Kulttuurilla on keskeinen rooli koko Suomen elinvoiman, kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijana.

Suomalainen kulttuuri tekee meistä meidät ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta niin hyvinä kuin haastavina aikoina. Lisäksi luovien alojen kasvu vauhdittaa talouden uudistumista, luo uusia työpaikkoja ja lisää vientiä.   Musiikki rikastuttaa koko maata – niin suuria kuin pieniäkin paikkakuntia, niin lapsia kuin varttuneempiakin.

Kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon kansantaloudelle, taiteen ja kulttuurin lukemattomista muista hyödyistä puhumattakaan. Suomalaiseen kulttuuriin panostaminen on myös suomalaisuuden tulevaisuuteen panostamista. Samalla on syytä uudistaa myös alaa koskevaa sääntelyä eteenpäin katsovalla, musiikin tulevaisuuden ja taiteen vapauden turvaavalla otteella. Näin varmistetaan, että suomalainen musiikki soi meillä ja maailmalla myös jatkossa.

1. Turvataan suomalaisen musiikin rahoitus ja rakenteet

Musiikkiala on monella tapaa murroksessa. Kuuntelu, päätösvalta ja rahavirrat keskittyvät globaalien digijättien alustoille, mikä lisää epävarmuutta ja uhkaa heikentää musiikin monimuotoisuutta sekä taiteen vapautta. Suomen onkin tartuttava toimeen suomalaisen musiikin ja sen tekijöiden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan talouden kasvustrategia linjaavat keinot suomalaisen kulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi. Keskeistä on vahvistaa taiteen ja kulttuurin rahoituspohjaa, tekijöiden ansainnan ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia sekä suomalaisten tekijöiden mahdollisuuksia saada teoksensa esille.

Esitämme, että

• Vahvistetaan luovien alojen rahoitusta ja kasvutoimia kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti, kuten lisäämällä taiteen ja kulttuurin rahoituksen ennakoitavuutta monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Laaditaan pitkän aikavälin ohjelma kulttuuribudjetin nostamiseksi yhteen prosenttiin valtion budjetista.
• Edistetään kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa monialaisesti eri hallinnonaloilla, kuten työ- ja elinkeinoministeriössä, liikenne- ja viestintäministeriössä sekä ulkoministeriössä.
• Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva järjestelmä EU-lainsäädännön mukaiseksi ja muiden EU-maiden järjestelmiä vastaavaksi.
• Kehitetään vakiintuneiden ja valtionosuuksia saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan vetureina. Vahvistetaan niiden yhteistyötä taiteilijoiden, freelancerien ja yritysten kanssa suunnaten panoksia erityisesti tämän päivän kotimaiseen musiikkiin.

2. Luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen

Luovat alat tarjoavat loistavan mahdollisuuden kohentaa Suomen talouden tilaa. OECD:n mukaan luovien alojen kasvu ylittää useimpien muiden toimialojen kasvuluvut selvästi. Suomella on kuitenkin vielä kirittävää: esimerkiksi Ruotsissa luovien alojen yritysten liikevaihto on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Luovan talouden kasvustrategian tavoitteena on, että luovat alat ovat yksi keskeisimmistä kasvua ja hyvinvointia luovista toimialoista. Tekijänoikeudet ovat aineetonta pääomaa, joka skaalautuu rajattomasti digimaailmassa. Tämä potentiaali kannattaa Suomessakin lunastaa nostamalla luovat alat elinkeinopolitiikan keskiöön. Tällä hetkellä kasvua jarruttaa kyvyttömyys huomioida luovien alojen erityispiirteitä ja investoida aineettomaan arvoon. Luovien alojen rahoitusta ja kehitystoimenpiteitä tuleekin suunnata konkreettiseen, arvoa tuottavaan toimintaan.

Esitämme, että

• Jatketaan luovan talouden kasvustrategian määrätietoista toimeenpanoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tunnistetaan musiikin ja muiden sisältövetoisten alojen erityispiirteet, kuten tekijänoikeuksien kautta tapahtuva arvonmuodostus.
• Helpotetaan luovan alan yritysten rahoituspolkuja uudistamalla yritystukien kriteereitä ja niiden tulkintaa yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Laaditaan uusia rahoitusratkaisuja, joissa huomioidaan aineettoman pääoman arvottaminen, yksinyrittäjyys ja verkostomaiset työskentelytavat.
• Kehitetään luovien sisältöjen liiketoiminnasta suomalainen kärkihanke, joka vauhdittaa niin julkisia kuin yksityisiä investointeja luovien sisältöjen kehittelyyn, tuotantoon, vientiin ja markkinointiin.
• Kasvatetaan luovien alojen roolia osana maakuvaa lanseeraamalla kulttuuriviennin edistämisohjelma ja ottamalla luovat alat Team Finland -vientityön kärkitavoitteeksi.
• Vahvistetaan kotimaista kysyntää ja yritysten toimintaedellytyksiä palauttamalla kulttuurituotteiden arvonlisävero 10 prosenttiin.
• Helpotetaan luovien alojen yritysten kasvua uudistamalla tekijänoikeustulojen verotus samantyyppiseksi kuin länsinaapurissamme Ruotsissa. Tällöin tekijä voi valita, haluaako hän tekijänoikeustulot ansiotulona vai elinkeinotoiminnan tulona yritykselle, jolloin niitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen ja työllistämiseen.

3. Varmistetaan tekijöiden oikeuksien toteutuminen tekoälyn aikakaudella

Musiikki tuottaa merkittäviä aineettomia hyötyjä sekä taloudellista arvoa laajalle joukolle toimijoita. Teknologian nopea kehitys kuitenkin haastaa sääntelyn ajantasaisuuden, jolloin kulttuurin tekijöiden asema heikkenee suhteessa heidän työstään hyötyviin yrityksiin. Erityisesti tekoälypohjaisissa palveluissa luovia teoksia hyödynnetään usein ilman lupaa tai korvauksia, tekijänoikeussääntelyn vastaisesti. Tämä uhkaa koko luovan alan kestävyyttä ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaa. Siksi on välttämätöntä turvata luovien sisältöjen tekijöille reilut ja selkeät pelisäännöt digitaalisessa toimintaympäristössä.

Peruslinja on selvä: teoksen käyttö edellyttää tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta. Tämä oikeus toteutuu vain, jos sääntely on ajantasaista ja valvonta tehokasta. Iso osa sääntelystä tehdään EU-tasolla, mutta Suomella on vastuu varmistaa sen tehokas toimeenpano ja valvonta. Julkishallinnolle on taattava riittävät resurssit ja osaaminen, jotta Suomi voi olla edelläkävijä EU-vaikuttamisessa, viranomaisyhteistyössä ja kansallisessa sääntelyssä. Muuten jäämme jälkeen keskellä nopeaa teknologista kehitystä.

Esitämme, että

• Puolustetaan vahvaa tekijänoikeussuojaa ja tekijöiden oikeuksien toteutumista sekä EU-tasolla että kotimaassa – myös tekoälyn kohdalla. Valvotaan sääntelyn toteutumista tehokkaasti. Varmistetaan sääntelyn kehittämiselle ja valvonnalle riittävät resurssit.
• Varmistetaan tiedonsaanti ja riittävät tutkintakeinot tekijänoikeusrikollisuuden torjunnassa. Nostetaan tekijänoikeusrikkomusten rangaistusmaksimi muiden pohjoismaiden tasolle.
• Velvoitetaan sisällönjakopalveluita mittaamaan ja lisäämään monimuotoisuutta sekä monipuolistamaan sisältövalikoimaansa myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin.

4. Myös luovan työn tekijöille oikeus sosiaaliturvaan

Hyvinvointivaltion turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia ammatin harjoittamisen tavasta riippumatta. Keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jossa moni jää väliinputoajaksi. Taiteen ja luovan työn tekijät luokitellaan herkästi yrittäjiksi, mikä käytännössä estää joidenkin etuuksien saamisen kokonaan. Jopa pelkkä ansaintamahdollisuuksien etsiminen tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen saattaa johtaa työttömyysturvan epäämiseen kokonaan. Tällaiset kannustinloukut on poistettava, jotta aktiivisuus on aina kannattavaa.

Sosiaaliturvan kriteereitä on päivitettävä siten, että turvaverkko kannattelee muitakin kuin kokopäiväisen palkkatyön tekijöitä – myös niitä suomalaisia, joiden tulot kertyvät useista eri lähteistä tai ovat muutoin vaikeasti ennakoitavia ja epäsäännöllisiä. Jatkossa heitä tulee olemaan entistä enemmän myös muualla kuin luovilla aloilla.

Esitämme, että

• Taataan myös pienyrittäjille ja itsensä työllistäjille yhdenvertainen mahdollisuus työttömyys- ja eläketurvaan poistamalla turvan piiriin pääsemisen esteitä. Tarkennetaan esimerkiksi vaihtelevan ansainnan ja pienyrittäjyyden heikosti huomioivia tukikriteereitä.
• Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää niin, että vähintään pieni- ja keskituloisten yrittäjien YEL-maksut perustuisivat todellisiin tuloihin laskennallisen työtulon sijaan.
• Tehdään kaikesta työstä kannattavaa varmistamalla, ettei oma aktiivisuus aiheuta sosiaaliturvan menettämistä. Sivutoimista yrittäjyyttä vaikeuttavat kannustinloukut on poistettava ja suojaosat palautettava.
• Varmistetaan, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset perustuvat tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä ja tuloista – myös tilanteessa, jossa tulot kertyvät useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti. Henkilön omaan ilmoitukseen tulee lähtökohtaisesti luottaa. Tämä pätee niin YEL-maksujen määrittämiseen kuin työssäoloehdon kertymisen tulkintaan.
• Huomioidaan apurahat ja tekijänoikeustulot sosiaaliturvaa kehitettäessä. Varmistetaan näiden tulomuotojen yhdenvertainen kohtelu suhteessa muihin tulomuotoihin.

Kaipaatko lisätietoja? Kysy meiltä:

• Iiris Suomela, musiikin luovan alkutuotannon edunvalvonnan päällikkö, puh. 050 514 4778, iiris.suomela@teosto.fi
• Vappu Aura, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teosto, puh. 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi
• Vappu Verronen, toiminnanjohtaja, Suomen Säveltäjät, puh. 040 500 5905, vappu.verronen@composers.fi
• Pauliina Lerche, puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät, puh. 040 736 3529, pauliina.lerche@musiikintekijat.fi
• Jari Muikku, toiminnanjohtaja, Suomen Musiikkikustantajat, puh. 040 719 7480, jari.muikku@musiikkikustantajat.fi