Tangon Sävellys- ja Sanoituskilpailu

Tangon Sävellys- ja Sanoituskilpailu

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun säännöt 2026

  1. Seinäjoen Tangomarkkinat Oy sekä Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry (myöhemmin järjestäjä) järjestävät avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun tangomusiikin edistämiseksi.
  2. Tangon, jonka aihe on vapaa, tulee soveltua naisen ja/tai miehen laulettavaksi.
  3. Kilpailu on avoin kaikille. Järjestäjän nimeämän tuomariston jäsenet eivät voi osallistua kilpailuun.
  4. Sävellysten ja sanoitusten pitää olla ennen julkaisemattomia, eikä niitä saa julkistaa eikä julkisesti esittää ennen 12.7.2026 ilman järjestäjän lupaa.
  5. Säveltäjä ja sanoittaja voivat osallistua kilpailuun useammallakin kappaleella.
  6. Tangon enimmäiskesto on neljä (4) minuuttia.
  7. Järjestäjän nimeämä tuomaristo valitsee voittajasävelmän, joka esitetään Seinäjoen Tangomarkkinoilla 2026 erikseen nimettävän artistin ja orkesterin tulkitsemana. Järjestäjä pyrkii löytämään parhaan mahdollisen laulusolistin tangolle. Järjestäjä pidättää itsellään oikeuden sovittaa voittajasävelmä valitsemalleen orkesterille ja kokoonpanolle. Kilpailun järjestäjä sopii Seinäjoella tapahtuvan tangon esitykseen liittyvät järjestelyt.
  8. Järjestäjä varaa itselleen tai nimeämälleen kolmannelle osapuolelle oikeuden neuvotella kilpailun voittokappaleen sävellyksen ja sanoituksen kustannusoikeuksista 31.12.2026 mennessä.
  9. Voittaneen kappaleen tekijät (säveltäjä ja sanoittaja) saavat yhteensä 3 000 euron palkinnon.
  10. Kilpailuun osallistuvista tangoista on lähetettävä nuotti sointu- ja tekstimerkintöineen PDF-tiedostona sekä sanat erillisenä tiedostona. Mukaan liitettävä MP3-muotoinen tallenne, jossa tango on esitetty. Tekijätietoja tai nimimerkkejä ei kilpailumateriaaleissa saa olla näkyvillä.
    Mukaan on liitettävä erillinen tiedosto, jossa on tekijöiden nimet, osoitteet, puhelinnumerot sekä sähköpostiosoitteet. Materiaalit on toimitettava 12.4.2026 mennessä sähköpostiosoitteeseen tangoteos@tangomarkkinat.fi.

Lue lisää

Yhdenvertainen sosiaaliturva kuuluu myös itsensätyöllistäjälle

Sadoilletuhansille suomalaisille edellä kuvattu ei ole leikkiä, vaan täyttä totta. Suomessa on paljon ammatteja, joissa ei ole työsuhteisia työpaikkoja, ja itsensätyöllistäminen leviää yhä uusille aloille. Silti työttömyysturvamme on edelleen rakennettu perinteisen palkkatyön varaan. Monen suomalaisen perusoikeus sosiaaliturvaan ei tällä hetkellä toteudu.

Itsensätyöllistäjän on nykyisin vaikea saada työttömyyskorvausta – tämä koskee sekä ansiosidonnaista turvaa että työmarkkinatukea. KEHA-keskus (viranomainen, joka antaa työttömyysturvaan liittyvät lausunnot) arvioi, kuka ”pääsee” työttömäksi, ja nykyisen työttömyysturvalain pykälä ”omassa työssä työllistymisestä” evää monelta turvan. Pykälä on hyvin epämääräinen ja antaa liian paljon tulkintavaltaa yksittäiselle virkailijalle. Viranomaiset tulkitsevat lakia virkavastuulla, ja uskonkin, että tilanne on vaikea myös heille. Vuosikymmeniä vanha laki ei yksinkertaisesti sovellu nykyiseen työelämään, ja erityisesti kulttuurialan sirpaleinen työ on monelle virkailijalle täysin vierasta.

Hakija on suuressa vaarassa joutua luokitelluksi ”omassa työssä työllistyväksi”, jos hänellä on sivutoimista yrittäjyyttä varten toiminimi, hän on käyttänyt laskutuspalveluita, markkinoinut osaamistaan somessa, saanut apurahoja tai jos hänellä ei ole aiempaa työsuhdehistoriaa.

Työttömäksi ”pääsee”, jos on valmis ottamaan vastaan kokoaikaisen työn. Mutta miten ottaa sellainen vastaan, jos omalla alallasi ei ole yhtään työsuhteista työpaikkaa? Hakija on suuressa vaarassa joutua luokitelluksi ”omassa työssä työllistyväksi”, jos hänellä on sivutoimista yrittäjyyttä varten toiminimi, hän on käyttänyt laskutuspalveluita, markkinoinut osaamistaan somessa, saanut apurahoja tai jos hänellä ei ole aiempaa työsuhdehistoriaa. Työsuhteisen työn vaatimus on mielestäni kohtuuton: monella alalla ei ole, eikä tule olemaan, perinteisiä työpaikkoja.

Yrittäjille on oma työttömyysturvansa, joka perustuu YEL-maksuihin, mutta sen saaminen edellyttää yritystoiminnan lopettamista. Tämä on järjetöntä.

Moni itsensätyöllistäjä toimii toiminimiyrittäjänä. Yrittäjille on oma työttömyysturvansa, joka perustuu YEL-maksuihin, mutta sen saaminen edellyttää yritystoiminnan lopettamista. Tämä on järjetöntä. Työttömyyden ajatellaan olevan väliaikaista; jos yrittäjä arvioi töitä olevan taas muutaman kuukauden kuluttua, on älytöntä lakkauttaa yritystoiminta ja aloittaa se hetken päästä uudelleen. Tähän on tultava muutos.

Itsensätyöllistäjän työ vastaa usein työsuhteessa tehtävää työtä. Tilaaja määrää ajan ja paikan, työtä ei voi delegoida ja tekijä on heikommassa asemassa. Työssä toteutuu harvoin yrittäjyyteen kuuluva voitontavoittelu, vaikka tekijä olisi virallisesti yrittäjä. Jos soitat bändissä, ohjaat jumppaa, kirjoitat artikkeleita tai leikkaat hiuksia, työ ei ole skaalautuvaa. On vaikea laskuttaa edes sen vertaa, että voisi pitää kesäloman.

Hallituksen valmistelema laki yhdistelmävakuutuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Se on tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa työttömyysturvaa ja auttaa monimuotoisesti työllistyviä.

Hallituksen valmistelema laki yhdistelmävakuutuksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Se on tärkeä askel kohti yhdenvertaisempaa työttömyysturvaa ja auttaa monimuotoisesti työllistyviä. Esimerkiksi henkilö, joka toimii työsuhteisena tuntiopettajana ja tekee lisäksi keikkoja toiminimellä, hyötyy uudistuksesta: jatkossa molemmat tulot voitaisiin laskea yhteen päivärahaa määriteltäessä. Uudistus on välttämätön monelle luovan alan tekijälle, joiden tulot muodostuvat useista pienistä puroista.

Yhdistelmävakuutus ei kuitenkaan ratkaise ”omassa työssä työllistymisen” ongelmaa. KEHA-keskus arvioi edelleen, kuka hyväksytään työttömäksi, ja kyseinen pykälä estää yhä tuen saamisen monelta.

Vetoan teihin, ministeri Sanni Grahn-Laasonen ja pääministeri Petteri Orpo: muuttakaa lakiehdotusta niin, että se huomioi myös ne, joilla ei ole työsuhteista työtä. Muuttakaa työttömyysturvalakia omassa työssä työllistymisen osalta ja päästäkää samalla myös päätoimiset toiminimiyrittäjät yhdistelmävakuutuksen piiriin.

Kyseessä olisi tulevaisuuteen suuntaava ja rohkea uudistus suomalaisen työn puolesta sekä teko oikeudenmukaisuuden ja julkisen talouden vahvistamiseksi. Kun itsensätyöllistämistä ei tarvitse pelätä, syntyy uutta työtä ja sen myötä uusia työpaikkoja. Kun uskaltaa ensin työllistää itsensä, voi pian työllistää muitakin. Näin kävi minulle.


Pauliina Lerche

puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät ry
musiikkialan työllistävä yrittäjä

Jonas Olsson sai Vuoden musiikintekijä -palkinnon vuoden 2026 Iskelmä Gaalassa

Vuoden musiikintekijä -palkinto on Iskelmä Gaalan kumppanina toimivan Teoston myöntämä tunnustus, jonka avulla halutaan tuoda esiin ansiokasta, erityislaatuista ja monipuolista biisintekijän työtä eritoten kevyen musiikin saralla. Tämän vuoden palkinto myönnettiin Jonas Olssonille gaalaillassa Tampereen Nokia Arenalla perjantaina 20.2.2026.

Olsson on yksi suomalaisen musiikkikentän vaikuttavimmista taustavoimista, ansioitunut säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja tuottaja, jonka kädenjälki kuuluu laajasti sekä kotimaisessa popissa että rockissa. Hän on työskennellyt muun muassa BESSin, KUUMAA-yhtyeen, Robinin, Sexmanen, Arttu Wiskarin, Jannika B:n ja Amorphiksen kanssa ja hänen nimensä löytyy megahittien kuten Ram pam pam (BESS) ja Ylivoimainen (KUUMAA) takaa.

Olsson on saanut tunnustusta aiemminkin: biisintekijän palkintokaapista löytyy muun muassa Vuoden tuottaja- ja Vuoden musiikintekijä -plakaatein varustetut Emma-patsaat.

Treenikämpiltä ja taustalta valokeilaan

Olsson kuvaa itseään tekijäksi, jonka paikka lähtökohtaisesti on esiintyjän taustalla, mutta jonka työ on keskeistä artistin taiteen ja teoksen synnyssä. Olssonin rooli voi olla säveltäjä, kommentoija, miksaaja tai muu tekninen toteuttaja – ja joskus kaikkia näitä samanaikaisesti. Samassa projektissa Olsson saattaa esimerkiksi kirjoittaa melodiat, suunnitella ja rakentaa soundimaailman sekä ohjata artistia kohti mahdollisimman vaikuttavaa teoskokonaisuutta. Olssonin toimenkuvaan sisältyy siis varsinaisen biisinkirjoituksen lisäksi muun muassa managerointia, A&R-töitä ja studioyrittäjyyttä.

”Yritän suhtautua musiikin tekemiseen aina ennakkoluulottomasti ja uteliaasti. Musa on ihmeellistä ja yllättävää ja elämä rikastuu, kun saamme tehdä ja kokea sitä lapsenomaisesti”, Olsson kuvailee työtään.

Olssonin urakiito on pitkäjänteisen työn ansiota. Teini-iän äänityksistä ja treenikämpiltä Kokkolasta alkanut musiikkiura jalostui vuosituhannen alussa tuottajan työksi ja vahvistui entuudestaan musiikkitieteen ja -teknologian opinnoissa Turussa. Helsingissä Olsson on rakentanut ja kasvattanut tuotantoyhtiötään Isolla Musicia ja vakiinnuttanut paikkansa valtakunnan kysytyimpien musiikintuottajien joukossa. Nykyään Isolla Musicilla on kolme erillistä studiota Helsingin Kalasatamassa.

Vuoden musiikintekijä

Vuoden musiikintekijä -palkinnon jakoivat Tampereella tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie ja Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen. Palkinnon tavoitteena on tietoisuuden lisääminen musiikintekijän työstä ja työn arvostuksen kasvattaminen. Olssonin lukuisten hittien lisäksi palkinnon perusteina nostettiin erityisesti esiin Olssonin työtä muiden musiikintekijöiden kanssa ja puolesta.

”Monilahjakas Jonas on tehnyt urallaan paljon työtä myös nostaakseen uusia musiikintekijöitä esiin ja opettaakseen heille ammatin saloja. Hän on tekijä, jolle tärkeintä on laatu ja se, että artistit pääsevät esittämään itsensä näköistä musiikkia. Jonaksen huolellinen ja intohimoinen työnteko motivoi myös muita parhaimpaansa”, kertoi Risto Salminen tämänvuotisista palkintoperusteista.

Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinto jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Aiemmin palkittuja ovat Petri Somer (2018), Timo Kiiskinen (2019), Sinikka Svärd ja Juha Tapio (2020), Janne Rintala (2021), Tiina Vainikainen (2022), Saara Törmä (2023), Antti ”RZY” Riihimäki (2024) ja Kaisa Korhonen (2025). Palkinnon saajista päättää Teoston palkintoraati.

Jonas Olssonin kappaleita

Ram pam pam
Säv. & san: Tomi Saario, Essi Launimo, Jonas Olsson
Kust.: EMP Elements Music Publishing, Isolla Song
Esittäjä: BESS

Ylivoimainen
Säv. & san. Johannes Brotherus,
Säv. Joonas Luhtavaara, Jonas Olsson, Aarni Soivio
Kust. EMP Elements Music Publishing, Isolla Songs, Isolla Music Oy
Esittäjä: KUUMAA

Muistuta mua
Säv. Jonas Olsson, Axel Ehnström
San. Mikko Kuoppala, Axel Ehnström
Kust. EMP Elements Music Publishing, Kaikki On Paskaa Paitsi Kustannus -Yhtiö, Isolla Songs
Esittäjä: Pyhimys

Kukapa ei
Säv. Jonas Olsson, Juha Tapio
San. Juha Tapio
Kust. EMO Elements Music Oy, Isolla Songs, Suurenmoiset Laulut Oy
Esittäjä: Juha Tapio

Muutkin mokaa
Säv. Aku Rannila, Jonas Olsson
San. Pauli Hanhiniemi
Kust. Isolla Songs, Sepon Huone Oy, Näkytorni Oy
Esittäjä: Pauli Hanhiniemi

Onnellinen
Säv. & san. Joonas Angeria, Jonas Olsson, Heigo Anto, Robin Packalen, Pekka Eronen
Kust. HMC Publishing, Kaiku Entertainment Oy
Esittäjä: Robin

Meidän biisi
Säv. & san. Janne Rintala, Hannu-Pekka Siikasaari, Jonas Olsson
Kust. Mökkitie Records Oy, Isolla Songs, EMP Elements Music Publishing
Esittäjä: Arttu Wiskari

Light and shadow
Säv. & san. Esa Holopainen, Jan Rechberger, Tomi Joutsen, Tomi Koivusaari, Santeri Kallio,
Olli-Pekka Laine
Säv. & tuott. Jonas Olsson
San. Juha Pekka Kainulainen
Kust. Skyforgers Music Consulting Oy, Isolla Songs, EMO Elements Music Oy
Esittäjä: Amorphis

Säveltäjä Panu Aaltio palkittiin Harpa-palkinnolla musiikistaan elokuvaan Little Siberia

Little Siberia (suom. Pikku Siperia) on musta komedia syrjäisestä Hurmevaaran kylästä, jonka arki mullistuu, kun eräänä yönä auton katon läpi putoaa meteoriitti.

Tarinan keskiössä on kylän pappi ja entinen rauhanturvaaja Joel, joka päätyy vartioimaan meteoriittia vanhassa museossa. Samalla kun Joel suojelee kiveä ammattirikollisilta, hän yrittää selvittää oman elämänsä suurta mysteeriä.

”Musiikillinen silta arjen ja absurdiuden välille”

Erityistä tunnustusta sai Aaltion kyky rakentaa musiikillinen silta arjen ja absurdiuden välille. Kotimaisen ehdokasasettelun valintaperusteluissa korostettiin Aaltion ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä, joilla hän yhdistää modernin elektronisen äänisuunnittelun perinteiseen suomalaiseen kansanmusiikkiin. Lopputuloksena on uniikki äänimaailma, joka elää ja hengittää tarinan mukana ja rytmittää ruudun tapahtumia mestarillisella tavalla.

Palkinnon myöntänyt kansainvälinen tuomaristo totesi perusteluissaan seuraavaa:

”Komedia on säveltäjälle vaikea ja haastava lajityyppi, mutta Little Siberian musiikki onnistuu nostamaan elokuvan aivan uudelle tasolle. Musiikki on mittakaavaltaan eeppistä, mutta silti kepeän lennokasta, ja sen teemat avautuvat kekseliäästi kerrostettujen tekstuurien kautta. Musiikilliset ylilyönnit kääntyvät elokuvan eduksi auttaen absurdia tarinaa löytämään juuri oikean sävyn. Sävellyksessä ja orkestraatiossa yhdistyvät erinomaisella tavalla monet eri soundit kansanmusiikista elektronisiin elementteihin. Lopputuloksena on äänimaailma, joka on mielikuvituksellinen, leikkisä, kauniisti toteutettu ja se istuu elokuvaan täydellisesti.”

Elokuvan on ohjannut Dome Karukoski, ja se on ensimmäinen suomalainen Netflix-alkuperäiselokuva. Antti Tuomaisen vuonna 2018 julkaistuun romaaniin perustuva teos on parhaillaan katsottavissa Netflixissä. Sen alkuperäinen julkaisupäivä oli 21. maaliskuuta 2025.

Panu Aaltion musiikki Litte Siberia -elokuvaan on Suomen ehdokkaana myös eurooppalaisen elokuva- ja TV-musiikkipalkinnon Camille Awardsin saajaksi.

Tietoa Harpa-palkinnosta

Harpa-elokuvamusiikkipalkintoa on jaettu vuodesta 2010 lähtien pohjoismaisille elokuvasäveltäjille. Aaltion saama tunnustus on Suomen kaikkiaan neljäs voitto palkinnon historiassa.

Kilpailu järjestetään yhteistyössä pohjoismaisten musiikintekijäjärjestöjen sekä musiikkivienninedistämisorganisaatioiden kanssa. Suomea yhteistyössä edustavat Suomen Musiikintekijät ja Music Finland.

Lisätietoja

Harpa-ehdokkaat 2026

TANSKA
Jonas Colstrup
Quisling: The Final Days, ohjaus Erik Poppe

RUOTSI
Rebekka Karijord
Rörelser (Raptures), ohjaus Jon Blåhed

SUOMI
Panu Aaltio
Little Siberia, ohjaus Dome Karukoski

NORJA
Anna Berg
Drømmer (Dreams), ohjaus Dag Johan Haugerud

ISLANTI
Viktor Orri Árnason ja Álfheiður Erla Guðmundsdóttir
Poems: A Journey Through Icelandic Poetry, ohjaus Robin Thomson

Kansainvälisen tuomariston jäsenet

  • Kåre Christoffer Vestrheim, säveltäjä ja HARPA-palkinnon voittaja 2025 (NO), puheenjohtaja
  • Michael P. Aust, festivaalijohtaja, SoundTrack_Cologne (DE)
  • Erica Procunier, media­säveltäjä, professori, SCGC:n varapuheenjohtaja (CA)
  • Hanna-Greth Peetson, Music Meets Film & Industry@Tallinn (EE)
  • Christine Aufderhaar, säveltäjä (DE)
  • Miriam Cutler, palkittu elokuva- ja mediasäveltäjä (US)
  • Matthew Whiteside, säveltäjä, synkronointiedustaja (UK) 

Aikaisemmat Harpa-voittajat

2025 Berlin | Kåre Christoffer Vestrheim, Andréa Louise Horstad, Kristoffer Lo ja Eivind Helgerød | Norja | Makta
2024 Berlin | Eðvarð Egilsson | Islanti | Smoke Sauna Sisterhood
2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norja | Alle Hater Johan
2022 Hybrid | Sanna Salmenkallio | Suomi | Aalto
2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Tanska | Shine Your Eyes
2020 Berlin | Gaute Storaas | Norja | Bröllop, begravning & dop
2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson ja Benedikt Erlingsson | Islanti | Woman at War
2018 Berlin | Daníel Bjarnason | Islanti | Under the Tree
2017 Berlin ja Cannes | Kunniapalkinto | Tanska | Bent Fabricius-Bjerre
2017 Berlin ja Cannes | Sune Martin | Tanska | Land of Mine
2016 Berlin | Kunniapalkinto | Islanti | Jóhann Jóhannsson
2016 Berlin | Atli Örvarsson | Islanti | Rams
2014 Espoo | Matti Bye | Ruotsi | Faro
2013 Trondheim | Tuomas Kantelinen | Suomi | Puhdistus
2012 Reykjavik | Fredrik Emilson | Ruotsi | Kronjuvelerna
2011 Kööpenhamina | Gaute Storaas | Norja | Elias og jakten på havets gull
2010 Göteborg | Dani Strömbäck | Suomi | Letters to Father Jacob

HARPA Nordic Film Music Days 2026 – yhteistyökumppanit

SKAP – Ruotsin säveltäjien ja sanoittajien yhdistys
FST – Ruotsin säveltäjäyhdistys
Music Finland
Suomen Musiikintekijät
STEF – Islannin tekijänoikeusjärjestö
NOPA – Norjan säveltäjien ja sanoittajien yhdistys
BFM – Tanskan elokuva- ja mediasäveltäjien järjestö
Polyphonia

HARPA Nordic Film Music Days 2026 – yhteistyötahot

SoundTrack_Cologne
EFM – European Film Market
ECSA – European Composer and Songwriter Alliance
Industry@Tallinn
Orchestral Tools
GENELEC

Tukijat

Nordische Botschaften
Nordisk Film & TV Fond
Orchestral Tools
Koda Kultur
The Finnland-Institute

HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award perustettiin pohjoismaisten säveltäjäjärjestöjen toimesta vuonna 2010. Vuodesta 2016 lähtien palkintogaala on järjestetty Berliinissä Pohjoismaiden suurlähetystöissä osana Berliinin elokuvajuhlia.

Nordic Film Music Days (NFMD) toteutetaan pohjoismaisten säveltäjäjärjestöjen ja Music Finlandin yhteistyönä. Tavoitteidensa saavuttamiseksi NFMD tekee tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden Berliinin-suurlähetystöjen kanssa. Tapahtumaa tukevat Nordische Botschaften ja Nordisk Film & TV Fond.

 

Eurooppalaiset musiikkialan järjestöt vaativat tekoja – musiikki tarvitsee oman paikkansa EU:n budjetissa 

23 eurooppalaista musiikkialan järjestöä on julkaissut yhteisen vetoomuksen: tulevassa AgoraEU-ohjelmassa on huomioitava musiikkisektorin erityistarpeet:
  • Korvamerkittyä rahoitusta ja tukea musiikille.
  • Jatkuvaa vuoropuhelua päättäjien ja alan toimijoiden välille.
  • Parempaa dataa ja tutkimusta alan trendeistä.
  • Musiikkialan oman erityisaseman palauttamista EU-ohjelmiin.
Musiikkiala on koko Euroopalle kasvumahdollisuus, mutta se tarvitsee selkeät raamit ja reilut pelisäännöt selvitäkseen digitaalisesta murroksesta.
 
Suomen Musiikintekijät on allekirjoittajajärjestön ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) jäsenjärjestö.

Vuoden 2026 Teosto-palkintoa tavoittelee seitsemän kotimaista sävelteosta

Teosto-palkinnon suuruus on 40 000 euroa, joka voidaan jakaa enintään neljän voittajateoksen kesken. Jos voittajia valitaan vain yksi, on voittosumma 25 000 euroa. Palkinnon tarkoituksena on antaa tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille kotimaisille sävelteoksille.

Teosto-palkintoehdokkaat 2026 ovat

  • Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille
  • Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI
  • good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa
  • Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa
  • Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu
  • Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen
  • Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Ella Ossi (pj); muusikko, lehtori ja toimittaja Ville Komppa (vpj); Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen; toimittaja Jarkko Fräntilä; DJ, promoottori Marju Rotinen; viulisti, oopperaohjaaja Siljamari Heikinheimo ja toimittaja Juuso Määttänen.

”Kuuntelemamme teokset herättivät paljon keskustelua ja moni niistä teki raatilaisiin vaikutuksen. Ehdokasteoksia yhdistää omaperäisyys ja innovatiivisuus. Jokainen niistä on tyyliltään ja tunnelmaltaan omanlaisensa, ja ehdokasjoukko onkin jälleen osoitus siitä, kuinka hienoa musiikkia Suomessa tänä päivänä tehdään”, esiraadin puheenjohtaja Ella Ossi kertoo.

Teosto-palkinnon saajista päättää nelihenkinen tuomaristo. Tänä vuonna raatiin kuuluvat vuoden 2025 Teosto-palkintovoittajat Kristo Laanti (DJ Kridlokk) ja Mioko Yokoyama sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, pitkän linjan musiikkibisnesvaikuttaja Pekka Ruuska sekä suoratoistopalvelu Qobuzin Pohjoismaiden music content manager Sini Tiainen.

Voittajat julkistetaan Musiikkitalon ravintolan kutsuvierastilaisuudessa 16. huhtikuuta.

Ehdokasteosten perustelut

Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille

Kantaesitys: 29.10.2025, Musiikkitalo, Helsinki. Esittäjänä Radion sinfoniaorkesteri, joht. Ilan Volkov; solistina Joonas Ahonen, piano. Kust. Edition Wilhelm Hansen.
Svengaavan vetävän ja vauhdikkaan alkunsa jälkeen Joel Järventaustan Fantasiasta pianolle ja orkesterille muotoutuu herkän omaleimainen teos. Sävellys on välillä herkkä ja välillä raivoisa, mutta se kääntyy yllättävään suuntaan ja sisäänpäin, liueten koskettavasti hiljaisuuteen. Teoksen keskiöön nousee säveltäjän isäksi tulo ja keskosen pitkä taistelu hengestään tehohoidossa. Vanhemmuus ja erityisesti isyys on klassisessa musiikissa edelleen poikkeuksellinen aihe, jota Järventausta käsittelee puhuttelevalla tavalla.

Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI

Aili Järvelän omakustannealbumi Vuori on musiikillisesti rikas ja tekstiltään iholle tuleva kokonaisuus, jossa tekijän vahva visio ja tekijyyden kokonaisvaltaisuus kuuluvat ja tuntuvat alusta loppuun. Teoksessa kamari- ja kansanmusiikilliset juuret ovat syvällä, ja sen ilmaisussa on musikaalimaisuutta. Yhteistyö Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, harpisti Laura Hynnisen, lyömäsoittaja Samuli Kosmisen ja tuottaja Pekka Kuusiston kanssa luovat lämpimän, hengittävän sointimaailman, joka kantaa kuulijaa pysähtymisen hetkissä ja kohti korkeuksia.

good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa

Viisihenkisen good boysin kolmas albumi Hittaa on omaperäisyydessään ja tee se itse -henkisyydessään riemastuttava piristysruiske suomalaisen rap-musiikin kentällä. Sanoituksiltaan leikkisissä kappaleissa käännetään banaalitkin aiheet humoristisiksi riimeiksi. Teoksen yhteinen teema on hyvän mielen välittäminen, joka poikkeaa sekä nykyräpin että koko maailman tunnelmasta ilahduttavalla tavalla. Biisien tuotanto ja samplejen käyttö tukee kokonaisuutta vaikuttavasti.

Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa

Lyytin Pidän sulle paikkaa on kertomus ulkopuolisuudesta kohti oman yhteisön löytämistä ja sen ylläpitämistä. Sävellysten monipuolisuus avaa ovia vaihtuviin tunnetiloihin. Kappaleiden tekstit nivovat kaiken eheäksi kokonaisuudeksi, jonka parissa kuulija voi upota tarinoihin tai reflektoida omaa tapaansa olla osa yhteisöä. Maailma on täynnä lauluja romanttisesta rakkaudesta, mutta Lyyti sanoittaa ystävyyden monet puolet tarkkanäköisesti ja koskettavasti.

Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu

Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen Naarattu laulu kuljettaa kuulijan hiljaisuuden tilaan, jossa aika hidastuu ja muuttaa muotoaan. Teoksen keskiössä on yhteys luontoon. Holmbergin lausunta ja joiku yhdistyvät Lyytisen saksofoniin ja elektroniikkaan tavalla, jossa on jotain ikiaikaista: samanaikaisesti vanhaa ja tämänhetkistä, tuttua ja vierasta. Runous, musiikki ja improvisaatio muodostavat albumilla kokonaistaideteoksen, joka avautuu lähes kuiskaten ja paljastaa kuulijalleen kokonaisen maailman.

Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen

Kust. Panama-levyt
Kannattelen 
on ullalintulammen debyyttialbumi, joka on silti hämmästyttävän valmis kokonaisuus. Teoksen teksteissä realismi kohtaa esineisiin törmäilevät kummitukset. Lopputuloksessa kertojaminän epävarmuus arkipäivästä ja elämästä kohtaa indierockin ja -popin herkkyyden ja riehakkuuden.

Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy

Kofun in the absence of apathy on syväluotaava tutkimusmatka tunteisiin ja niiden ristiriitoihin. Vivahteikkaat lauluharmoniat ja raa’an kokeelliset äänimaisemat kietoutuvat teoksessa saumattomasti yhteen muodostaen intiimin ja harkitun kokonaisuuden, joka jättää kuulijan vereslihalle.

Teosto-palkinto nostaa esiin musiikkilajien moninaisuuden

Musiikin tekijöitä ja kustantajia edustava Teosto haluaa kantaa palkinnon avulla vastuuta kotimaisen musiikin edistämisestä ja monimuotoisuudesta. Teosto-palkinnolla huomioidaan rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia musiikkiteoksia musiikkityylistä tai kaupallisesta menestyksestä riippumatta. Palkinnon avulla tuodaan myös esiin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien työn merkitystä musiikkialan ekosysteemissä.

Suomen Camille Awards -ehdokkaat julkistettu

Camille Awardsiin haetaan open callilla ehdokkaita kolmessa eri kategoriassa, joista valitaan yksi Suomen edustaja per kategoria. Lopullisen valintatyön tekee kansainvälinen tuomaristo. Tänä vuonna ei tullut yhtään ehdokasta TV-sarja-kategoriassa, joten tässä kategoriassa ei ole Suomen ehdokasta.

Suomen Camille Awards -ehdokkaat ovat

Best Original Film Score: Panu Aaltio for ”Little Siberia”

Best Original Score for a Feature Documentary: Timo Kaukolampi & Tuomo Puranen for ”Shadowland”

Panu Aaltion musiikki elokuvaan Little Siberia on Suomen ehdokkaana myös pohjoismaisen elokuva- ja TV-musiikkipalkinto Harpan saajaksi. Harpa-palkinto jaetaan 14.2.2026 Berliinissä. Lue lisää.

Alla lisätietoa englanniksi

Awards by the artist Caroline Brisset © Abdel Rakoon

The  Camille Awards

Previously known as Grand Scores, ECSA’s European Film Composer Awards have been renamed the Camille Awards as a tribute to Camille Saint-Saëns, the composer of the first music ever composed for a fiction film: The Assassination of the Duke of Guise in 1908.

The Camille Awards is an event dedicated to celebrate film music and its composers. Scores from different categories will be awarded during a ceremony in Vienna, Austria in the frame of the ECSA Session hosted by the Austrian Composers Association, taking place on 22 September 2026.

More information

ECSA

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. With more than 55-member organisations across Europe, the Alliance speaks for the interests of music creators of art and classical music (contemporary), film and audiovisual music, as well as popular music.

The main objective of the Alliance is to defend and promote the rights of authors of music at the national, European and international levels by any legal means. It advocates for equitable commercial conditions for composers and songwriters and strives to improve social and economic development of music creation in Europe.

ECSA was initiated in 2006 in Vienna within the framework of the Mozartjahr. It was established as an alliance in March 2007 in Madrid with the purpose of becoming the central organisation representing the interests of all music creators in Europe, giving every composer and songwriter a European voice.

FFACE Committee

The Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE) is the committee of ECSA dealing specifically with issues affecting composers of film, advertising and other audio-visual music. The committee aims to assert and maintain the specificity of the profession, reinforce the dialogue with producers, editors and broadcasters and facilitate exchanges and mobility of professionals.

Esiinnyin – laskutan – lisäänkö alv:n?

Verohallinto julkaisi 1.1.2026 syventävän vero-ohjeen koskien esiintymispalkkioiden arvonlisäverotusta. Ohjeistusta onkin kaivattu, sillä Musiikintekijöiden neuvontapalveluun tupsahtaa aina välillä kysymyksiä siitä, mikä toiminta on arvonlisäverollista ja mikä ei. Ohjeistus sisältää monta esimerkkiä, mikä helpottaa sen ymmärtämistä käytännössä. Jää nähtäväksi, löytyykö ohjeistuksesta vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Avaan tässä kirjoituksessa pääpiirteittäin, mistä on kyse. 

Onko toiminta liiketoimintaa?

Arvonlisäverollisuutta pohtiessa on tärkeää tunnistaa heti alkuun, onko toiminta liiketoimintaa. Liiketoimintana pidetään ansiotarkoituksessa tapahtuvaa, jatkuvaa, ulospäin suuntautuvaa ja itsenäistä toimintaa, johon sisältyy yrittäjäriski (ks. kohta 2.1.1. liiketoiminnan tunnusmerkit).  

Pääsääntö: 

  • Mikäli kyseessä on liiketoiminta, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverollisuus (”alvillisuus”).  
  • Jos toiminta ei ole liiketoimintaa, lähtökohtana on myynnin arvonlisäverottomuus (”alvittomuus”).  

Mennään sitten syvemmälle. 

Myynnistä ei aina tarvitse suorittaa arvonlisäveroa (”alv”). Näin on esimerkiksi silloin, kun myynti on vähäistä. Suomessa toiminta katsotaan vähäiseksi silloin, kun kalenterivuoden ja edellisen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 20 000 euroa. Vaikka myynti olisikin liiketoimintaa, on tiettyjä liiketoiminnan muotoja, jotka on erikseen säädetty verottomaksi. Näihin kuuluu mm. esiintyvien taiteilijoiden ja muiden julkisten esiintyjien esiintymispalkkiot. Esiintyviksi taiteilijoiksi luetaan laulajat, soittajat, näyttelijät ja lausujat. Julkisiksi esiintyjiksi ohjeessa mainitaan esitelmöijät ja juontajat (kts. Verohallinnon syventävät ohjeet).

Mikä on esiintymistä ja mikä koulutusta? 

Musiikintekijä saattaa tekijyyden lisäksi esiintyä muusikkona, antaa luentoja tai toimia kouluttajana. Ensimmäisessä tapauksessa on selvää, että toiminta on alvitonta. Esiintyminen luennoitsijana ja kouluttaminen voivat joskus olla vaikeita erottaa toisistaan. Eron tekeminen näiden välillä on kuitenkin tärkeää, sillä siinä missä esiintyminen on alvitonta, kouluttaminen taas on alvillista. Pelkkä luento tulkitaan esiintymiseksi, mutta mikäli henkilö luennon lisäksi suorittaa kuulijoilla tehtäviä tai tilaisuus on jollain muulla tapaa enemmän opetuksellinen, se katsotaan kouluttamiseksi, eli alvilliseksi. 

Mitä jos joku muu myy esityksen puolestani?

Myös sellainen myynti, jossa joku muu kuin esiintyjä itse, kuten ohjelmatoimisto, myy esiintymisen on alvitonta. Alvittomuus tosin vaatii sen, että ohjelmatoimisto myy esityksen suoraan tilaisuuden järjestäjälle. Tässä skenaariossa ohjelmatoimisto tekee tilaisuuden järjestäjän kanssa sopimuksen esityksestä. Alvittomuus ei sen sijaan koske välitystoimintaa. Välitystoiminnassa keskeistä on se, että ohjelmatoimisto vain saattaa esiintyjän ja tilaisuuden järjestäjän yhteen, jonka jälkeen nämä kaksi solmivat sopimuksen keskenään. Palkkio välitystoiminnasta on alvillinen.  

Voinko lisätä alvin laskuun niin halutessani?  

Alvia ei voi lisätä laskuun noin vain. Esiintyjä voi kuitenkin hakeutua arvonlisäverolliseksi, vaikka hänen toimintansa olisikin lain mukaan verotonta. Tällöin esiintymispalkkiosta suoritetaan 13,5 prosentin arvonlisävero, eli niin kutsuttu alennettu verokanta. Tämä vapaaehtoinen verollisuus mahdollistaa myös ostovähennysoikeuden niistä hankinnoista, jotka liittyvät esiintyjän toimintaan. Jos esiintyjä on hakeutunut verovelvolliseksi, koskee verollisuus pelkästään esiintymiseen liittyvää palkkiota. Jos esiintyminen tallennetaan audio- tai videotallenteeksi, näihin liittyvien oikeuksien luovuttamisesta maksettava korvaus säilyy verottomana.  

Verohallinnon ohjeesta löytyy tästä hyvä esimerkki: 

Muusikko Kai on sopinut esiintymisestä konsertissa. Tilaisuuden järjestäjän kanssa on sovittu, että Kain esiintyminen myös striimataan suorana lähetyksenä. Esiintymisestä on sovittu maksettavaksi Kaille palkkio. Lisäksi striimauksesta hänelle maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvaus. Tilaisuuden järjestäjä myy myös konsertin tallennetta. Tallenne on ladattavissa järjestäjän alustalta konsertin jälkeen.

Kun esiintymispalkkion lisäksi maksetaan suoratoisto- ja taltiointitariffikorvausta siitä, että artistin konsertti voidaan lähettää suorana, on myös tämä korvaus esiintymisestä saatua korvausta. Kai ei suorita AVL 45 §:n nojalla arvonlisäveroa kummastakaan – ei palkkiosta eikä korvauksesta.

Siltä osin kuin palkkio koskee tallenteen lataamista, kyse on sähköisestä palvelusta edellyttäen, että myyntiprosessi on automatisoitu eikä tallenteen lataaminen edellytä ihmisen osallistumista. Tilaisuuden järjestäjä suorittaa yleisen verokannan mukaisen arvonlisäveron tallenteen myynnistä kotimaisille asiakkaille.

Jos pohdit toimintasi alvillisuutta, suosittelen lämpimästi, että käyt lukaisemassa Verohallinnon ohjeistuksen. Mikäli tilanne vaatii vielä lisäpähkäilyä, ota minuun yhteyttä ja katsotaan tilannettasi yhdessä! 

Lumi Ollila
Juristi Musiikintekijöillä
lumi.ollila@musiikintekijat.fi

Alv-ohjeita lisää Musiikintekijöiden neuvontasivuilla.

EU:n valiokunnalta tärkeä askel kohti oikeuden-mukaisempaa tekoälyn sääntelyä

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Valiokunta vaatii:
 
✅ Oikeudenmukaista korvausta: Oikeudenomistajien neuvotteluasemaa on vahvistettava suhteessa tekoälyjätteihin.
✅ Läpinäkyvyyttä: Tekoälymallien on ilmoitettava selkeästi, mitä teoksia niiden kouluttamiseen on käytetty.
✅ Suojaa manipulaatiolta: Oikeudenomistajia on suojeltava äänen ja identiteetin luvattomalta hyödyntämiseltä.
 
Seuraavaksi asia etenee EU-parlamentin täysistunnon käsittelyyn. 🇪🇺
 
Suomen Musiikintekijöitä Brysselissä edustaa eurooppalaisten tekijäjärjestöjen kattojärjestö European Songwriter and Composer Alliance.
 

Vuoden 2026 kansanmusiikkitekijä on Päivi Hirvonen

”Saako lauluntekijä ottaa kantaa? Mielestämme saa ja kannattaa, tässä maailman ajassa. Varsinkin, kun se tehdään lyriikan ja musiikin ehdoilla.
 
Vuoden 2026 kansanmusiikkitekijä menee rohkeasti suoraan asiaan silloin, kun asia sitä vaatii. Lyriikat eivät saarnaa, vaan haastavat kuulijan ajatuksia ja valintoja. Synkkien aiheiden keskellä on kuitenkin uskallus katsoa lähelle, saada voimaa toisesta ihmisestä, luonnosta, toivosta.
 
Viulu, jouhikko ja taidokkaat stemmat iskevät voimalla tai hellivät herkkyydellä. Musiikillisesti ollaan pelimanniperinteen ytimessä, joka sulavasti yhtyy oivaltaviin, orgaanisiin, tuoreisiin soundeihin. Keinovalikoimaan mahtuu myös sävyjä raskaasta rokista poppiin.
 
Tekijän 3. sooloalbumin vahvat tulkinnat syntyvät yhteistyössä Tero Pajusen ja Mirva Orminin sekä tuottaja Oona Kaparin kanssa, mutta niiden perustana on vahva omaääninen laulaja-lauluntekijä”, kirjoittaa Suomen Musiikintekijöiden tuomaristo valintaperusteissaan.
 
🪗 Vuoden kansanmusiikkitekijä on säveltäjä tai sanoittaja, joka on kohottanut kansanmusiikin tekemisen rimaa monipuolisella ja kunnianhimoisella työskentelyllään. Palkinnon myöntää Suomen Musiikintekijät.
 
🪗 Folklandia-risteilytapahtumassa järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa jaettiin 9.1.2026 alan merkittävimmät tunnustukset maamme kansanmusiikin, kansantanssin ja kulttuuriperinnön tekijöille ja toimijoille.