Suuruudeltaan 750 – 2 000 euron apurahat jaettiin 45 musiikintekijälle. Hakijoita oli 411 kpl.
Apurahojen saajat löytyvät sivulta klaavi.fi.
Apurahoina jaettu summa 80 450 euroa on saatu lahjoituksina seuraavilta tahoilta: Suomen Musiikintekijät ry (Kopioston kopiointikorvaukset), Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto ry ja Georg Malmsténin perikunta.
Olen optimisti – sellainen peruspositiivinen ihminen, joka uskoo, että kaikki menee lopulta hyvin, vaikka välillä näyttäisikin synkältä. Nyt optimismini on koetuksella. Olen erittäin huolissani suomalaisen musiikin tulevaisuudesta. En itse musiikista – se on monipuolisempaa ja laadukkaampaa kuin koskaan – vaan siitä, miten pärjäämme globaalissa kehityksessä, jossa isot kasvavat yhä suuremmiksi ja pienet jäävät yhä pienemmiksi.
Globaalit jätit, kuten Spotify, sekä monikansalliset levy-yhtiöt ovat viimeaikaisilla toimillaan osoittaneet, ettei Suomi ja suomalainen musiikki heitä juuri kiinnosta. Markkinamme on liian pieni. Suomesta on tullut jälleen Ruotsin alusmaa. Vuosisatoja sitten saaliina olivat villieläinten turkikset, nyt sisällöt: musiikki ja kirjallisuus.
Erityisesti indiemusiikki kärsii siitä, ettei Spotify enää tee Suomessa suomalaisia soittolistoja.
Uusi musiikki pääsee Spotifyssä esille ennen kaikkea soittolistojen kautta. Erityisesti indiemusiikki kärsii siitä, ettei Spotify enää tee Suomessa suomalaisia soittolistoja. Spotifyn maksamat minimaaliset korvaukset ovat kurittaneet musiikintekijöitä jo yli vuosikymmenen ajan – ja nyt tuli jälleen uusi isku.
Sanoman ja Warnerin yhteistyö luo kotimaisen jätin, joka vahvistaa kehitystä, jossa muu kuin valtavirtamusiikki jää pahasti jalkoihin.
Ikävä kyllä sahaamme myös itse omaa oksaamme. Sanoman ja Warnerin yhteistyö luo kotimaisen jätin, joka vahvistaa kehitystä, jossa muu kuin valtavirtamusiikki jää pahasti jalkoihin. Linnan juhlien nuorennusleikkaus on kaventanut juhlien musiikkitarjontaa. Monipuolinen ja eri aikakaudet huomioiva musiikki on jäänyt taka-alalle. Itsenäisyyspäivään hienosti sopiva ja kansainvälisesti arvostettu suomalainen kansanmusiikki loistaa poissaolollaan.
Uuden musiikin on lähes mahdotonta saada tilaa mediassa.
Uuden musiikin on lähes mahdotonta saada tilaa mediassa. Kritiikkejä – ja erityisesti konserttiarvioita – julkaistaan erittäin vähän. Edustamani musiikinlaji, lastenmusiikki, on vaiettu mediassa lähes kuoliaaksi. Ylen soittolistoille valikoituu vain häviävän pieni osa julkaistusta musiikista.
Hallituksen kulttuurileikkaukset ovat osuneet kipeästi vapaan kentän toimijoihin myös musiikin puolella. Taiteen valtionpalkintoa ei jaeta tänä vuonna leikkausten vuoksi. Palkintoa on jaettu jo 160 vuoden ajan, ja se on antanut näkyvyyttä myös niille taiteilijoille, jotka eivät muuten olisi sitä saaneet. Kaikki tämä kaventaa suomalaisen musiikin mahdollisuuksia merkittävästi.
nyt on aika toimia yhdessä suomalaisen musiikin hyväksi.
Viime viikolla vietettiin Suomalaisen musiikin päivää, ja sitä on syytä juhlia. Suomalaiset nimittäin rakastavat suomalaista musiikkia. Optimismiin kuuluu mielestäni se, ettei vain valiteta, vaan myös toimitaan. Ja nyt on aika toimia yhdessä suomalaisen musiikin hyväksi.
Mitä voimme tehdä?
Tuotetaan Spotify-soittolistat alan omasta toimesta – mukaan kaikki musiikinlajit, myös ne, joille Spotify ei ole tehnyt soittolistoja, kuten kansanmusiikki.
Omistetaan sanomalehtien kulttuurisivut taiteelle, ei ilmiöille ja julkkiksille. Laajennetaan Ylen soittolistoja.
Valtio turvaamaan musiikkialan kasvun edellytykset sekä rahoituksen että lainsäädännön keinoin.
Mikä on sinun tekosi suomalaiselle musiikille?
Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 28.4.2026 suoritetaan Suomen Musiikintekijöiden hallituksen ja Georg Malmstén -säätiön hallituksen vaalit.
Suomen Musiikintekijöiden jäsenet valitsevat äänestämällä hallituksen jäsenet. Hallitusjäsenyys on kaksivuotinen. Kausi sisältää kokouksia noin kerran kuukaudessa (poislukien heinä-elokuu) sekä kokouksien ulkopuolella työskentelyä yhdistyksen toiminnan edistämiseksi. Kokouksiin osallistumisesta ja työskentelystä maksetaan palkkio.
Georg Malmstén -säätiössä yksi säätiön pääasiallisista tehtävistä on apurahojen jakaminen ja säätiön hallituksen jäsenten tehtävänä on apurahahakemusten käsittely. Säätiössä kokouksia on neljä vuodessa ja niistä maksetaan kokouspalkkio.
Suomen Musiikintekijöiden sääntöjen mukaisesti hallitus nimittää kevätkokousta edeltävän kalenterivuoden loppuun mennessä vaalivaliokunnan puheenjohtajan, joka kutsuu valiokuntaan kolme muuta jäsentä. Vaalivaliokunnan tehtävä on ehdottaa kevätkokoukselle ehdokkaita vapautuville hallituspaikoille. Ehdotus ei sido kevätkokousta. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii Heimo Hatakka.
Lähetämme lomakkeiden täyttäneiden tiedot vaalivaliokunnalle tiedoksi päätöksentekoa varten.
Ilmoitamme keväällä kiinnostuksensa ilmoittaneille vaalivaliokunnan esityksen hallitusvaaliehdokkaiksi sekä Suomen Musiikintekijöiden hallitukseen että Georg Malmstén -säätiön hallitukseen.
Tämän jälkeen halukkailla on vielä mahdollisuus hakeutua hallitusvaaliehdokkaaksi ilmaisemalla kevätkokouksessa vaalien yhteydessä kiinnostuksensa tehtävään.
Huomioithan, että Suomen Musiikintekijöiden hallituksen jäsen ei voi hallitusjäsenyteensä aikana saada apurahaa Musiikintekijöiden rahastosta eikä Georg Malmstén -säätiöstä.
The Camille Awards on eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn (European Composer and Songwriter Alliance) elokuva- ja TV-sävellyskilpailu. Palkinnot jaetaan 22.9.2026 Wienissä.
Open callilla haetaan ehdokkaita kolmessa eri kategoriassa, joista valitaan yksi Suomen edustaja per kategoria. Lopullisen valintatyön tekee kansainvälinen tuomaristo.
Lähetä hakemukseksi viimeistään 19.1.2026 sähköpostitse osoitteeseen nina.lith@musiikintekijat.fi.
Luethan ohjeet huolella. Alla lisätietoa ja hakemusohjeet englanniksi. Huom: vain Suomen Musiikintekijöiden jäsenet voivat hakea.
Kategorioiden voittajat palkitaan taiteilija Caroline Brissetin tekemällä palkintopatsaalla. Ehdokas pääsee myös juhlatilaisuuteen Wieniin.
Send the following information
Huolehdi, että linkki on katsottavissa seuraavasti:
The link and password need to be valid during the first selection phase (26 February 2026 – 13 April 2026), and, in the case of a nomination into the second selection phase, during the second selection phase as well (23 April 2026 – 23 June 2026).
Awards by the artist Caroline Brisset © Abdel Rakoon
Previously known as Grand Scores, ECSA’s European Film Composer Awards have been renamed the Camille Awards as a tribute to Camille Saint-Saëns, the composer of the first music ever composed for a fiction film: The Assassination of the Duke of Guise in 1908.
The Camille Awards is an event dedicated to celebrate film music and its composers. Scores from different categories will be awarded during a ceremony in Vienna, Austria in the frame of the ECSA Session hosted by the Austrian Composers Association, taking place on 22 September 2026.
1. Best Original Film Score
Award presented for one film score in the respective two years.
2. Best Original Music for a Drama Series
Award presented for one score for a drama series screened in the respective two years.
3. Best Original Score for a Feature Documentary
Award presented for music written directly for a feature documentary in the respective two years.
a. Only the principal credited composer(s) responsible for the conception and execution of the work as a whole shall be eligible for a Camille Award.
b. Only original scores made specifically for the production are eligible.
c. An original score is a substantial body of original music.
a. An audible and significant rendition of the music must be used in the body of the film. It is the film/TV series version of the music that will be considered.
d. Scores will qualify as eligible if the motion picture or TV series for which the score was composed has had its European premiere screening between 1 January 2024 and 31 December 2025. This edition of the Camille Awards thus covers a period of two years as there was no ceremony organised in 2025.
e. Unless noted otherwise, scores for motion pictures will be eligible if they are used in a feature-length fiction film of 70 minutes or more that had its European premiere in a commercial cinema theatre or on online public streaming platforms.
f. If not in English, the films and series (pilot or first episodes) for which the scores have been written, must be submitted with English subtitles.
g. The submissions by the different organisations should be scores composed by a composer coming from their own countries – regardless of the origin of the production.
h. The production companies will need to provide a link with a password or information on where to access the films, documentaries and series (pilot episodes) from which the scores have been written. The links must be accessible within the timeframes of the first selection phase (26 February 2026 – 13 April 2026), and, in the case of a nomination, in the second selection phase too (23 April 2026 – 23 June 2026).
ECSA
The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) represents over 30,000 professional composers and songwriters in 27 European countries. With more than 55-member organisations across Europe, the Alliance speaks for the interests of music creators of art and classical music (contemporary), film and audiovisual music, as well as popular music.
The main objective of the Alliance is to defend and promote the rights of authors of music at the national, European and international levels by any legal means. It advocates for equitable commercial conditions for composers and songwriters and strives to improve social and economic development of music creation in Europe.
ECSA was initiated in 2006 in Vienna within the framework of the Mozartjahr. It was established as an alliance in March 2007 in Madrid with the purpose of becoming the central organisation representing the interests of all music creators in Europe, giving every composer and songwriter a European voice.
FFACE Committee
The Film and Audio-Visual Music Committee (FFACE) is the committee of ECSA dealing specifically with issues affecting composers of film, advertising and other audio-visual music. The committee aims to assert and maintain the specificity of the profession, reinforce the dialogue with producers, editors and broadcasters and facilitate exchanges and mobility of professionals.
Kiitosperusteluissa Musiikintekijöiden hallitus kiittää Mika Rothia erityisesti siitä, että hän seuraa erittäin tarkasti ja innostuneesti kotimaista musiikkikenttää ja kirjoittaa ahkerasti arvioita uusista julkaisuista sivustolleen.
”Monelle lauluntekijälle juuri Mika Rothin arvio on tärkeä ensimmäinen julkaistu kirjallinen arvio äänitteestä. Rothin työ innostaa ja kannustaa tekemään uutta musiikkia”, perusteluissa todetaan.
”Desibeli.net perustettiin vuonna 2001 ja alusta asti lehden painopisteenä on ollut musiikki, joka ei pääse riittävästi esiin perinteisessä mediassa, korostaen kotimaisia musiikintekijöitä. Musiikki on tärkeää, sillä voidaan muuttaa maailmaa, vaikka sitten yksi riffi ja melodia kerrallaan. Tämä kunnianmaininta on arvokas tunnustus työllemme kotimaisen musiikkikentän monimuotoisuuden esille tuomisessa. Erityisen hienoa on sen saaminen itse musiikintekijöiltä, kiitos”, Mika Roth sanoo.
Roll FM -radiokanavaa puolestaan kiitetään siitä, että se toimii täysin soittolistavapaasti, soittaen monipuolisesti ja genrerajoja ylittäen kotimaistakin musiikkia.
”Kanava mahdollistaa radiosoiton suurelle joukolle indieartisteja, joilla ei ole asiaa perinteisten kaupallisten toimijoiden ääniaalloille”, Musiikintekijöiden hallitus toteaa.
”Suuri kiitos Suomen Musiikintekijöille tästä arvokkaasta kunniamaininnasta – olemme aidosti liikuttuneita. Roll FM on 10 vuoden ajan ollut olemassa vain yhden asian takia: musiikin, ja siksi tämä tunnustus suoraan tekijöiltä itseltään tuntuu kaikkein tärkeimmältä. Se muistuttaa, miksi tätä kanavaa joka päivä tehdään”, kiittää Ari Rajala Roll FM:stä.
Kunniamaininnat myönnettiin 9.12.2025 yhdistyksen pikkujoulujuhlassa.
Pro Musiikintekijät -kunniamaininta jaetaan vuosittain henkilölle tai taholle, joka on edistänyt suomalaisen kevyen musiikin asemaa. Kunniamaininta ei sisällä rahallista arvoa.
Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.
2025 Mika Roth (Desibeli.net) ja Roll FM -radiokanava
2024 Musamimmien päivä -tapahtuman työryhmä
2023 Pikku Kakkonen
2022 Savoy-teatteri
2021 Lastenmusiikki ry
2020 Jyrki Laiho, Validi Karkia -klubi ja Kaisa Rönkkö, Music Finland
2019 Ylen radiotoimittajat Susanna Vainiola, Marko Maunuksela, Tuuli Saksala, Teppo Vapaus ja Miikka Koivisto
2018 UMO Jazz Orchestra, taiteellinen tiimi
2017 Sirpa Lahti, Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus
2016 Koko Jazz Club
2015 Risto Hemmi ja Finnvox Studiot
2014 Musiikkiteatteri Kapsäkki
2013 Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan työryhmä
2012 Paavo Arhinmäki
2011 Tarja Närhi
2010 Pirkko Kotirinta
2009 Otto Donner
2008 Martti Heikkinen
2007 Jake Nyman
2006 Vantaan Viihdeorkesteri
2005 Jukka Liedes
2004 Lahden Kaupunginteatteri
2003 Suomen Tulli
2002 Radio SuomiPop
2001 Ilosaarirock (Joensuun Popmuusikot ry)
2000 Jukka Haavisto
1999 Jussi Raittinen
1998 Uusi Iloinen Teatteri
1997 Atte Blom
1996 Maarit Niiniluoto
1995 Olli Metsänen
1994 UMO
1993 Juhani Merimaa
1992 Pekka Gronow
1991 Ilpo Hakasalo
Uudistusten myötä jäsenet voivat jatkossa hyödyntää yhdistyksen oman juristin tarjoamaa neuvontapalvelua. Lisäksi tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea, ja etäosallistumismahdollisuuksia lisätään. Jäsenille tarjotaan jatkossa myös työhyvinvointipalveluja ja entistä enemmän työkaluja oman osaamisen kehittämiseen. Muutosten toteuttamiseksi toimiston henkilökunnan tehtäviä ja vastuualueita on määritelty uudelleen.
Yhteisöpäällikkönä toiminut Lumi Ollila aloittaa uudessa tehtävässään Musiikintekijöissä juristina. Lumi on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, ja hän on jo useamman vuoden ajan antanut musiikintekijöille neuvontaa toiminnanjohtaja Aku Toivosen tukena. Hän on myös itse musiikintekijä ja artisti, joten sopimusasiat, pohdinnat työn hinnoittelusta ja muut arjen käytännöt ovat hänelle tuttuja myös tekijän näkökulmasta.
“Olen todella innoissani siitä, että saan tulevaisuudessa keskittyä täysin neuvontaan. On hienoa, että voimme tarjota tällaista palvelua musiikintekijöille. Toivon, että tekijät löytävät neuvontapalvelumme äärelle ja käyttävät sitä rohkeasti. Monimutkaisten tai hankalilta tuntuvien sopimusasioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin – käydään niitä läpi yhdessä.”
Yhdistyksen koordinaattorina toiminut Jojo von Hertzen aloittaa vuoden alussa yhteisöpäällikkönä. Hän vastaa jatkossakin tapahtumista, jäsenpalveluista ja -eduista sekä tekee yhdistyksen viestintää erityisesti sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän huolehtii yhdenvertaisuusasioista ja niiden kehittämisestä yhdistyksen toiminnassa.
“On mahtavaa päästä kehittämään yhteisöämme entistä eläväisemmäksi ja saavutettavammaksi! Yhdistyksen tavoitteena on, että jatkossa tapahtumia järjestetään enemmän muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi pyrimme järjestämään tapahtumia myös etänä tai hybridinä, jolloin useammalla on mahdollisuus osallistua.”
Pitkään yhdistyksessä toiminut talouspäällikkö ja sihteeri Sari Maunula siirtyy huhtikuussa 2026 osittain eläkkeelle, mutta jatkaa työtään osa-aikaisesti. Sari huolehtii edelleen jäsenmaksuista, matkakorvauksista ja palkkioiden maksamisesta sekä Villa Vikanin varauksista. Lisäksi hän toimii jatkossakin Georg Malmstén -säätiön koordinaattorina ja sihteerinä.
“On ilo jatkaa osana tätä yhteisöä ja pitää huolta siitä, että talousasiat sujuvat. Suomen Musiikintekijät on ollut minulle pitkään kuin toinen perhe.”
Viestintäpäällikkö Nina Lith toimii jatkossa viestintä- ja järjestöpäällikkönä. Nina vastaa edelleen viestinnän johtamisesta ja lisäksi muun muassa yhdistyksen henkilöstöasioista. Hän toimii jatkossa myös yhdistyksen hallituksen sihteerinä.
“Olen innoissani siitä, että saan kehittää yhdistyksen sisäistä toimintaa ja henkilöstön työhyvinvointia samalla, kun viestintä pysyy vahvasti sydämenasiana”.
Yhdistyksen toiminnanjohtajana jatkaa tuttuun tapaan Aku Toivonen, joka vastaa edelleen Suomen Musiikintekijöiden toiminnasta ja taloudesta.
“On hienoa nähdä, miten organisaatiomme kasvaa ja uudistuu. Meillä on loistava tiimi ja yhteinen tavoite: tukea musiikintekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla.”
Kuvassa vasemmalta Jojo von Hertzen, Lumi Ollila, Sari Maunula, Aku Toivonen ja Nina Lith.
Teoston kulttuurisäätiön vuoden 2025 tuet on myönnetty. Musiikin luoville tekijöille suunnatussa apurahahaussa jaettiin 560 000 euroa. Alan hankkeita rahoitettiin yhteensä 133 000 eurolla. Päätökset tuista teki Teoston kulttuurisäätiön hallitus kokouksessaan 26.11.2025.
Tukea myönnettiin 31 hakijalle, joista kolmetoista sai 32000 ja kahdeksantoista 8000 euron suuruisen apurahan. Hanketukea sai tänä vuonna yhteensä kolme hakijaa.
Löydät Teoston kulttuurisäätiön myöntämät apurahat tekijöille ja tuet hankkeille Teoston kulttuurisäätiön sivuilta.
Ensimmäisen toimintavuotensa 2024 aikana säätiö tuki kotimaisen musiikin tekijöitä ja rahoitti alan hankkeita yhteensä 508 000 eurolla. Säätiö vastaanotti yhteensä 1601 hakemusta ja tukea sai yhteensä 68 säveltäjää, musiikin tekijää tai yhteisöä. 100 000 euroa käytettiin alan rakenteita vahvistavaan tukitoimintaan, jolla säätiö tähtää musiikin tekijöiden ja teosten esillepääsyyn.
Viimeaikaiset uutiset kolmen major-levy-yhtiön – Universalin, Warnerin ja Sonyn – tekoäly-yhtiöiden kanssa tekemistä sopimuksista ovat sinänsä hyviä askeleita eteenpäin tekijänoikeuden kunnioittamiseksi, mutta musiikintekijöiden asema jää epäselväksi.
ECSA kehottaa Universalia, Warneria ja Sonya varmistamaan, että lisenssisopimuksissa vallitsee tasapaino musiikintekijöiden oikeuksien ja master-oikeuksien välillä, ja vetoaa niihin lisensiointiehtojen avoimuuden varmistamiseksi.
ECSA kehottaa myös eurooppalaisia päätöksentekijöitä ja kilpailuviranomaisia harkitsemaan näiden sopimusten kilpailullista ulottuvuutta ja niiden seurauksia eurooppalaisille musiikkimarkkinoille ja kulttuuriselle moninaisuudelle.
Lue alta lisää englanniksi.
Lastenmusiikin oma juhlapäivä järjestettiin tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Juhlat vietettiin Pohjankartanolla vuoden 2026 Lastenmusiikkipääkaupunki Oulussa. Lastenmusiikkipäivän yhteistyökumppaneina toimivat Taiteen edistämiskeskus – Taike, Suomen Musiikintekijät, Varhaisiän Musiikinopettajat VaMo ry, Muusikkojen liitto, Konserttikeskus, Suomen musiikkikasvatusseura FiSME ry, Oulun kaupunki, Lastenkulttuurikeskus Kotilo, Suzukikoulu Oktaavia, Oulun Lastenmusiikki ry sekä Taiteen taimet ja kulttuurituutorit -hanke.
Päivän ohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun juhlakonsertit paikalliselle lapsiyleisölle soivat Pohjankartanon salissa. Konserteissa kuultiin oululaista lastenmusiikkia laajalla skaalalla. Esiintymässä olivat Oulun Lastenmusiikki ry:n oma bändi Onnikka vieraanaan Pikku Kakkosestakin tuttu Satu Sopanen, Suzukikoulu Oktaavia sekä Myllyojan koulun 3C ja 5C & Tuiran koulun 6B:n musiikkiluokkalaisten muodostama kuoro.
Konserttiin osallistui paikan päällä satoja lapsia ja sitä oli mahdollista seurata myös livestriimin kautta. Konsertin tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.
Iltapäivän lastenmusiikkiseminaarissa aiheena oli ”Musiikkia mukaan kasvatustyöhön! Esimerkkejä matalan kynnyksen musiikkitoiminnasta varhaiskasvatus- ja koulumaailmassa”. Puhumassa olivat Taiteen taimet ja kulttuurituutorit hankkeen Paula Puumalainen ja 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän Soivan Siilin Markus Lampela ja Kyösti Salmijärvi. Seminaari livestriimattiin ja sen tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.
Päivä huipentui Jellonagaalaan, jossa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä, esittäjiä, tekoja ja elämäntyötä. Tänä vuonna ehdotuksia kategorioihin tuli ennätyspaljon ja yhdistyksen ulkopuolisilla raadeilla oli suuri, mutta iloinen urakka. Lisätietoa raatien perusteluista ja valinnoista julkaisemme lähiaikoina sosiaalisen median kanavissamme.
Vuoden 2027 lastenmusiikkipääkaupungiksi valittiin Kangasala, jossa juhlimme lastenmusiikkipäivää 20.11.2026.
Elämäntyöpalkinnot:
Soiva Siili
Riitta Korpela
Vuoden lastenmusiikkiteko:
Oulun Lastenmusiikki ry
Vuoden tulokas:
Äxyt Zeeprat
Vuoden artisti tai yhtye:
Päistikka
Vuoden lastenlevy:
Mimmit: Puhuri, pakkasen poika
Vuoden lastenmusiikintekijä:
Pekka Nättinen
Vuoden lastenlaulu:
Funky Monkey Club: Suihkiva susi (säv. Ape Anttila ja Paula Anttila, san. Paula Anttila, sov. Ape Anttila)
Lisätietoja antaa:
Maiju Kopra (puheenjohtaja), Lastenmusiikki ry
lastenmusiikkiyhdistys@gmail.com
Hiski Pajuniemi (varapuheenjohtaja), Lastenmusiikki ry
0407648734
www.lastenmusiikki.fi
Lisätietoja yhdistyksestä:
Lastenmusiikkiyhdistys on vuonna 2018 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisen lastenmusiikin ja sen tekijöiden asemaa Suomessa. Lastenmusiikki yhdistys hallinnoi Lastenmusiikkipäivää, joka järjestetään vuosittain yhteistyökumppaneiden kanssa.
Palkintoperustelut
MARISKAn monivaiheinen ura laulunkirjoittajana ulottuu räpistä ja punkista pop- ja iskelmäsanoituksiin lukuisille kotimaisille artisteille, ja hänet tunnetaan oman laajan tuotantonsa ohella erityisesti sanoituksistaan Jenni Vartiaiselle ja Anna Puulle. Hän on uransa aikana laajentanut genrerajoja poikkeuksellisen rohkeasti – kulkenut räpistä ja vaihtoehtoisesta ilmaisusta valtavirran popiin ja moderniin iskelmään ja tuonut näihin omaleimaisen, runollisen ja vahvan äänen.
Hänen tunnetuimpia sanoituksiaan ovat Missä muruseni on, Minä sinua vaan, Mestaripiirros sekä C’est la vie.
Mariskalle on myönnetty ansioistaan laulunkirjoittajana Juha Vainio -sanoittajapalkinto (2024) sekä Iskelmä-Finlandia-palkinto (2024).
KOMIAT-YHTYE on saavuttanut huomattavan laajaa menestystä sekä uusia yleisöjä lauluillaan niin radiossa kuin keikkalavoilla. Laulut viihdyttävät ja koskettavat alati laajenevaa kuulijakuntaa tavalla, jota voidaan pitää ajassamme poikkeuksellisena ilmiönä.
Vuoden 2025 jättimenestys Kaihosielu (Pepe Johansson/Sampo Haapaniemi/Joni Rahkola) on osoitus kotimaisen iskelmämusiikin ajattomasta merkityksellisyydestä ja elinvoimaisuudesta yli genrerajojen.
Muita yhtyeen viimeaikaisia menestyskappaleita ovat Minähän vien (Esa Nieminen/Sinikka Svärd) ja Yksi rakkaustarina (Anne Mattila).
Kullervo Linna -palkinto
Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.
Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Kullervo Linna -palkinnon saajat on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000 euroa per palkittava.
Palkitut kautta aikain
