EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Tiedote tietoturvaloukkauksesta musiikintekijat.fi-sivustolla

Tekijä: Nina Lith

Tiedote tietoturvaloukkauksesta musiikintekijat.fi-sivustolla

Julkaistu

Vietyihin tietoihin on voinut sisältyä sivuston käyttäjätileihin liittyviä tietoja (nimi, sähköpostiosoite, jäsennumero ja salasanan tiiviste eli hash) sekä tapahtumien ilmoittautumistietoja, myös aiemmilta vuosilta. Tämä voi koskea myös yhdistyksen entisiä jäseniä, joiden tapahtumaosallistumisia on tallennettu sivustolle. Pankki- tai maksutietoja sivustolla ei käsitellä, eivätkä ne ole voineet vaarantua. Salasanat oli tallennettu nykysuositusten mukaisella vahvalla menetelmällä (suolattu bcrypt), josta salasanaa ei voi suoraan lukea – heikko tai muualla käytetty salasana voidaan silti selvittää kokeilemalla.

Selvityksessä on lisäksi todettu, että tietomurto on saattanut altistaa tunnisteet yhdistyksen erilliseen jäsenrekisteri- ja jäsenhakemusjärjestelmään, joka sisältää mm. henkilötunnuksia. Emme tiedä, onko tunnisteita käytetty – asiaa selvitetään, tunnisteet uusitaan varotoimena, ja tiedotamme selvityksen tuloksesta. Väärinkäytön viitteitä ei ole toistaiseksi havaittu. Jäsenille on lähetetty henkilökohtainen viesti, jossa on tarkemmat toimintaohjeet, mukaan lukien ohjeet maksuttoman oman luottokiellon asettamiseen varotoimena.

Kehotamme kaikkia sivustoa joskus käyttäneitä: jos olet käyttänyt sivustolla samaa salasanaa kuin muissa palveluissa, vaihda se niissä palveluissa. Suhtaudu varauksella yhteydenottoihin, jotka vetoavat jäsenyyteen tai tapahtumaosallistumisiin.

Haavoittuvuus on korjattu ja hyökkääjien luomat tunnukset poistettu. Riippumaton tietoturvaselvitys on käynnissä. Olemme ilmoittaneet asiasta tietosuojavaltuutetulle, ilmoitamme siitä henkilökohtaisesti niille, joita asia erityisesti koskee, ja selvitämme rikosilmoituksen tekemistä. Varotoimena kaikki käyttäjätilit on poistettu sivustolta, kirjautuminen on suljettu ja järjestelmien väliset tunnisteet uusitaan. Tapahtunut ei liity käynnissä olevaan verkkosivu-uudistukseen; uusi verkkosivusto toteutetaan uuden kumppanin kanssa mahdollisimman pian.

Tämä tiedote toimii samalla tietosuoja-asetuksen 34 artiklan mukaisena julkisena tiedonantona niille, joita emme tavoita henkilökohtaisesti. Tarvittaessa tiedotamme lisää tällä sivulla.

Tietoturvaloukkaus – Usein kysytyt kysymykset 

Lisätiedot:
Nina Lith, viestintä- ja järjestöpäällikkö, nina.lith@musiikintekijat.fi, 041 517 8998

 

Neuvontablogi: Teoston uusi tekoälyä koskeva oikeusluokka – mitä se tarkoittaa?

Julkaistu

Liittyessäsi Teoston asiakkaaksi, olet hyväksynyt asiakassopimuksen. Asiakassopimus määrittelee sen, miten tekijänoikeusjärjestö hallinnoi oikeuksia puolestasi. Sopimuksen muutoksista päättää jäsenkokous, joka puolestaan koostuu Teoston jäsenistä eli säveltäjistä, sanoittajista ja sovittajista. Teoston jäseneksi voi hakea sellainen asiakas, joka saa tilityksiä tämän kautta vähintään 3000 euroa hakemisvuotta edeltäneiden kuuden kalenterivuoden aikana.  

Teoston jäsenkokous päätti 20.5.2026 muuttaa asiakassopimusta siten, että siihen lisättiin uusi oikeusluokka. Tämä oikeusluokka koskee tekoälyä. Asiakassopimuksen 2§:ään “Teostolle luovutettavat oikeudet” lisättiin seuraava teksti:  

”Oikeus 
(a) tallentaa ja välittää yleisölle teos, mukaan lukien sen graafisessa muodossa oleva sanoitus, tekoälyn ja vastaavien teknologioiden yhteydessä ja 

(b) muunnella teosta tekoälyn ja vastaavien teknologioiden yhteydessä edellyttäen, että asiakas on antanut teostensa muuntelua koskevan erillisen hyväksyntänsä.” 

Miksi tällainen oikeusluokka päätettiin luoda? 

Teoston mukaan uusi oikeusluokka tarvitaan, jotta teosten käytöstä tekoälypalveluissa voidaan tulevaisuudessa sopia ja maksaa korvauksia. Toisin sanoen, Teoston tarkoitus on lisensoida (=myöntää käyttöoikeuksia) edustamaansa musiikkia tekoälypalveluihin. Tämä mahdollistaisi musiikin luvallisen käytön palveluissa ja sen myötä siitä saatavan rahallisen korvauksen.   

Se, minkälaista korvausta voit tekijänä saada musiikkisi käytöstä tekoälypalveluissa, on toistaiseksi täysin auki. Mahdollinen korvaus tullaan määrittelemään Teoston (tai Teoston kumppani ICE Core Onlinen) ja tekoälypalvelun välisessä sopimuksessa. Sopimuksessa määriteltäisiin todennäköisesti myös se, miten generoitua tekoälymusiikkia voi jakaa. Kyse on siitä, voiko teokseen perustuvaa ”tekoälyversiota” hyödyntää pelkästään palvelun sisällä. Toinen vaihtoehto on, että sen tuominen palvelun ulkopuolelle sallitaan sopimuksen ehtojen mukaisesti. 

Mitä oikeusluokka käytännössä tarkoittaa? 

(a) Oikeusluokka ja tekijän irrotusmahdollisuus 
Asiakassopimukseen lisätyn tekstin kohta a) koskee uutta oikeusluokkaa. Uusi oikeusluokka astuu voimaan automaattisesti 17.9.2026 ilman, että sinun tarvitsee tehdä yhtään mitään. Teosto saa näin ollen oikeuden lisensoida musiikkiasi tekoälypalveluihin, mikäli et sitä erikseen kiellä. Oikeusluokan voi irrottaa Teoston hallinnasta verkkopalvelussa 17.8.2026 alkaen. Mikäli irrotat oikeusluokan, se siirtyy sinun omaan hallintaasi. Irrottaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että hallinnoit omia teoksiasi tekoälykäytön suhteen itse aivan kuten mitä tahansa muuta musiikin käyttöä, jota Teosto ei hallinnoi.  

(b) Muunteluoikeus vaatii tekijän nimenomaisen suostumuksen
Kohta b) koskee tekoälyyn liittyvää muunteluoikeutta. Tämä muunteluoikeus tarkoittaa sitä, että Teosto voi antaa tekoälypalvelulle luvan muunnella teostasi tekoälyn avulla. Generatiivisen tekoälyn kautta on mahdollista esimerkiksi korvata alkuperäissanoitus tekoälyn generoimilla sanoilla. Nimenomaan teosten muuntelu on keskeistä musiikkiin liittyvissä tekoälypalveluissa ja siksi Teostolla on intressi hallinnoida myös sitä. Muuntelu, kuten sovittaminen, on lähtökohtaisesti aina ollut tekijän itsehallinnoinnissa. Tästä syystä sinun tulee erikseen antaa suostumuksesi muunteluoikeuden luovutukselle: oikeus ei siirry Teostolle automaattisesti. Suostumuksesi koskee muuntelua pelkästään tekoäly-yhteyksissä, eli kaikki muu muuntelu jää sinun itsehallinnointiisi. Suostumuksen voi antaa suoraan Teoston verkkopalvelussa 17.8.2026 alkaen. On hyvä tiedostaa, että mikäli annat suostumuksesi, se koskee kaikkia teoksiasi, joita Teosto hallinnoi.  

Teoston asiakkaana sinulla on näin ollen kolme vaihtoehtoa: 

Vaihtoehto 1: Et tee mitään 

  • Tekoälyä koskeva uusi oikeusluokka astuu voimaan automaattisesti ja graafiset sanoitukset tekoäly-yhteyksissä tulevat Teoston hallinnointiin 
  • Teostolla on oikeus hallinnoida teoksiasi tekoälyn suhteen  
  • Teoksiasi voidaan käyttää tekoälyn kouluttamiseen, mutta vain Teoston luvalla 
  • Teosto ei voi lisensoida teoksiasi siten, että niitä voitaisiin muokata generatiivisen tekoälyn avulla ja siksi et voi saada korvauksia generatiivisesta tekoälystä 
     

Vaihtoehto 2: Annat Teostolle tekoälyä koskevan muunteluoikeuden 

  • Teosto voi lisensoida eli myöntää käyttöoikeuksia teoksiisi siten, että teoksiasi voidaan muokata generatiivisen tekoälyn kautta 
  • Mikäli tekoälylisenssit kerryttävät korvauksia, voit mahdollisesti saada tilityksiä tästä käyttötavasta 
  • Muunteluoikeus koskee kaikkia Teostoon rekisteröimiäsi teoksia (poislukien itsehallinnoinnissa olevat teokset) 
  • Teoksistasi tehtyjen tekoälymuunnelmien käyttö saattaa olla sallittua myös tekoälypalvelun ulkopuolella 
     

Vaihtoehto 3: Irrotat tekoälyä koskevan oikeusluokan Teoston hallinnoinnista 

  • Teosto ei voi myöntää lupaa käyttää teoksiasi tekoäly-yhteyksissä, kuten tekoälyn kouluttamiseen  
  • Tekijänä sinun on itse huolehdittava teoksiin liittyvistä luvista, oikeuksien pidättämisestä ja potentiaalisista oikeudenloukkauksista 
  • Huomioithan, että mikäli oikeudenpidätystä ei itse tee tehokkaasti, voidaan teoksia käyttää tekoälyn kouluttamiseen ilman lupaa 
  • Ilmoitus oikeusluokan irrottamisesta tulee tehdä 17.9.2026 mennessä. Tämän jälkeen irrottamisilmoitukset astuvat voimaan kahdesti vuodessa: 30.6. ja 31.12. 

Huomioithan lisäksi, että mikäli olet kustannettu tekijä, kustannussopimuksesi saattaa estää graafisten sanoitusten ja/tai muunteluoikeuden antamisen Teoston hallinnointiin tekoäly-yhteyksissä. Keskustele siis asiasta kustantajasi kanssa.  

Teoston verkkosivuilta löytyy tietoa uudesta tekoälyoikeusluokasta. Jos oikeusluokka mietityttää, keskustelen asiasta mielelläni kanssasi!

Lumi Ollila 
Juristi  

Vastaa kyselyyn: Miten suomalaisen musiikkialan toimintaedellytyksiä tulisi mielestäsi kehittää?

Julkaistu

Rytmi-instituutti on toteuttanut kyselyn, jonka tavoitteena on kerätä näkemyksiä musiikkialan toimijoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn vastauksia hyödynnetään laadittaessa musiikkialan kehittämistä koskevia linjauksia, joita tarjotaan päättäjille päätöksenteon tueksi. Kysely toteutetaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta.

Kysely on suunnattu kaikille musiikkialalla toimiville, kuten artisteille, musiikintekijöille, muusikoille, freelancereille, yrityksille, tapahtuma- ja livealan toimijoille sekä järjestöille. Kysely on anonyymi ja siihen vastaaminen vie noin 5-10 minuuttia. Vastausaikaa kyselyyn on 31.8. saakka.

Tämän kyselyn tavoitteena on kerätä näkemyksiä musiikkialan toimijoilta eri puolilta Suomea. Vastauksia hyödynnetään laadittaessa musiikkialan kehittämistä koskevia linjauksia, jotka tarjotaan päättäjille päätöksenteon tueksi. Kysely toteutetaan osana Euroopan unionin osarahoittamaa Klusteri-hanketta.
 
Kysely on suunnattu kaikille musiikkialalla toimiville – esimerkiksi artisteille, musiikintekijöille, muusikoille, freelancereille, yrityksille, tapahtuma- ja livealan toimijoille sekä järjestöille. Vastaa kysymyksiin ensisijaisesti oman roolisi tai edustamasi organisaation näkökulmasta. Jos toimit useassa roolissa musiikkialalla, vastaa kysymyksiin ensisijaisesti siitä näkökulmasta, joka kuvaa tämänhetkistä pääasiallista toimintaasi.
 
Kyselyyn vastaaminen vie noin 5–10 minuuttia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, ja tuloksia tarkastellaan koosteina siten, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Yhteystietojen jättäminen on vapaaehtoista, ja niitä käytetään ainoastaan mahdollisiin jatkokeskusteluihin tai työn etenemiseen liittyvään yhteydenpitoon.
 
Kiitos, että käytät hetken kyselyyn vastaamiseen. Jokainen vastaus auttaa tunnistamaan musiikkialan keskeiset kehittämistarpeet ja rakentamaan vaikuttavia ehdotuksia alan tulevaisuuden tueksi. 

Kyselyyn tästä linkistä

Miten musiikin ammattilaisen monet roolit vaikuttavat työuraan? Vastaa kyselyyn!

Julkaistu

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian väitöstutkija Jussi-Pekka Piiraisen tutkimuksessa selvitetään, miten musiikkialalla koetaan useiden samanaikaisten työroolien hallinta (esim. esiintyjä, opettaja, säveltäjä, tuottaja, yrittäjä) ja millaisia ajattelu- ja toimintatapoja moniroolisen uran hallinnassa käytetään.

Kyselyyn toivotaan vastauksia kaikilta musiikin parissa ammatikseen työskenteleviltä, kuten esimerkiksi freelancereilta, keikka- ja orkesterimuusikoilta, musiikin opettajilta, säveltäjiltä ja biisinkirjoittajilta. Kysely on auki 30. syyskuuta 2026 saakka.

Miksi tutkimus on tärkeä?

Moniroolinen työura on musiikkialalla tavallinen, ja siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että haasteita. Tutkimus tuottaa uutta tietoa musiikkialan urapoluista ja tarjoaa pohjan käytännön työkalujen ja koulutusohjelmien kehittämiselle, jotta musiikkialan ammattilaisten urahallintaa ja työhyvinvointia voidaan tukea entistä paremmin.

Mitä kyselyssä mitataan?

Kyselyssä kartoitetaan musiikin ammattilaisten kokemuksia erilaisista työrooleista ja niiden vaikutuksesta uraan. Tulosten avulla pyritään ymmärtämään paremmin, miten musiikkialan ammattilaiset voivat kehittää urahallintataitojaan ja parantaa työhyvinvointiaan.

Tutkimustuloksista sekä niiden pohjalta kehitettävistä työkaluista ja koulutusohjelmista tiedotetaan tutkimuksen valmistuttua.

Tutkimukseen osallistuminen

  • Kyselyssä on 32 kysymystä, ja sen täyttäminen kestää noin 15 minuuttia.
  • Suurin osa kysymyksistä on monivalintakysymyksiä.
  • Lopussa on neljä avointa kysymystä, joissa voit kertoa näkemyksistäsi.

Tietosuoja ja vapaaehtoisuus

  • Osallistuminen on vapaaehtoista, ja voit keskeyttää vastaamisen milloin tahansa.
  • Vastaukset käsitellään anonyymisti ja luottamuksellisesti.
  • Tutkimus noudattaa TENK:n hyvän tieteellisen käytännön periaatteita.

Vastaa kyselyyn tästä

Lisätiedot ja kysymykset

Jussi-Pekka Piirainen
Väitöstutkija, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
jussi-pekka.piirainen@uniarts.fi

HARPA Nordic Film Composers Award 2027: Call for Submissions

Julkaistu

Juha Vainio -palkinto 2026 Anna-Mari Kaskiselle

Julkaistu

Juha Vainio -palkinto myönnettiin tänä vuonna sanoittaja Anna-Mari Kaskiselle, 67.

Anna-Mari Kaskinen on hyvä esimerkki siitä, että lapselle kannattaa laulaa. Kotona Kaskiselle lauloivat isä ja äiti, Tampereen mummilassa äidinäiti Saara.

Kun Kaskinen oli lukioaikana vaihdossa Kanadassa, hän löysi suomalaiset klassikkorunoilijat ja alkoi itsekin kirjoittaa. Laulujen sanoittajaksi hän päätyi kohdattuaan opiskeluaikoinaan Pekka Simojoen, jolla oli pöytälaatikossaan tukku sävelmiä ilman sanoja. Yhteistyö alkoi pian tuottaa kappaleita, joista on ehtinyt tulla hengellisen musiikin klassikkoja ja osasta virsiäkin.

Kaskisen sanat Simojoen ja muiden säveltäjien säveltäminä saattelevat ihmisiä elämän taitekohdissa. Taivaan Isä suojan antaa soi kastejuhlissa, Maksettu onkonfirmaatioissa, Minä sinua rakastan häissä ja Herra kädelläsi hautajaisissa.

Kaskinen on sanoittanut yli 600 laulua, joita on päätynyt lukemattomille levyille, yhteislaulukirjoihin, kuorojen ohjelmistoihin, virsikirjaan ja näyttämöteoksiin. Kaskinen on etenkin yhteislaulujen sanoittamisen mestari. Tekstit ovat ajattomia, avaria, teknisesti moitteettomia ja erinomaisia laulettavia.

Kaskinen on todennut työstään: ”Virsien ja yhteislaulujen kirjoittamisessa olen tarkka, jotta melodia ja lyriikat sopivat toisiinsa. Pyrin käyttämään hyvää, tuoretta ja luontevaa kirjakieltä, etteivät sanat vanhene.”

Moni kuulija on löytänyt Kaskisen teksteistä lohtua ja rohkaisua – nekin, jotka eivät hänen maailmankatsomustaan jaa.
Kaskinen on todennut kirjoittamisen tarpeestaan: ”Elämään kuuluvat ongelmat, epäilyt ja huolet. On asioita, joita en ymmärrä ja jotka säilyvät kipeinä koko loppuelämän ajan. En lähesty surua yläviistosta, kirjoitan rohkaisuksi myös itselleni.”

Juha Vainion Rahasto haluaa palkinnolla kiittää Anna-Mari Kaskista arvokkaasta elämäntyöstä ja esimerkistä. Vaikka ei sanoittaisikaan kaikkien tuntemia pophittejä, voi silti rikastuttaa suomenkielistä lauluperintöämme merkittävällä tavalla.

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Anna-Mari Kaskiselle Kotkassa 23. heinäkuuta 2026. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

Hallitukseen kuuluvat Marko Kuusela (pj.) ja Juho Eerola Kotkan kaupungin edustajina, Saara Törmä ja Paula Vesala Suomen Musiikintekijät ry:stä ja Suvi Vainio-Wirman Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, Saara Törmä, M.A. Numminen, Mariska ja Jarkko Martikainen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Musiikintekijöiden rahaston elokuun apurahahaku on auki 1.–31.8.

Julkaistu
Apurahoja voi hakea viidestä luokasta: työskentelyapuraha, Uralle-apuraha, reissuapuraha, hankinta-apuraha ja erityisapuraha.
Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen.
 
 
Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.

Saksalainen tuomioistuin vahvisti: musiikkia ei voi käyttää tekoälypalveluiden raaka-aineena ilman suostumusta

Julkaistu

Münchenin alueellinen tuomioistuin on antanut merkittävän tekijänoikeusratkaisun saksalaisen tekijänoikeusjärjestö GEMAn ja tekoälymusiikkipalvelu Sunon välisessä oikeuskiistassa. Ratkaisun mukaan tekoälypalvelut eivät voi hyödyntää ihmisen tekemiä suojattuja kappaleita ilman oikeudenomistajien lupaa ja korvausta. Tuomio on musiikin tekijöille ja kustantajille tärkeä voitto ja samalla periaatteellisesti tärkeä ratkaisu koko eurooppalaiselle luovalle sektorille.

Ratkaisu koskee yhdysvaltalaista tekoälyalusta Sunoa, jonka palvelussa käyttäjät voivat luoda kokonaisia kappaleita tekstikehotteiden avulla. GEMA nosti kanteen Sunoa vastaan, koska se katsoi yhtiön käyttäneen tekijänoikeudella suojattuja musiikkiteoksia tekoälymallinsa kouluttamiseen ilman lupaa ja ilman korvauksia tekijöille ja kustantajille.

Suno syyllinen selkeään tekijänoikeusloukkaukseen

Münchenin alueoikeus hyväksyi GEMAn vaatimukset ja katsoi, että tekijänoikeudella suojattujen musiikkiteosten hyödyntäminen tekoälymallin kouluttamisessa sekä tekoälyn toisintama sisältö loukkaavat tekijänoikeutta.

Tuomiossa katsottiin, että suojatut teokset sisältyvät toistettavissa olevassa muodossa Sunon tekoälymalliin, joten malli muistaa ja siten kopioi suojatut teokset eikä ainoastaan opi poimien tietoja tallentamatta niitä. GEMA oli selvittänyt Sunon keränneen suojattua musiikkia koulutusaineistoksi muun muassa YouTube-alustalta kiertämällä alustan teknisiä suojauksia. Tuomioissa katsottiin myös, että suojattujen teosten luvaton toistaminen tekoälyn tuotoksissa ja tällaisen mallin tarjoaminen yleisölle on tekijänoikeusloukkaus.

Oikeus kumosi Sunon väitteen siitä, että Saksassa voisi ilman erillisiä lupia tarjota tekoälymallia, joka on koulutettu USA:ssa niin sanotun fair use -tekijänoikeuspoikkeukseen vedoten. Päätös tekee siten selväksi sen, että EU-alueella tarjottavan palvelun tulee noudattaa EU-lainsäädäntöä, vaikka varsinainen kouluttaminen olisikin tehty Yhdysvalloissa.

Tuomio vahvisti myös, että tekijänoikeusloukkauksista vastaa nimenomaan Suno, eivät sen palveluun tekstikehotteita syöttävät käyttäjät.

Oikeuden päätöksen mukaan Suno ei saa jatkossa ilman oikeudenomistajien suostumusta hyödyntää tekijänoikeudella suojattuja musiikkiteoksia. Suno määrättiin maksamaan vahingonkorvauksia sekä toimittamaan GEMAlle tiedot tekijänoikeuksia loukkaavasta toiminnasta saamistaan tuloista. Yhtiöllä on kuitenkin oikeus valittaa ratkaisusta ylempään oikeusasteeseen.

Merkittävä ratkaisu koko luovalle alalle

Tapaus on yksi merkittävimmistä oikeudellisista ratkaisuista sitä arvioitaessa, miten tekijänoikeuksia sovelletaan tekoälyn kehittämiseen ja tekoälyn tuottamaan sisältöön. Kyseessä on ensimmäinen ratkaisu, joka käsittelee kokonaisia kappaleita eli sävellyksiä, melodioita, harmonioita, rytmejä ja sovituksia.

Viime vuonna GEMA voitti oikeuskäsittelyn myös tekoäly-yhtiö Open AI:ta vastaan nostetussa kanteessa, joka koski laulujen sanoituksia. Tästä annetussa tuomiossa OpenAI:n katsottiin luvatta hyödyntäneen suojattuja sanoituksia ChatGPT –mallissaan.

GEMAn tekijänoikeusloukkausta koskeva kanne Sunoa vastaan ei ole ainoa yhtiötä vastaan nostettu oikeusjuttu. Myös Tanskassa on parhaillaan vireillä oikeudenkäynti, jossa tekijänoikeusjärjestö KODA on haastanut Sunon vastaavantyyppisestä tekijänoikeusloukkauksesta. Samoin Yhdysvalloissa on meneillään oikeudenkäyntejä, joissa suuret kansainväliset levy-yhtiöt ovat haastaneet Sunon oikeuksiensa loukkaamisesta.

Tekoäly ei voi käyttää musiikkia ilmaisena raaka-aineena

Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan palvelua, joka tuottaa uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai musiikkia kehotteiden perusteella. Musiikkipalveluissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kokonaisen kappaleen luomista.

Tekijänoikeusjärjestö GEMA pystyi osoittamaan oikeudessa, että Sunon palvelu tuottaa kappaleita, jotka muistuttavat hyvin läheisesti sen oikeudenomistajien tekemiä, tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Alkuperäisen kappaleen sanoituksilla ja musiikkityylillä Suno loi kappaleita, joiden musiikilliset elementit olivat hyvin samankaltaisia alkuperäisten teosten kanssa.

Oikeuden ratkaisun mukaan tekoälypalvelun on hankittava lupa ja maksettava korvaus, jos se käyttää suojattua musiikkia mallinsa kouluttamiseen tai tuottaa sen pohjalta uutta musiikkia.

GEMAn toimitusjohtaja Tobias Holzmüller on korostanut, että tavoitteena ei ole taistella tekoälytoimijoita vastaan, vaan luoda reilu lisensointimarkkina.

”Ihmisen luovuus on kaiken generatiivisen tekoälyn perusta. Tuomioistuin teki tänään selväksi, että tekoälypalvelujen on hankittava lisenssit, eivätkä ne voi hyödyntää teoksia ilmaiseksi. Samalla tuomio vahvisti, että jos järjestelmiä käytetään Euroopassa, niitä vastaan voidaan nostaa kanne eurooppalaisissa tuomioistuimissa. Tämä on ratkaisevan tärkeää oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.”

Oikeuden ratkaisu on tärkeä myös siksi, että Sunon kaltaiset palvelut tuottavat valtavia määriä uutta musiikkia nopeasti. Jos tällainen musiikki päätyy kaupalliseen käyttöön ilman, että alkuperäisten teosten tekijöille maksetaan korvauksia, vaikutukset ovat merkittäviä koko musiikin ekosysteemille. Taloudellisten selvitysten mukaan jopa 25–30 prosenttia musiikin tekijöiden tulonmuodostuksesta on vaarassa, mikäli luvatta tuotettu tekoälymusiikki korvaa ihmisten tekemää musiikkia ilman korvauksia tekijöille.

Päätös tukee reilun lisenssimarkkinan rakentamista

Teoston ja koko globaalin luovan alan tavoitteena on, että musiikin käyttö tekoälypalveluissa perustuu läpinäkyvyyteen, lisensointiin ja oikeudenmukaisiin korvauksiin. Musiikin tekijöiden ja kustantajien tulee voida päättää ja saada korvaus teostensa hyödyntämisestä.

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen pitää nyt annettua oikeuden ratkaisua vahvana viestinä teknologiatoimijoille ja samalla koko eurooppalaiselle luovalle alalle.

”Tuomio vahvistaa sen perusasian, että musiikki ei ole tekoälypalveluiden ilmaista raaka-ainetta. Tekoälyn kehitys voi olla mahdollisuus myös musiikkialalle, mutta vain silloin, kun se rakentuu tekijöiden oikeuksia kunnioittaville pelisäännöille.”, Salminen sanoo.

Teosto työskentelee parhaillaan tekoälyn ja tekijänoikeuksiin liittyvän sääntelyn ja lupakäytäntöjen tarkentamiseksi yhdessä muiden eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on malli, jossa teosten käytöstä sovitaan tekoälyn eri vaiheissa. Tämä tarkoittaa sopimista sekä aineistojen hyödyntämisestä tekoälymallien kehittämisessä ja tekoälypalveluiden tarjoamisessa että tekoälypalveluiden tuottamien sisältöjen kaupallisesta käytöstä.

Teosto päätti toukokuussa 2026 muutoksista hallinnoimiinsa oikeuksiin, joiden tarkoituksena on  mahdollistaa jatkossa vielä joustavammin tekoälyä koskevien lisenssisopimusten tekemisen myös Teoston edustaman  musiikin käytöstä.

Teosto pitää olennaisena, että tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhdetta koskeva sääntely ja käytännöt tukevat eurooppalaista kulttuuria, luovaa työtä ja kestävää musiikkialaa. Tekoäly on myös musiikkialalla hyödyllinen työkalu, mutta sen kehitys ei saa tapahtua musiikin tekijöiden ja kustantajien kustannuksella.

Münchenin alueellisen tuomioistuimen ratkaisusta antama tiedote (saksaksi)

Tekijänoikeusjärjestö GEMAn tiedote ja kannanotto ratkaisusta (saksaksi)

Lue lisää Teoston linjauksista tekoälyn käyttöön 

Kansainvälinen kannanotto: Musiikintekijöitä ja artisteja ei saa pakottaa tekoälysopimuksiin

Julkaistu

Joukko kansainvälisiä musiikkialan järjestöjä on julkaissut yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan levy-yhtiöitä, kustantajia ja tekoäly-yrityksiä kunnioittamaan musiikintekijöiden ja artistien oikeuksia tekoälyä koskevissa sopimuksissa. Kannanoton ovat allekirjoittaneet muun muassa European Composer and Songwriter Alliance (ECSA), European Music Managers Alliance (EMMA) sekä useat kansalliset ja kansainväliset musiikintekijöiden ja artistien järjestöt. Suomen Musiikintekijät on ECSA:n jäsenjärjestö.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, että nykyisten levytys- ja kustannussopimusten piirissä olevat musiikintekijät ja artistit saavat suurilta levy-yhtiöiltä ja kustantajilta kirjeitä, joissa heille ilmoitetaan, että heidät liitetään automaattisesti tekoälyyn liittyvien käyttötapojen piiriin ilman todellista mahdollisuutta valita. Samanaikaisesti uusia sopimuksia allekirjoittaville musiikintekijöille ja artisteille esitetään tekoälyoikeuksia koskevia ehtoja vakioehtona sopimuksen tekemiselle.

Kannanotto nostaa esiin kolme tärkeää periaatetta:

  • Suostumus ja hallinta: Musiikintekijän ja artistin on annettava aktiivinen ja nimenomainen suostumus, eikä sitä saa piilottaa laajoihin sopimusehtoihin tai vaatia sopimuksen ehtona.
  • Oikeudenmukainen korvaus: Musiikintekijän ja artistin on saatava reilu osuus tekoälykäytöstä syntyvästä arvosta, ja tulonjaon on oltava läpinäkyvä.
  • Selkeys ja läpinäkyvyys: Musiikintekijöille ja artisteille on annettava ymmärrettävä tieto siitä, mihin oikeuksiin sopimus vaikuttaa, mitä käyttöjä se sallii ja miten suostumuksen voi perua.

Järjestöt vaativat kaikilta tekoälysopimuksia solmivilta yrityksiltä julkista sitoutumista yllä oleviin periaatteisiin: ei oletusarvoisia liittymisiä, ei pakotettuja tekoälyehtoja, eikä musiikintekijän tai artistin äänen, esityksen tai luovan identiteetin käyttöä ilman aitoa suostumusta, reilua korvausta ja täyttä läpinäkyvyyttä.

Lue koko kannanotto englanniksi

Kannanoton allekirjoittajat

European Music Managers Alliance
European Composer and Songwriter Alliance (ECSA)
Music Artists Coalition (USA)
SONA – Songwriters of North America (USA)
NITO – National Independent Talent Organisation (USA)
IAO – International Artists Organisation
Artists Rights Alliance (USA)
Black Music Action Coalition (USA)
Association of Artist Managers (Australia)
Music Managers Forum Aotearoa (New Zealand)
Music Managers Forum Canada
Featured Artists Coalition (UK)
The Ivors Academy (UK)
Performex (Denmark)
Dansk Artist Forbund (Denmark)
La Guilde des Artistes de la Musique (France)
Muusikkojen liitto
The Musicians’ Union (UK)
AFEM – Association For Electronic Music
Music Managers Forum UK
UMAN – Union des Manageuses et Managers de la musique (France)
Music Managers Forum Netherlands
NEMAA – Norwegian Entertainment Managers and Agents Association
IGMAP – Polish Artists Chamber of Commerce.
IMUC – Interessenverband Musikmanager & Consultants (Germany)
Music Managers Forum Sweden
AIM Ireland
MMaF – Music Managers Federation (Flanders, Belgium)
Music Managers Forum Finland
ZEME – Hungarian Managers Forum (Zenei Menedzserek Egyesülete)
Music Estonia Managers
Danske Artist Managers
Music Managers Forum Ukraine
Music Managers Forum Iceland
Music Managers Forum Suisse
FORMA – Foro de Mánagers (Spain)
Fédération des Bookers et Managers Unies (Wallonia, Belgium)

Tekijäfoorumin hallitusvaalitavoitteet 2027–2031

Julkaistu

KUTEN kirjoitin edellisessä Akun latauksessani, musiikkialan kokonaisarvo on kasvanut voimakkaasti viime vuosina – mutta kasvu ei ole jakautunut tasaisesti kaikille alan toimijoille. Musiikintekijöiden asema on jäänyt heikommaksi kuin alan yleinen menestys antaisi odottaa.

Osa syistä löytyy lainsäädännöstä.

Suomen Musiikintekijät on Tekijäfoorumin jäsen. Tekijäfoorumin jäsenjärjestöjen juristeista koostuva työvaliokunta on laatinut hallitusvaalitavoitteet vuosille 2027–2031. Ne nostavat esiin konkreettisia muutostarpeita, jotka vaikuttavat suoraan luovan työn tekijöiden arkeen. Alla tiivistys keskeisistä tavoitteista.

AVOIMUUSVELVOITE tulee saada kuntoon. Tekijällä on oikeus saada vuosittain tietoa teostensa hyödyntämisestä. Käytännössä tämä ei toteudu: säännös ei ole pakottava, se kattaa vain osan hyödyntämistavoista, eikä sen laiminlyönnistä seuraa sanktiota.

EU:n DSM-direktiivi edellytti tähän parannusta, mutta implementointi Suomessa jäi tältä osin puutteelliseksi. Avoimuusvelvoitteen tulee olla pakottava, koskea kaikkia hyödyntämistapoja ja ulottua myös maailmanlaajuiseen käyttöön. Tekijälle tulee antaa totuudenmukainen selvitys hyödyntämisestä saatavista tuloista niin kauan kun hyödyntäminen jatkuu. Vain näin hän pystyy arvioimaan, onko hänelle maksettu korvaus oikeassa suhteessa teoksen käyttöön.

ASIANMUKAINEN ja oikeasuhtainen korvaus on tekijänoikeuslaissa tunnistettu, mutta säännös on muotoiltu niin väljästi, ettei se käytännössä tue tekijää neuvottelutilanteessa. Luovan työn tekijä on lähes aina neuvotteluissa heikommassa asemassa, ja tämä epätasapaino heijastuu sopimuksiin ja korvauksiin.

Tavoitteena on, että laki tunnistaa tämän epätasapainon nykyistä selkeämmin ja tukee tekijää korvausneuvotteluissa. Yhtenä konkreettisena välineenä tähän olisi viittaus kollektiivisopimuksiin: korvaus olisi asianmukainen, kun se vastaa vähintään alan yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen tasoa.

RIITOJEN ratkaisuksi sopimuskiistoissa tällä hetkellä tekijän oikeuskeino on yleinen tuomioistuin – prosessi, joka on hidas, kallis ja raskas. Direktiivin edellyttämä vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely puuttuu Suomesta kokonaan.

Tavoitteena on matalan kynnyksen menettely, jonka jälkeen asian voi edelleen viedä yleiseen tuomioistuimeen. Samalla tekijöitä edustaville organisaatioille tulee antaa asiavaltuus edustaa jäseniään näissä menettelyissä.

TEKOÄLYKEHITYS nostaa esiin kysymyksiä, joihin nykyinen lainsäädäntö ei anna vastauksia. Tekijäfoorumin tavoitteena on, että tekijänoikeudellinen suoja säilyy myös tekoälyn aikakaudella, ja että Suomi vaikuttaa asiaan sekä EU-tasolla että kansainvälisissä sopimuksissa.

Tekoäly voi toimia luovan työn apuvälineenä, mutta se ei voi korvata ihmisen luovaa panosta eikä syrjäyttää siitä tekijälle syntyviä oikeuksia.

NÄMÄ tavoitteet koskettavat kaikkia luovan työn tekijöitä. Me Suomen Musiikintekijöissä toivomme, että tulevalla hallituksella on tahtoa viedä ne eteenpäin.


Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät