EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä jatkorahoitus valtakunnalliselle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle

Tekijä: Nina Lith

Jane ja Aatos Erkon säätiöltä jatkorahoitus valtakunnalliselle musiikkikoulutuksen kehittämishankkeelle

Julkaistu

Suomen konservatorioliiton koordinoima hanke kokoaa yhteen oppilaitoksia, korkeakouluja ja alan keskeisiä toimijoita rakentamaan ratkaisuja musiikkikoulutuksen tulevaisuuden haasteisiin. Kehittämistyössä vastataan muun muassa väestörakenteen muutokseen, työelämän murrokseen, osaamistarpeiden muutoksiin, kansainvälistymiseen sekä saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen. 

Jatkohanke perustuu koko alan yhdessä laatimaan Musiikkikoulutuksen visio 2030 -työhön, jonka tavoitteena on vahvistaa musiikkikoulutuksen elinvoimaa, vaikuttavuutta ja yhteistyötä eri koulutusasteiden välillä.

Ensimmäisellä hankekaudella vuosina 2024–2026 kehitettiin uusia yhteistyörakenteita, oppilaitosjohtamista ja koulutuksen toimintamalleja sekä tuotettiin selvityksiä, koulutuksia ja käytännön työkaluja alan käyttöön. Syksyllä käynnistyvässä kolmivuotisessa jatkohankkeessa painopiste siirtyy mallien juurruttamiseen pysyviksi käytännöiksi ja niiden valtakunnalliseen käyttöönottoon.

– Musiikkikoulutuksen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja siksi koko kentällä tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja yhteistä kehittämistä. Jatkohankkeen avulla voimme tukea oppilaitoksia konkreettisesti tässä muutoksessa ja vahvistaa samalla alan elinvoimaisuutta myös tulevaisuudessa, sanoo Suomen konservatorioliiton toiminnanjohtaja Taija Lähdetie.

Osatoteutuksissa luodaan uusia toimintamalleja eri puolilla Suomea

Hanke toteutetaan valtakunnallisena yhteistyökokonaisuutena, jossa osatoteuttajat kehittävät musiikkikoulutuksen eri osa-alueita yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.

Mikkelissä rakennetaan sujuvampia koulutuspolkuja

Mikkelin musiikkiopisto jatkaa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luodun yhteistyömallin jalostamista taiteen perusopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen välille. Tavoitteena on rakentaa sujuvampia opintopolkuja, vahvistaa tiedolla johtamista ja parantaa musiikkikoulutuksen vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi hankkeessa perustetaan valtakunnallinen vertaisoppimisverkosto.

Korkeakoulut kehittävät musiikinopettajien koulutusta

Centria-ammattikorkeakoulu luo yhdessä Jyväskylän yliopiston ja Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry:n kanssa uusia yhteistyörakenteita musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutukseen. Työssä pohditaan yhdessä joustavia koulutuspolkuja, rakennetaan uusia opintokokonaisuuksia sekä tuotetaan valtakunnallisia työpajoja ja foorumeita. Työ perustuu ensimmäisellä hankekaudella julkaistussa Musiikkialan opettajuus muutoksessa: Musiikkipedagogien ja aineenopettajien näkemyksiä työelämätarpeista ja koulutuksen kehittämisestä -selvityksessä ilmenneisiin tarpeisiin.

Turussa vahvistetaan musiikintekijyyden osaamista

Turun konservatorio edistää musiikintekijöiden työelämävalmiuksia, liiketoimintaosaamista ja kansainvälistymistä. Tavoitteena on koota seudullinen musiikintekijyyden osaamisklusteri, vahvistaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään sekä muodostaa työstä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva malli.

Osana kokonaisuutta Teosto, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat toteuttavat valtakunnallisen Next Level -työelämäkurssin musiikintekijyyden opiskelijoille. Lisäksi Centria-ammattikorkeakoulu rakentaa teemaan liittyvän musiikkipedagogien täydennyskoulutuskokonaisuuden.

Sibelius-Akatemia kehittää johtamiskoulutuksen mallia

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kehittää valtakunnallista johtamiskoulutusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa oppilaitosjohdon strategista osaamista, muutoskyvykkyyttä ja digitalisaation hyödyntämistä. Mallista pyritään saamaan pysyvä osa alan koulutusrakenteita. Työssä hyödynnetään ensimmäisellä hankekaudella toteutetusta koulutuskokonaisuudesta saatuja oppeja.

Digitaalisia työkaluja ja yhteistyötä koko kentälle

Jatkohankkeen aikana tuotetaan myös valtakunnallinen digitaalinen työkalupakki, joka kokoaa hankkeessa syntyneet toimintamallit, materiaalit ja työkalut oppilaitosten käyttöön. Lisäksi hankkeessa järjestetään seminaareja, koulutuksia ja vertaisoppimisverkostoja, joiden kautta työn tuloksia levitetään koko musiikkikoulutuksen kentälle.

Hankkeen tavoitteena on, että kehittämistyö näkyy konkreettisina muutoksina oppilaitosten arjessa sekä entistä vahvempana yhteistyönä eri koulutusasteiden ja toimijoiden välillä. Konservatorioliitto toteuttaa hankekokonaisuutta yhteistyössä Musiikkikoulutuksen visiota koordinoivan Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmän kanssa vuosina 2024–2029. 

Lisätietoja

Taija Lähdetie
toiminnanjohtaja
Suomen konservatorioliitto
puh. 050 329 6009
taija.lahdetie@konservatorioliitto.fi

Ninni Pehkonen
hankekoordinaattori
Suomen konservatorioliitto / Musiikkikoulutuksen visio 2030
puh. 045 783 76756
ninni.pehkonen@konservatorioliitto.fi

musiikkikoulutuksenvisio.fi

konservatorioliitto.fi 

Musiikkikoulutuksen visio 2030

Musiikkikoulutuksen visio on alan yhdessä luoma vuoteen 2030 ulottuva musiikkikoulutuksen tulevaisuuskuva. Visiotyö toteutettiin laajana, kaikki koulutusasteet ja kentän toimijat kokoavana verkostoyhteistyönä vuosina 2019–2020. Visio jakautuu kolmeen pääteemaan ja 25 toimenpide-ehdotukseen, joiden kautta tavoitellaan yhteistä näkemystä koulutuksen kehittämistarpeista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Visiotyötä koordinoi Visiosta Vaikuttavuuteen 2030! -työryhmä, jossa on edustettuna laajasti musiikkikoulutuksen eri koulutusasteet.

Hanketta toteuttamassa:

Tekijäfoorumin vaalitavoitteet 2027–2031

Julkaistu

TEKIJÄFOORUMIN VAALITAVOITTEET 2027–2031

  • Tekijän asemaa tulee vahvistaa tehokkaammalla tekijänoikeussääntelyllä

Tekijänoikeuslaki tulee saattaa vastaamaan DSM-direktiivin vähimmäissääntelyä. Direktiivin tavoitteena on parantaa tekijän heikkoa neuvotteluasemaa, eikä tämä tavoite toteudu suomalaisessa tekijänoikeuslain sääntelyssä. Heikkoa neuvotteluasemaa käytetään edelleen hyväksi. Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan: “Tekijänoikeuslainsäädäntöä ja -järjestelmää kehitetään ja ylläpidetään niin, että tekijöiden taloudelliset ja moraaliset oikeudet turvataan, lainsäädäntö ja järjestelmä tukee oikeuksien tehokasta lisensointia ja ansaintalogiikoiden innovatiivista kehittämistä, sopimusosapuolten välillä vallitsee nykyistä parempi tasapaino, oikeuksien valvonta on tehokasta ja käytössä on kehittynyt tekijänoikeuden digitaalinen infrastruktuuri.”[1]

  1. Avoimuusvelvoite ja raportointi (art. 19): Tekijälle ja esittäjälle on taattu laissa oikeus vuosittaiseen raportointiin (Tekijänoikeuslaki 30 a §). Käytännössä tekijänoikeuslain 30 a § ei ole pakottava. Säännös koskee vain kaupallista hyödyntämistä, josta on tullut tuloja, eikä tällainen rajaus ei ole direktiivin mukainen. Lisäksi muotoilu jättää avoimuusvelvoitteen ulkopuolelle paljon teosten hyödyntämistapoja, joilla voi olla tekijälle taloudellista merkitystä. Lisäksi ohjaus kollektiiviseen sopimiseen puuttuu. Noudattamatta jättämisestä ei ole sanktiota.

Avoimuusvelvoite on edellytys sille, että tekijä voi käytännössä varmistaa tekijänoikeuksiensa noudattamisen ja toteutumisen. Direktiivin 72 ja 75 johdantokappaleen mukaan tekijät tarvitsevat tietoa arvioidakseen teoksen hyödyntämisestä syntyneen taloudellisen arvon. Direktiivin mukaan toimenpiteillä tulisi varmistaa korkeatasoinen avoimuus eri hyödyntämistapojen, kaikkien hyödyntämisestä syntyneiden tulojen ja tekijälle maksettavan korvauksen osalta.

Tarkoitus olisi varmistaa, että tekijälle annetaan totuudenmukainen selvitys hyödyntämisestä saatavista erityyppisistä tuloista niin kauan, kun hyödyntäminen jatkuu, myös maailmanlaajuisesti tapahtuvan käytön osalta.

Tekijät ja esittäjät eivät saa aina käyttäjiltä riittävästi tietoa teostensa ja esitystensä käyttämisestä, eikä laissa ole tukea sen määrittelemiselle, minkälainen korvaus käytöstä olisi maksettava.

Tekijät ja esittävät taiteilijat ovat yleensä heikommassa sopimusasemassa korvausta vastaan tapahtuvassa hyödyntämisessä, myös silloin kun he myöntävät lupia oman yrityksensä kautta. Nimenomaisella säännöksellä tuetaan tekijää korvausta koskevassa neuvottelussa ja varmistetaan, että sopimustilanteessa arvioidaan korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus.

  1. Vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely (art. 21.): Suomessa ei ole olemassa vaihtoehtoista riitojenratkaisumenettelyä tekijöille ja niitä edustaville organisaatioille direktiivin edellyttämin tavoin. Käytössä olevat kallis välimiesmenettely ja sovittelu edellyttävät molemminpuolista suostumusta ja vastapuolen kieltäytyessä jää tällä hetkellä ainoaksi vaihtoehdoksi yleinen tuomioistuin. Direktiivin edellyttämä saavutettava ja matalan kynnyksen oikeusprosessi puuttuu.

Laissa tarkoitettu mahdollisuus selvittää sopimusten oikeasuhtaisuus ja asianmukaisuus ei toteudu, ellei ole tehokasta keinoa viedä asioita oikeuteen.

Yksittäisen tekijän näkökulmasta asian saattamisen tuomioistuimeen on liian korkea kynnys. Korkeasta kuluriskistä ja oikeusprosessin pitkästä ja raskaasta luonteesta johtuen tekijöillä ei ole siihen varaa tai uskallusta.

Vaihtoehtoisen riitojenratkaisumenettelyn tulisi olla sellainen, että asian voi sen jälkeen viedä myös yleiseen tuomioistuimeen.

Välimiesoikeudenkäynti ei täytä direktiivin vaatimuksia: sen jälkeen asiaa ei voi enää viedä yleiseen tuomioistuimeen ja lisäksi välimiesoikeudenkäynti edellyttää, että molemmat osapuolet sopivat käsittelevänsä asian välimiesoikeudenkäynnissä. Se on kallein mahdollinen oikeudenkäyntitapa, eikä täten saavutettava ja matalan kynnyksen oikeusprosessi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavat organisaatiot voivat käynnistää tällaisia menettelyjä yhden tai useamman tekijän tai esittävän taiteilijan nimenomaisesta pyynnöstä.

  1. Asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus (art. 18.): Asianmukaisen ja oikeasuhtaisen korvauksen osalta kansallisen tekijänoikeuslain 28 a § on liian väljästi muotoiltu. Tekijät ja esittävät taiteilijat ovat yleensä heikommassa asemassa korvausta vastaan tapahtuvassa hyödyntämisessä, myös silloin kun he myöntävät lupia oman yrityksensä kautta. Nimenomaisella säännöksellä tuetaan tekijää korvausta koskevassa neuvottelussa ja varmistetaan, että sopimustilanteessa arvioidaan korvauksen asianmukaisuus ja oikeasuhtaisuus.

Lakiin tarvitaan selvä viittaus kollektiiviseen sopimiseen, eli maksettu korvaus olisi asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.

  • Asiavaltuus: Organisaatioiden mahdollisuus edustaa tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita. DSM-direktiivin 21 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että nimenomaan organisaatio voi edustaa tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita vaihtoehtoisessa riitojenratkaisumenettelyssä. Tällä hetkellä asiavaltuus puuttuu kokonaan. Päinvastoin oikeuskäytännössä on todettu, ettei lainsäädäntö tällä hetkellä lainkaan mahdollista asiavaltuutta esim. tekijänoikeusjärjestöille (KKO 2024:53).

Lainsäädäntöön on sisällytettävä organisaatioiden mahdollisuus edustaa sekä ajaa kannetta oikeusprosesseissa oikeudenhaltijoiden puolesta.

  • Tekijänoikeudet turvattava myös tekoälyn aikakaudella: Kulttuuripoliittisen selonteon mukaan teknologinen kehitys ei saa syrjäyttää luovaa työtä ja sen seurauksena luovalle tekijälle syntyviä oikeuksia. Tekoäly tai muu teknologia voi olla apuväline sisältöjen luomisessa, mutta sen käyttö ei voi korvata ihmisen luovuutta, ideoita ja panosta lopputuloksessa.

Tekoälyyn liittyvät tekijänoikeudelliset kysymykset ja luovan työn tekijöiden suojaaminen tulee ratkaista Euroopan unionin tasolla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomen pitää ottaa aktiivisesti kantaa tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestelmän puolesta tekoälykysymyksissä.

Tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden tekijänoikeuksiin ja tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön korvaamiseen liittyvät intressit sekä tekoälyn kehittämiseen liittyvät laajemmat yhteiskunnalliset intressit otetaan tasapainoisesti ja läpinäkyvästi huomioon tekoälyteknologioita kehitettäessä.

 

Tekijäfoorumi on tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjestöjen yhteistyöelin, joka keskittyy tekijöiden ja esiintyvien taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiin. Tekijäfoorumilla on 31 jäsenjärjestöä, jotka edustavat yhteensä noin 50 000 luovan alan tekijää ja taiteilijaa.

 

Tekijäfoorumin jäsenjärjestöt

 

  • Animaatioklinikka – Suomen animaationtekijät ry
  • Finlands svenska författareförening rf
  • Finlands Svenska Skådespelarförbund rf
  • Freelance Ohjelmatyöntekijät FOT ry
  • FOT Freelance ohjelmatyöntekijät ry
  • Grafia ry
  • Kuvittajat ry
  • Sarjakuvantekijät ry
  • Suomen arvostelijain liitto ry
  • Suomen Elokuvaajien Yhdistys ry
  • Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry
  • Suomen Journalistiliitto ry
  • Suomen Journalistiliitto ry – Kääntäjien ammattiosasto KAOS ry
  • Suomen Journalistiliitto ry – Suomen freelancer-journalistit SFJ
  • Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL
  • Suomen Journalistiliitto ry – Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL – freelance-ammattiosasto FAO
  • Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
  • Suomen Musiikintekijät
  • Suomen Muusikkojen Liitto ry
  • Suomen Nuorisokirjailijat ry
  • Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
  • Suomen Näyttelijäliitto ry
  • Suomen Radio- ja TV-selostajat ry
  • Suomen Säveltäjät ry
  • Suomen Taiteilijaseura
  • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
  • Suomen tietokirjailijat ry
  • Suomen Valokuvajärjestöjen Keskusliitto FINNFOTO ry
  • TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry
  • TeMe – Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry – Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET

 

[1] Kulttuuripoliittinen selonteko (VN 2024:55, s. 32.)

Suomen Musiikintekijät ja Muusikkojen liitto: Vastuullisuus ja reilut palkkiot turvaavat elävän musiikin tulevaisuuden

Julkaistu
Suomen Musiikintekijät ja Muusikkojen liitto ovat julkaisseet yhteisen kannanoton tapahtumajärjestäjille. Kannanoton tarkoitus on muistuttaa, että esiintyminen on työtä, josta kuuluu maksaa asianmukainen korvaus. Vastuullinen järjestäjä huomioi esiintyjien työn, esiintymispalkkiot ja musiikin käyttöluvat jo budjetointivaiheessa.

Tavoitteena vastuullinen ja kestävä musiikkiala

Musiikkiala elää murroksessa, jossa kustannuspaineet koskettavat niin suuria kuin pieniäkin toimijoita. Järjestöt korostavat kuitenkin, ettei alan taloudellinen tilanne poista sitä peruslähtökohtaa, että esiintyminen on ammattityötä.

”Tällä kannanotolla haluamme korostaa tapahtumajärjestäjän vastuuta ja kannustaa huomioimaan esiintyjien palkkiot budjeteissaan jo varhaisessa vaiheessa. Ymmärrämme hyvin, että monella etenkin pienellä toimijalla resurssit voivat olla hyvinkin tiukilla. Siksi haluamme tarjota työkaluja ja tukea keskusteluun, jotta musiikki ja esiintyminen pysyvät ammattina myös jatkossa”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtaja Pauliina Lerche.

Myös Muusikkojen Liiton puheenjohtaja Mia Kari korostaa esiintyjien työn arvostamista. ”Muusikkojen liiton Liksalista toimii hyvänä työkaluna esiintymispalkkioiden kohtuullisen tason hahmottamisessa. On tärkeää, että esiintyjien työ tunnistetaan ammattityöksi, josta maksetaan asianmukainen korvaus, sillä ilman kestävää toimeentuloa ei ole myöskään elinvoimaista ammattikenttää”, Kari sanoo.

Kannanoton pääkohdat

  1. Esiintyminen on työtä
  2. Tapahtuman luonne ei poista palkkiovelvollisuutta
  3. Palkkion tulee olla vähintään Muusikkojen liiton liksalistan mukainen
  4. Tekijänoikeudet ja esiintyjän palkkio ovat eri asioita

Lue tästä koko kannanotto: Esiintyjän työstä on maksettava palkkio

 
Yhteystiedot
 
Lumi Ollila, juristi, Suomen Musiikintekijät
+358 41 536 4930
lumi.ollila@musiikintekijat.fi
Mia Kari, Muusikkojen liiton puheenjohtaja
+358 40 530 8522 
mia.kari@ muusikkojenliitto.fi

Musiikkiala julkaisi yhteiset tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031

Julkaistu

Tavoitteet on kirjattu alle kokonaisuudessaan ja ne ovat laatineet yhdessä Gramex, GT Musiikkiluvat, IndieCo, LiveFIN, Manager’s Forum Finland, Music Finland, Musiikin edistämissäätiö, Musiikkituottajat IFPI, Muusikkojen liitto, Sulasol, Suomen Jazzliitto, Suomen konservatorioliitto, Suomen musiikinopettajien liitto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Musiikkineuvosto, Suomen musiikkioppilaitosten liitto, Suomen Sinfoniaorkesterit, Suomen Säveltäjät, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä Teosto.

Lataa tavoitteet kokonaisuudessaan tästä.

Musiikkiala: kauas kantavaa kasvua

Musiikki on poikkeuksellinen toimiala, joka leikkaa läpi yhteiskunnan aina vauvasta vaariin, taiteen perusopetuksesta ammattimaiseen musiikkiteollisuuteen. Musiikkialan arvo on kasvanut tasaisesti noin kymmenen prosentin vuosivauhtia ja oli 1,4 miljardia euroa vuonna 2024. Musiikkiala kykenee synnyttämään Suomeen työtä ja taloudellista kasvua samaan aikaan, kun se vahvistaa kansallista identiteettiämme, kriisinkestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Vuonna 2025 hyväksytyn kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteena on, että luovien alojen osuus Suomen BKT:sta kaksinkertaistuu. Musiikkialalla on tässä keskeinen rooli. Tämä edellyttää kuitenkin, että kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa edistetään monialaisesti eri hallinnonaloilla ja ministeriöissä. Kulttuuripoliittisen selonteon ja luovan talouden kasvustrategian toimeenpanolle on asetettava selkeät kärkitavoitteet, toimenpiteet ja aikataulu, joiden toteutumista
seurataan ja mitataan systemaattisesti. Allaolevat tavoitteet kattavat koko musiikkikentän ja ne on koottu
yhdessä kotimaisen musiikkialan ammattilaisorganisaatioiden voimin.

1. Vakaa, ennakoitava ja kasvava kulttuurirahoitus

Vahvistetaan taiteen, kulttuurin ja luovien alojen rahoitusta ja kasvutoimia kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti, kuten lisäämällä julkisen tuen ennakoitavuutta monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Laaditaan ohjelma kulttuuribudjetin nostamiseksi yhteen prosenttiin valtion budjetista.

Palautetaan musiikkialalle edellisen hallituksen leikkaamat määrärahat osana uutta luovien alojen kasvupakettia.

Kehitetään vakiintuneiden ja valtionosuuksia saavien toimijoiden roolia suomalaisen musiikkialan vetureina ja monimuotoisuuden edistäjinä. Vahvistetaan niiden yhteistyötä taiteilijoiden, freelancerien ja yritysten kanssa suunnaten panoksia erityisesti tämän päivän kotimaiseen musiikkiin.

Tuodaan yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistäminen kiinteäksi osaksi kaikkea kulttuuripolitiikkaa niin, että jatkossa esimerkiksi kaikissa keskeisissä rahoitushauissa kannustetaan ja palkitaan pitkäjänteisestä työstä tällä saralla. Seurataan tilanteen kehittymistä systemaattisesti.

Kehitetään luovan alan osallistumista alaa koskevaan päätöksentekoon. Perustetaan kulttuuripoliittisen selonteon mukainen, ministeriöiden hallintorajat ylittävä toimielin, joka osallistuu selonteon ja alaa koskevan politiikan toimeenpanoon. Laaja-alaisemman työn mahdollistamiseksi perustetaan tämän toimielimen alaisuuteen eri teemoihin keskittyviä työryhmiä, kuten sosiaaliturvan kehittämiseen keskittyvä työryhmä.

2. Musiikin alueellinen saavutettavuus ja kulttuurihyvinvointi – musiikki jokaisen oikeutena

Taataan kaikille mahdollisuus harrastaa musiikkia ja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti.

Turvataan jokaisen oikeus musiikkiin varmistamalla, että niin esitykset kuin mahdollisuus tehdä ja soittaa musiikkia tavoittavat kaikki asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Parannetaan musiikin saatavuutta ja saavutettavuutta erityisesti lasten ja nuorten sekä eri vähemmistöryhmien näkökulmasta.

Lisätään musiikkitarjontaa eri tavoin syrjäytymisriskissä oleville kansalaisille yhdessä kuntien, hyvinvointialueiden, oppi- ja hoitolaitosten sekä musiikkialan yhteisöjen kanssa.

Tiivistetään kuntien, hyvinvointialueiden, oppilaitosten ja eri musiikkialan toimijoiden välistä yhteistyötä, jotta musiikki tavoittaa kaikki taustasta ja asuinpaikasta riippumatta.

Vahvistetaan kulttuuripolitiikan osuutta ja huomiointia kuntien valtionosuusjärjestelmässä.

Huomioidaan musiikin hyvinvointivaikutukset sekä ennaltaehkäisyn että terapian osalta (mm. käypä hoito -suositukset ja KELA-korvattavuus), kun kulttuurihyvinvointitoimintaa kehitetään ja vakiinnutetaan.

Huomioidaan kulttuurihyvinvointiin liittyvät palvelut ja sisällöt rahoituksessa ja rakenteissa entistä paremmin jokaisenoikeutena ja hyvän elämän mahdollistajina.

3. Lapsia ja nuoria tavoittava musiikkikoulutus

Varmistetaan taiteen perusopetuksen saavutettavuuden ja kattavuuden parantamiseksi ehdotetun 10 miljoonan euron määrärahalisäyksen toteutuminen.

Kehitetään harrastamisen Suomen mallia niin, että se kaventaa nykyistä paremmin eroja eritaustaisten lasten ja nuorten osallistumisessa musiikkiharrastuksiin. Tarjotaan mallin kautta polku pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen harrastamiseen.

Lisätään musiikkikasvatuksen roolia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa. Vahvistetaan yhteistyötä, jotta ammattilaisten antama musiikkikasvatus saadaan maksuttomaksi osaksi varhaiskasvatusta koko maassa.

Vahvistetaan musiikkialan koulutusjatkumoa taiteen perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen sekä tiivistetään valtakunnallisen oppilaitosverkoston yhteistyötä osaamisen kehittämiseksi ja koulutuspolkujen sujuvuuden varmistamiseksi.

Huomioidaan taidealojen erityispiirteet kaikkien koulutusasteiden rahoituksen rakenteissa.

4. Vahvat tekijänoikeudet myös tekoälyajassa

Puolustetaan vahvaa tekijänoikeussuojaa ja tekijöiden oikeuksien toteutumista sekä EU-tasolla että kotimaassa – myös tekoälyn kohdalla.

Valvotaan sääntelyn toteutumista tehokkaasti. Varmistetaan sääntelyn kehittämiselle ja valvonnalle riittävät resurssit.

Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva järjestelmä EU-lainsäädännön mukaiseksi ja muiden EU-maiden järjestelmiä vastaavaksi.

Turvataan tekijänoikeussuojan toteutuminen myös tekoälyn kohdalla. Teoksen käyttö edellyttää tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta aina, kun palvelu toimii EU-alueella riippumatta yrityksen kotimaasta tai tekoälymallin koulutuspaikasta.

Turvataan myös äänen ja persoonallisuusoikeuksien suoja tekoälyn laajenevan käytön myötä.

Varmistetaan tiedonsaanti ja riittävät tutkintakeinot tekijänoikeus rikollisuuden torjunnassa. Nostetaan tekijänoikeusrikkomusten rangaistusmaksimi muiden talousrikosten tasolle.

5. Musiikkimarkkinan kasvu ja vienti nousuun

Jatketaan luovan talouden kasvustrategian määrätietoista toimeenpanoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tunnistetaan musiikin ja muiden sisältövetoisten alojen erityispiirteet, kuten tekijänoikeuksien kautta tapahtuva arvonmuodostus ja toisaalta elävän musiikin merkitys.

Helpotetaan luovan alan yritysten rahoituspolkuja uudistamalla yritystukien kriteereitä ja niiden tulkintaa yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Laaditaan uusia rahoitusratkaisuja, joissa huomioidaan aineettoman pääoman arvottaminen, yksinyrittäjyys ja verkostomaiset työskentelytavat.

Kehitetään luovien sisältöjen liiketoiminnasta suomalainen kärkihanke, joka vauhdittaa niin julkisia kuin yksityisiä investointeja luovien sisältöjen kehittelyyn, tuotantoon, vientiin ja markkinointiin.

Laajennetaan kansallinen tki-ajattelu kattamaan myös taiteelliset innovaatiot, jossa taiteellinen kehitystyö, innovaatio ja kasvupolitiikka sekä luovien alojen kansainvälistyminen muodostavat yhteisen jatkumon.

Kasvatetaan luovien alojen roolia osana maakuvaa lanseeraamalla kulttuuriviennin edistämisohjelma ja ottamalla luovat alat Team Finland -vientityön kärkitavoitteeksi.

Suunnataan musiikin, kulttuurin ja luovien alojen kansainvälistymiseen ja vientiin tukea samalla tavoin kuin muillekin kansainvälisille vientialoille. Tunnistetaan musiikkitapahtumat kansainvälistymisen alustana, varmistetaan opetus ja kulttuuriministeriön tuki kansainvälistymiseen sekä palautetaan vientituet työ- ja elinkeinoministeriöön.

Palautetaan musiikkitapahtumien pääsylippujen sekä nuottien arvon lisävero aiemmalle 10 prosentin tasolle.

Säädetään laki ammattimaisesta tapahtumajärjestämisestä, jossa koko tapahtuma-ala tunnistetaan omana toimialanaan. Kohtuullistetaan musiikkitapahtumiin kohdistuvaa sääntelyä valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi ja ennakoitavaksi.

Velvoitetaan sisällönjakopalveluita mittaamaan ja lisäämään monimuotoisuutta sekä monipuolistamaan sisältövalikoimaansa myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin.

6. Musiikkialan ammattilaisille oikeudenmukainen sosiaaliturva ja työehdot

Taataan myös pienyrittäjille ja itsensätyöllistäjille oikeudenmukainen mahdollisuus työttömyys- ja eläketurvaan poistamalla turvan piiriin pääsemisen esteitä, kuten omassa työssä työllistymisen soveltamista. Tarkennetaan esimerkiksi vaihtelevan ansainnan, apurahat ja pienyrittäjyyden heikosti huomioivia tukikriteereitä.

Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää niin, että vähintään pieni- ja keskituloisten yrittäjien YEL-maksut perustuisivat todellisiin tuloihin laskennallisen työtulon sijaan.

Tehdään kaikesta työstä kannattavaa varmistamalla, ettei oma aktiivisuus aiheuta sosiaaliturvan menettämistä. Sivutoimista yrittäjyyttä vaikeuttavat kannustinloukut on poistettava ja suojaosat palautettava.

Varmistetaan, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset perustuvat tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä ja tuloista – myös tilanteessa, jossa tulot kertyvät useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti. Henkilön omaan ilmoitukseen tulee lähtökohtaisesti luottaa. Tämä pätee niin YEL-maksujen määrittämiseen kuin työssäoloehdon kertymisen tulkintaan.

Huomioidaan apurahat ja tekijänoikeustulot sosiaaliturvaa kehitettäessä. Varmistetaan näiden tulomuotojen oikeudenmukainen kohtelu suhteessa muihin tulomuotoihin.

Musiikkialan yhteistyössä mukana

Gramex
GT Musiikkiluvat
IndieCo
LiveFIN
Manager’s Forum Finland
Music Finland
Musiikin edistämissäätiö
Musiikkituottajat IFPI
Muusikkojen liitto
Sulasol
Suomen Jazzliitto
Suomen konservatorioliitto
Suomen musiikinopettajien liitto
Suomen Musiikintekijät
Suomen Musiikkikustantajat
Suomen Musiikkineuvosto
Suomen musiikkioppilaitosten liitto
Suomen Sinfoniaorkesterit
Suomen Säveltäjät
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Teosto

Lataa tavoitteet kokonaisuudessaan tästä.

Jaa uutinen:

Neuvontablogi: Mitä musiikintekijän kannattaa ottaa huomioon tilaustyön hinnoittelussa

Julkaistu

Usein kyse on siitä, ettei tekijä vielä tiedä, mitä ollaan sopimassa. Tällöin hintalapun keksiminen tuntuu ymmärrettävästi haastavalta. Joskus hinnasta sopiminen on vaikeaa siksi, että tekijä pelkää sen olevan liian korkea, jolloin vaarana on menettää työtilaus. Toisaalta tekijä ei myöskään halua alihinnoitella työtään, jotta tekeminen pysyy mielekkäänä eikä lopputulos harmita jälkikäteen. Monesti korostuu epätietoisuus tilaajan budjetista tai ylipäänsä taloudellisesta tilanteesta. Tekijälle ei myöskään aina kerrota, pyydetäänkö tarjouksia hänen lisäkseen muilta tekijöiltä. Kaikki tämä lisää hinnoittelun monimutkaisuutta.  

Kun tekijä on yhteydessä neuvontapalveluun hinnoittelumielessä, vastaan aina ensimmäiseksi, ettemme voi suositella mitään tiettyä euromääräistä summaa. Lähestyn asiaa esittämällä tekijälle kysymyksiä. Näiden kysymysten pohtiminen yleensä kirkastaa tekijän näkemystä siitä, minkälainen hinta voisi olla kyseiseen tilanteeseen paikallaan. 

Otetaan tähän esimerkki. Tekijältä tilataan musiikkia mainokseen. Hän on minuun yhteydessä ja kysyy, minkälaista hintaa voisi tilauksesta pyytää. Pyydän tekijää yleensä pohtimaan ja kirjaamaan ylös seuraavia asioita: 

  • tilauksen neuvotteluun menevä aika 
  • tilauksen toteutuksen suunnitteluun menevä aika 
  • luovaan työhön menevä aika 
  • äänitykseen menevä aika ja siihen liittyvät kulut 
  • miksaukseen ja masterointiin menevä aika ja siihen liittyvät kulut 
  • pyydettyihin korjauskierroksiin menevä aika  
  • mitä oikeuksia luovutetaan ja luovutetaanko yksinoikeuksia 
  • kuinka pitkäksi aikaa oikeuksia luovutetaan 

Kun tekijä näkee oman kirjallisen listauksen yllä olevista asioista, hänen on helpompi hahmottaa tilauksen kokonaisarvoa. Työskentelyn vaiheiden tunnistaminen ja pilkkominen pienempiin osiin auttaa tekijää ymmärtämään, kuinka laajasta työstä on kyse. Tämä puolestaan antaa tukea neuvottelutilanteisiin, kun tekijä voi perustella luovaa työtään ymmärrettävillä ja konkreettisilla termeillä, kuten työtunneilla tai ulkopuolisilla kuluilla. Todettakoon silti, että työn arvoa ei voi täysin mitata sillä, kuinka paljon aikaa siihen menee. Joskus tekijän ajallinen panostus on pieni mutta lopputuloksena syntyy juuri sellainen musiikki, joka istuu täydellisesti tilaajan tarpeisiin. Tilaajan musiikista saama hyöty on tällöin suuremmassa roolissa kuin se ajallinen työmäärä, jonka tekijä on tilaustyöhön käyttänyt. Tekijän ammattimaisuus koostuu usein vuosien harjoittelusta, kokemuksesta, joskus myös koulutuksesta, jotka kaikki yhdessä mahdollistavat laadukkaan työtuloksen. Nämä kannattaa myös huomioida hinnoittelussa.  

Tärkeintä hinnoittelussa on mielestäni se, että tekijä on pohtinut asiaa perusteellisesti. Hintalappua ei ole heitetty hatusta vaan se perustuu johonkin tekijälle tärkeään asiaan. Se voi hyvin olla ajankäyttö, haasteellisuus suhteessa tilauksesta saatuun hyötyyn tai vaikka se, ettei tekijä saa käyttää kyseistä musiikkia muissa yhteyksissä tietyn aikaa.  

Hinnoittele siis ajatuksen kanssa ja muista, että työlläsi on arvoa! 

Lumi Ollila

Juristi
Suomen Musiikintekijät

Lue lisää neuvontapalvelustamme 

 

 

 

 

Sivutoiminen yrittäjä – satuolento?

Julkaistu

Ongelman on havainnut myös työ- ja elinkeinoministeriö, joka lähetti KEHA-keskuksille ohjeistuksen asiasta alkuvuodesta. En usko ohjeistuksen riittävän, vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön.

Työttömyysturvajärjestelmässä on tällä hetkellä kaksi ratkaisevaa ongelmaa. Nämä kaksi statusta on tärkeää erottaa selkeästi:

  1. Henkilö luokitellaan päätoimiseksi yrittäjäksi työvoimapoliittisessa lausunnossa, vaikka hänellä ei ole tai ole koskaan ollutkaan yritystä
  2. Henkilö on virallisesti päätoiminen yrittäjä

Ongelma 1: Työvoimapoliittinen lausunto

KEHA-keskuksen (Kehittämis- ja hallintokeskuksen, joka vastaa muun muassa työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta työttömyysetuuksien hakijoille) kanta on tällä hetkellä se, että jos tekee työtä ansiotarkoituksessa ilman työsuhdetta, hakija luokitellaan päätoimiseksi yrittäjäksi, vaikka hänellä ei olisi koskaan ollutkaan yritystä. Suomessa on paljon ammatteja, joissa työsuhteisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole, joten vaatimus työsuhteisesta työstä on täysin epäoikeudenmukainen. Myös apurahan saaminen voi johtaa luokitteluun ”omassa työssä työllistyväksi”, mikä sekin estää työttömyyskorvauksen.

Väännetään vielä rautalangasta: hakija voidaan luokitella päätoimiseksi yrittäjäksi, vaikka hän ei ole yrittäjä, ja apurahalla työskentely tekee hakijasta omassa työssä työllistyjän. Kumpikin status estää työttömyysturvan saamisen, vaikka töitä tai tuloja ei olisi. Tässä ei ole mitään järkeä.

Väännetään vielä rautalangasta: hakija voidaan luokitella päätoimiseksi yrittäjäksi, vaikka hän ei ole yrittäjä, ja apurahalla työskentely tekee hakijasta omassa työssä työllistyjän. Kumpikin status estää työttömyysturvan saamisen, vaikka töitä tai tuloja ei olisi. Tässä ei ole mitään järkeä.

Työttömyysturvalakia on pakko muuttaa. Tämä olisi mahdollista hoitaa jo tämän hallituskauden aikana monimuotoisesti työllistyviä koskevan yhdistelmävakuutuksen yhteydessä. Yhdistelmävakuutus ei tule toimimaan, ellei työvoimapoliittista lausuntoa muuteta. Jos vakuutuksen ottaja ei voi luottaa siihen, että pääsee työttömäksi, kukaan ei ota vakuutusta.

Pahimmillaan nykytilanne johtaa työn tekemiseen työkorvauksella, joka ei kerrytä eläkettä eikä turvaa työttömyyden tai sairauden varalta. Työkorvaus myös hämärtää työn oikeaa hintaa. Taiteellista työtä tehdään jo nyt liian pienillä korvauksilla, ja tämä pahentaa tilannetta entisestään. En halua missään nimessä syyllistää työkorvauksella työskenteleviä, vaan vastuu on työn tilaajalla.

Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on parempi, että yrittäjämäistä työtä tehdään virallisesti yrittäjänä. Näin tekijälle kertyy eläkettä ja muuta sosiaaliturvaa ja työn hinnoittelu on asiallista sekä tekijää itseään että kollegaa kohtaan.

Ongelma 2: Yrittäjän työttömyysturva ei toimi

Yrittäjän työttömyysturva perustuu maksettuihin YEL-maksuihin, mutta saadakseen sen päätoimisen yrittäjän on lopetettava yrityksensä. Tässäkään ei ole järkeä. Erityisen huonosti tämä toimii itsensätyöllistäjillä, useimmiten toiminimiyrittäjinä.

Kuvitellaan musiikintekijä-muusikko, jonka työt vähenevät tai loppuvat kokonaan syistä, jotka eivät riipu hänestä itsestään, mutta töitä olisi taas tiedossa puolen vuoden päästä. Olisi täysin älytöntä lopettaa yritystoiminta ja perustaa uusi yritys tilanteen parantuessa.

Kuvitellaan musiikintekijä-muusikko, jonka työt vähenevät tai loppuvat kokonaan syistä, jotka eivät riipu hänestä itsestään, mutta töitä olisi taas tiedossa puolen vuoden päästä. Olisi täysin älytöntä lopettaa yritystoiminta ja perustaa uusi yritys tilanteen parantuessa. Itsensä yrittäjänä työllistävällä ei ole kivijalkayritysten juoksevia kuluja, vaan henkilö vain ei sillä hetkellä saa tuloja.

Ratkaisu: Työttömyysturvajärjestelmä tulisi uudistaa perinpohjaisesti

Työttömyysturvajärjestelmä tulisi uudistaa perinpohjaisesti. On päästävä eroon vanhentuneesta ajatuksesta, että kannattamatonta yritystoimintaa ei saa tukea työttömyysetuudella. Ottaako ihminen todella yrittäjäriskin, jos ainoa syy yrityksen perustamiseen on se, että voi tehdä omaa työtään, kun työsuhteisia työpaikkoja ei ole? Eikö tällainen toiminta ansaitsisi pikemminkin palkita kuin rangaista?

Työntekemisen muoto, olipa kyse työsuhteisesta työstä, freelancertyöstä tai yrittäjätyöstä, ei saa määritellä sitä, saako turvaa vai ei. Kaikkien sosiaaliturvaa kerryttävien työntekemisen muotojen pitää olla samalla viivalla.

Suomi kaipaa kipeästi kasvua ja uusia työpaikkoja. Kun myös yrittäjillä on järkevä ja toimiva työttömyysturva, syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Itsensätyöllistäjät luovat koko ajan uutta työtä ja erityisesti luovilla aloilla uusia innovaatioita ja konsepteja, jotka voivat kasvaa globaalisti tunnetuiksi. Jokainen meistä tarvitsee ja ansaitsee turvaverkon.

Pauliina Lerche

Puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät ry
Musiikkialan työllistävä yrittäjä

Kyösti Salokorpi jatkaa Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajana

Julkaistu

”Kiitos hallitukselle luottamuksesta! Työ jatkuu, ja tälläkin hetkellä on pöydällä isoja asioita: sessiokirjoittajien oikeuksia, tekoälyä, eurooppalaista yhteistyötä ja tietysti ensi vuoden eduskuntavaaleihin valmistautumista”, Salokorpi sanoo.

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 28.4.2026 puheenjohtaja Pauliina Lerche valittiin niin ikään jatkamaan toiselle kaudelle. Hallituksessa jatkaa Lerchen ja Salokorven lisäksi Jiri Kuronen, ja uutena jäsenenä aloittaa Helena Haaparanta. Muut hallituksessa ei erovuoroisena jatkavat Nelli Milan, Amanda Mäläskä ja Topi Salmi.

Lue lisää

 

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2026 ensimmäisen hakukierroksen apurahat jaettu

Julkaistu

Rahaston toimikunta jakoi apurahavaroja yhteensä 107 690 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 66 hakijalle. Valtaosa apurahavaroista jaettiin työskentelyapurahoina, joita myönnettiin 41 kpl yhteensä 63 500 euron arvosta.

Rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi: ”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2026 ensimmäinen apurahahakukierros on nyt käyty läpi ja apurahojen saajat on saatu valittua. Hakemuksia tuli jälleen paljon ja on aina ilo huomata miten monipuolista on musiikintekijöiden tekeminen! Projekteja on lastenmusiikista metalliin, ympäri Suomea ja monissa paikoissa ulkomailla. Tälläkin kertaa työskentelyapurahoja haettiin eniten, joten myös myönnöt painottuivat niihin.”

Kaikki apurahan saaneet sivulla klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi apurahoja seuraavasti:

Työskentelyapurahat

  • Jaettiin 41 kpl
  • Yhteensä 63 500 euroa

Hankinta-apurahat

  • Jaettiin 12 kpl
  • Yhteensä 18 690 euroa

Reissuapurahat

  • Jaettiin 9 kpl
  • Yhteensä 13 500 euroa

Uralle-apurahat

  • Jaettiin 4 kpl (3 000 euroa per myönnetty apuraha)
  • Yhteensä 12 000 euroa

Erityisapurahoja ei jaettu

 

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista apurahaa:

  • Työskentelyapuraha on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissuapuraha on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankinta-apuraha on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisapuraha voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-apuraha myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Apuraha on 3 000 euroa ja sen voi saada kerran.

Kaikki apurahat ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eivätkä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta apurahan saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana apurahaa.

Myönnetyt apurahat löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku on elokuussa 2026. Huomioithan, ettei apurahaa myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston apurahan kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla apurahoja. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi www.musiikintekijat.fi

 

Pauliina Lerche jatkaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana

Julkaistu

Päätyönään Lerche toimii Mimmit Music Oy:n toimitusjohtajana vastaten Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen toiminnasta ja musiikista. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta ja on lisäksi opiskellut viestintää. Musiikkialan luottamustehtävissä hänellä on kokemusta Suomen Musiikintekijöiden, Teoston kulttuurisäätiön ja Lastenmusiikki ry:n hallituksista sekä Musiikin edistämissäätiön toimikunnista ja Georg Malmstén -säätiön hallituksesta.

”Olen onnellinen ja kiitollinen saadessani jatkaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Suuri kiitos luottamuksesta!

Ensimmäinen kaksivuotiskauteni puheenjohtajana on kulunut nopeasti ja olen oppinut paljon. Olen nyt monella tapaa valmiimpi puolustamaan musiikintekijöiden etuja kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Suurin osa puheenjohtajan työhön kuuluvista asioista ei tapahdu hetkessä vaan ne vaativat aikaa, ja on hienoa, että saan jatkaa asioiden eteenpäin viemistä. Suomen Musiikintekijät on minulle rakas ja tärkeä yhteisö. Olen ylpeä saadessani edustaa tätä mahtavan monimuotoista porukkaa. Lupaan edelleenkin olla aina tekijöiden puolella, täysillä!” Pauliina Lerche sanoo.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Helena Haaparanta. Jiri Kuronen ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Hallituksessa jatkavat myös Nelli Milan, Amanda Mäläskä ja Topi Salmi, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan toukokuun alussa.

Wilma Virintie Georg Malmstén -säätiön hallitukseen

Samassa kokouksessa valittiin Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitukseen valittiin Oona Kapari, Miro Palokallio ja Wilma Virintie. Lisäksi hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Maija Kaunismaa sekä Tomas Järvinen, Jarkko Niiranen, Kimmo Numminen ja suvun edustajana Yatta Malmstén. Georg Malmstén -säätiö edistää ja tukee luovaa suomalaista kevyttä musiikkia jakamalla apurahoja.

Suomen Musiikintekijät on vuonna 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.