Suomen jazzalan merkittävimmät tunnustukset jaettiin Tampereella – Jazzliiton Yrjö-palkinto laulaja Aili Ikoselle

Suomen jazzalan merkittävimmät tunnustukset jaettiin Tampereella – Jazzliiton Yrjö-palkinto laulaja Aili Ikoselle

Jazzliiton Yrjö-palkintoa on jaettu vuodesta 1967 lähtien ansioituneelle suomalaiselle jazzmuusikolle. Tänä vuonna palkinnon sai laulaja Aili Ikonen. Edellisvuosina palkinto on myönnetty basisti Antti Lötjöselle (2024), saksofonisti Linda Fredrikssonille (2023) ja trumpetisti Jukka Eskolalle (2022).
– Ikonen on omaleimainen laulaja-lauluntekijä sekä herkkä ja taiturimainen tulkitsija, jonka ilmaisullinen skaala lähtee jazzista mutta murtautuu rohkeasti genrerajojen ulkopuolelle, kuvailee Jazzliiton hallituksesta koostuvan palkintoraadin jäsen Jari Perkiömäki tunnustuksen perusteita.
– Jo nuorena tulokkaana Ikonen valloitti kuulijansa musikaalisilla ja taiturimaisilla scat-improvisaatioilla, jollaisia Suomessa ei ollut totuttu kuulemaan, Perkiömäki jatkaa.

Aili Ikonen tunnetaan sädehtivästä laulustaan ja koskettavista sävellyksistään. Jazzlaulaja ja lauluntekijä on julkaissut viisi soololevyä, joista viimeisimmän, Valo (2024), Oulu Sinfonian ja jazztrion kanssa. Ikosen ura sisältää yhteistyötä Jukka Perkon ja Herdin kaltaisten jazzartistien kanssa, lukuisia big band -produktioita sekä Ella Fitzgerald -tulkintoja. Ikonen esiintyy pitkäaikaisen sekstettinsä kanssa, ja häntä on kuultu niin UMO Helsinki Jazz Orchestran, Norrbotten Big Bandin ja Sinfonia Lahden kuin Linnan juhlienkin solistina. Oman soolotuotantonsa lisäksi Ikonen säveltää ja sanoittaa säännöllisesti muun muassa Rajaton-lauluyhtyeelle, jonka jäsen hän on ollut vuodesta 2018. Vuonna 2021 julkaistiin laulukirja Aili Ikonen Songbook – Nuori vapaa nainen.

Palkinnonjakotilaisuuden jälkeen Yrjö-palkittu esiintyi luottomuusikoidensa pianisti Tuomas J. Turusen, kontrabasisti Mikko Pellisen sekä rumpali Mikko Arlinin kanssa. Muusikot kuuluvat jo 13 vuotta toiminnassa olleeseen sekstettiin, jonka kanssa Ikonen on levyttänyt kaikki viisi sooloalbumiaan. Ikonen levyttää ja julkaisee yhtyeen kanssa myös uuden EP:n keväällä 2026.

Palkintopuheessaan Ikonen korosti muun muassa jazzin ilmaisun vapautta: – Työssäni liikun paljon eri genrejen välissä, mutta sydämeni sykkii aina jazzille ja ilmaisun vapaudelle, jonka koen olevan jazzmusiikin ydintä. Palkinto tuntuu myös poikkeuksellisen merkitykselliseltä vastaanottaa ajassa, jossa taiteen merkitystä tuntuu olevan kovin helppo vähätellä. Suurkiitos!

Yrjö-teoksena kuvataiteilija Inka Bellin Origo 11

Yrjö-palkinto on vuosittain vaihtuvan taiteilijan teos. Tänä vuonna taideteos on kuvataiteilija Inka Bellin Origo 11 (serigrafia ja laserkaiverrus paperille, 2024). – Valitsin tämän teoksen, koska näin siinä paljon yhtäläisyyksiä palkinnonsaajan tuotantoon. Ikosen ilmaisu näyttäytyy minulle yhdistelmänä herkkyyttä ja voimaa, rytmiä ja kerroksellisuutta sekä äänen kirkkautta. Ikosen äänenkäytössä tunnistan samanlaista hienovaraista muuttujien kanssa leikittelyä kuin omassa työskentelytavassani, jossa yhdistelen paperia ja erilaisia taidegrafiikkaan pohjautuvia tekniikoita, taustoittaa Bell.

Inka Bell on helsinkiläinen kuvataiteilija, joka on hiljattain esittänyt teoksiaan mm. Nykytaiteen museo Kiasmassa ja Espoon modernin taiteen museo EMMAssa. Bellille myönnettiin William Thuring -pääpalkinto vuonna 2024, ja hänen teoksiaan sisältyy useisiin merkittäviin suomalaisiin julkisiin taidekokoelmiin sekä kansainvälisiin kokoelmiin, kuten Euroopan parlamentin nykytaiteen kokoelmaan.

Andania-elämäntyöpalkinto Korppoo Jazz ry:n pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Bosse Mellbergille

Jazzliitto on myöntänyt vuodesta 1988 lähtien harkinnanvaraista Andania-palkintoa pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen jazzin hyväksi. Tänä vuonna tunnustuksen sai Korppoo Jazz ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja Bosse Mellberg, jonka kaudella ammattimainen kotimainen jazzmusiikki on noussut Korpo Sea Jazzin ohjelmistopolitiikan keskiöön. – Bosse Mellberg on upea esimerkki siitä, miten jazzin ympärille voi rakentaa yhteisön, jossa laatu ja läsnäolo kulkevat käsi kädessä. Korpo Sea Jazzin vetäjänä hän on tehnyt festivaalista poikkeuksellisen muusikkolähtöisen tapahtuman, jossa taiteellinen kunnianhimo ja inhimillinen ilmapiiri täydentävät toisiaan. Lisäksi Bosse on ollut keskeinen voima Saaristomeren alueen jazzelämän elinvoiman vahvistamisessa sekä Archipelago Sea Jazz -kokonaisuuden ja Åland Sea Jazzin perustamisessa, kuvailee Jazzliiton hallituksesta koostuva palkintoraati.

Jazzliiton Taimi-palkinto rumpali Veikka Kajamiehelle

Jazzliiton vuotuinen Taimi-palkinto myönnetään nuorelle muusikolle, joka kehittää intohimoisesti omaa musiikillista ilmaisuaan. Palkinnolla Jazzliitto kannustaa nuoria oman äänen rohkeaan etsimiseen ja esille tuomiseen. Palkintoon kuuluu esiintymismahdollisuus kolmella kotimaisella jazzfestivaalilla, jotka tällä kertaa ovat Porvoo Jazz Festival, Salo Jazz Festival sekä Jazzliiton Jazz-Espa-festivaali. Järjestyksessään kolmas Taimi-palkinto myönnettiin rumpali Veikka Kajamiehelle.
– Kajamies hämmästytti jazzin ammattipiirejä jo varhaisessa teini-iässä ammattitaitoisella ja rohkealla soitollaan eri yhteyksissä. Sittemmin hänestä on, edelleen nuoresta iästään huolimatta, tullut keskeinen tekijä Turun jatkuvasti vilkastuvassa jazzelämässä. Kajamiehen vahva osaaminen ja rohkea ilmaisu antavat hyvät eväät rakentaa upeaa uraa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti, kertaa Jazzliiton hallituksesta koostuva raati palkintoon johtaneita perusteita.

Ylen Varjo-Yrjö Tampere Jazz Happeningin taiteelliselle johtajalle ja tuottajalle Juhamatti Kauppiselle

Yleisradion Jazzradion myöntämän Varjo-Yrjö-tunnustuksen jazzkulttuurin edistämisestä sai Tampere Jazz Happening -festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja ja tuottaja Juhamatti Kauppinen. Kauppisen näkemyksellinen ja tinkimätön ohjelmasuunnittelu huomioitiin vuonna 2017 Europe Jazz Networkin “Adventurous Programming” -palkinnolla. Kauppinen on vastannut Tampere Jazz Happeningin ohjelmistosta vuodesta 2002 lähtien ja jää eläkkeelle käynnissä olevien festivaalien jälkeen.

Tunnustukset jaettiin Tampereella Paja Kongressissa 31.10.2025. Tilaisuus ja Aili Ikosen konsertti olivat osa Suomen Jazzliiton Valtakunnallisten Jazzpäivien ja Tampere Jazz Happeningin ohjelmistoa.

Aili Ikosen kotisivut: https://ailiikonen.com/
Inka Bellin kotisivut: https://inkabell.fi/

Suomen Jazzliiton kotisivut: https://jazzliitto.fi/

Suomen Jazzliitto ry on suomalainen jazzmusiikin ja -kulttuurin etujärjestö. Se toimii alan asiantuntijaorganisaationa ja aktiivisena tuotantotahona valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Jazzliitto lisää jazzmusiikin näkyvyyttä yhteiskunnassa ja tuottaa tietoa suomalaisesta jazzalasta. Jazzliiton toiminta perustuu kotimaisen jazzkentän toimijat kokoavaan edustuksellisuuteen. Jazzliitolla on 47 jäsenyhteisöä.

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 toisen hakukierroksen apurahat jaettu

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2025 toinen apurahakierros on nyt käsitelty ja saajat on valittu. Viime kierroksen jälkeen muutimme hakuohjetta niin, että hakija voi hakea vain yhdestä apurahaluokasta kerrallaan. Se vähensi hakemusten määrää, mutta teki prosessista huomattavasti selkeämmän. Koska hakuohjeet voivat muuttua kierroksittain, en voi liikaa korostaa sitä, että ohjeet kannattaa aina lukea huolellisesti ennen hakemuksen lähettämistä. Tälläkin kierroksella tuli valitettavan paljon virheellisiä hakemuksia, jotka jäivät pois käsittelystä, vaikka sisältö olisi muuten ollut aivan kohdillaan”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Rahaston toimikunta jakoi apurahavaroja yhteensä 175 300 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 98 hakijalle. Valtaosa varoista, 104 400 euroa, jaettiin 62 hakijalle työskentelyapurahana eli luovaan työskentelyyn tarkoitettuna tukena.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi apurahoja seuraavasti:

Työskentelyapurahat

  • Jaettiin 62 kpl
  • Yhteensä 175 300 euroa

Hankinta-apurahat

  • Jaettiin 21 kpl
  • Yhteensä 40 350 euroa

Reissuapurahat

  • Jaettiin 11 kpl
  • Yhteensä 18 500 euroa

Uralle-apuraha

  • Jaettiin 4 kpl
  • Yhteensä 12 000 (3000 euroa per myönnetty apuraha)

Erityisapurahaa ei jaettu


Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista apurahaa:

  • Työskentelyapuraha on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissuapuraha on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankinta-apuraha on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisapuraha voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-apuraha myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä.
  • Kaikki apurahat ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta apurahan saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana apurahaa.

Myönnetyt apurahat löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku on helmikuussa 2026. Huomioithan, ettei apurahaa myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston apurahan kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi

www.musiikintekijat.fi

Näin lähetät musiikkia Ylen radiokanaville

Yle kirjoittaa: ”Olitpa vakiintunut artisti tai uusi, omakustanteinen yhtye, kuulemme mielellämme musiikkiasi. Olemme koonneet tähän ohjeet ja kuvauksen valintaprosessistamme, jotta musiikkisi tavoittaa musiikkitoimittajamme parhaalla mahdollisella tavalla ja saa asianmukaisen käsittelyn.”

Ohjeet koostuvat kolmesta osa-alueesta:

1. Valitse oikea kanava musiikillesi

2. Näin lähetät musiikkisi – Muistilista

3. Mitä seuraavaksi tapahtuu? – Näin musiikki valitaan

Tutustu ohjeisiin tarkemmin Ylen sivuilla

 

 

Syksyn Musiikintekijöiden päivä – vielä ehtii ilmoittautua!

Lämpimästi tervetuloa viettämään jälleen kokopäiväistä Musiikintekijöiden päivää!

  • Aamupalaa tarjolla klo 9.00-9.45. Ilmoittaudu erikseen aamupalalle tämän linkin kautta.
  • Etkot klo 9–16 – Luvassa mielenkiintoisia puheenvuoroja ja kollegojen tapaamista. Etkojen ilmoittautuminen täällä.
  • Jatkot klo 16 –21.30 – Yhdistyksen syyskokous, illallinen ja yhdessäoloa. Jatkojen ilmoittautuminen täällä.
  • Tapahtuma on maksuton ja vain Musiikintekijöiden jäsenille.
  • Ilmoittautuminen päättyy 13.10.2025 klo 23.59.
  • Tilaisuuden aikana kuvataan valokuvia ja videoita yhdistyksen viestintäkäyttöön. Mikäli tunnistat itsesi julkaistussa materiaalissa etkä halua näkyä siinä, voit pyytää materiaalin poistamista ottamalla yhteyttä yhdistyksen toimistoon.
  • Uutta! Musiikintekijöiden päivän etkojen ohjelmaa voit seurata myös suorana striiminä tai katsoa tallenteen 30 päivän sisällä tapahtumasta. Jos seuraat tapahtumaa etänä, ei sinun tarvitse ilmoittautua. Striimilinkki julkaistaan tällä sivulla tapahtumapäivänä. Huom! Kokoukseen/iltaan ei voi osallistua etänä, ainoastaan paikan päällä.
  • Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta saapuville korvataan matkakulut matkustussäännön mukaisesti.

Teosto julkaisee poikkeuksellisesti biisin – Sara Siipola ja Tommi Läntinen laulavat settilistojen raportoinnin tärkeydestä

Teosto julkaisee 29.9. harvinaislaatuisesti uutta musiikkia, kun suoratoistopalveluihin ilmestyy Sara Siipolan ja Tommi Läntisen esittämä Säv. San. -duetto. Kappale kannustaa esiintyviä taiteilijoita raportoimaan settilistojaan Teostolle – eli tekemään esitysilmoituksia.

Teosto saa vuosittain tiedon yli 750 000 teoksen julkisesta esityksestä, mutta keikkoja jää myös ilmoittamatta tuhansittain. Esitysilmoitukset ovat ratkaisevassa roolissa musiikin tekijänoikeuskorvausten kohdentamisessa.

Biisintekijä Janne Rintala lähti kampanjaan mukaan, koska hän tietää omakohtaisesti, miten tärkeitä esitysilmoitukset ovat säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille sekä heidän kustantajilleen.

”Esitysilmoitus on elintärkeä asia ammattimaisille lauluntekijöille: liian paljon rahaa jää tilittämättä oikeille tekijöille, koska artistit ja/tai bändit eivät muista tai jaksa tehdä esitysilmoituksia keikoistaan.

Ammattimaiselle lauluntekijälle live-esitysten osuus Teosto-korvauksista on kuitenkin merkittävä – itselläni esimerkiksi 15–25 % vuodessa kaikista teostuloista tulee juuri keikkailmoitusten perusteella.”

Mikäli Teosto ei saa keikasta tai konsertista esitysilmoitusta, tapahtuman tekijänoikeuskorvaukset tilitetään tasan kaikille Teoston tilitysten saajille.

Kampanjabiisi kannustaa esitysilmoitusten tekoon

Säv. San. ja sit ilmoitus -nimellä kulkeva markkinointikampanja kietoutuu Läntisen ja Siipolan duettoon, jonka Rintala on säveltänyt ja sanoittanut.

“Ei ollut maailman helpoin tehtävä tehdä uskottavaa pop-kappaletta siitä, että artistit muistaisivat tehdä Teostolle keikkailmoitukset, mutta mielestäni onnistuimme hyvin”, Rintala toteaa.

“Saimme aikaiseksi tarttuvan ja hyvän laulun, jonka Tommi ja Sara esittävät enemmän kuin uskottavasti.”

Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia myös niiltä keikoilta, joiden ohjelmistoa ei ilmoiteta – mutta näitä korvauksia ei pystytä kohdistamaan juuri niille säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, joiden teoksia on esitetty.

“Monen musiikintekijän ainoa tulonlähde on tekijänoikeuskorvaukset, joten niiden oikeudenmukainen kohdentaminen on todella tärkeää. Tästä syystä esitysilmoituksen tekeminen on ammattimaiselle esiintyjälle kunnia-asia”, toteaa Suomen Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen.

Tommi Läntinen ja Sara Siipola hoitavat esitysilmoituksensa henkilökohtaisesti

Kampanjan artisteista kumpikin ilmoittaa omien keikkojensa kappaleet henkilökohtaisesti.

“Teen esitysilmoitukset itse, koska yksikään ei saa jäädä tekemättä. Biisintekijät eivät saa sellaista arvostusta tai palkkiota, joka heidän pitäisi saada. Esitysilmoitus pitää hoitaa – sen pitää olla hallussa”, Siipola toteaa.

Läntinen pitää esitysilmoituksen tekemistä oikeudenmukaisena tekona.

“Silloin peli pysyy reiluna, ja jokainen saa sen korvauksen, joka hänelle kuuluu. Teen ilmoitukset itse, ja toivon sydämestäni että kollegat tekevät myös.”

Esitysilmoituksen tekeminen on esiintyjälle maksutonta, eikä edellytä Teoston asiakkuutta.

Säv. San. -kappaleen (säv. san. Janne Rintala) musiikkivideon voi katsella Teoston verkkosivustolla. Kappale löytyy myös suoratoistopalveluista. 

Esitysilmoituksen tekeminen on esiintyjälle maksutonta, eikä edellytä Teoston asiakkuutta. Esiintyjäksi voi rekisteröityä kuka tahansa, jolla on suomalaiset pankkitunnukset.

 

Kaija Kärkinen sai elämäntyöpalkinnon Music x Media Industry Awards -gaalassa 

Kärkinen on monipuolinen taiteilija: sanoittaja, laulaja ja näyttelijä. Laulajana hän on julkaissut 14 albumia, joista suurin osa on syntynyt yhteistyössä Ile Kallion kanssa. Hän edusti Suomea vuoden 1991 Eurovision laulukilpailussa kappaleella Hullu yö, joka kuuluu yhä radiokanavien soitetuimpien suomalaisten klassikoiden joukkoon. 

Sanoittajana Kärkinen tekee kappaleita sekä itselleen että muille artisteille. Teoston teosrekisterissä on yli 150 hänen sanoittamaansa kappaletta. 

Kärkinen on luonut merkittävän uran myös näyttelijänä. Hän esiintyy säännöllisesti eri teattereissa. Hän on näytellyt muun muassa näytelmissä Nukkekoti ja Kolme sisarta Espoon Teatterissa ja Becket Kansallisteatterissa sekä musikaaleissa Albatrossi ja Heiskanen (UIT), Come From Away (TTT) ja Kysy siskoilta (Hämeenlinnan teatteri). Lisäksi hän tekee televisio- ja radiotöitä sekä äänikirjatuotantoja. 

Merkittävän taiteellisen työnsä lisäksi Kärkinen on ollut keskeinen vaikuttaja koko suomalaisen musiikkialan kehittämisessä. Hän toimi vuosina 2012–2024 Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtajana – ensimmäisenä naisena järjestön historiassa. Lisäksi hän on ollut Tekijänoikeustoimisto Teosto ry:n hallituksen jäsen (2013–2021), Juha Vainio -rahaston hallituksessa (2011–2016), Pop & Jazz Konservatorion säätiön hallituksessa (2017-2024) sekä taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Forum Artisin hallituksessa (vuodesta 2024). Kärkisen panos taiteilijoiden sosiaaliturvan ja tekijänoikeuksien puolustajana on ollut erittäin merkittävä koko alalle. 

”Olen kiitollinen ja ylpeä saamastani huomionosoituksesta. Mielestäni se on kauttani osoitettu musiikin alkutuotannolle, joka on viime vuosina noussut entistä näkyvämmäksi osaksi koko alaa. Kotijärjestöni Suomen Musiikintekijät ry on kehittynyt avoimeksi, aktiiviseksi ja monimuotoiseksi musiikintekijöiden yhteisöksi, joka palvelee jäseniään neuvonnalla, mentoroinnilla, koulutuksilla, tapahtumilla. Ja kehittyy edelleen. Olen onnellinen, että olen saanut olla mukana tekemässä tätä työtä näkyväksi, myös tässä tapahtumassa. Olen myös hieman ylpeä siitä, että ensimmäisen naispuheenjohtajan roolissa olen kenties rohkaissut muitakin naistekijöitä, joiden osuus niin alalla kuin järjestössä kasvaa edelleen! ” 

Music x Media -tapahtumassa jaettava Music x Media Industry Awards -elämäntyöpalkinto on kunnianosoitus musiikkialan pitkäaikaisille ja ansioituneille ammattilaisille. Aiemmin palkinnon ovat saaneet muun muassa Musiikki & Median perustajat Epe Helenius ja Tapio Korjus sekä pitkäaikainen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Pekka Sipilä.  

Kaija Kärkisen lisäksi elämäntyöpalkinnon saivat myös Ahti Vänttinen, Lauri Kaira ja Mikko Harjunpää.

Sävellyskilpailu nuorille

Hämeenlinnan Soitannollinen Kerho juhlii 80-vuotista taivaltaan nuorille suunnatulla sävellyskilpailulla

Suomen vanhin rytmimusiikkiyhdistys, Hämeenlinnan Soitannollinen Kerho ry, juhlistaa 80-vuotisjuhlavuottaan järjestämällä rytmimusiikin sävellyskilpailun alle 30-vuotiaille nuorille. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria oman musiikin säveltämiseen ja tukea heidän teostensa esille pääsyä.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki alle 30-vuotiaat, joilla on yhteys Hämeenlinnaan – esimerkiksi asuinpaikan, opiskelujen, syntyperän tai sukujuurien kautta. Kilpailuteema on vapaa, mutta sävellysten tulee edustaa rytmimusiikkia.

 

Lisätiedot ja kilpailun säännöt

Elokuvasäätiöön kohdistuvat leikkaukset horjuttavat koko toimialaa

Kun koronavirus raivosi, sulkutoimet kohdistettiin paniikinomaisesti tapahtuma-alaan. Kommenttipalstoilla jopa ilkuttiin, ettei moisen pitäisi tuntua ”sannien ja paulavesaloiden” tilipusseissa. Kovasti yritettiin saada ihmiset ymmärtämään, ettei kyse ollut vain keulahahmoista, vaan siitä, että työt katosivat sadoilta muilta: tapahtumien järjestäjiltä, oheistuotteiden myyjiltä, taksikuskeilta ja ovimiehiltä. En tiedä, ymmärsikö tätä moni.

Nyt vastaava ketjureaktio on syntymässä elokuva-alalle, kun valtio suunnittelee uusia leikkauksia elokuvasäätiön rahoitukseen.

Nyt vastaava ketjureaktio on syntymässä elokuva-alalle, kun valtio suunnittelee uusia leikkauksia elokuvasäätiön rahoitukseen. Kulttuurin piti olla turvassa viimeisimmässä budjettiriihessä, mutta yllättäen ilmoitettiin seitsemän miljoonan lisäleikkauksista – joita absurdisti kutsutaan ”yritystuiksi”. Leikkauksia luvataan kompensoida EU:n AVMS-direktiivin kautta, joka velvoittaa suoratoistopalvelut maksamaan veroja siihen maahan, josta sisältöä tilataan. On toki korkea aika, että tämä astuu voimaan, ja sitä kautta voisi syntyä kunnollisia tuloja. Mutta päättäjiltä on mennyt täysin ohi, että Netflix ja HBO tilaavat vain sellaista sisältöä kuin itse haluavat – eivät suomalaisia tekijöiden suomalaisia tarinoita. Jos rahoitus sidotaan tähän, täällä tehtäisiin projekteja, joiden sisällöistä päättävät kasvottomat kansainväliset korporaatiot kuluttaja-algoritmiensa pohjalta. Missään muussa kuudessatoista EU-maassa, joissa direktiivi on jo käytössä, sitä ei ole yhdistetty kansallisen rahoituksen leikkaamiseen.

Jos leikkaukset toteutuvat, Suomessa pystytään tekemään vain 5–7 pitkää elokuvaa vuodessa nykyisen 15–20 sijaan. Sadat elokuva-alan työntekijät jäävät työttömiksi, ja arviolta 50 pientä elokuvateatteria ajautuu konkurssiin. Jo viimeisen vuoden aikana työttömien määrä alalla on nelinkertaistunut – ennen näitäkään lisäleikkauksia.

Jos leikkaukset toteutuvat, Suomessa pystytään tekemään vain 5–7 pitkää elokuvaa vuodessa nykyisen 15–20 sijaan. Sadat elokuva-alan työntekijät jäävät työttömiksi, ja arviolta 50 pientä elokuvateatteria ajautuu konkurssiin. Jo viimeisen vuoden aikana työttömien määrä alalla on nelinkertaistunut – ennen näitäkään lisäleikkauksia.

Seuraukset muistuttavat koronakriisiä: nimekkäiden ohjaajien ja näyttelijöiden lisäksi työt loppuvat myös niiltä vähemmän näkyviltä ammattilaisilta, jotka ovat osa kokonaisuutta. Myös elokuvamusiikin säveltäjät jäävät ilman toimeksiantoja – ja heidän mukanaan muusikot, äänittäjät, miksaajat, orkestroijat, nuotintajat ja muut elokuvamusiikin tekijät.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana elokuvamusiikin tekeminen on muutenkin käynyt yhä vaikeammaksi. Buyout- ja itsehallinnointisopimukset ovat yleistyneet, budjetit pienentyneet ja katalogimusiikin käyttö syö työtilaisuuksia. Nyt AI-pohjainen musiikki on aivan kulman takana. Tulevaisuudessa säveltäjiä käytetään ehkä vain harvoissa kärkihankkeissa – tai heiltä odotetaan ilmaista työpanosta kengännauhabudjetilla tehtyihin omakustanteisiin. Tällaisissa realiteeteissa on entistä vaikeampaa rakentaa pitkäkestoista uraa – saati taata kohtuullista toimeentuloa.

 

Pessi Levanto
Säveltäjä, sovittaja & pianisti

Pidetään yhdessä huolta, ettei kenenkään tarvitse enää kohdata samaa kuin Paulan ja Miran

Dokumentti olisi helppoa kuitata kommentilla: se oli silloin, nyt on nyt. Ajat ovat onneksi muuttuneet monella tapaa, mutta onko musiikkiala 2020-luvulla edelleenkään tasavertainen? Tämän vuoden keväällä tehdyn laajan tutkimuksen mukaan naisista vain 41 % koki alan tasa-arvoisena.

Uskallan väittää, että kaikki pitkään musiikkialalla toimineet naiset ovat kohdanneet vähintäänkin epämiellyttävää klähmintää. Paljon pahempaakin on tapahtunut, kuten dokumentista käy ilmi, ja tapahtuu edelleen. Nämä ovat rikosasioita.

Haluan tällä kirjoituksella kannustaa kaikkia huomioimaan omaa käytöstään, mahdollista valta-asemaansa ja tekemään osuutensa turvallisemman ja hyväksyvämmän musiikkialan eteen.

Haluan tällä kirjoituksella kannustaa kaikkia huomioimaan omaa käytöstään, mahdollista valta-asemaansa ja tekemään osuutensa turvallisemman ja hyväksyvämmän musiikkialan eteen.

1. Fyysinen ja henkinen koskemattomuus

Uskon, että monet naiset tunnistavat ”kähmintähalauksen”. Tykkään itsekin halata ihmisiä. Lämmin ja ystävällinen halaus on kuitenkin eri asia, kuin ”väkisin halaus”. Toisen ihmisen ulkonäön tai pukeutumisen arvosteleminen loukkaa koskemattomuutta. Pinkki väri, hörhelöt tai paljastavat vaatteet eivät tee kenestäkään epäuskottavaa – ei tekijänä, eikä toimijana. Ulkoisen olemuksen perusteella ei ylipäätään kannata tehdä oletuksia. Ulkonäköön keskittyminen, olkoon se positiivista tai negatiivista, vie huomiota itse asialta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei saisi sanoa kollegalle, naiselle tai miehelle, että näytät upealta. Kyse on siitä mikä on pääasia. PMMP:n vanhoissa haastatteluissa pääasiana oli usein joko ulkonäkö tai heidän ”bimbo-imagonsa”.

Monet miesartistit ovat kertoneet naispuolisten fanien fyysisestä ahdistelusta eli kyllä me naisetkin osaamme. Taataan kaikille koskemattomuus!

2. Tasavertainen kohtaaminen

Mies, älä puhu naisen ohi, päälle tai naisen puolesta. Kuuntele mitä sanottavaa naisella on. Mies, anna arvoa ja kiitosta naisen ideoille, älä esitä niitä ominasi. On myös ihan luonnollista, että nainen on jossain asiassa parempi kuin sinä. Aina ei tarvitse päteä tai saada viimeistä sanaa.

Miehet ovat usein naisia pidempiä. Mies, muista, että katsot naista alaspäin vain fyysisesti, ei koskaan henkisesti.

Lyhytkasvuiset tai pyörätuolia liikkumiseen käyttävät henkilöt katsovat kaikkia ylöspäin, osaammeko me naisetkaan kohdata heidät tasavertaisina? Entä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt? Erilaisuuden kohtaamisessa ja hyväksymisessä meillä kaikki on paljon opittavaa.

3. Portinvartijat

Suomi on maailman mittakaavassa suhteellisen tasa-arvoinen yhteiskunta. Musiikkialalla on kuitenkin edelleen lasikattoja rikkomatta. Portinvartijat ovat lähes poikkeuksetta miehiä ja heillä on paljon valtaa. Portinvartijat, musiikkiala on täynnä kyvykkäitä naisia. Antakaa heille mahdollisuus!

PMMP:n levyarvostelussa kirjoitettiin aikoinaan ”tussusensibiliteetista”. Tänä päivänä näin ei voisi onneksi kirjoittaa mutta muistan lukeneeni lähiaikoina miesten kirjoittamia kritiikkejä, joissa naisen tekijyys on joko kyseenalaistettu tai sivuutettu.

Suomalaisen musiikin kentällä on useita miesvaltaisia genrejä. Miehet, tukekaa naisia ja ottakaa heidät mukaan, ei ole helppoa olla mukana ainoana naisena. Tämä koskee mitä suurimmissa määrin myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

4. Tue kollegaa

Vähättely toisten naisten suunnalta ja huumorin nimissä pilkkaaminen tuntui PMMP-dokumentissa erityisen pahalta. Tässä asiassa olemme ottaneet isoja askeleita. Nainen ei ole susi toiselle naiselle, ainakaan enää. Musamimmien päivä ja muut naisten omat verkostot tukevat upeasti naisia ja muunsukupuolisia. Koskaan ei voi kuitenkaan tarpeeksi kiittää ja tukea kollegaa. Toisen menestyminen ei ole pois itseltä. Tämä koskee ihan kaikkia!

Kirjoitin tämän musiikkiala mielessäni mutta mielestäni esimerkit sopivat koko yhteiskuntaan. Pidetään yhdessä huolta, että kenenkään ei tarvitse enää koskaan kohdata samanlaista vähättelyä kuin PMMP aikoinaan. Ei musiikkialalla, ei missään.

Kirjoitin tämän musiikkiala mielessäni mutta mielestäni esimerkit sopivat koko yhteiskuntaan. Pidetään yhdessä huolta, että kenenkään ei tarvitse enää koskaan kohdata samanlaista vähättelyä kuin PMMP aikoinaan. Ei musiikkialalla, ei missään.

Pauliina Lerche
puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Kuva: PMMP:n keikalta Helsingin Olympiastadionilla 23.8.2024

Teoston kulttuurisäätiön apurahahaku on avoinna 1.-21.9.2025 – osallistu apurahainfoon

Apurahat suunnataan ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

“Vuonna 2024 tukea saivat tekijät, joiden hakemuksissa oli suunnitelmallisella tavalla kuvattu pyrkimys nostaa työskentely uudelle tasolle.”

  -Teijamari Jyrkkiö, Teoston kulttuurisäätiön johtaja     

Milloin voit hakea?

Apurahahaku musiikin luoville tekijöille on auki kaksi kertaa vuodessa 1.-21.9. ja 1.-21.3. Hakemuksia vastaanotetaan ainoastaan hakuaikojen sisällä ja säätiön verkkopalvelun kautta. Muilla tavoin toimitettuja hakemuksia ei käsitellä.

Kuka voi hakea?

Apurahaa voivat hakea säveltäjät, sanoittajat, sovittajat ja heidän muodostamansa työryhmät sekä musiikkikustantajat tai tekijää edustavat muut tahot.

Apurahaa myönnetään säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille taiteelliseen työskentelyyn ja/tai taiteellisen toiminnan kuluihin. Apuraha suunnataan ennen kaikkea kotimaisen musiikin tekemisen kärjen tuntumassa oleville tekijöille, joilla katsotaan olevan hakemusten perusteella edellytyksiä nousta uudelle tasolle.

Mihin voit hakea tukea?

Tukea myönnetään taiteelliseen työhön ja/tai siihen liittyviin hankintoihin tai ostopalveluihin, jotka edistävät tekijän uraa. Kyseessä voi olla työskentelyapuraha (joka voi sisältää kuluja) tai kohdeapuraha kuluihin.

Kuinka paljon apurahoja jaetaan vuonna 2025?

Syyskuun 2025 haussa myönnettävät apurahat ovat suuruudeltaan 8 000 ja 32 000 euroa. Apurahoja jaetaan enintään 640 000 eurolla. Hakija voi hakea vain joko 8 000 tai 32 000 euron suuruista työskentely- tai kuluapurahaa samalla hakukierroksella.

Teoston kulttuurisäätiö järjestää apurahainfon tiistaina 9.9.2025 klo 14-15:30. Infoon osallistumisesta tiedotetaan erikseen nettisivuilla.

Lue lisää syksyn apurahahausta tekijöille ja hae apurahaa: teostonkulttuurisäätiö.fi