useita medioita, taiteella ei ole. Taiteen paikka on sanomalehtien kulttuurisivuilla

3. Vaaditaan, että portinvartijat yllättävät meidät lukijat/kuuntelijat/katselijat. On mahtavaa yllättyä!

Pauliina Lerche
puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Kuva: Vesku ja Pauliina vuonna 2004 konsertin jälkeen.

Harpa Nordic Film Composers Award 2026 – teoshaku käynnissä

Julkaistu

CALL FOR SUBMISSIONS ​

We are pleased to announce a call for submissions for the 2026 HARPA Nordic Film Composers Award.

We are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2024, and July 21st, 2025 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date should be stated on the official IMDB page of the submitted work.

The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission
Submit your score https://forms.gle/1hW9RB9AfESqucaZ9

More information

 

Juha Vainio -palkinto 2025 Jarkko Martikaiselle

Julkaistu

Jarkko Martikaisen vaikutus suomalaiseen rock-lyriikkaan on suuri, vaikka hän onkin tehnyt työtään suurimman suosion ja megahittien ulottumattomissa. Hänelle on käynyt niin kuin merkittäville taiteilijoille joskus käy. Hänen tekemisensä miellettiin ensin haastaviksi ja vaikeiksi, kunnes ne alettiin ymmärtää uraauurtaviksi ja koko genreä uudistaneiksi. 1980-luvulla syntyneelle sanoittajasukupolvelle Martikainen on ollut keskeinen suunnannäyttäjä hirtehistä elämänasennetta ja mytologisia näkyjä yhdistelevillä teksteillään.

Jarkko Martikaisen urakka YUP:n sanoittajana alkoi jo vuonna 1988 ja on tuottanut 11 pitkäsoittoa mielenkiintoista laululyriikkaa. Lyhyen englanninkielisen alkuvaiheen jälkeen Martikainen siirtyi suomen kieleen levyllä Huuda harkiten. Sanapari huuda harkiten on osuva kuvaamaan Martikaisen sanoitustuotantoa laajemminkin, sillä siinä suomen kielellä revittely ja leikittely yhdistyvät kylmänviileään harkintaan. Martikaisen teksteissä on ollut alusta alkaen ominaisuus, joka erottaa merkittävät sanankäyttäjät massasta. Martikaisen tekstit kuulostavat juuri häneltä.
Hyvä esimerkki on, Martikaisen klassisesta kuolemantanssiaiheesta kynäilemä Meitä odotetaan mullan alla, joka alkaa ”Jos me tuhat jalkaa alas tästä / mahduttaisiin matkustamaan, / niin me emme estyis löytämästä / väkeä tuon puoleisen maan. / Miksi pärskyy tulivuoret, / maan kuoret repeillä saa? / Kas, tuonelasta ikinuoret / itsestään niin ilmoittaa…”

YUP:n jälkeen Martikainen on tehnyt merkittävän soolouran, jonka aikana hän on osoittanut kypsyneensä sanoittajana entisestään. Hän uskaltaa kirjoittaa yhä omakohtaisemmin, paljaammin ja riisutummin tinkimättä kuitenkaan tilastaan sivullisena erilaisten sääntöjen ja odotusten ulottumattomissa.
Valssi tanssitaidottomille -teksti kiteyttää kauniisti tämän asenteen: ”Vanha herra Cohen tanssi loppuun rakkauden. / Itse suosin jatkuvuutta, siksi tanssi en. / Jos vain toisten toiveita käyn täällä täyttämään, / niin sekoitan vain pahemmin jo valmiin sekopään.” Martikainen on avannut ajatteluaan ja sanoitustensa taustoja ansiokkaasti myös podcast-sarjassa Keskusteluja Jarkko Martikaisen kanssa.

Jarkko Martikaisen sanoitukset ovat olleet paitsi innoittajia monille lauluntekijöille, myös suuria lohdun tuojia ihmisille, jotka eivät sovi olemassa oleviin kaavoihin ja urapolkuihin. Martikainen todistaa sanoitustyöllään, että sivullisia ei ole tuomittu sanattomiksi, vaan luomaan omat sanansa ja tarinansa.

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Jarkko Martikaiselle Kotkassa 24. heinäkuuta kiitoksena yli 35-vuotisesta urasta suomalaisen rocklyriikan omaäänisenä uudistajana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****
Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen ja Mariska. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

****

Vuoden sanoituksen tekijä on Tupe.

Kotkalaisen Juha Vainio -seuran ja Juha Vainion Rahaston valinta vuoden 2024 sanoitukseksi on ”Elli”, jonka on tehnyt Tupe. eli Tuomas Lehti. Valinnan suoritti lauluntekijä Mariska.

”Teksti on todella taidokas, koskettava, hienotunteinen ja älykäs. Kappale kertoo selkeän ja johdonmukaisen tarinan, johon kuulija iästä riippumatta pystyy samaistumaan. Kappaleen aihe on vakava, jopa raskas, mutta teksti onnistuu välttämään sudenkuopat sortumatta jeesusteluun tai siirappisuuteen, mutta samalla se tarjoaa lohtua hyvin syvällisellä tasolla.
Älystä kielii kohdat, joissa jätetään sanomatta asioita, jotka kuulija kuitenkin oivaltaa. Harvoin törmää kirjoittajaan, nuoreen taikka konkariin, joka kykenee tällaiseen monitasoiseen taituruuteen. Täyden kympin mestariteos, jota musiikki ja esitys tukevat. Liikutuin ja ihailen uuden polven nousevan kyvyn tasoa”, toteaa Mariska perusteluissaan.
Palkinto luovutettiin Tupe.:lle torstaina 24.7. Kotkan Meripäivillä.

Spotifyn kuunnelluimmaksi koskettavalla Elli-hitillään noussut Tupe. on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi tämän hetken mielenkiintoisimmaksi artistitulokkaaksi.  Artisti vakuuttaa tarinallisella kerronnallaan, johon yhdistyy elementtejä räpistä, popista ja drumm&bassista.
Tupe. julkaisi platinaa striimanneen debyyttialbuminsa Rehellisesti toukokuussa 2024, ja se nousi julkaisunsa jälkeen Spotifyn neljänneksi kuunnelluimmaksi albumiksi. Kesällä 2024 hän oli mukana Robin Packalenin jättihitillä Häitä Pidelly, joka striimasi kuukaudessa platinaa ja oli yhdeksän viikkoa radioiden soitetuin kappale.

Musiikkiinsa Tupe. on saanut aina ideoita omasta elämästään. Turkulaislähtöinen artisti haluaa kääntää elämän hyvät ja huonot asiat kappaleiksi. Oman musiikkinsa kanssa Tupe. on tinkimätön, hänellä on vahva fiilis ja visio omasta tekemisestä.
Tupe. aloitti musiikkiuransa vuonna 2012 AnkkaRäp-ohjelmasta. Karu Kopla-kokoonpanolla kilpailun voittanut Tupe. teki musiikkia muutaman vuoden isommalla porukalla, mutta alkoi työstämään soolouraansa vuonna 2015. Hän julkaisi omakustanteisesti musiikkia useamman vuoden ajan, kunnes teki levytyssopimuksen Tuhma Musicin kanssa alkuvuodesta 2023.

Lisätietoa https://warnermusiclive.fi/artistit/tupe

Musiikintekijöiden rahaston apurahahakuun pieniä muutoksia

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten ja Suomessa asuvien musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla apurahoja. Rahaston tuki on tarkoitettu musiikin tekemiseen freelancereille, eli niille, jotka eivät apurahakauden aikana saa palkkaa kokopäiväisestä työstä.

Keskeisimmät muutokset Musiikintekijöiden rahaston apurahahakuun

  • Musiikintekijöiden rahastossa viitataan jatkossa apurahoihin nimenomaan apurahoina, ei stipendeinä.
  • Keskeinen muutos on, että alkaen elokuun 2025 hakukierroksesta Musiikintekijöiden rahastosta voi hakea apurahaa vain yhdestä apurahaluokasta per hakukierros. Valitsethan siis huolella, mistä apurahaluokasta haet apurahaa.
  • Jos käy ilmi, että apurahan saajalla on kokopäivätyö tai pitkäaikainen apurahakausi rahaston myöntämän apurahakauden aikana, tuki saatetaan periä takaisin.
  • Klaavi.fi:ssä kysytään jatkossa hakijan sukupuolta (nainen, mies, muu, en halua vastata) sekä asuinaluetta tilastointia varten.

Muutokset toteutetaan Klaavi.fi:n lomakkeisiin kesän aikana, joten apurahahakukierros saattaa teknisistä syistä johtuen avautua hieman myöhemmin kuin 1.8.2025. Haku päättyy kuitenkin kuten ennenkin, eli 31.8.2025.

Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku kahdesti vuodessa

1. hakukierros 1.-28.2. (29. päivä karkausvuonna)

2. hakukierros 1.-31.8.

Viisi eri apurahaluokkaa

Apurahoja voi hakea viidestä eri apurahaluokasta. Voit valita vain yhden apurahaluokan per hakukierros. Tutustu apurahaluokkiin.

Apurahoja haetaan ja myönnetyt apurahat julkaistaan sivulla Klaavi.fi.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Kulttuuripoliittinen selonteko: poliitikot kirkastivat kulttuurin tulevaisuutta ja selonteon toimeenpanoa 

Julkaistu

Politiikan välineenä selonteko on yksi pitkäjänteisimmistä ja voimakkaimmista: parhaimmillaan se sitouttaa kaikki puolueet tietyn toimialan merkittävien edistysaskelten tueksi. Selontekojen kuninkaana voi pitää puolustusselontekoa, joiden avulla linjattiin aikanaan 10 miljardin euron hävittäjähankinnoista.

Kulttuuripoliittinen selonteko esittää pitkän aikavälin kulttuuripolitiikalle neljä päätavoitetta ja painopistettä. Kulttuurin asemaa muutosvoimana (1) ja toisaalta jokaisenoikeutena (3) pyritään vahvistamaan. Samalla nostetaan esiin, että kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa minkä tahansa tavoitteen saavuttamisessa (tavoite 2). Neljäntenä painopisteenä on kulttuurin kansainvälisen vaikuttavuuden vahvistaminen.

Selontekojen painotukset ja tavoitteet ovat harkitusti laajojen keskustelujen kautta valittuja. Harmillista kuitenkin on, että valitettavasti kulttuuripoliittinen selonteko ei näytä yltävän monien aiempien selontekojen järeyteen.

Isoimpia kipukohtia, kuten kulttuurin rahoituksen korjaamista, väistellään niin selonteossa kuin sitä koskevassa sivistysvaliokunnan mietinnössä. Tämä ei yllätä, sillä aihe jakaa puolueita jyrkästi.

Mietintö uskaltaa onneksi ottaa selkeämmän kantaa sääntelyn kehittämiseen kuin itse selonteko. Valiokunta asettuu selkeästi esimerkiksi tekijänoikeuksien turvaamisen kannalle etenkin nyt, kun tekoälyn kaltaiset nopeasti kehittyvät teknologiat uhkaavat viedä pohjan luovalta työltä, ellei sääntelyä ja sen toteutumisen valvontaa onnistuta pitämään ajan tasalla.

Mietinnön selkeänä vahvuutena voi pitää esityksiä eduskunnan kannanotoiksi, joissa linjataan selkeä suunta selonteon toimeenpanolle. Tällaisia linjanvetoja opetus- ja kulttuuriministeriö onkin valiokunnalta toivonut, jotta selonteon toimeenpano lähtisi alusta alkaen eduskunnan näkökulmasta oikeaan suuntaan.

Kulttuuripoliittisen selonteon valmistelun tekivät opetus- ja kulttuuriministeriö sekä tehtävää varten erikseen nimetty, taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista koostunut työryhmä. Valmistelu ei siis ollut parlamentaarista eli kaikki eduskuntapuolueet yhdistävää, vaan tämä tehtävä jätettiin pitkälti eduskunnan hoidettavaksi.

Onkin hyvä, että sivistysvaliokunnan mietintö yhdistää laajasti eri puolueita hallitus-oppositiorajat yrittäen. Vasemmisto ja vihreät jättivät sivistysvaliokunnan mietintöön vastalauseet, mutta ovat myös viestineet yhtyvänsä pääosaan mietinnön sisällöstä. Odotetusti vastalauseissa korostuu erityisesti huoli kulttuurin rahoituksesta. Joka tapauksessa laajasti puolueita yhdistävä mietintö on erinomainen uutinen selonteon tulevaisuuden kannalta – ehtiväthän hallitukset vaihtua moneen kertaan ennen selonteon tavoitevuotta 2040.

Musiikin luovalle alkutuotannolle positiivista on, että tavoitteemme näkyvät hyvin sivistysvaliokunnan mietinnössä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta.

Lausuimme selonteosta sekä yhdessä että erikseen niin sivistysvaliokunnalle kuin talousvaliokunnalle, joka jätti asiasta oman, erityisesti elinkeinopolitiikkaan keskittyvän lausuntonsa sivistysvaliokunnalle.

Luovalla työllä pitää tulla toimeen

Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Yksi näistä tavoitteista on se, että kulttuurin tekijät ja sisällöt ovat avainasemassa tulevaisuuden kulttuuripolitiikassa. Tämä nousee vahvasti esiin myös sivistysvaliokunnan mietinnössä, mihin on helppo yhtyä.

Tarvitaan kuitenkin ylätason lausumia tarkempia linjauksia, jotta tekijöiden asema saadaan oikeasti turvattua. Luovalla työllä kuten musiikin tekemisellä pitää voida tulla toimeen. Säveltäjille, sanoittajille ja muille tekijöille kuuluu siis reilu osuus siitä rahasta, jota musiikilla tehdään, syntyivät tulot sitten sosiaalisen median, striimauspalveluiden tai keikkojen kautta. Se taas ei onnistu ilman ajantasaista sääntelyä, sillä teknologia ja kansainväliset markkinat kehittyvät vauhdilla. Tämä todetaan myös sivistysvaliokunnan mietinnössä, mutta tarkempiin poliittisiin toimiin tilanteen kohentamiseksi ei mietinnössä sitouduta.

On hyvä, että sekä selonteossa että sitä käsittelevässä mietinnössä on tunnistettu tekijänoikeuden asema ja merkitys luovan talouden kivijalkana.

Seuraava askel on varmistaa, että toimeenpanosuunnitelma on tältä osin selkeä ja riittävän konkreettinen: teknologisen kehityksen ei tule syrjäyttää luovaa työtä ja että tekijöiden oikeudet ja ansaintamahdollisuudet tulee turvata myös tekoälyn aikakaudella.

Kulttuuri kasvua rakentamaan

On korkea aika nostaa luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen, sillä Suomen talouden tulevaisuus on monella tapaa kiinni luovien alojen menestyksestä. Vaikka selonteko mainitseekin, että kulttuurista on tullut arvostettua perusteollisuutta ja se tukee maamme elinkeinopoliittisia tavoitteita, lisää kunnianhimoa ja konkretiaa kaivataan.

Sivistysvaliokunta nostaa onneksi elinkeinopolitiikan yhdeksi kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanon keskeisistä painopisteistä. Tähän toivomme erityisesti asiasta vastaavan työ- ja elinkeinoministeriön tarttuvan jo tämän vuoden puolella.

Kulttuurialalle tarvitaan vahva, riittävästi resursoitu kasvustrategia, jonka myötä valtio sitoutuu vauhdittamaan alan kasvua yhdessä yritysten ja koko muun yhteiskunnan kanssa.

Tämä työ onkin nyt vihdoin tullut päätökseen, kun 10. kesäkuuta julkaistiin luovan talouden kasvustrategia. Seuraavaksi jännitetään, että miten kasvustrategian toimeenpano lähtee käyntiin.

Kulttuurin tulevaisuus on turvattava

Suomalaisella taiteella ja kulttuurilla ei ole tulevaisuutta, ellei tämän päivän lapsilla ja nuorilla ole laajoja ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa, opiskella ja tehdä taidetta. Tämä seikka onkin selonteon luonnoksessa kohtuullisen hyvin tunnistettu.

Sivistysvaliokunnan linja on vielä selkeämpi: jos pitäisi nimetä yksi mietinnössä korostuva näkökulma, nimeäisin juuri lapset, nuoret ja koulutuksen, joiden aseman parantamiseen otetaan kantaa toistuvasti, napakasti ja konkreettisesti.

Seuraavaksi kulttuuripoliittisesta selonteosta keskustelee koko eduskunta. Harmillisesti täysistuntokäsittely ei ehdi enää ajalle ennen kesää, vaan keskustelu venyy ensi syksylle.

Toisaalta tällöin selonteko ja sitä koskeva mietintö saanevat enemmän tilaa julkisuudessa, kun keskustelua ei jouduta kiirehtimään keskellä eduskunnan kesäistuntotaukoa edeltävää loppukiriä ja kaaosta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toimeenpanosuunnitelman laatimisen.

Hienoa on, että sivistysvaliokunta on kuullut alan toimijoiden vaatimuksen suunnitelman työstämisestä yhdessä, ja valiokunta vaatiikin selontekosuunnitelman laatimista yhdessä taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimijoiden kanssa.

Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 on merkittävä askel Suomen elinkeino- ja kulttuuripolitiikassa

Julkaistu

Luovien alojen kasvustrategia on yksi tavoitteista, joita musiikin luova alkutuotanto ajoi voimakkaasti hallitusohjelmatavoitteissaan. Strategiatyötä on koordinoinut työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä vuodenvaihteessa perustettu luovan talouden neuvottelukunta. Alan toimijat ovat olleet mukana valmistelevissa työpajoissa.

Luovan talouden kasvustrategian visio on, että vuonna 2030 luovat alat ovat keskeinen osa Suomen kestävää kasvua ja yhteiskunnan hyvinvointia, tuottaen aineetonta arvoa ja vahvistaen Suomen kansainvälistä asemaa.

Alan yritysten tarpeita on tunnistettu laajasti ja niihin vastaavat toimenpide-ehdotukset on jaoteltu kuuteen painopistealueeseen:

  • Osaaminen ja ennakointi: Tavoitteena on vahvistaa luovien alojen yrittäjien ja ammattilaisten osaamista erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta, tekoälyn hyödyntämisestä ja oikeuksien kaupallistamisesta. Osaamisen parantaminen on vastuutettu pääasiassa oppilaitoksille, joita kannustetaan muun muassa ristiinopiskelun ja laaja-alaisten koulutusten kehittämiseen.
  • Ekosysteeminen yhteistyö: Luovien alojen toimijoiden yhteistyötä tulee parantaa. Tämä koskee sekä toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä kohtaamisia muiden toimialojen ja rahoittajien kanssa. Iso vastuu tästä on kunnilla, joiden tulee muun muassa lisätä erilaista yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa. Jo aiemmin toteutetut kasvusopimukset ovat tärkeä väline, ja niiden toimeenpanoon luvataankin panostaa. Myös Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa vahvistetaan. Ministeriöt tekevät lisäksi erillisen selvityksen, millainen rakenne tukisi alan keskinäistä yhteistyötä parhaiten.
  • Yritysten neuvontapalvelut: Kasvustrategian mukaan luovan talouden yrityksillä ei ole riittävästi tietoa nykyisistä rahoitusmahdollisuuksista. Siksi strategia lupaa esimerkiksi Business Finlandin, ELY-keskusten ja muiden tahojen toteuttavan luovan talouden yrityksille kohdennettua viestintää ja neuvontaa. Team Finland -palveluja puolestaan vahvistetaan vastaamaan luovan talouden yritysten kansainvälistymistarpeisiin.
  • Rahoituspolut: Julkisen ja yksityisen rahoituksen vaikuttavuutta vahvistetaan lisäämällä vuoropuhelua rahoittajien ja alan toimijoiden välillä sekä parantamalla rahoittajien osaamista luovan talouden toiminnasta. Saatavilla olevat rahoitusvälineet ja rahoitusta tarjoavien toimijoiden roolit eri vaiheissa on kuvattava selkeämmin ja sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi ministeriöt lupaavat selvittää aineettoman omaisuuden arvon määrittämisen tapoja.
  • Maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi: Suomalaiset tekijät ja luovien alojen yritykset tehdään tunnetummaksi maailmalla, ja alan vientiä edistetään. Tätä varten laaditaan uusi toimintamalli, joka perustuu Suomen edustustojen, kulttuuri-instituuttien, eri luovien alojen tiedotuskeskusten ja Team Finland -vienninedistäjien yhteistyöhön. Luovat alat luvataan huomioida myös Team Finland -strategian päivityksessä.
  • Sääntely: Sääntelyä kehitetään tukemaan luovan talouden kasvua ja aineettoman arvon luontia. Ministeriöt lupaavat ottaa käyttöön tilausohjelmapalveluiden investointi- ja maksuvelvoitteen (ns. AVMS-direktiivi), joka kasvattaa suomalaisten kotimaisen av-sisällön tuotantobudjetteja ja -volyymia. Lisäksi lahjoitusvähennys laajennetaan koskemaan myös kulttuurisisältöjä.

Lue koko kirjoitus Teostorysta!

Luovan talouden kasvustrategia 2025-2030

Teoston kulttuurisäätiön sivut avoinna

Julkaistu

Teoston kulttuurisäätiön on avannut verkkosivunsa.

Kotimaisen musiikin luovien tekijöiden tukija. Tukea hankkeille läpi vuoden. Haku tekijöille 1.-21.9. ja 1.-21.3.

Teoston kulttuurisäätiö

Myönnämme säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille apurahoja taiteelliseen työskentelyyn ja/tai taiteellisen toiminnan kuluihin. Suuntaamme apurahamme ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

Syyskuun 2025 haussa myönnettävät apurahat ovat suuruudeltaan 8 000 ja 32 000 euroa. Tulemme jakamaan apurahoja enintään 640 000 eurolla.

Vuoden Uusien Lastenlaulujen sävellyskilpailun voittajat valittu

Julkaistu

Lasten Laulukaupungin sävellyskilpailun ja Talentkisan voittajat

Lasten Laulufestivaalit järjestettiin Salossa 35:nnen kerran 5.-8.6.2025. Salon torin esiintymislavalla kisattiin perjantaina 6.6.2025 Lasten Talent 2025 -tittelistä ja mukana oli 14 taidokasta esitystä: laulajia, soittajia ja tanssijoita. Lavalla nähtiin valloittavia yhteisesityksiä ja upeita sooloesityksiä. Tuomaristossa olivat Salon kaupungin kulttuurituottaja Sini Lundgren, muusikko, luokanopettaja Mikko Olkinuora, nuori musiikinharrastaja Eini Helle ja puheenjohtajana luokanopettaja, laulaja Pirjo Sinervo. Monille osallistuneille kisaajille tämä oli aivan ensimmäinen julkinen esiintyminen ja tuomaristo kiittikin kaikkia esiintyjiä erityisesti rohkeudesta ja upeista esityksistä.

Voittajana palkittiin Sylvi Takatalo, 7v. Hän esitti laulun Ylösalaisin maailma ja valloitti sekä tuomariston että yleisön reippaalla laulullaan ja ilmaisutaidollaan. Toisen palkinnon sai 12-vuotias viulisti Ellen Lerkki. Hän soitti Myrskyluodon Maijan, jonka lopussa oli herkkä lauluosuus. Kolmantena palkittiin Netta Rask, 11v. lauluesityksellä Nelli Matulan kappaleesta Hitaammin hautaan.

Vuoden Uusien Lastenlaulujen sävellyskilpailun voittajat selvisivät lauantai-illan finaalikonsertissa

Finaalikonsertti järjestettiin Salon seurakuntatalon Kuparisalissa. Mukana oli 13 laulua ja finaalissa nähtiin loistava kattaus suomalaista uutta lastenmusiikkia valloittavina ja ihastuttavina esityksinä.

Tuomariston puheenjohtajana oli elämäntyönsä lastenmusiikin parissa tehnyt, dir.mus. Helinä Rinne, Salon musiikkiopiston rehtori Annika Viitanen Friberg ja nuori musiikinharrastaja Eini Helle. Tuomareilla oli syntynyt lauluja arvioidessaan muutama painopiste, jotka olivat kekseliäisyys, monipuolinen käytettävyys, ilo ja positiivisuus.  Yksimielisesti löytyi voittajaksi Tomi Rajalan säveltämä ja yhdessä Susanna Volannon kanssa sanoittama ”Aarrearkku” -laulu. Laulussa leikkivien lasten taskut täyttyvät kivistä, kävyistä ja tammenterhoista – luonnon ihanista aarteista. Laulu on mainio leikkilaulu, jonka esitykseen oli tuotu mukaan myös viittomia. Laulun esitti Sukkalukko duo eli Tomi Rajala ja Susanna Volanto.

Toisen palkinnon sai Juha Mäen säveltämä ja Lasse Wikmanin sanoittama laulu ”Olisit heti sanonut”, jossa kerrotaan, että kutitus ja rutistus saattavat helpottaa tilannetta vaikkapa silloin, kun pitää saada jokin tehtävä tehdyksi – on vain heti sanottava se. Laulun esittivät Soffi ja Mindi.

Yleisö äänesti omiksi suosikeikseen tasatuloksella laulut ”Pikku keijun elämää” (säv.san. Taina Kojo, esitys Stella Rautsalmi) ja ”Satumaailmassa” (säv.san. Satu Nesteoja, esitys Esteri, Papufantti ja Ida).

Tuomariston tehdessä päätöksiä, esiintyi konserttiyleisölle lastenkuoro Helinäiset. He esittivät mm. sävellyskilpailun satoa menneiltä vuosilta ja kuoronjohtaja Henni Isojunno kertoi, että oli kehottanut kuorolaisia kuuntelemaan tarkkaan näitä uusiakin finaalilauluja, joista jotkut taas vuorostaan voivat päätyä kuoron ohjelmistoon.

Löytyykö rohkeutta kasvuun?

Julkaistu

Itse olen miettinyt erityisesti yhteisöveron roimaa alennusta ja ennen kaikkea sitä, mitä sillä tavoitellaan: uusia työpaikkoja ja kasvua. Mutta tuoko alhainen yhteisövero oikeasti lisää työpaikkoja ja investointeja vai menevätkö ”säästyneet” rahat omistajien taskuun? Suomeen haluttaisiin tietysti myös lisää monikansallisia yrityksiä Irlannin tapaan kasvattamaan yhteisöveropottia. Irlannilla on kuitenkin etunaan kieli ja sijainti sekä 15 %:n yhteisövero.

Epäilen vahvasti alhaisen yhteisöveron hyötyä uusien työpaikkojen synnyttämisessä. Minulla olisi kuitenkin ehdotus, millä uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyisi varmasti. Laitetaan yrittäjien työttömyysturva kuntoon! Mielestäni tämä olisi seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä työelämää koskevista uudistuksista osana sosiaaliturvan uudistamista. Mutta löytyykö rohkeutta?

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen.

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen. Työsuhteisessa työssä olevilla on työttömyysturvan leikkausten ja kiristämisenkin jälkeen ruhtinaalliset oltavat – ainakin jos asiaa katsoo itsensätyöllistäjän, freelancerin tai yksinyrittäjän näkökulmasta. Meillä ei nimittäin ole työttömyysturvaa. Monien on vaikea uskoa tätä, mutta näin se on. Työttömyysturvaa ei ole. PISTE. Jos perustat yrityksen, voit heittää hyvästit turvaverkoille. Ja vaikka sinulla ei edes olisi yritystä, sinut voidaan luokitella yrittäjäksi ja evätä oikeus työttömyysturvaan. Syynä on ”omassa työssä työllistyminen” eli itsensätyöllistäminen.

Jos haluat ammattimaiseksi musiikintekijäksi, sinun on pakko alkaa itsensätyöllistäjäksi joko yrittäjänä tai freelancerina. Ei ole olemassa musiikintekijän työsuhteisia työpaikkoja, eikä niitä tule koskaan olemaankaan. Monissa muissa ammateissa työpaikkoja (onneksi) kuitenkin on. Monia näistä ammateista voi harjoittaa myös yrittäjänä. Tähän perustuukin väittämäni uusista työpaikoista. Kuinka moni uskaltaa perustaa yrityksen, kun tietää menettävänsä työttömyysturvan? Jos tätä ei tarvitsisi pelätä, uskon että uusia yrityksiä – ja samalla työpaikkoja – syntyisi paljon enemmän. Turvaverkko mahdollistaa hyppäämisen tyhjän päälle.

Jostain on aina aloitettava, ja usein yritys syntyy yhden ihmisen ympärille. Hän työllistää itsensä yksinyrittäjänä. Yritys voi kuitenkin kasvaa ja työllistää vuosien kuluttua suurenkin määrän ihmisiä. Ja mitä siitä, vaikka yritys ei kasvaisikaan – on arvokasta ja rohkeaa työllistää itse itsensä.

Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön.

Yrittäjien työttömyysturvan puuttumista perustellaan usein sillä, että valtio ei voi tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Mutta eihän esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva jatku ikuisesti. Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön. Nyt yritys on lopetettava saadakseen mahdollisesti työttömyysturvaa. Ja miten lopetat yrityksen, jos sellaista ei ole alun perin edes ollut? Freelancerit tulkitaan nykyisin monesti yrittäjiksi, vaikka heillä ei ole yritystä.

Jos yrittäjien työttömyysturva laitetaan kuntoon, ratkaistaisiin samalla erittäin ongelmallinen ja jopa mielivaltaisen tulkinnan alla oleva työttömyysturvalain ”omassa työssä työllistymisen” -pykälä. Tällä hetkellä siihen vedoten monen työttömyysturva evätään. 2020-luvulla ei pitäisi olla enää merkitystä sillä, miten työllistyy: työsuhteisessa työpaikassa, yrittäjänä tai freelancerina.

Ymmärrän, että asian ratkaiseminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta onko edes yritetty? Löytyisikö seuraavasta hallituksesta tarpeeksi rohkeutta? Mielestäni Suomen väestön ikääntyessä ei ole varaa menettää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Jos löytyy tahtoa, löytyy keinotkin!

Pauliina Lerche

Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja
Lastenmusiikintekijä

Suomen Musiikintekijöiden koordinaattori Jojo von Hertzen eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestön ECSAn Yhdenvertaisuus-työryhmän toiseksi puheenjohtajaksi

Julkaistu

Viime vuonna Suomen Musiikintekijöiden koordinaattorina aloittanut Jojo von Hertzen työskentelee erityisesti tapahtumatuotannon, video- ja someviestinnän sekä yhdenvertaisuusteemojen kanssa. Hän on nimityksestä innoissaan:

”Musiikkialan yhdenvertaisuusasiat ovat paitsi todella lähellä sydäntäni, myös mielestäni oleellisen tärkeitä alan jatkuvan kehittymisen ja siten alan toimintakyvyn ja olemassaolon kannalta. Toivon ja uskon, että tämä avaa uusia mahdollisuuksia monimuotoiselle yhteistyölle ja keskustelulle muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. On tärkeää, että voimme jakaa parhaita oppejamme ja oppia myös muilta jatkuvasti lisää.”

Kaikki ECSAn työryhmät ja puheenjohtajat

  • Music Streaming Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)
  • Social and Economic Conditions of Music Authors’ Working Group: Sine Tofte Hannibal (DKF, Denmark) and Esther Gottschalk (Nieuw Geneco, The Netherlands) (co-chairing position)
  • Technology and AI Working Group: Helienne Lindvall (SKAP, Sweden)
  • Diversity and Inclusion Working Group: Delphine Ciampi-Ellis (UNAC, France) and Jojo von Hertzen (Musiikintekijät, Finnish Music Creators Finland) (co-chairing position)
  • Collective Management Practices’ Working Group: Anselm Kreuzer (Composers’ Club, Germany)
  • Contracts and Collective Bargaining Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)

Lue lisää ECSAsta