Löytyykö rohkeutta kasvuun?

Löytyykö rohkeutta kasvuun?

Itse olen miettinyt erityisesti yhteisöveron roimaa alennusta ja ennen kaikkea sitä, mitä sillä tavoitellaan: uusia työpaikkoja ja kasvua. Mutta tuoko alhainen yhteisövero oikeasti lisää työpaikkoja ja investointeja vai menevätkö ”säästyneet” rahat omistajien taskuun? Suomeen haluttaisiin tietysti myös lisää monikansallisia yrityksiä Irlannin tapaan kasvattamaan yhteisöveropottia. Irlannilla on kuitenkin etunaan kieli ja sijainti sekä 15 %:n yhteisövero.

Epäilen vahvasti alhaisen yhteisöveron hyötyä uusien työpaikkojen synnyttämisessä. Minulla olisi kuitenkin ehdotus, millä uusia yrityksiä ja työpaikkoja syntyisi varmasti. Laitetaan yrittäjien työttömyysturva kuntoon! Mielestäni tämä olisi seuraavan hallituksen yksi tärkeimmistä työelämää koskevista uudistuksista osana sosiaaliturvan uudistamista. Mutta löytyykö rohkeutta?

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen.

Suomeen on muodostunut kahden kerroksen työmarkkinat sosiaaliturvan suhteen. Työsuhteisessa työssä olevilla on työttömyysturvan leikkausten ja kiristämisenkin jälkeen ruhtinaalliset oltavat – ainakin jos asiaa katsoo itsensätyöllistäjän, freelancerin tai yksinyrittäjän näkökulmasta. Meillä ei nimittäin ole työttömyysturvaa. Monien on vaikea uskoa tätä, mutta näin se on. Työttömyysturvaa ei ole. PISTE. Jos perustat yrityksen, voit heittää hyvästit turvaverkoille. Ja vaikka sinulla ei edes olisi yritystä, sinut voidaan luokitella yrittäjäksi ja evätä oikeus työttömyysturvaan. Syynä on ”omassa työssä työllistyminen” eli itsensätyöllistäminen.

Jos haluat ammattimaiseksi musiikintekijäksi, sinun on pakko alkaa itsensätyöllistäjäksi joko yrittäjänä tai freelancerina. Ei ole olemassa musiikintekijän työsuhteisia työpaikkoja, eikä niitä tule koskaan olemaankaan. Monissa muissa ammateissa työpaikkoja (onneksi) kuitenkin on. Monia näistä ammateista voi harjoittaa myös yrittäjänä. Tähän perustuukin väittämäni uusista työpaikoista. Kuinka moni uskaltaa perustaa yrityksen, kun tietää menettävänsä työttömyysturvan? Jos tätä ei tarvitsisi pelätä, uskon että uusia yrityksiä – ja samalla työpaikkoja – syntyisi paljon enemmän. Turvaverkko mahdollistaa hyppäämisen tyhjän päälle.

Jostain on aina aloitettava, ja usein yritys syntyy yhden ihmisen ympärille. Hän työllistää itsensä yksinyrittäjänä. Yritys voi kuitenkin kasvaa ja työllistää vuosien kuluttua suurenkin määrän ihmisiä. Ja mitä siitä, vaikka yritys ei kasvaisikaan – on arvokasta ja rohkeaa työllistää itse itsensä.

Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön.

Yrittäjien työttömyysturvan puuttumista perustellaan usein sillä, että valtio ei voi tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Mutta eihän esimerkiksi ansiosidonnainen työttömyysturva jatku ikuisesti. Ihan yhtä lailla yritystoiminnassa voi tulla hetkellisiä vaikeuksia samalla tavalla kuin joku on jonkin aikaa työtön. Nyt yritys on lopetettava saadakseen mahdollisesti työttömyysturvaa. Ja miten lopetat yrityksen, jos sellaista ei ole alun perin edes ollut? Freelancerit tulkitaan nykyisin monesti yrittäjiksi, vaikka heillä ei ole yritystä.

Jos yrittäjien työttömyysturva laitetaan kuntoon, ratkaistaisiin samalla erittäin ongelmallinen ja jopa mielivaltaisen tulkinnan alla oleva työttömyysturvalain ”omassa työssä työllistymisen” -pykälä. Tällä hetkellä siihen vedoten monen työttömyysturva evätään. 2020-luvulla ei pitäisi olla enää merkitystä sillä, miten työllistyy: työsuhteisessa työpaikassa, yrittäjänä tai freelancerina.

Ymmärrän, että asian ratkaiseminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta onko edes yritetty? Löytyisikö seuraavasta hallituksesta tarpeeksi rohkeutta? Mielestäni Suomen väestön ikääntyessä ei ole varaa menettää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Jos löytyy tahtoa, löytyy keinotkin!

Pauliina Lerche

Suomen Musiikintekijät ry:n puheenjohtaja
Lastenmusiikintekijä

Suomen Musiikintekijöiden koordinaattori Jojo von Hertzen eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestön ECSAn Yhdenvertaisuus-työryhmän toiseksi puheenjohtajaksi

Viime vuonna Suomen Musiikintekijöiden koordinaattorina aloittanut Jojo von Hertzen työskentelee erityisesti tapahtumatuotannon, video- ja someviestinnän sekä yhdenvertaisuusteemojen kanssa. Hän on nimityksestä innoissaan:

”Musiikkialan yhdenvertaisuusasiat ovat paitsi todella lähellä sydäntäni, myös mielestäni oleellisen tärkeitä alan jatkuvan kehittymisen ja siten alan toimintakyvyn ja olemassaolon kannalta. Toivon ja uskon, että tämä avaa uusia mahdollisuuksia monimuotoiselle yhteistyölle ja keskustelulle muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. On tärkeää, että voimme jakaa parhaita oppejamme ja oppia myös muilta jatkuvasti lisää.”

Kaikki ECSAn työryhmät ja puheenjohtajat

  • Music Streaming Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)
  • Social and Economic Conditions of Music Authors’ Working Group: Sine Tofte Hannibal (DKF, Denmark) and Esther Gottschalk (Nieuw Geneco, The Netherlands) (co-chairing position)
  • Technology and AI Working Group: Helienne Lindvall (SKAP, Sweden)
  • Diversity and Inclusion Working Group: Delphine Ciampi-Ellis (UNAC, France) and Jojo von Hertzen (Musiikintekijät, Finnish Music Creators Finland) (co-chairing position)
  • Collective Management Practices’ Working Group: Anselm Kreuzer (Composers’ Club, Germany)
  • Contracts and Collective Bargaining Working Group: Tobias Stenkjær (DPA, Denmark)

Lue lisää ECSAsta

Eurooppalaisten luovien alojen toimijoiden #StayTrueToTheAct-kampanja vaatii tekijänoikeuksien turvaamista EU:n tekoälyasetukseen liittyvissä käytännesäännöissä

EU:n tekoälyasetukseen liittyvien käytännesääntöjen julkaisu on viivästynyt. Alun perin toukokuulle suunniteltu julkaisu on siirtynyt elokuulle. Luovan alan toimijoiden näkökulmasta on olennaista, että käytännesäännöillä varmistetaan tekijänoikeuksien noudattaminen ja oikeudenhaltijoiden asema kehittyvän teknologian kentällä.

Tekoälyasetuksen läpinäkyvyysvelvoite edellyttää, että yleiskäyttöisten tekoälyjärjestelmien tarjoajat ilmoittavat, millä aineistolla järjestelmiä on koulutettu ja kehitetty. Ilman tätä tietoa tekijät ja muut oikeudenhaltijat eivät voi valvoa omien oikeuksiensa toteutumista.

Tuorein luonnos asetukseen liittyvistä käytännesäännöistä herättää kuitenkin huolta: se vaikuttaa vesittävän asetuksen keskeiset tavoitteet, kuten läpinäkyvyyden ja tekijänoikeuksien toteutumisen. Tämä voi johtaa oikeudelliseen epävarmuuteen ja heikentää olemassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön asemaa. Lue lisää aiheesta esim. Kopioston sivuilta.

Eurooppalaiset luovan alan toimijat korostavat tarvetta:

  • läpinäkyvyydelle tekoälyn koulutuksessa käytetyistä aineistoista,
  • oikeudenmukaiselle korvaukselle teosten käytöstä,
  • tekijänoikeuslakien tehokkaalle toimeenpanolle sekä
  • alan osallistamista tekoälyä koskevaan sääntelyyn.

Keskustelu käytännesäännöistä jatkuu EU-tasolla, ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat yhä avoinna.

#StayTrueToTheAct -kampanja vaatii tekijänoikeuksien turvaamista ja avoimuuden varmistamista EU:n tekoälyasetuksen (AI Act) käytännesäännöissä

Lue lisää kampanjasta englanniksi alta.

  • AI is filled with opportunities for creators and can enrich human artistry.
  • The EU should foster an environment where the creative market and AI can both thrive.
  • Passed in early 2024, the AI Act has provided authors, performers and other rightsholders with tools that are essential to exercise and enforce their rights.
  • This was recognised by the EU legislator as a key means to support the development of AI in Europe and protect the EU’s creative sectors that drive its cultural and economic landscape.
  • Our coalition is concerned that the implementation standard is being brought to a level so low that it would undermine the objectives of the AI Act, contravene EU law and ignore the intention of the EU legislator.
  • We are now calling on EU policymakers to uphold the principles of transparency, consent, and protection of creators.

Campaign

Who we are

We represent a broad coalition of organisations in Europe’s creative and cultural sectors. Our creatives come from multiple sectors including music, visual, audiovisual, and literary; authors, book and press publishers of newspapers, magazines and specialised publications, music, scientific and technical publishers; recorded music, film and audiovisual producers; publishers of films and audiovisual content online and offline; distributors and photo agencies

Maija Kaunismaa on Georg Malmstén -säätiön hallituksen uusi puheenjohtaja

Säveltäjä, laulaja, tuottaja ja äänivalmentaja Maija Kaunismaa valittiin ensimmäisenä naisena säätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Hän on toiminut säätiön hallituksessa vuodesta 2023 ja varapuheenjohtajana vuodesta 2024. Hän toimii lisäksi Musiikin edistämissäätiön kuoromatkatuen asiantuntijatoimikunnassa.

Kaunismaa ottaa tehtävän vastaan suurella kunnialla ja innolla.

”On upeaa päästä jatkamaan säätiön merkittävää työtä suomalaisen musiikkiperinnön vaalijana”, hän sanoo. ”Georg Malmsténin elämäntyö ja musiikillinen perintö ovat edelleen voimakkaasti läsnä kulttuurissamme ja puheenjohtajana haluan osaltani varmistaa, että tämä perintö elää ja innostaa myös tulevia sukupolvia. Lämmin kiitos luottamuksesta – tehdään yhdessä hyvää työtä!”

Varapuheenjohtajaksi valittiin lauluntekijä, muusikko ja tuottaja Miro Palokallio. Hän on toiminut hallituksessa vuodesta 2024.

Säätiön koko hallitus

Maija Kaunismaa, puheenjohtaja
Miro Palokallio, varapuheenjohtaja

Tomas Järvinen
Jaakko Kiuru
Yatta Malmstén (suvun edustaja)
Jarkko Niiranen
Kimmo Numminen
Piia Viitanen

Tulevaisuustutkimuksen tulokset – musiikintekijöillä riittää uskoa tulevaan, vaikka huolet painavat

Toiminnanjohtaja Aku Toivosen mukaan tuloksista on luettavissa selvä viesti: yhdistys on arvostettu ja tärkeä, mutta sen täytyy kehittyä edelleen.

”Juuri silloin kun menee hyvin, pitää pysähtyä katsomaan hiljaisia signaaleja”, Toivonen painottaa.

Tällä hän tarkoittaa, että vaikka kyselyn perusteella jäsenistö onkin hyvin tyytyväinen yhdistyksensä toimintaan, on vastauksista tulkittavissa myös kehityskohteita.

Toivonen nosti jo 29.4.2025 järjestetyssä Musiikintekijöiden päivässä esiin idean ”Musiikintekijät 3.0” -vaiheeksi nimittämästään uudistuksesta, jota yhdistyksessä on alettu visioida.

“Se ei tarkoita, että aiemmin olisi tehty huonosti, vaan että ajat muuttuvat, jäsenistö muuttuu ja sen mukana meidänkin on uudistuttava.”

Versionumero 3.0 viittaa siihen, että edellinen selkeä uudistus viimeisteltiin yhdistyksen muuttuessa Elvis ry:stä Suomen Musiikintekijöiksi vuonna 2017.

Toivonen painottaa, että uudistuksen ei tarvitse tarkoittaa kerralla tehtävää radikaalia muutosta, vaan sitä, että aistitaan uusia suuntia ja käännetään kurssia vähitellen niitä kohti.

“Se ei tarkoita, että aiemmin olisi tehty huonosti, vaan että ajat muuttuvat, jäsenistö muuttuu ja sen mukana meidänkin on uudistuttava.”

Yhteisöllisyys on avain

Yksi tulevaisuuden painopiste on musiikintekijöiden välinen yhteisöllisyys, jonka merkitys ja kaipuu nousi tutkimuksessa vahvasti esiin. Suomen Musiikintekijöiden täytyykin ottaa yhteisöllisyyden fasilitoimisessa entistäkin aktiivisempi rooli ja huomioida myös jäsenistön maantieteellinen laajuus.

“Me ollaan täällä Keilaniemessä toimistossa, mutta meidän jäsenet on omissa studioissaan ympäri Suomen. Kuinka saisimme rakennettua vielä paremmin yhteisöllisyyttä tästä hajanaisuudesta huolimatta?” Toivonen pohtii.

Yksi ratkaisu asiaan olisi toiminnan lisääminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella – vaikka valtaosa jäsenistöstä Etelä-Suomessa asuukin – sekä mahdollisesti etäyhteyksien kehittäminen. Toivonen vakuuttaa, että nämä seikat otetaan konkreettisen kehittämisen kohteeksi.

Jäsenistön yhteisöllisyyttä vahvistavat osaltaan Musiikintekijä-lehti sekä yhdistyksen sähköpostiuutiskirje. Molemmat saivat kyselyssä erittäin korkeat arvosanat.

Usko tulevaisuuteen pysyy

Vaikka toimeentuloon ja alan arvostukseen liittyvät huolet ovat vastauksissa selvästi nähtävissä, peräti 54 prosenttia uskoo jatkavansa musiikkialalla varmasti tai erittäin varmasti.

”Tämä oli mielestäni yllättävän valoisa tulos. Oletin, että asenteet olisivat tuskaisempia”, Toivonen sanoo.

“Meidän porukka ei selvästikään pärjää kulttuurin tukijärjestelmissä, kun taas taidemusiikin tukemisella on pitkät perinteet”, Toivonen tulkitsee.

Toisaalta tutkimus paljasti myös karun realiteetin: musiikin tekeminen ei useimmille tuo elantoa yksinään. Jäsenistön vuosituloista yli kolmannes tulee muualta kuin musiikista.

Tekijänoikeuskorvauksista muodostuu neljännes vuosituloista. Apurahojen osuus on vain 9 prosenttia, mikä heijastaa Suomen Musiikintekijöiden jäsenistön rakennetta, sillä popmusiikki on ylivoimaisesti yleisin genre tekijöiden keskuudessa.

“Meidän porukka ei selvästikään pärjää kulttuurin tukijärjestelmissä, kun taas taidemusiikin tukemisella on pitkät perinteet”, Toivonen tulkitsee.

Kyselyssä nousikin selkeästi esiin toive useampia palvelevasta apurahajärjestelmästä.

Peräti 72 prosenttia kyselyyn vastanneista julkaisee musiikkinsa täysin itse ilman levy-yhtiötä tai jakelusopimusta. Tämä vaikuttaa suoraan yhdistyksen tarjoamien palvelujen tarpeisiin.

“DIY-porukkaa meillä on paljon. Tämä kertoo ihan selkeästi, millaisia koulutuksia ja mentoreita meidän pitää tarjota.”

Vain 7 prosentilla kyselyyn vastanneista musiikintekijöistä on house writer -sopimus jonkin kustantamon kanssa. Yli puolet jäsenistä toimii yrittäjinä, ja suurin osa heistä yksinyrittäjinä toiminimellä.

Edunvalvonnan painopisteet

Tekijänoikeuksien puolustaminen on kyselyn perusteella edunvalvonnan ykkösprioriteetti kaikissa ikäryhmissä. Nuoremmilla vastaajilla korostuvat myös alan yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus, kun taas vanhemmat nostavat esiin tulonjaon epäkohdat ja kotimaisen musiikin aseman mediassa.

Tekoäly aiheuttaa erityistä huolta, etenkin ilman lupaa tapahtuva olemassa olevan musiikin käyttö algoritmien koulutukseen.

“Tämä on hyvin konkreettinen huoli ja ongelma. Meidän tehtävämme on vaikuttaa siihen kansainvälisesti, sekä myös kertoa jäsenillemme aiempaa selvemmin, että me teemme tätä työtä heidän puolestaan”, Toivonen sanoo.

”Rakennamme neuvonnasta ikään kuin oman osastonsa. Pyrimme siihen, että toimistossamme on yksi, joka pystyy keskittymään alaan liittyviin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.”

Hän vakuuttaa, että Tulevaisuustutkimus ei jää vain paperille. Se ohjaa jo nyt konkreettisia toimenpiteitä niin koulutusten ja tapahtumien toteutuksissa kuin edunvalvonnassa ja viestinnässä.

Myös jäsenistön neuvonta, yhdistyksen tärkeä tehtävä, saa jatkossa lisähuomiota.

”Rakennamme neuvonnasta ikään kuin oman osastonsa. Pyrimme siihen, että toimistossamme on yksi, joka pystyy keskittymään alaan liittyviin kysymyksiin ja niiden ratkaisemiseen.”

Suomen Musiikintekijöiden Tulevaisuustutkimuksen toteutti Innolink maalis–huhtikuussa 2025. Kyselyyn vastasi 202 jäsentä, eli vastausprosentti oli 15,4.

Innolink toteutti myös arvonnan arvontaan osallistuneiden vastaajien kesken. 3 kpl 200 euron lahjakortteja GoGift-palveluun on nyt arvottu. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnittelut voittajille ja kiitokset vielä kaikille vastanneille!

Lue tutkimuksen yhteenvedon raportti

Kaikki artistit eivät ole biisinkirjoittajia

Kaikkiin artisteihin tämä ei kuitenkaan päde. Vaikka tätä ei ole kiva sanoa ääneen, monessa tapauksessa sekä artisti itse, biisinkirjoittajat, tuottaja että levy-yhtiö voittaisivat, jos artisti ei olisi mukana biisintekoprosessissa. Yritän perustella syyt.

Huomautan heti alkuun vielä, että kirjoitus koskee ainoastaan hyvin spesifiä tilannetta, jossa levy-yhtiö pyytää ammattimaisia biisintekijöitä kirjoittamaan artistille hitin co-write-sessioissa, eikä esimerkiksi omaehtoisia singer/songwriter-artisteja – jokainen tehköön musiikkia juuri niin kuin itse haluaa.

Tarvitaan tietysti hyvä biisi, eli sävellys, sanoitus ja tuotanto, mutta myös artisti, joka onnistuu tulkinnallaan puhuttelemaan ihmisiä, ja joka on kappaleen esittäjänä uskottava.

Todella isoja hittejä syntyy ehkä muutama vuodessa, ja niiden ennakoiminen on vaikeaa, koska monen osatekijän pitää osua kohdalleen. Tarvitaan tietysti hyvä biisi, eli sävellys, sanoitus ja tuotanto, mutta myös artisti, joka onnistuu tulkinnallaan puhuttelemaan ihmisiä, ja joka on kappaleen esittäjänä uskottava. Lisäksi biisin pitää läpäistä levy-yhtiön ja soittolistojen seulat päästäkseen ihmisten ilmoille, ja onnistua vielä osumaan johonkin epämääräiseen ajan henkeen niin, että ihmiset rakastuvat kaikista kappaleista juuri tähän.

Jos levy-yhtiön ja medioiden rooli jätetään tarkastelun ulkopuolelle, menestyskappaleen tekemiseen vaadittavan työn voisi jakaa karkeasti kolmeen osaan:

  • varsinainen biisinkirjoitus eli sävellys ja sanoitus,
  • kappaleen tulkinta ja tuotanto, ja
  • artistibrändin rakentaminen

Useimmiten nämä kaikki kolme työtä tehdään samalla kertaa sessiopäivän aikana.

Biisinkirjoitus on taito jonka voi opetella. Voi opiskella sointuteoriaa ja rytmejä, omaksua monen eri musiikigenren tyylipiirteitä ja opetella kirjoittamaan eläväntuntuisia tarinoita poplyriikoiden lyhyeen muotoon ja rytmiin. Taito kehittyy tehdessä, ja usein 50-100 ensimmäisen tekeleen jälkeen taso on jo huomattavasti parantunut.

Kappaleen tulkinnalla en tarkoita vain taitavaa laulamista. Jos joku muistaa vielä Idols-ohjelman, se tuotti vuosittain joukon levy-yhtiöille kiinnitettyjä taidokkaita laulajia, joilta puuttui varsinainen kiinnostavuus, artistipersoona. Monet huippuartistit taas eivät ole teknisesti kovin taitavia laulajia, mutta heidän äänensä kuulostaa jostain syystä hyvältä ja kiinnostavalta äänitteillä ja puhuttelee ihmisiä. Popkappaleen tuotanto syntyy nykyään usein suurelta osin jo kirjoitussession aikana, ja artistin ollessa paikalla laulutkin nauhoitetaan sitä mukaa kun biisi valmistuu.

Artistibrändin rakentaminen mielletään ehkä yleensä levy-yhtiön A&R:n hommaksi, mutta väitän, että suurin osa tästäkin työstä tehdään studiosessioissa. Jokainen hyvä uusi kappale on uusi luku artistin uralla, ja todella hyvä biisintekijä osaa kuvitella tämän seuraavan askeleen mielessään. Joskus artisti itse on tämä visionääri, ja joskus levy-yhtiöllä on toimiva suunnitelma, mutta hyvin usein tämän työn tekevät topliner ja tuottaja.

Nyt jos katsotaan popmusiikin historiaa suunnilleen sadan vuoden taakse, jolloin äänitteitä alettiin myydä suurelle yleisölle, artisteja on aina ollut kahta lajia: on ollut auteur-tyyppisiä artisteja, kuten Bob Dylan tai Nirvana, jotka ovat kirjoittaneet oman materiaalinsa ainakin pääosin itse, ja on ollut artisteja, jotka tulkitsevat muiden heille kirjoittamia kappaleita. En itse liitä tähän minkäänlaista arvoasetelmaa – näin vain on aina ollut. Elvis ja Frank Sinatra tarvitsivat säveltäjiä ja sanoittajia tekemään heille kappaleita, mutta ei se tee heistä sen vähäisempiä artisteja.

Monet urani suurimmista hiteistä on kirjoitettu aluksi ilman artistia, vaikka ne olisikin myöhemmin viimeistelty yhdessä.

Olen itse työskennellyt urani aikana yli sadan artistin kanssa. Vielä kymmenen vuotta sitten oli aivan yleinen käytäntö, että kirjoitin vaikka jonkun tuottajan kanssa kokonaisen biisin tai kertosäkeen ja tarjosin sitä artistille joko itse tai kustantajan kautta. Monet urani suurimmista hiteistä on kirjoitettu aluksi ilman artistia, vaikka ne olisikin myöhemmin viimeistelty yhdessä.

Tällä hetkellä hyviäkään valmiita biisejä on aika vaikea tarjota artisteille, koska nykyisessä toimintakulttuurissa artistit haluavat itse olla paikalla studiossa kun taika tapahtuu. Tässä ei sinänsä ole mitään väärää, ja artistilla on oikeus vaatia tätä. Haluan vain todeta ääneen, että tuloksen kannalta se ei aina todellakaan kannata. 

Osalla artisteista ei ainakaan vielä uransa alussa ole sitä taitoa, jota hyvän biisin tekeminen vaatii. Työskentely on aika nopeaa, ja kaikenlainen vaiheilu vaikuttaa väistämättä lopputulokseen. Jos levy-yhtiö ja artisti haluavat hittibiisin, välillä kannattaisi luottaa niihin teemubruniloihin ja kaisakorhosiin ja mattimikkoloihin, jotka ovat jo kirjoittaneet satoja kappaleita. He tekevät biisejä elääkseen ja ovat siinä aivan poikkeuksellisen taitavia.

Olen itse aina pyrkinyt tsekkaamaan kaikki aloittelevatkin artistit, mutta ilmoitin huhtikuussa kustantajalleni pitäväni jonkin aikaa taukoa uusista sessioista, koska joidenkin päivien jälkeen olen yksinkertaisesti ollut hiton uuvuksissa kannateltuani luomisprosessia kahden tai kolmen ihmisen edestä. Samalla olen joutunut myymään jokaisen ideani tai ehdotukseni aloittelevalle ja monella tasolla epävarmalle artistille, ja joskus hyväkin hookki yksinkertaisesti uppoaa turhan vaiheilun suohon. Näiden päivien tuloksena on harvoin mitään mestariteosta, koska en missään vaiheessa pääse keskittymään työskentelemiseen.

Lisäksi artistien kanssa kirjoitetuissa biiseissä on se ylimääräinen ongelma, että jos ne jäävät levyttämättä, valmiita kappaleita on yleensä vaikea tarjota eteenpäin muille artisteille. Hyväkin hookki-idea saattaa mennä hukkaan, jos sitä tarjoaa väärässä sessiossa.

Toivon tämän puheenvuoron herättävän keskustelua levy-yhtiöiden, kustantajien ja tekijöiden välille siitä, missä määrin (ja keitä) artisteja kannattaa lähettää studiosessioihin, millaista palautetta studiosta on saatu, ja kannattaisiko ehkä jossain määrin palata valmiiden biisien tarjoamiseen.

Käyn välillä opettamassa biisintekoa esimerkiksi Metropoliassa. Joinain päivinä kirjoitussessiot artistien kanssa eivät eroa opetuspäivistä muuten kuin siinä, että korkeakouluopetuksesta maksetaan tuntikorvaus. Biisintekotaidon lisäksi hukassa saattaa usein olla myös varsinainen artistipersoona tai -brändi, eli kukaan ei oikein vielä tiedä mitä ollaan tekemässä. Eihän siinä mitään – jostainhan on aina aloitettava – mutta mikäli levy-yhtiö haluaa ammattimaisten biisintekijöiden opettavan artisteille säveltämistä ja sanoittamista, tai mahdollisesti luovan tyhjästä jonkinlaisen artistikonseptin, tästä kehittelytyöstä pitää maksaa asianmukainen palkkio.

Korostan vielä, että vasta uraansa aloittelevissa artisteissa on myös niitä, joilla on sekä selkeä visio omasta urastaan että taito kirjoittaa koskettavia kappaleita. Kuka sen lopulta määrittää? Toivon tämän puheenvuoron herättävän keskustelua levy-yhtiöiden, kustantajien ja tekijöiden välille siitä, missä määrin (ja keitä) artisteja kannattaa lähettää studiosessioihin, millaista palautetta studiosta on saatu, ja kannattaisiko ehkä jossain määrin palata valmiiden biisien tarjoamiseen.

Tiedän kentältä, että nykyinen käytäntö on uuvuttanut monia hyviä musiikintekijöitä, eikä se tuota parasta mahdollista tulosta. On sanomattakin selvää, että artistille tämä viesti ei voi tulla biisintekijöiltä, vaan viestinviejänä täytyy olla levy-yhtiön A&R-henkilö.

Kyösti Salokorpi

Musiikintekijä
varapuheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät

Jojo von Hertzen jatkaa Suomen Musiikintekijöiden koordinaattorina

Jojo on vastannut yhdistyksen tapahtumatuotannosta ja toteuttanut erityisesti videotuotantoja viestintään. Vuoden aikana hän on ehtinyt järjestää Suomen Musiikintekijöissä useita erikokoisia tapahtumia – mukaan lukien yhdistyksen 70-vuotisjuhlat joulukuussa 2024.

”Olen innoissani siitä, että saan olla jatkossakin mukana edistämässä musiikintekijöiden etuja ja yhteisöllisyyttä. Toivon, että jäsenet jakavat minulle rohkeasti toiveitaan ja ideoitaan – ne ovat meille todella tärkeitä. Minulle saa myös aina tulla juttelemaan alan tapahtumissa, joissa pyrin olemaan mukana mahdollisimman paljon!” hän sanoo.

Jojo von Hertzen on taustaltaan tapahtuma- ja sisällöntuottaja sekä musiikintekijä ja artisti. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus tapahtumatuotannoista, monipuolisista musiikkialan tehtävistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hän on myös Musamimmien päivä -tapahtuman perustaja ja työryhmän jäsen, mikä kertoo hänen innokkuudestaan kehittää musiikkialaa yhteisöllisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi. Musamimmien päivä on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiotapahtuma.

Jojo sijaisti määräaikaisessa tehtävässään vanhempainvapaalla ollutta yhteisöpäällikkö Lumi Ollilaa, joka palaa tehtäväänsä alkusyksystä.

Ota yhteyttä

Jojo von Hertzen
Koordinaattori
Coordinator

jojo.vonhertzen@musiikintekijat.fi
Puh. 044 210 4818
Tel. +358 44 210 4818

 

Teijamari Jyrkkiö Teoston kulttuurisäätiön johtajaksi

OTK, FM Teijamari Jyrkkiö on suomalainen kulttuurialan asiantuntija, jolla on laaja kokemus museoiden ja säätiömuotoisen toiminnan johtamisesta. Jyrkkiö on toiminut muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin, HAM Helsingin taidemuseon ja Amos Rexin selvitys-, kehittämis- ja johtotehtävissä.

Jyrkkiö on työskennellyt 25.11.2024 lähtien Teoston kulttuurisäätiön asiainhoitajana. Tehtävässään säätiön johtajana Jyrkkiö tulee jatkamaan Teoston kulttuurisäätiön rakenteiden, tukikäytäntöjen ja muun toiminnan rakentamista, kehittämistä sekä vakiinnuttamista.

”Teijamari on osoittautunut loistavaksi johtajaksi Teoston kulttuurisäätiön rakennusvaiheelle. Olemme todella iloisia, että pääsemme jatkamaan säätiön kehittämistä ja tärkeän tehtävämme todeksi tekemistä Teijamarin ammattitaitoisissa käsissä. Haluamme olla yhdessä rakentamassa monimuotoista hyvän kierrettä, jolla taataan työrauha tekijöille ja kotimaisen musiikin arvon nousu”, sanoo Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars.

Teoston kulttuurisäätiö on aloittanut toimintansa vuonna 2024 tehtävänään kotimaisen luovan säveltaiteen ja sen toimintaedellytysten tukeminen. Säätiön tavoitteena on kotimaisen musiikin arvon pitkäjänteinen kasvattaminen. Lue lisää säätiöstä 9.6.2025 alkaen: teostonkulttuurisaatio.fi

Lisätietoja:

Eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA on allekirjoittanut vetoomuksen yhdessä useiden tekijä- ja esittäjäjärjestöjen kanssa EU:n kulttuuriministereille

Veroomuksessa vaaditaan jatkotyötä EU:n tekoälyasetuksen liitettyihin käytännesääntöihin. Vetoomuksessa todetaan, että käytännesääntöjen tulisi tukea tekoälyasetuksen perusperiaatteita, eli suojella tekijänoikeuksia sekä mahdollistaa oikeudenhaltijoiden oikeuksien käyttäminen ja valvominen.

Suomen tulee huolehtia osaltaan käytännesääntöjen palauttamisesta huolelliseen valmisteluun.

EU:n kulttuuriministereillä on keskeinen rooli arvioidessaan tekoälyn erityisvaikutuksia Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja taiteelliseen vapauteen.

Suomen Musiikintekijät on ECSA:n jäsenjärjestö.

➡️ lue koko vetoomus ECSA:n sivuilta.

Uusi kulttuurialan rahoitusopas liikkuvuuteen Pohjoismaissa ja Baltiassa julkaistu

On the Move -verkoston julkaiseman englanninkielisen oppaan tarkoitus on tukea kulttuurialan ammattilaisia kansainvälisessä yhteistyössä sekä auttaa rahoituksen löytämisessä matkustamiseen Pohjoismaiden ja Baltian alueelta tai alueelle.

Lisäksi opas tuottaa tietoa liikkuvuusmahdollisuuksista kulttuuripolitiikasta ja rahoituksesta vastaavien toimijoiden käyttöön eri sektoreilla. Opas pyrkii osaltaan lisäämään tietoisuutta nykyisistä esteistä kulttuurialan kansainväliselle liikkuvuudelle sekä edistämään tukimuotojen kehittämistä.

Oppaan maakohtaisista luvuista vastasivat paikalliset asiantuntijat. Suomea koskevan osion tiedonkeruusta vastasi erikoistutkija Vappu Renko Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporesta.

Suomen osiossa kuvataan kansainvälistä liikkuvuutta tukevat julkiset ja yksityiset tahot kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Oppaassa ovat mukana tahot, jotka tarjoavat säännöllisesti toistuvaa liikkuvuusrahoitusta Suomesta ja Suomeen.

Opas on toteutettu Euroopan unionin osarahoituksella. Edellinen vastaava opas julkaistiin vuonna 2017.

Opas on saatavilla verkossa osoitteessa:
Lisätietoa:
Vappu Renko
erikoistutkija