Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tukipäätökset on julkaistu

Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tukipäätökset on julkaistu

Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tuet on myönnetty. Musiikin luoville tekijöille suunnatussa apurahahaussa jaettiin 560 000 euroa. Alan hankkeita rahoitettiin yhteensä 133 000 eurolla. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus kokouksessaan 26.11.2025.

Tukea myönnettiin 31 hakijalle, joista kolmetoista sai 32000 ja kahdeksantoista 8000 euron suuruisen apurahan. Hanketukea sai tänä vuonna yhteensä kolme hakijaa.

Löydät Teoston kulttuurisäätiön myöntämät apurahat tekijöille ja tuet hankkeille Teoston kulttuurisäätiön sivuilta.

Ensimmäisen toimintavuotensa 2024 aikana säätiö tuki kotimaisen musiikin tekijöitä ja rahoitti alan hankkeita yhteensä 508 000 eurolla. Säätiö vastaanotti yhteensä 1601 hakemusta ja tukea sai yhteensä 68 säveltäjää, musiikin tekijää tai yhteisöä. 100 000 euroa käytettiin alan rakenteita vahvistavaan tukitoimintaan, jolla säätiö tähtää musiikin tekijöiden ja teosten esillepääsyyn.

 

Suurten levy-yhtiöiden AI-lisenssisopimuksiin kaivataan läpinäkyvyyttä ja tekijöiden aitoa arvostamista

Viimeaikaiset uutiset kolmen major-levy-yhtiön – Universalin, Warnerin ja Sonyn – tekoäly-yhtiöiden kanssa tekemistä sopimuksista ovat sinänsä hyviä askeleita eteenpäin tekijänoikeuden kunnioittamiseksi, mutta musiikintekijöiden asema jää epäselväksi.

ECSA kehottaa Universalia, Warneria ja Sonya varmistamaan, että lisenssisopimuksissa vallitsee tasapaino musiikintekijöiden oikeuksien ja master-oikeuksien välillä, ja vetoaa niihin lisensiointiehtojen avoimuuden varmistamiseksi.

ECSA kehottaa myös eurooppalaisia päätöksentekijöitä ja kilpailuviranomaisia harkitsemaan näiden sopimusten kilpailullista ulottuvuutta ja niiden seurauksia eurooppalaisille musiikkimarkkinoille ja kulttuuriselle moninaisuudelle.

Lue alta lisää englanniksi.

Major labels’ licensing deals with AI companies: ECSA calls for transparent licensing agreements that truly value the works of composers and songwriters

ECSA expresses concern over the lack of transparency of the recent licensing deals announced by the three major labels with various AI companies, and calls on the major labels to properly value the works of composers and songwriters.
The recently announced agreements between the three major labels – Universal, Warner and Sony – and AI companies Udio, Suno, and KLAY, provide very little detail about the involvement, consent and contractual terms given to music authors and artists.
While licensing is a long-overdue and necessary first step to ensure AI companies respect copyright, these agreements risk replicating the licensing model of streaming in AI music services, undervaluing song rights while leveraging their dominant position in both the recording and publishing markets to unilaterally impose unfavourable terms for the music authors we represent.
ECSA therefore calls on the majors to ensure that licensing deals involve parity between publishing and master rights, and implore them to provide transparency over the licensing terms.
We further call on European policymakers and competition authorities to duly consider the competitive dimension of these deals and their consequences for the European music market and cultural diversity.

Jellonagaalan voittajat ja Lastenmusiikkipäivä 2025

Lastenmusiikin oma juhlapäivä järjestettiin tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Juhlat vietettiin Pohjankartanolla vuoden 2026 Lastenmusiikkipääkaupunki Oulussa. Lastenmusiikkipäivän yhteistyökumppaneina toimivat Taiteen edistämiskeskus – Taike, Suomen Musiikintekijät, Varhaisiän Musiikinopettajat VaMo ry, Muusikkojen liitto, Konserttikeskus, Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry, Oulun kaupunki, Lastenkulttuurikeskus Kotilo, Suzukikoulu Oktaavia, Oulun Lastenmusiikki ry sekä Taiteen taimet ja kulttuurituutorit -hanke.

Päivä täynnä yhteisvoimin järjestettyjä tapahtumia

Päivän ohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun juhlakonsertit paikalliselle lapsiyleisölle soivat Pohjankartanon salissa. Konserteissa kuultiin oululaista lastenmusiikkia laajalla skaalalla. Esiintymässä olivat Oulun Lastenmusiikki ry:n oma bändi Onnikka vieraanaan Pikku Kakkosestakin tuttu Satu Sopanen, Suzukikoulu Oktaavia sekä Myllyojan koulun 3C ja 5C & Tuiran koulun 6B:n musiikkiluokkalaisten muodostama kuoro.

Konserttiin osallistui paikan päällä satoja lapsia ja sitä oli mahdollista seurata myös livestriimin kautta. Konsertin tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Iltapäivän lastenmusiikkiseminaarissa aiheena oli ”Musiikkia mukaan kasvatustyöhön! Esimerkkejä matalan kynnyksen musiikkitoiminnasta varhaiskasvatus- ja koulumaailmassa”. Puhumassa olivat Taiteen taimet ja kulttuurituutorit hankkeen Paula Puumalainen ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän Soivan Siilin Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi. Seminaari livestriimattiin ja sen tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Päivä huipentui Jellonagaalaan, jossa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä, esittäjiä, tekoja ja elämäntyötä. Tänä vuonna ehdotuksia kategorioihin tuli ennätyspaljon ja yhdistyksen ulkopuolisilla raadeilla oli suuri, mutta iloinen urakka. Lisätietoa raatien perusteluista ja valinnoista julkaisemme lähiaikoina sosiaalisen median kanavissamme.

Vuoden 2027 lastenmusiikkipääkaupungiksi valittiin Kangasala, jossa juhlimme lastenmusiikkipäivää 20.11.2026.

Jellonagaalassa 2025 palkitut ovat:

Elämäntyöpalkinnot:
Soiva Siili
Riitta Korpela

Vuoden lastenmusiikkiteko:
Oulun Lastenmusiikki ry

Vuoden tulokas:
Äxyt Zeeprat

Vuoden artisti tai yhtye:
Päistikka

Vuoden lastenlevy:
Mimmit: Puhuri, pakkasen poika

Vuoden lastenmusiikintekijä:
Pekka Nättinen

Vuoden lastenlaulu:
Funky Monkey Club: Suihkiva susi (säv. Ape Anttila ja Paula Anttila, san. Paula Anttila, sov. Ape Anttila)

Lisätietoja antaa:
Maiju Kopra (puheenjohtaja), Lastenmusiikki ry
lastenmusiikkiyhdistys@gmail.com

Hiski Pajuniemi (varapuheenjohtaja), Lastenmusiikki ry
0407648734

www.lastenmusiikki.fi

Lisätietoja yhdistyksestä:

Lastenmusiikkiyhdistys on vuonna 2018 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisen lastenmusiikin ja sen tekijöiden asemaa Suomessa. Lastenmusiikki yhdistys hallinnoi Lastenmusiikkipäivää, joka järjestetään vuosittain yhteistyökumppaneiden kanssa.

Vuoden 2025 Kullervo Linna -palkinnon saivat Mariska ja Komiat-yhtye

Palkintoperustelut

MARISKAn monivaiheinen ura laulunkirjoittajana ulottuu räpistä ja punkista pop- ja iskelmäsanoituksiin lukuisille kotimaisille artisteille, ja hänet tunnetaan oman laajan tuotantonsa ohella erityisesti sanoituksistaan Jenni Vartiaiselle ja Anna Puulle. Hän on uransa aikana laajentanut genrerajoja poikkeuksellisen rohkeasti – kulkenut räpistä ja vaihtoehtoisesta ilmaisusta valtavirran popiin ja moderniin iskelmään ja tuonut näihin omaleimaisen, runollisen ja vahvan äänen.

Hänen tunnetuimpia sanoituksiaan ovat Missä muruseni on, Minä sinua vaan, Mestaripiirros sekä C’est la vie.

Mariskalle on myönnetty ansioistaan laulunkirjoittajana Juha Vainio -sanoittajapalkinto (2024) sekä Iskelmä-Finlandia-palkinto (2024).

KOMIAT-YHTYE on saavuttanut huomattavan laajaa menestystä sekä uusia yleisöjä lauluillaan niin radiossa kuin keikkalavoilla. Laulut viihdyttävät ja koskettavat alati laajenevaa kuulijakuntaa tavalla, jota voidaan pitää ajassamme poikkeuksellisena ilmiönä.

Vuoden 2025 jättimenestys Kaihosielu (Pepe Johansson/Sampo Haapaniemi/Joni Rahkola) on osoitus kotimaisen iskelmämusiikin ajattomasta merkityksellisyydestä ja elinvoimaisuudesta yli genrerajojen.

Muita yhtyeen viimeaikaisia menestyskappaleita ovat Minähän vien (Esa Nieminen/Sinikka Svärd) ja Yksi rakkaustarina (Anne Mattila).

 

Kullervo Linna -palkinto

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Kullervo Linna -palkinnon saajat on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000 euroa per palkittava.

Palkitut kautta aikain

  • 2024 Sana Mustonen, Vesterinen Yhtyeineen
  • 2023 Chrisse Johansson, Pirkko Mannola
  • 2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila
  • 2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen
  • 2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
  • 2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
  • 2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
  • 2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
  • 2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
  • 2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
  • 2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
  • 2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
  • 2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
  • 2011 Anneli Saaristo, Timo Kiiskinen
  • 2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
  • 2009 Lea Laven, Ossi Runne
  • 2008 Matti Esko, Mika Toivanen
  • 2007 Marion Rung, Veikko Samuli
  • 2006 Katri Helena, Erik Lindström
  • 2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
  • 2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
  • 2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
  • 2002 Berit, Jorma Toiviainen
  • 2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
  • 2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
  • 1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
  • 1998 Rauno Lehtinen & Savannah
  • 1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
  • 1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
  • 1995 Souvarit
  • 1994 Jori Sivonen, Finlanders
  • 1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
  • 1992 Kaija Pohjola
  • 1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
  • 1990 Reijo Taipale
  • 1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen

Onko kotimaisella musiikkialalla epäterveitä rakenteita?

1940-luvulla amerikkalainen elokuva-ala oli keskittynyt niin voimakkaasti viiden suuren elokuvastudion käsiin, että kilpailuviranomainen puuttui asiaan. Wikipedia-artikkeli avaa oikeusjutun taustaa:

Suuret elokuvastudiot omistivat joko osittain tai kokonaan teatterit, joissa elokuvia näytettiin. Näin tietyt teatteriketjut näyttivät ainoastaan sen studion tuottamia filmejä, joka ne omisti. Studiot tekivät elokuvat, palkkasivat yksinoikeudella käsikirjoittajat, ohjaajat, tuottajat ja näyttelijät, omistivat filmiä käsittelevät laboratoriot, tekivät elokuvista kopiot ja jakelivat ne omistamiinsa teattereihin: toisin sanoen studiot olivat integroituneet vertikaalisesti, muodostaen de facto oligopolin.

Korkeimman oikeuden päätöksellä (United States v. Paramount Pictures, Inc, 1948) elokuvastudiot määrättiin myymään omistamansa teatteriketjut. Suurten studioiden kartellin purkaminen avasi markkinoita pienemmille itsenäisille toimijoille ja aidolle kilpailulle.

Siirrytään Suomeen ja 2020-luvulle. Vuonna 2023 musiikkiyhtiö Kaiku Entertainmentin omistus siirtyi viimein kokonaan Nelonen Mediaan, joka puolestaan on osa Sanoma-konsernia. Levy-yhtiönä tai kustantamona Kaiku ei ole Suomen suurin, mutta vertikaalisesti tarkasteltuna konserni tuntuu ulottuvan kaikkialle.

On mahdollista, että Kaiku Songs -kustantamon tekijät ja tuottajat kirjoittavat kappaleen Kaiku Recordings -levy-yhtiön artistille. Artistista julkaistaan haastattelu Helsingin Sanomissa, tämä esiintyy Nelonen Median Vain Elämää -ohjelmassa ja kappale soi Nelosen radioissa, kuten Suomipopilla. Kesällä artisti esiintyy ympäri maata Suomipop-festivaaleilla. 

Voisi tietysti ajatella, että suuren konsernin sisällä eri yhtiöt toimisivat jokseenkin itsenäisesti. En ole tästä kuitenkaan aivan varma.

Voisi tietysti ajatella, että suuren konsernin sisällä eri yhtiöt toimisivat jokseenkin itsenäisesti. En ole tästä kuitenkaan aivan varma. Olin jokunen vuosi sitten mukana Kaiku Songsin järjestämällä Roope Salminen & Koirat -yhtyeen biisileirillä, vaikka en olekaan Kaiun kustantama kirjoittaja. Hieman yllättäen aamupäivän briefiä tuli pitämään Mikko Koivusipilä, Nelonen Median silloinen musiikkipäällikkö, joka halusi kertoa näkemyksensä Roopen artistipersoonasta ja potentiaalisista kohdeyleisöistä. En muista millainen kappaleesta tuli, mutta jätin Kaiku Entertainmentin johdolle palautetta siitä, että koin tilanteen melko outona, ja ihmettelin kaikenlaisten palomuurien puuttumista mediatalon, levy-yhtiön ja kustantamon välillä.

Koivusipilä puhui musiikkipäällikkönä aina hyvin avoimesti siitä, kuinka aktiivisesti mediatalo rakentaa artistibrändejä.

– Haluamme, että meidän mediassa esillä olevat artistit kasvaa mahdollisimman isoiksi. Mitä isommat artistit, sitä enemmän niillä on faneja ja sitä enemmän meillä on kuluttajia. Ja toistepäin. Olen tehnyt kaupallisia medioita koko ikäni ja olen aina kelannut artisteista niin, että otetaan tästä ensin nämä isot ja sitten mietitään, että miten näistä pienemmistä saisi tehtyä isompia.

Koivusipilä kertoo pyrkineensä aina rakentamaan medioihinsa artistiperhettä ja -brändiä.

– Siinä perheessä sitten tietyt artistit toistuu useammin kuin toiset, koska ne on sen median oman brändin kärki.

Tänä syksynä suurten yhtiöiden sulautuminen jatkui, kun Warner Live alkoi hoitaa Nelonen Median festivaalien buukkausta. Heti kun yhteistyöstä oli uutisoitu, indie-yhtye Lördagin edustaman Maustetytöt-yhtyeen keikat peruttiin ensi kesän Suomipop-festivaaleilta. Warnerin edustajat vakuuttivat, ettei omistussuhteilla ole mitään tekemistä artistivalintojen kanssa. Pieni epäily jää kuitenkin helposti kytemään.

Vertikaalisen integraation tai vertikaalisen monopolin ongelma on siinä, että se estää terveen kilpailun.

Vertikaalisen integraation tai vertikaalisen monopolin ongelma on siinä, että se estää terveen kilpailun. Oman talon artistien tai biisintekijöiden suosimista on vaikea todistaa, mutta jos ollaan aivan rehellisiä, onko jonkun pienemmän indie-yhtiön artistilla samat mahdollisuudet saada radiosoittoa tai festivaalikeikkoja kuin Kaiku-Nelonen-Sanoma-Warner-leirin omilla artisteilla?

Perinteisesti on ollut kilpailuviranomaisen tehtävä varmistaa, ettei millekään alalle pääse muodostumaan epäterveitä, kilpailua estäviä rakenteita. 

Kyösti Salokorpi on Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtaja

Panu Aaltio Suomen ehdokkaana pohjoismaisessa elokuvamusiikkikilpailussa

Palkintoa on jaettu vuodesta 2010 ja siihen osallistuvat ehdokkaat Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Islannista. Suomi on voittanut palkinnon kolme kertaa.

Palkinto jaetaan Berlinalen elokuvamusiikkifestivaalien yhteydessä Nordic Film Music Days -tapahtumassa 14.2.2026.

Lue alta englanninkieliset perustelut ja lisätietoja muista ehdokkaista ja tapahtumasta.

FINLAND Panu Aaltio for Dome Karukoski’s Little Siberia

Little Siberia tells a peculiar story set in a remote Finnish village: a local priest tries to make sense of his life while protecting a valuable meteorite from all kinds of thugs. Colourful characters are presented and absurd events unfold in this absurdist dark comedy. In his quirky score, Panu Aaltio combines inventive electronic sound design with traditional Finnish folk music, creating a unique sonic world that seamlessly fits the film’s surreal mood. Bridging the otherworldly absurdity of the space realm and rural, traditional small-town people, Aaltio’s production choices form a one-of-a-kind mélange from improbable ingredients.

Crafted with high-level professionalism, Aaltio’s score weaves in and out, punctuating on-screen action just the right amount and making the score an integral part of the film’s storytelling, as only a well-crafted film score can.

Harpa-palkinnon on suunnitellut islantilainen Ragnar Kjartansson ja sen valmistaa islantilainen kultaseppä Kjartan Örn Kjartansson.

******

HARPA NORDIC FILM COMPOSERS AWARD 2026 ANNOUNCES NOMINEES

The composer organizations from the five Nordic countries have selected their national nominees for the 16th annual HARPA Nordic Film Composers Award. The award ceremony will take place on February 14th during this year’s Nordic Film Music Days in Berlin.

Every year, HARPA Nordic Film Music Days awards the HARPA Nordic Film Composers Award, highlighting outstanding Nordic film composers. Nominees are selected by national juries from the Nordic countries and the selected composers represent a wide range of films, from biographical stories to documentaries.

The five nominated scores for HARPA Nordic Film Composer Awards 2026 range from inventive electronic sounds to traditional folk music, from abstract and tonal elements to unsentimental moods, and seamless tapestries of sound and image.

NOMINEES

DENMARK / Jonas Colstrup for Erik Poppe’s Quislings siste dager
Jonas Colstrup has composed an exceptionally atmospheric and bold score for Erik Poppe’s film Quislings siste dager which elevates the drama and keeps the narrative in constant tension – even in silence. The orchestral expression is varied yet deliberately restrained, allowing space for reflection. The music is unsettling, expressive, and unsentimental, carried by a fateful energy that slowly draws the story towards the inevitable. The abstract and tonal elements are well balanced, enhancing the film’s complexity and underlying tragedy with remarkable artistic precision.

FINLAND Panu Aaltio for Dome Karukoski’s Little Siberia
Little Siberia tells a peculiar story set in a remote Finnish village: a local priest tries to make sense of his life while protecting a valuable meteorite from all kinds of thugs. Colourful characters are presented and absurd events unfold in this absurdist dark comedy. In his quirky score, Panu Aaltio combines inventive electronic sound design with traditional Finnish folk music, creating a unique sonic world that seamlessly fits the film’s surreal mood. Bridging the otherworldly absurdity of the space realm and rural, traditional small-town people, Aaltio’s production choices form a one-of-a-kind mélange from improbable ingredients.

Crafted with high-level professionalism, Aaltio’s score weaves in and out, punctuating on-screen action just the right amount and making the score an integral part of the film’s storytelling, as only a well-crafted film score can.

ICELAND Viktor Orri Árnason and Álfheiður Erla Guðmundsdóttir for Poems: A Journey Through Icelandic Poetry
The film captivates the audience in a delightful, musical journey through Iceland’s poetry and landscape, impressively impacting all senses at once, in a masterfully seamless tapestry of sound and image. Viktor Orri’s and Álfheiður Erla’s original music, and their extraordinarily intimate performances, gives a rare insight into their creative process and sources of inspiration.

NORWAY Anna Berg for Dag Johan Haugerud’s Drømmer [Dreams]
The score in Drømmer may seem sparse – it moves at its own pace – but eventually we realize that it underlines the emotions of the viewer as much as the protagonist. The use of music is bold and expressive, and the result very confident and original. The music captures the seasons and atmosphere of Oslo and the undercurrents of a young person’s first love.

SWEDEN Rebekka Karijord for Rörelser [Raptures]
Rebekka Karijord’s transparent soundtrack grips listeners instantly and then gently guides us through the powerful emotions and unfolding events portrayed. With her sensitivity in handling tone, she observes suggestive and chaotic storytelling without taking sides. Her instrumentation is well chosen, tastefully reflecting the film’s time and setting through both folk and ecclesiastical themes, where Rebekka Karijord approaches the drama with a genuine and highly skilled artistic eye of the highest calibre.

An international jury will determine a winner.

The 2026 jury members are:

Kaare Christoffer Vestrheim, composer and HARPA winner 2025 (NO), Chair

Michael P. Aust, Festival Director Soundtrack Cologne (DE)
Erica Procunier, Composer, Professor, SAG Canada (CA)
Hanna-Greth Peetson, Music Meets Film & Industry@Tallinn (EE)
Christine Aufderhaar, composer (DE)
Miriam Cutler, Award-winning Film and Media Composer (US)
Matthew Whiteside, Composer, Sync Agent (UK)

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award

2025 Berlin | Kåre Christoffer Vestrheim, Andréa Louise Horstad, Kristoffer Lo and Eivind Helgerød | Norway| “Makta”
2024 Berlin | Eðvarð Egilsson | Iceland| “Smoke Sauna Sisterhood”
2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”
2022 Hybrid | Sanna Salmenkallio | Finland | “Aalto”
2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”
2020 Berlin | Gaute Storaas | Norway | “Bröllop, begravning & dop”
2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson | Iceland | “Woman at war”
2018 Berlin| Daníel Bjarnason | Iceland | “Under the Tree”
2017 Berlin and Cannes | Honorary award | Denmark | Bent Fabricius-Bjerre
2017 Berlin and Cannes | Sune Martin | Denmark | “Land of Mine”
2016 Berlin | Honorary award | Iceland | Johann Johannsson
2016 Berlin | Atli Örvarsson | Iceland | “Rams”
2014 Espoo | Matti Bye | Sweden | “Faro”
2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen | Finland | “Puhdistus”
2012 Reykjavik |Fredrik Emilson | Sweden | “Kronjuvelerna”
2011 Copenhagen | Gaute Storaas | Norway | “Elias og jakten på havets gull”
2010 Gothenburg | Dani Strömbäck | Finland | “Letters to Father Jacob”

Partners of HARPA Nordic Film Music Days 2026

SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
FST (Föreningen af Svenske Tonsättere)
Music Finland
Finnish Music Creators FMC
STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)
Polyphonia

Collaborators of HARPA Nordic Film Music Days 2026

Soundtrack Cologne
EFM (European Film Market)
ECSA (European Composer and Songwriter Alliance)
Industry@Tallinn
Orchestral Tools
GENELEC

Supported by

Nordische Botschaften
Nordisk Film og TV fond
Orchestral Tools
Koda Kultur
The Finnland-Institute

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony has taken place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlin International Film Festival. It unspooled virtually in 2021, as a hybrid event in 2022 and then back to a full live audience in 2023.

Nordic Film Music Days (NFMD) is carried out as a collaboration between the Nordic composer organizations, and Music Finland. To achieve its goals Nordic Film Music Days co-operates closely with the Nordic Embassies in Berlin. Nordic Film Music Days is supported by Nordische Botschaften and Nordisk Film & TV Fond.

More information

Project manager | Minna Huuskonen | composers@nordicfilmmusicdays.com | +358 44 0881232
Production | Jesper Siberg | production@nordicfilmmusicdays.com | +45 23 29 33 12

Suomen Musiikintekijöiden oma joulukalenteri

Haluatko sinä olla mukana? Lue alla olevat ohjeet huolella ja täytä lomake mahdollisimman pian. Esitämme videoita sitä mukaa kun niitä tulee, ja jos 24 ylittyy, arvomme loput esityspaikat.

Tee itsestäsi lyhyt ja vapaamuotoinen esittelyvideo:

  • Kuvaa pystysuuntaan (puhelin pystyyn 📱).
  • Puhdista kameran linssi ja varmista, että sinulla on hyvä valaistus.
  • Videon maksimikesto on 30 sekuntia.
  • Tarkista, ettei videon sijainti (esim. Drive- tai Dropbox) vaadi erityisiä jako-oikeuksia tai rajoitu vain tietylle ajalle.
  • Videon on tarkoitus esitellä sinua tekijänä. Kerrothan esim. musiikistasi, mikä sinua inspiroi tai mitä unelmia ja toiveita sinulla on musiikintekijän urallesi.
  • Videolla ei ole tarkoitus soittaa/esittää musiikkia.

Huomaathan:

  • Musiikintekijöiden toimisto arpoo hakijoiden joukosta 24 esiteltävää videota.
  • Myös esitysjärjestys arvotaan.
  • Jos hakijoita on vähemmän kuin 24 (tai hakemukset ovat puutteellisia), joulukalenteria ei järjestetä.
  • Kalenteriin voivat hakea mukaan vain Suomen Musiikintekijöiden jäsenet.
  • Lomakkeen lähettämisestä ei tule automaatista vastausviestiä.

Hae täältä mukaan!

 

Suomen jazzalan merkittävimmät tunnustukset jaettiin Tampereella – Jazzliiton Yrjö-palkinto laulaja Aili Ikoselle

Jazzliiton Yrjö-palkintoa on jaettu vuodesta 1967 lähtien ansioituneelle suomalaiselle jazzmuusikolle. Tänä vuonna palkinnon sai laulaja Aili Ikonen. Edellisvuosina palkinto on myönnetty basisti Antti Lötjöselle (2024), saksofonisti Linda Fredrikssonille (2023) ja trumpetisti Jukka Eskolalle (2022).
– Ikonen on omaleimainen laulaja-lauluntekijä sekä herkkä ja taiturimainen tulkitsija, jonka ilmaisullinen skaala lähtee jazzista mutta murtautuu rohkeasti genrerajojen ulkopuolelle, kuvailee Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin jäsen Jari Perkiömäki tunnustuksen perusteita.
– Jo nuorena tulokkaana Ikonen valloitti kuulijansa musikaalisilla ja taiturimaisilla scat-improvisaatioilla, jollaisia Suomessa ei ollut totuttu kuulemaan, Perkiömäki jatkaa.

Aili Ikonen tunnetaan sädehtivästä laulustaan ja koskettavista sävellyksistään. Jazzlaulaja ja lauluntekijä on julkaissut viisi soololevyä, joista viimeisimmän, Valo (2024), Oulu Sinfonian ja jazztrion kanssa. Ikosen ura sisältää yhteistyötä Jukka Perkon ja Herdin kaltaisten jazzartistien kanssa, lukuisia big band -produktioita sekä Ella Fitzgerald -tulkintoja. Ikonen esiintyy pitkäaikaisen sekstettinsä kanssa, ja häntä on kuultu niin UMO Helsinki Jazz Orchestran, Norrbotten Big Bandin ja Sinfonia Lahden kuin Linnan juhlienkin solistina. Oman soolotuotantonsa lisäksi Ikonen säveltää ja sanoittaa säännöllisesti muun muassa Rajaton-lauluyhtyeelle, jonka jäsen hän on ollut vuodesta 2018. Vuonna 2021 julkaistiin laulukirja Aili Ikonen Songbook – Nuori vapaa nainen.

Palkinnonjakotilaisuuden jälkeen Yrjö-palkittu esiintyi luottomuusikoidensa pianisti Tuomas J. Turusen, kontrabasisti Mikko Pellisen sekä rumpali Mikko Arlinin kanssa. Muusikot kuuluvat jo 13 vuotta toiminnassa olleeseen sekstettiin, jonka kanssa Ikonen on levyttänyt kaikki viisi sooloalbumiaan. Ikonen levyttää ja julkaisee yhtyeen kanssa myös uuden EP:n keväällä 2026.

Palkintopuheessaan Ikonen korosti muun muassa jazzin ilmaisun vapautta: – Työssäni liikun paljon eri genrejen välissä, mutta sydämeni sykkii aina jazzille ja ilmaisun vapaudelle, jonka koen olevan jazzmusiikin ydintä. Palkinto tuntuu myös poikkeuksellisen merkitykselliseltä vastaanottaa ajassa, jossa taiteen merkitystä tuntuu olevan kovin helppo vähätellä. Suurkiitos!

Yrjö-teoksena kuvataiteilija Inka Bellin Origo 11

Yrjö-palkinto on vuosittain vaihtuvan taiteilijan teos. Tänä vuonna taideteos on kuvataiteilija Inka Bellin Origo 11 (serigrafia ja laserkaiverrus paperille, 2024). – Valitsin tämän teoksen, koska näin siinä paljon yhtäläisyyksiä palkinnonsaajan tuotantoon. Ikosen ilmaisu näyttäytyy minulle yhdistelmänä herkkyyttä ja voimaa, rytmiä ja kerroksellisuutta sekä äänen kirkkautta. Ikosen äänenkäytössä tunnistan samanlaista hienovaraista muuttujien kanssa leikittelyä kuin omassa työskentelytavassani, jossa yhdistelen paperia ja erilaisia taidegrafiikkaan pohjautuvia tekniikoita, taustoittaa Bell.

Inka Bell on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on hiljattain esittänyt teoksiaan mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Espoon modernin taiteen museo EMMAssa. Bellille myönnettiin William Thuring -pääpalkinto vuonna 2024, ja hänen teoksiaan sisältyy useisiin merkittäviin suomalaisiin julkisiin taidekokoelmiin sekä kansainvälisiin kokoelmiin, kuten Euroopan parlamentin nykytaiteen kokoelmaan.

Andania-elämäntyöpalkinto Korppoo Jazz ry:n pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Bosse Mellbergille

Jazzliitto on myöntänyt vuodesta 1988 lähtien harkinnanvaraista Andania-palkintoa pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi. Tänä vuonna tunnustuksen sai Korppoo Jazz ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Bosse Mellberg, jonka kaudella ammattimainen kotimainen jazzmusiikki on noussut Korpo Sea Jazzin ohjelmistopolitiikan keskiöön. – Bosse Mellberg on upea esimerkki siitä, miten jazzin ympärille voi rakentaa yhteisön, jossa laatu ja läsnäolo kulkevat käsi kädessä. Korpo Sea Jazzin vetäjänä hän on tehnyt festivaalista poikkeuksellisen muusikkolähtöisen tapahtuman, jossa taiteellinen kunnianhimo ja inhimillinen ilmapiiri täydentävät toisiaan. Lisäksi Bosse on ollut keskeinen voima Saaristomeren alueen jazzelämän elinvoiman vahvistamisessa sekä Archipelago Sea Jazz -kokonaisuuden ja Åland Sea Jazzin perustamisessa, kuvailee Jazzliiton hallituksesta koostuva palkintoraati.

Jazzliiton Taimi-palkinto rumpali Veikka Kajamiehelle

Jazzliiton vuotuinen Taimi-palkinto myönnetään nuorelle muusikolle, joka kehittää intohimoisesti omaa musiikillista ilmaisuaan. Palkinnolla Jazzliitto kannustaa nuoria oman äänen rohkeaan etsimiseen ja esille tuomiseen. Palkintoon kuuluu esiintymismahdollisuus kolmella kotimaisella jazzfestivaalilla, jotka tällä kertaa ovat Porvoo Jazz Festival, Salo Jazz Festival sekä Jazzliiton Jazz-Espa-festivaali. Järjestyksessään kolmas Taimi-palkinto myönnettiin rumpali Veikka Kajamiehelle.
– Kajamies hämmästytti jazzin ammattipiirejä jo varhaisessa teini-iässä ammattitaitoisella ja rohkealla soitollaan eri yhteyksissä. Sittemmin hänestä on, edelleen nuoresta iästään huolimatta, tullut keskeinen tekijä Turun jatkuvasti vilkastuvassa jazzelämässä. Kajamiehen vahva osaaminen ja rohkea ilmaisu antavat hyvät eväät rakentaa upeaa uraa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, kertaa Jazzliiton hallituksesta koostuva raati palkintoon johtaneita perusteita.

Ylen Varjo-Yrjö Tampere Jazz Happeningin taiteelliselle johtajalle ja tuottajalle Juhamatti Kauppiselle

Yleisradion Jazzradion myöntämän Varjo-Yrjö-tunnustuksen jazzkulttuurin edistämisestä sai Tampere Jazz Happening -festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja tuottaja Juhamatti Kauppinen. Kauppisen näkemyksellinen ja tinkimätön ohjelmasuunnittelu huomioitiin vuonna 2017 Europe Jazz Networkin “Adventurous Programming” -palkinnolla. Kauppinen on vastannut Tampere Jazz Happeningin ohjelmistosta vuodesta 2002 lähtien ja jää eläkkeelle käynnissä olevien festivaalien jälkeen.

Tunnustukset jaettiin Tampereella Paja Kongressissa 31.10.2025. Tilaisuus ja Aili Ikosen konsertti olivat osa Suomen Jazzliiton Valtakunnallisten Jazzpäivien ja Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoa.

Aili Ikosen kotisivut: https://ailiikonen.com/
Inka Bellin kotisivut: https://inkabell.fi/

Suomen Jazzliiton kotisivut: https://jazzliitto.fi/

Suomen Jazzliitto ry on suomalainen jazzmusiikin ja -kulttuurin etujärjestö. Se toimii alan asiantuntijaorganisaationa ja aktiivisena tuotantotahona valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Jazzliitto lisää jazzmusiikin näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuottaa tietoa suomalaisesta jazzalasta. Jazzliiton toiminta perustuu kotimaisen jazzkentän toimijat kokoavaan edustuksellisuuteen. Jazzliitolla on 47 jäsenyhteisöä.

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 toisen hakukierroksen apurahat jaettu

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 toinen apurahakierros on nyt käsitelty ja saajat on valittu. Viime kierroksen jälkeen muutimme hakuohjetta niin, että hakija voi hakea vain yhdestä apurahaluokasta kerrallaan. Se vähensi hakemusten määrää, mutta teki prosessista huomattavasti selkeämmän. Koska hakuohjeet voivat muuttua kierroksittain, en voi liikaa korostaa sitä, että ohjeet kannattaa aina lukea huolellisesti ennen hakemuksen lähettämistä. Tälläkin kierroksella tuli valitettavan paljon virheellisiä hakemuksia, jotka jäivät pois käsittelystä, vaikka sisältö olisi muuten ollut aivan kohdillaan”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Rahaston toimikunta jakoi apurahavaroja yhteensä 175 300 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 98 hakijalle. Valtaosa varoista, 104 400 euroa, jaettiin 62 hakijalle työskentelyapurahana eli luovaan työskentelyyn tarkoitettuna tukena.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi apurahoja seuraavasti:

Työskentelyapurahat

  • Jaettiin 62 kpl
  • Yhteensä 175 300 euroa

Hankinta-apurahat

  • Jaettiin 21 kpl
  • Yhteensä 40 350 euroa

Reissuapurahat

  • Jaettiin 11 kpl
  • Yhteensä 18 500 euroa

Uralle-apuraha

  • Jaettiin 4 kpl
  • Yhteensä 12 000 (3000 euroa per myönnetty apuraha)

Erityisapurahaa ei jaettu


Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista apurahaa:

  • Työskentelyapuraha on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissuapuraha on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankinta-apuraha on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisapuraha voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-apuraha myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä.
  • Kaikki apurahat ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta apurahan saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana apurahaa.

Myönnetyt apurahat löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku on helmikuussa 2026. Huomioithan, ettei apurahaa myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston apurahan kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

www.musiikintekijat.fi

Näin lähetät musiikkia Ylen radiokanaville

Yle kirjoittaa: ”Olitpa vakiintunut artisti tai uusi, omakustanteinen yhtye, kuulemme mielellämme musiikkiasi. Olemme koonneet tähän ohjeet ja kuvauksen valintaprosessistamme, jotta musiikkisi tavoittaa musiikkitoimittajamme parhaalla mahdollisella tavalla ja saa asianmukaisen käsittelyn.”

Ohjeet koostuvat kolmesta osa-alueesta:

1. Valitse oikea kanava musiikillesi

2. Näin lähetät musiikkisi – Muistilista

3. Mitä seuraavaksi tapahtuu? – Näin musiikki valitaan

Tutustu ohjeisiin tarkemmin Ylen sivuilla