EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Syksyn Musiikintekijöiden päivä - vielä ehtii ilmoittautua!

Tekijä: Nina Lith

Syksyn Musiikintekijöiden päivä – vielä ehtii ilmoittautua!

Julkaistu

Lämpimästi tervetuloa viettämään jälleen kokopäiväistä Musiikintekijöiden päivää!

  • Aamupalaa tarjolla klo 9.00-9.45. Ilmoittaudu erikseen aamupalalle tämän linkin kautta.
  • Etkot klo 9–16 – Luvassa mielenkiintoisia puheenvuoroja ja kollegojen tapaamista. Etkojen ilmoittautuminen täällä.
  • Jatkot klo 16 –21.30 – Yhdistyksen syyskokous, illallinen ja yhdessäoloa. Jatkojen ilmoittautuminen täällä.
  • Tapahtuma on maksuton ja vain Musiikintekijöiden jäsenille.
  • Ilmoittautuminen päättyy 13.10.2025 klo 23.59.
  • Tilaisuuden aikana kuvataan valokuvia ja videoita yhdistyksen viestintäkäyttöön. Mikäli tunnistat itsesi julkaistussa materiaalissa etkä halua näkyä siinä, voit pyytää materiaalin poistamista ottamalla yhteyttä yhdistyksen toimistoon.
  • Uutta! Musiikintekijöiden päivän etkojen ohjelmaa voit seurata myös suorana striiminä tai katsoa tallenteen 30 päivän sisällä tapahtumasta. Jos seuraat tapahtumaa etänä, ei sinun tarvitse ilmoittautua. Striimilinkki julkaistaan tällä sivulla tapahtumapäivänä. Huom! Kokoukseen/iltaan ei voi osallistua etänä, ainoastaan paikan päällä.
  • Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta saapuville korvataan matkakulut matkustussäännön mukaisesti.

Teosto julkaisee poikkeuksellisesti biisin – Sara Siipola ja Tommi Läntinen laulavat settilistojen raportoinnin tärkeydestä

Julkaistu

Teosto julkaisee 29.9. harvinaislaatuisesti uutta musiikkia, kun suoratoistopalveluihin ilmestyy Sara Siipolan ja Tommi Läntisen esittämä Säv. San. -duetto. Kappale kannustaa esiintyviä taiteilijoita raportoimaan settilistojaan Teostolle – eli tekemään esitysilmoituksia.

Teosto saa vuosittain tiedon yli 750 000 teoksen julkisesta esityksestä, mutta keikkoja jää myös ilmoittamatta tuhansittain. Esitysilmoitukset ovat ratkaisevassa roolissa musiikin tekijänoikeuskorvausten kohdentamisessa.

Biisintekijä Janne Rintala lähti kampanjaan mukaan, koska hän tietää omakohtaisesti, miten tärkeitä esitysilmoitukset ovat säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille sekä heidän kustantajilleen.

”Esitysilmoitus on elintärkeä asia ammattimaisille lauluntekijöille: liian paljon rahaa jää tilittämättä oikeille tekijöille, koska artistit ja/tai bändit eivät muista tai jaksa tehdä esitysilmoituksia keikoistaan.

Ammattimaiselle lauluntekijälle live-esitysten osuus Teosto-korvauksista on kuitenkin merkittävä – itselläni esimerkiksi 15–25 % vuodessa kaikista teostuloista tulee juuri keikkailmoitusten perusteella.”

Mikäli Teosto ei saa keikasta tai konsertista esitysilmoitusta, tapahtuman tekijänoikeuskorvaukset tilitetään tasan kaikille Teoston tilitysten saajille.

Kampanjabiisi kannustaa esitysilmoitusten tekoon

Säv. San. ja sit ilmoitus -nimellä kulkeva markkinointikampanja kietoutuu Läntisen ja Siipolan duettoon, jonka Rintala on säveltänyt ja sanoittanut.

“Ei ollut maailman helpoin tehtävä tehdä uskottavaa pop-kappaletta siitä, että artistit muistaisivat tehdä Teostolle keikkailmoitukset, mutta mielestäni onnistuimme hyvin”, Rintala toteaa.

“Saimme aikaiseksi tarttuvan ja hyvän laulun, jonka Tommi ja Sara esittävät enemmän kuin uskottavasti.”

Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia myös niiltä keikoilta, joiden ohjelmistoa ei ilmoiteta – mutta näitä korvauksia ei pystytä kohdistamaan juuri niille säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, joiden teoksia on esitetty.

“Monen musiikintekijän ainoa tulonlähde on tekijänoikeuskorvaukset, joten niiden oikeudenmukainen kohdentaminen on todella tärkeää. Tästä syystä esitysilmoituksen tekeminen on ammattimaiselle esiintyjälle kunnia-asia”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Tommi Läntinen ja Sara Siipola hoitavat esitysilmoituksensa henkilökohtaisesti

Kampanjan artisteista kumpikin ilmoittaa omien keikkojensa kappaleet henkilökohtaisesti.

“Teen esitysilmoitukset itse, koska yksikään ei saa jäädä tekemättä. Biisintekijät eivät saa sellaista arvostusta tai palkkiota, joka heidän pitäisi saada. Esitysilmoitus pitää hoitaa – sen pitää olla hallussa”, Siipola toteaa.

Läntinen pitää esitysilmoituksen tekemistä oikeudenmukaisena tekona.

“Silloin peli pysyy reiluna, ja jokainen saa sen korvauksen, joka hänelle kuuluu. Teen ilmoitukset itse, ja toivon sydämestäni että kollegat tekevät myös.”

Esitysilmoituksen tekeminen on esiintyjälle maksutonta, eikä edellytä Teoston asiakkuutta.

—

Säv. San. -kappaleen (säv. san. Janne Rintala) musiikkivideon voi katsella Teoston verkkosivustolla. Kappale löytyy myös suoratoistopalveluista. 

Esitysilmoituksen tekeminen on esiintyjälle maksutonta, eikä edellytä Teoston asiakkuutta. Esiintyjäksi voi rekisteröityä kuka tahansa, jolla on suomalaiset pankkitunnukset.

 

Kaija Kärkinen sai elämäntyöpalkinnon Music x Media Industry Awards -gaalassa 

Julkaistu

Kärkinen on monipuolinen taiteilija: sanoittaja, laulaja ja näyttelijä. Laulajana hän on julkaissut 14 albumia, joista suurin osa on syntynyt yhteistyössä Ile Kallion kanssa. Hän edusti Suomea vuoden 1991 Eurovision laulukilpailussa kappaleella Hullu yö, joka kuuluu yhä radiokanavien soitetuimpien suomalaisten klassikoiden joukkoon. 

Sanoittajana Kärkinen tekee kappaleita sekä itselleen että muille artisteille. Teoston teosrekisterissä on yli 150 hänen sanoittamaansa kappaletta. 

Kärkinen on luonut merkittävän uran myös näyttelijänä. Hän esiintyy säännöllisesti eri teattereissa. Hän on näytellyt muun muassa näytelmissä Nukkekoti ja Kolme sisarta Espoon Teatterissa ja Becket Kansallisteatterissa sekä musikaaleissa Albatrossi ja Heiskanen (UIT), Come From Away (TTT) ja Kysy siskoilta (Hämeenlinnan teatteri). Lisäksi hän tekee televisio- ja radiotöitä sekä äänikirjatuotantoja. 

Merkittävän taiteellisen työnsä lisäksi Kärkinen on ollut keskeinen vaikuttaja koko suomalaisen musiikkialan kehittämisessä. Hän toimi vuosina 2012–2024 Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtajana – ensimmäisenä naisena järjestön historiassa. Lisäksi hän on ollut Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n hallituksen jäsen (2013–2021), Juha Vainio -rahaston hallituksessa (2011–2016), Pop & Jazz Konservatorion säätiön hallituksessa (2017-2024) sekä taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisin hallituksessa (vuodesta 2024). Kärkisen panos taiteilijoiden sosiaaliturvan ja tekijänoikeuksien puolustajana on ollut erittäin merkittävä koko alalle. 

”Olen kiitollinen ja ylpeä saamastani huomionosoituksesta. Mielestäni se on kauttani osoitettu musiikin alkutuotannolle, joka on viime vuosina noussut entistä näkyvämmäksi osaksi koko alaa. Kotijärjestöni Suomen Musiikintekijät ry on kehittynyt avoimeksi, aktiiviseksi ja monimuotoiseksi musiikintekijöiden yhteisöksi, joka palvelee jäseniään neuvonnalla, mentoroinnilla, koulutuksilla, tapahtumilla. Ja kehittyy edelleen. Olen onnellinen, että olen saanut olla mukana tekemässä tätä työtä näkyväksi, myös tässä tapahtumassa. Olen myös hieman ylpeä siitä, että ensimmäisen naispuheenjohtajan roolissa olen kenties rohkaissut muitakin naistekijöitä, joiden osuus niin alalla kuin järjestössä kasvaa edelleen! ” 

Music x Media -tapahtumassa jaettava Music x Media Industry Awards -elämäntyöpalkinto on kunnianosoitus musiikkialan pitkäaikaisille ja ansioituneille ammattilaisille. Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Musiikki & Median perustajat Epe Helenius ja Tapio Korjus sekä pitkäaikainen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Pekka Sipilä.  

Kaija Kärkisen lisäksi elämäntyöpalkinnon saivat myös Ahti Vänttinen, Lauri Kaira ja Mikko Harjunpää.

Sävellyskilpailu nuorille

Julkaistu

Hämeenlinnan Soitannollinen Kerho juhlii 80-vuotista taivaltaan nuorille suunnatulla sävellyskilpailulla

Suomen vanhin rytmimusiikkiyhdistys, Hämeenlinnan Soitannollinen Kerho ry, juhlistaa 80-vuotisjuhlavuottaan järjestämällä rytmimusiikin sävellyskilpailun alle 30-vuotiaille nuorille. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria oman musiikin säveltämiseen ja tukea heidän teostensa esille pääsyä.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki alle 30-vuotiaat, joilla on yhteys Hämeenlinnaan – esimerkiksi asuinpaikan, opiskelujen, syntyperän tai sukujuurien kautta. Kilpailuteema on vapaa, mutta sävellysten tulee edustaa rytmimusiikkia.

 

Lisätiedot ja kilpailun säännöt

Elokuvasäätiöön kohdistuvat leikkaukset horjuttavat koko toimialaa

Julkaistu

Kun koronavirus raivosi, sulkutoimet kohdistettiin paniikinomaisesti tapahtuma-alaan. Kommenttipalstoilla jopa ilkuttiin, ettei moisen pitäisi tuntua ”sannien ja paulavesaloiden” tilipusseissa. Kovasti yritettiin saada ihmiset ymmärtämään, ettei kyse ollut vain keulahahmoista, vaan siitä, että työt katosivat sadoilta muilta: tapahtumien järjestäjiltä, oheistuotteiden myyjiltä, taksikuskeilta ja ovimiehiltä. En tiedä, ymmärsikö tätä moni.

Nyt vastaava ketjureaktio on syntymässä elokuva-alalle, kun valtio suunnittelee uusia leikkauksia elokuvasäätiön rahoitukseen.

Nyt vastaava ketjureaktio on syntymässä elokuva-alalle, kun valtio suunnittelee uusia leikkauksia elokuvasäätiön rahoitukseen. Kulttuurin piti olla turvassa viimeisimmässä budjettiriihessä, mutta yllättäen ilmoitettiin seitsemän miljoonan lisäleikkauksista – joita absurdisti kutsutaan ”yritystuiksi”. Leikkauksia luvataan kompensoida EU:n AVMS-direktiivin kautta, joka velvoittaa suoratoistopalvelut maksamaan veroja siihen maahan, josta sisältöä tilataan. On toki korkea aika, että tämä astuu voimaan, ja sitä kautta voisi syntyä kunnollisia tuloja. Mutta päättäjiltä on mennyt täysin ohi, että Netflix ja HBO tilaavat vain sellaista sisältöä kuin itse haluavat – eivät suomalaisia tekijöiden suomalaisia tarinoita. Jos rahoitus sidotaan tähän, täällä tehtäisiin projekteja, joiden sisällöistä päättävät kasvottomat kansainväliset korporaatiot kuluttaja-algoritmiensa pohjalta. Missään muussa kuudessatoista EU-maassa, joissa direktiivi on jo käytössä, sitä ei ole yhdistetty kansallisen rahoituksen leikkaamiseen.

Jos leikkaukset toteutuvat, Suomessa pystytään tekemään vain 5–7 pitkää elokuvaa vuodessa nykyisen 15–20 sijaan. Sadat elokuva-alan työntekijät jäävät työttömiksi, ja arviolta 50 pientä elokuvateatteria ajautuu konkurssiin. Jo viimeisen vuoden aikana työttömien määrä alalla on nelinkertaistunut – ennen näitäkään lisäleikkauksia.

Jos leikkaukset toteutuvat, Suomessa pystytään tekemään vain 5–7 pitkää elokuvaa vuodessa nykyisen 15–20 sijaan. Sadat elokuva-alan työntekijät jäävät työttömiksi, ja arviolta 50 pientä elokuvateatteria ajautuu konkurssiin. Jo viimeisen vuoden aikana työttömien määrä alalla on nelinkertaistunut – ennen näitäkään lisäleikkauksia.

Seuraukset muistuttavat koronakriisiä: nimekkäiden ohjaajien ja näyttelijöiden lisäksi työt loppuvat myös niiltä vähemmän näkyviltä ammattilaisilta, jotka ovat osa kokonaisuutta. Myös elokuvamusiikin säveltäjät jäävät ilman toimeksiantoja – ja heidän mukanaan muusikot, äänittäjät, miksaajat, orkestroijat, nuotintajat ja muut elokuvamusiikin tekijät.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana elokuvamusiikin tekeminen on muutenkin käynyt yhä vaikeammaksi. Buyout- ja itsehallinnointisopimukset ovat yleistyneet, budjetit pienentyneet ja katalogimusiikin käyttö syö työtilaisuuksia. Nyt AI-pohjainen musiikki on aivan kulman takana. Tulevaisuudessa säveltäjiä käytetään ehkä vain harvoissa kärkihankkeissa – tai heiltä odotetaan ilmaista työpanosta kengännauhabudjetilla tehtyihin omakustanteisiin. Tällaisissa realiteeteissa on entistä vaikeampaa rakentaa pitkäkestoista uraa – saati taata kohtuullista toimeentuloa.

 

Pessi Levanto
Säveltäjä, sovittaja & pianisti

Pidetään yhdessä huolta, ettei kenenkään tarvitse enää kohdata samaa kuin Paulan ja Miran

Julkaistu

Dokumentti olisi helppoa kuitata kommentilla: se oli silloin, nyt on nyt. Ajat ovat onneksi muuttuneet monella tapaa, mutta onko musiikkiala 2020-luvulla edelleenkään tasavertainen? Tämän vuoden keväällä tehdyn laajan tutkimuksen mukaan naisista vain 41 % koki alan tasa-arvoisena.

Uskallan väittää, että kaikki pitkään musiikkialalla toimineet naiset ovat kohdanneet vähintäänkin epämiellyttävää klähmintää. Paljon pahempaakin on tapahtunut, kuten dokumentista käy ilmi, ja tapahtuu edelleen. Nämä ovat rikosasioita.

Haluan tällä kirjoituksella kannustaa kaikkia huomioimaan omaa käytöstään, mahdollista valta-asemaansa ja tekemään osuutensa turvallisemman ja hyväksyvämmän musiikkialan eteen.

Haluan tällä kirjoituksella kannustaa kaikkia huomioimaan omaa käytöstään, mahdollista valta-asemaansa ja tekemään osuutensa turvallisemman ja hyväksyvämmän musiikkialan eteen.

1. Fyysinen ja henkinen koskemattomuus

Uskon, että monet naiset tunnistavat ”kähmintähalauksen”. Tykkään itsekin halata ihmisiä. Lämmin ja ystävällinen halaus on kuitenkin eri asia, kuin ”väkisin halaus”. Toisen ihmisen ulkonäön tai pukeutumisen arvosteleminen loukkaa koskemattomuutta. Pinkki väri, hörhelöt tai paljastavat vaatteet eivät tee kenestäkään epäuskottavaa – ei tekijänä, eikä toimijana. Ulkoisen olemuksen perusteella ei ylipäätään kannata tehdä oletuksia. Ulkonäköön keskittyminen, olkoon se positiivista tai negatiivista, vie huomiota itse asialta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei saisi sanoa kollegalle, naiselle tai miehelle, että näytät upealta. Kyse on siitä mikä on pääasia. PMMP:n vanhoissa haastatteluissa pääasiana oli usein joko ulkonäkö tai heidän ”bimbo-imagonsa”.

Monet miesartistit ovat kertoneet naispuolisten fanien fyysisestä ahdistelusta eli kyllä me naisetkin osaamme. Taataan kaikille koskemattomuus!

2. Tasavertainen kohtaaminen

Mies, älä puhu naisen ohi, päälle tai naisen puolesta. Kuuntele mitä sanottavaa naisella on. Mies, anna arvoa ja kiitosta naisen ideoille, älä esitä niitä ominasi. On myös ihan luonnollista, että nainen on jossain asiassa parempi kuin sinä. Aina ei tarvitse päteä tai saada viimeistä sanaa.

Miehet ovat usein naisia pidempiä. Mies, muista, että katsot naista alaspäin vain fyysisesti, ei koskaan henkisesti.

Lyhytkasvuiset tai pyörätuolia liikkumiseen käyttävät henkilöt katsovat kaikkia ylöspäin, osaammeko me naisetkaan kohdata heidät tasavertaisina? Entä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt? Erilaisuuden kohtaamisessa ja hyväksymisessä meillä kaikki on paljon opittavaa.

3. Portinvartijat

Suomi on maailman mittakaavassa suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Musiikkialalla on kuitenkin edelleen lasikattoja rikkomatta. Portinvartijat ovat lähes poikkeuksetta miehiä ja heillä on paljon valtaa. Portinvartijat, musiikkiala on täynnä kyvykkäitä naisia. Antakaa heille mahdollisuus!

PMMP:n levyarvostelussa kirjoitettiin aikoinaan ”tussusensibiliteetista”. Tänä päivänä näin ei voisi onneksi kirjoittaa mutta muistan lukeneeni lähiaikoina miesten kirjoittamia kritiikkejä, joissa naisen tekijyys on joko kyseenalaistettu tai sivuutettu.

Suomalaisen musiikin kentällä on useita miesvaltaisia genrejä. Miehet, tukekaa naisia ja ottakaa heidät mukaan, ei ole helppoa olla mukana ainoana naisena. Tämä koskee mitä suurimmissa määrin myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

4. Tue kollegaa

Vähättely toisten naisten suunnalta ja huumorin nimissä pilkkaaminen tuntui PMMP-dokumentissa erityisen pahalta. Tässä asiassa olemme ottaneet isoja askeleita. Nainen ei ole susi toiselle naiselle, ainakaan enää. Musamimmien päivä ja muut naisten omat verkostot tukevat upeasti naisia ja muunsukupuolisia. Koskaan ei voi kuitenkaan tarpeeksi kiittää ja tukea kollegaa. Toisen menestyminen ei ole pois itseltä. Tämä koskee ihan kaikkia!

Kirjoitin tämän musiikkiala mielessäni mutta mielestäni esimerkit sopivat koko yhteiskuntaan. Pidetään yhdessä huolta, että kenenkään ei tarvitse enää koskaan kohdata samanlaista vähättelyä kuin PMMP aikoinaan. Ei musiikkialalla, ei missään.

Kirjoitin tämän musiikkiala mielessäni mutta mielestäni esimerkit sopivat koko yhteiskuntaan. Pidetään yhdessä huolta, että kenenkään ei tarvitse enää koskaan kohdata samanlaista vähättelyä kuin PMMP aikoinaan. Ei musiikkialalla, ei missään.

Pauliina Lerche
puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Kuva: PMMP:n keikalta Helsingin Olympiastadionilla 23.8.2024

Teoston kulttuurisäätiön apurahahaku on avoinna 1.-21.9.2025 – osallistu apurahainfoon

Julkaistu

Apurahat suunnataan ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

“Vuonna 2024 tukea saivat tekijät, joiden hakemuksissa oli suunnitelmallisella tavalla kuvattu pyrkimys nostaa työskentely uudelle tasolle.”

  -Teijamari Jyrkkiö, Teoston kulttuurisäätiön johtaja     

Milloin voit hakea?

Apurahahaku musiikin luoville tekijöille on auki kaksi kertaa vuodessa 1.-21.9. ja 1.-21.3. Hakemuksia vastaanotetaan ainoastaan hakuaikojen sisällä ja säätiön verkkopalvelun kautta. Muilla tavoin toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Kuka voi hakea?

Apurahaa voivat hakea säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja heidän muodostamansa työryhmät sekä musiikkikustantajat tai tekijää edustavat muut tahot.

Apurahaa myönnetään säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille taiteelliseen työskentelyyn ja/tai taiteellisen toiminnan kuluihin. Apuraha suunnataan ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

Mihin voit hakea tukea?

Tukea myönnetään taiteelliseen työhön ja/tai siihen liittyviin hankintoihin tai ostopalveluihin, jotka edistävät tekijän uraa. Kyseessä voi olla työskentelyapuraha (joka voi sisältää kuluja) tai kohdeapuraha kuluihin.

Kuinka paljon apurahoja jaetaan vuonna 2025?

Syyskuun 2025 haussa myönnettävät apurahat ovat suuruudeltaan 8 000 ja 32 000 euroa. Apurahoja jaetaan enintään 640 000 eurolla. Hakija voi hakea vain joko 8 000 tai 32 000 euron suuruista työskentely- tai kuluapurahaa samalla hakukierroksella.

Teoston kulttuurisäätiö järjestää apurahainfon tiistaina 9.9.2025 klo 14-15:30. Infoon osallistumisesta tiedotetaan erikseen nettisivuilla.

Lue lisää syksyn apurahahausta tekijöille ja hae apurahaa: teostonkulttuurisäätiö.fi

 

Henkilöbrändi vs. sisältö

Julkaistu

Kirjoitin alkukesästä uuden musiikin esille pääsemisen vaikeudesta. Kiitos paljon vielä kaikille lukuisista kommenteista ja hyvästä keskustelusta!

Rajatun mediatilan lisäksi asiassa on mielestäni toinenkin perustavanlaatuinen ongelma, joka koskee myös muita taiteenlajeja. Vähäinen huomio jaetaan usein taiteilijan persoonan kiinnostavuuden eikä taiteen sisällön perusteella. Toisin sanoen taiteilijan pitäisi olla henkilöbrändi.

Soitin yli 20 vuotta Vesa-Matti Loirin yhtyeessä. Lukuisilla kiertueilla sain seurata vierestä minkälaista elämä on kun kaikki – siis aivan KAIKKI – tuntevat sinut. Se on raskasta. Ymmärrän miksi Vesku vietti elämänsä ehtoon erakkona.

Onko siis nykyajan huomiotaloudessa taiteilijana toimimisen edellytyksenä henkilöbrändi? Ainakin minusta vaikuttaa siltä. Ja ainakin minä haluan kapinoida sitä vastaan. Sisällön pitää riittää!

Henkilöbrändin luominen vaatii aina henkilökohtaisen tason. Ihmisen on pakko paljastaa itsestään ainakin jotain. Julkisessa ammatissa toiminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että haluaa tulla tunnistetuksi kaupan kassalla.

Brändin rakentaminen on aikaa vievää ja raskasta. Tämä aika on pois taiteellisesta työstä.

Brändin rakentaminen on aikaa vievää ja raskasta. Tämä aika on pois taiteellisesta työstä. Monet nuoret taiteilijat, taiteenlajista riippumatta, tekevät uransa aluksi jo jotain muuta työtä taloudellisista syistä. Vaaditaanko jo kolme ammattia, että saisi taiteensa esille? Ei ihme, että monet uupuvat.

Uupumusta lisäävät myös ulkonäköpaineet. Täytyy näyttää hyvältä kuvissa. Ulkonäöllä ei tietenkään ole mitään tekemistä taiteellisen osaamisen kanssa.

Henkilöbrändi on ihan oma ammattinsa ja siinä tarvitaan aivan erilaista osaamista ja persoonaa kuin taiteen tekemisessä. Tällä kirjoituksella en halua missään nimessä syyllistää niitä taiteilijoita, jotka ovat luoneet henkilöbrändin. Toiset ovat brändejä ihan luonnostaan; kiinnostava henkilö ja sisältö yhdistyvät. Mutta kaikilta tätä ei voi vaatia! Voi tehdä hyvää taidetta vaikka olisi ihmisenä umpitavallinen tallaaja.

miksi ilmiö ohittaa sisällön?

Media janoaa ilmiöitä, ja se myös luo niitä. Usein ilmiö syntyy jo valmiiksi tunnetusta henkilöstä, bändistä tai brändistä. Mielestäni on perusteltua kysyä miksi ja millä perusteella media luo ilmiöitä? Ja miksi ilmiö ohittaa sisällön? HS:n kulttuurin alla oli juttu jouluaatonaattona Onlyfans -mallin seksiennätyksestä. Miksi tällainen juttu julkaistiin? Haluavatko kulttuurin ja taiteen kuluttajat ihan oikeasti lukea tällaisia juttuja kulttuurina? En keksi julkaisulle muuta syytä kuin edellä mainitun ”ilmiön”. Olisiko ajankohtaan ylipäätään sopinut paremmin vaikkapa juttu uusista joululauluista?

Taiteen tila kapenee yhteiskunnassa koko ajan. Moniääniseen mediaan kuuluu taide. Taiteen pitää saada sille kuuluva tila niin mediassa kuin yhteiskunnassa.

Siispä:

1. Taiteen sisältö keskiöön

2. Vaaditaan lukijoina/katselijoina/kuuntelijoina muitakin kuin ”julkkisjuttuja”. Julkkisjuoruilla on useita medioita, taiteella ei ole. Taiteen paikka on sanomalehtien kulttuurisivuilla

3. Vaaditaan, että portinvartijat yllättävät meidät lukijat/kuuntelijat/katselijat. On mahtavaa yllättyä!

Pauliina Lerche
puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Kuva: Vesku ja Pauliina vuonna 2004 konsertin jälkeen.

Harpa Nordic Film Composers Award 2026 – teoshaku käynnissä

Julkaistu

CALL FOR SUBMISSIONS ​

We are pleased to announce a call for submissions for the 2026 HARPA Nordic Film Composers Award.

We are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores. The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2024, and July 21st, 2025 and the length of the submission must be at least 50 minutes long. 
The release date should be stated on the official IMDB page of the submitted work.

The submission deadline is September 1st.

Your submission must include the following:

-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission
Submit your score https://forms.gle/1hW9RB9AfESqucaZ9

More information

 

Juha Vainio -palkinto 2025 Jarkko Martikaiselle

Julkaistu

Jarkko Martikaisen vaikutus suomalaiseen rock-lyriikkaan on suuri, vaikka hän onkin tehnyt työtään suurimman suosion ja megahittien ulottumattomissa. Hänelle on käynyt niin kuin merkittäville taiteilijoille joskus käy. Hänen tekemisensä miellettiin ensin haastaviksi ja vaikeiksi, kunnes ne alettiin ymmärtää uraauurtaviksi ja koko genreä uudistaneiksi. 1980-luvulla syntyneelle sanoittajasukupolvelle Martikainen on ollut keskeinen suunnannäyttäjä hirtehistä elämänasennetta ja mytologisia näkyjä yhdistelevillä teksteillään.

Jarkko Martikaisen urakka YUP:n sanoittajana alkoi jo vuonna 1988 ja on tuottanut 11 pitkäsoittoa mielenkiintoista laululyriikkaa. Lyhyen englanninkielisen alkuvaiheen jälkeen Martikainen siirtyi suomen kieleen levyllä Huuda harkiten. Sanapari huuda harkiten on osuva kuvaamaan Martikaisen sanoitustuotantoa laajemminkin, sillä siinä suomen kielellä revittely ja leikittely yhdistyvät kylmänviileään harkintaan. Martikaisen teksteissä on ollut alusta alkaen ominaisuus, joka erottaa merkittävät sanankäyttäjät massasta. Martikaisen tekstit kuulostavat juuri häneltä.
Hyvä esimerkki on, Martikaisen klassisesta kuolemantanssiaiheesta kynäilemä Meitä odotetaan mullan alla, joka alkaa ”Jos me tuhat jalkaa alas tästä / mahduttaisiin matkustamaan, / niin me emme estyis löytämästä / väkeä tuon puoleisen maan. / Miksi pärskyy tulivuoret, / maan kuoret repeillä saa? / Kas, tuonelasta ikinuoret / itsestään niin ilmoittaa…”

YUP:n jälkeen Martikainen on tehnyt merkittävän soolouran, jonka aikana hän on osoittanut kypsyneensä sanoittajana entisestään. Hän uskaltaa kirjoittaa yhä omakohtaisemmin, paljaammin ja riisutummin tinkimättä kuitenkaan tilastaan sivullisena erilaisten sääntöjen ja odotusten ulottumattomissa.
Valssi tanssitaidottomille -teksti kiteyttää kauniisti tämän asenteen: ”Vanha herra Cohen tanssi loppuun rakkauden. / Itse suosin jatkuvuutta, siksi tanssi en. / Jos vain toisten toiveita käyn täällä täyttämään, / niin sekoitan vain pahemmin jo valmiin sekopään.” Martikainen on avannut ajatteluaan ja sanoitustensa taustoja ansiokkaasti myös podcast-sarjassa Keskusteluja Jarkko Martikaisen kanssa.

Jarkko Martikaisen sanoitukset ovat olleet paitsi innoittajia monille lauluntekijöille, myös suuria lohdun tuojia ihmisille, jotka eivät sovi olemassa oleviin kaavoihin ja urapolkuihin. Martikainen todistaa sanoitustyöllään, että sivullisia ei ole tuomittu sanattomiksi, vaan luomaan omat sanansa ja tarinansa.

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Jarkko Martikaiselle Kotkassa 24. heinäkuuta kiitoksena yli 35-vuotisesta urasta suomalaisen rocklyriikan omaäänisenä uudistajana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****
Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen ja Mariska. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

****

Vuoden sanoituksen tekijä on Tupe.

Kotkalaisen Juha Vainio -seuran ja Juha Vainion Rahaston valinta vuoden 2024 sanoitukseksi on ”Elli”, jonka on tehnyt Tupe. eli Tuomas Lehti. Valinnan suoritti lauluntekijä Mariska.

”Teksti on todella taidokas, koskettava, hienotunteinen ja älykäs. Kappale kertoo selkeän ja johdonmukaisen tarinan, johon kuulija iästä riippumatta pystyy samaistumaan. Kappaleen aihe on vakava, jopa raskas, mutta teksti onnistuu välttämään sudenkuopat sortumatta jeesusteluun tai siirappisuuteen, mutta samalla se tarjoaa lohtua hyvin syvällisellä tasolla.
Älystä kielii kohdat, joissa jätetään sanomatta asioita, jotka kuulija kuitenkin oivaltaa. Harvoin törmää kirjoittajaan, nuoreen taikka konkariin, joka kykenee tällaiseen monitasoiseen taituruuteen. Täyden kympin mestariteos, jota musiikki ja esitys tukevat. Liikutuin ja ihailen uuden polven nousevan kyvyn tasoa”, toteaa Mariska perusteluissaan.
Palkinto luovutettiin Tupe.:lle torstaina 24.7. Kotkan Meripäivillä.

Spotifyn kuunnelluimmaksi koskettavalla Elli-hitillään noussut Tupe. on lyhyessä ajassa noussut yhdeksi tämän hetken mielenkiintoisimmaksi artistitulokkaaksi.  Artisti vakuuttaa tarinallisella kerronnallaan, johon yhdistyy elementtejä räpistä, popista ja drumm&bassista.
Tupe. julkaisi platinaa striimanneen debyyttialbuminsa Rehellisesti toukokuussa 2024, ja se nousi julkaisunsa jälkeen Spotifyn neljänneksi kuunnelluimmaksi albumiksi. Kesällä 2024 hän oli mukana Robin Packalenin jättihitillä Häitä Pidelly, joka striimasi kuukaudessa platinaa ja oli yhdeksän viikkoa radioiden soitetuin kappale.

Musiikkiinsa Tupe. on saanut aina ideoita omasta elämästään. Turkulaislähtöinen artisti haluaa kääntää elämän hyvät ja huonot asiat kappaleiksi. Oman musiikkinsa kanssa Tupe. on tinkimätön, hänellä on vahva fiilis ja visio omasta tekemisestä.
Tupe. aloitti musiikkiuransa vuonna 2012 AnkkaRäp-ohjelmasta. Karu Kopla-kokoonpanolla kilpailun voittanut Tupe. teki musiikkia muutaman vuoden isommalla porukalla, mutta alkoi työstämään soolouraansa vuonna 2015. Hän julkaisi omakustanteisesti musiikkia useamman vuoden ajan, kunnes teki levytyssopimuksen Tuhma Musicin kanssa alkuvuodesta 2023.

Lisätietoa https://warnermusiclive.fi/artistit/tupe