Alpo Nummelin ”altistui” taiteelle jo lapsena. Hänen vanhempansa työskentelivät museoalalla Porissa. Kaikki visuaalinen kiehtoi, ja lukion jälkeen Nummelin opiskeli valosuunnittelijaksi Tampereella. Klassisen kitaransoiton hän aloitti teini-ikäisenä. Nuoruudesta löytyy myös ”aivan raivostuttavan puritaani 60–70-lukujen progepää -vaihe”. Nummelin on seikkaillut kokeellisen elektronisen musiikin parissa. Uransa alkuvaiheissa hän soitti mm. bändeissä Cityman, Eleanoora Rosenholm sekä Zebra & Snake.

Tätä nykyä Nummelin on neljäsosa Ruusut-bändistä ja toimii kotimaisten artistien (mm. SANNI, Vesala, JVG) tuottaja-biisinkirjoittajana, pyrkimyksenään luoda vahvoja pop-kappaleita.

Orionin vanha lääketehdas Vallilan mäellä Helsingissä tarjoaa vuokralaisilleen paksut tiiliseinät, betonilattian ja sähkön. Alpo Nummelin nimittää mustaa ikkunatonta työhuonettaan bunkkeriksi.

”Tulen joka aamu tänne tekemään musaa, vaikka mulla ei olisi mitään ideaa tai inspiraatiota”, hän kertoo.

Neroudesta yksi prosentti on inspiraatiota ja 99 prosenttia perspiraatiota. Eli hikoilua. Näin tuumi keksijä ja liikemies Thomas Alva Edison aikoinaan. Nummelin allekirjoittaa.

”Luotan siihen, että ahkera tekeminen alkaa jossain kohtaa kantaa hedelmää. Niin sanottuja nopeita onnistumisiakin edeltää aika, jolloin harjoitellaan ahkerasti ja valmistaudutaan.”

Harjoittelullaan Nummelin ei viittaa minkään yksittäisen soittimen treenaamiseen vaan musiikin luomiseen studiollaan; Logicilla sekä niillä soittimilla, joita soittaa (kitara, basso, koskettimet, rummut).

”Joskus olen kärsinyt siitä, etten ole omasta mielestäni ollut tarpeeksi virtuoosimainen yksittäisen soittimen kanssa. Olen myös aina ollut kiinnostunut useamman instrumentin muodostamasta äänikuvasta. Niinpä päätin yhteen instrumenttiin keskittymisen sijaan opetella tuottajaksi. Tuottajan ei tarvitse olla virtuoosimainen soittaja. Tärkeintä on, että osaa toteuttaa sen sen ajatuksen, joka päässä soi. Ja välitettyä tunteen.”

Musiikin tekemiseen käytetty aika ei mene ikinä hukkaan. Se on Nummelinille tärkeä oivallus.

”Ne tuhannet tunnit, joita olen viettänyt studiolla yksin tehden jotakin, jossa ei ollutkaan mitään järkeä! Ne ovat lannoitetta luovuudelle, josta kukat kasvaa”, hän miettii.

”Ja biisinkirjoitussessiot, joissa ei syntynyt timanttista biisiä! Silti voi pitää hauskaa ja nauttia erilaisista näkemyksistä ja eri tavoista tehdä musiikkia. Sekä oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta rakentavasti, mikä on tosi tärkeää co-write-kulttuurissa.”

”Ruusuissa meille on tärkeää tutkia, mitä me ollaan taiteilijoina yksin ja mitä me ollaan yhdessä.”

Tänään Nummelin on tullut poikkeamaan bunkkerissaan vasta illansuussa, tehtyään täyden työpäivän eräässä studiossa, jonka Ruusut on vuokrannut kuukaudeksi tulevan julkaisunsa sovitus- ja tuotantovaihetta varten.

Ruusuissa on, Nummelinin sanoin, ”neljä vahvaäänistä taiteilijaa, joilla on vähän erilainen estetiikka”.

”Me haastetaan toisiamme ja tuodaan biiseihin erilaisia näkökulmia. Se tekee meidän musasta sellaista kuin se on”, hän kertoo.

”Kaikilla on pitkä bändiura ja tietoisuus bändidynamiikasta. Meille on tärkeää tutkia, mitä me ollaan taiteilijoina yksin ja mitä me ollaan yhdessä. Ollaan hyviä siinä, että laitetaan egot syrjään ja keskitytään yhteiseen päämäärään eli musiikkiin.”

Nummelinin kanssa Ruusuissa toimivat Ringa Manner (Pintandwefall, The Hearing), Miikka Koivisto (Disco Ensemble) ja Samuli Kukkola (Solano + Profettes).

Jokainen työstää biisiaihioita itsekseen ja tuottaa. Raitoja lähetellään. Joskus bändi vuokraa Turusta talon biisileiriä varten. Kappaleet ja albumikokonaisuudet nivotaan yhteen vastaavan tuottajan Artturi Tairan kanssa.

”Artturi on supermusikaalinen ihminen, joka osaa katsoa meidän tekemisiä vähän ulkopuolelta. Meillä kaikilla on vahva luottamus hänen näkemyksiinsä”, Nummelin kertoo.

Ruusujen tekstimaailman luomisessa kirjailija Lauri Levolalla on iso rooli.

”Hän kirjoittaa meille aihioita ja ajatuksia, melkeinpä novelleja, ja on luonut albumiemme taustalle kokonaisia maailmoja. Ne antavat meille työkaluja biisitekstien työstämiseen. Ruusujen tekstimaailma on runsas ja ehkä monitulkintaisempi kuin mihin pop-lyriikassa yleensä uskaltaudutaan”, Nummelin pohtii.

 ”Pop-musiikki ei ole ikinä pysynyt aloillaan. Siinä on sisään koodattu uudistumisen tarve.”

Ruusujen tavoite oli alusta asti selkeä: Ei mitään läpsyttelyä. Yritetään tosissaan.

”Me halutaan tehdä Suomen kiinnostavinta musiikkia. Se oli meidän mind set heti. Tästä keskusteltiin jo ennen kuin oltiin tehty yhtäkään biisiä.”

Ruusut on ilmoittanut uudistavansa suomalaisen popmusiikin. Uudistamisen ajatus kiinnostaa Nummelinia myös silloin, kun hän tekee töitä artistien kanssa tuottaja-biisinkirjoittajan roolissa. Hän ei pidä sitä mitenkään radikaalina.

”Pop-musiikki ei ole ikinä pysynyt aloillaan. Siinä on sisään koodattu uudistumisen tarve, joka tarkoittaa musiikin tekemistä pelottomasti niistä asioista, mitkä oikeasti kiinnostavat ja resonoivat juuri nyt”, hän toteaa.

”On paljon artisteja, joilla on voimakasta sanottavaa. Se muoto, joka on todettu toimivaksi vielä kaksi vuotta sitten, ei välttämättä toimi uudelle artistille ollenkaan nyt. Mua inspiroi ihan älyttömästi se, että miten löytää artistille uutta ilmaisua, ja miten tehdä mahdollisimman vahvoja biisejä ja saada ne vielä puskettua musateollisuuden koneiston läpi suuren yleisön kuultaviksi.”

Musateollisuuden vaatimukset ja valmius ottaa riskejä eivät aina kohtaa sen kanssa, mitä tuottaja ja artisti haluaisivat.

”Monesti on kyse siitä, miten studiossa syntynyt sieluntuote sovitetaan kulloiseenkin tuotteistamisen vaateeseen”, Nummelin muotoilee.

”Sielu saattaa tulla, jos ei nyt jyrätyksi, niin muotoilluksi hyvin eri asentoon. Se voi olla kivulias prosessi.”

Itseään säästääkseen Nummelin on opetellut suhtautumaan työnsä eri vaiheisiin eri tavoin: Kaikki herkkyys ja tunteet käyttöön silloin, kun laulua tehdään. Kun sitä hiotaan levy-yhtiön toiveiden mukaiseksi, voi tekemisen ajatella olevan lähellä teollista muotoilua.

”Tuottajana yritän musiikin kautta saada välitettyä juuri sitä tunnetta, joka on biisin tekstissä ja artistin ilmaisussa.”

Artistilähtöisyys on Nummelinille tärkeää biisinkirjoittaja-tuottajan ammatissa. Tuottaminen alkaa jo ensimmäisestä keskustelusta.

”Haluan oikeasti ymmärtää, mitä artisti haluaa ja mihin hän pyrkii. Kiinnostaa, millaisia tunteita ja asioita löytyy ytimestä silloin, kun defenssit puretaan. Se, mitä sielussa tapahtuu, on kultaa. Siitä syntyvät parhaat biisit.”

Toki biisit voivat löytyä myös käytännönläheisemmin, ilman aivan syvimpään sukeltamista. Periaate kuitenkin on: kuuntele artistia, muodosta näkemys ja tarjoile se. Vaikka Nummelinin fokus on säveltämisessä ja tuotannossa, hän haastaa ja sparraa artistia myös teksteissä.

”Tuottajana yritän musiikin kautta saada välitettyä juuri sitä tunnetta, joka on biisin tekstissä ja artistin ilmaisussa.”

Nummelin ennustaa, että musateollisuuden rakenteiden uudistuminen on vääjäämätöntä lähitulevaisuudessa. Se on myös mitä enimmässä määrin toivottavaa.

”Haluaisin musateollisuuden päättäviin asemiin ja tuottajiksi lisää naisia, lisää muunsukupuolisia sekä nuoria, jotka ovat korva kiinni kiskossa ja tietoisia siitä, mitä tapahtuu”, hän sanoo.

”Feminiininen energia palvelee koko musakenttää ja työympäristöä, jossa ollaan päivästä päivään herkkien asioiden äärellä ja koitetaan sanoittaa ympäröivää todellisuutta ja kokemuksia. Tähän prosessiin ainakaan mä henkilökohtaisesti en halua hirveästi egoilua ja machoilua, vaan mieluummin herkkyyttä ja tarkkuutta.”

Nummelin unelmoi myös siitä, että suomalaisten biisintekijöiden ja tuottajien taitavuus ja ammattitaito saataisiin vietyä ulkomaille. Tähän liittyy myös rohkeuden vaade.

”Feminiininen energia palvelee koko musakenttää ja työympäristöä, jossa ollaan päivästä päivään herkkien asioiden äärellä.”

”Pelolla ei saavuteta mitään! Suomalainen musabisnes saadaan kukoistamaan, kun tekijät ja tuottajat luottavat osaamiseensa. Niin kuin ruotsalaisetkin ovat aina luottaneet. On vaikea ymmärtää, miksi suomalaiset biisinkirjoittajat kokevat vuodesta toiseen jotakin ihme alemmuuskompleksia. Meillä on ihan sairaan kovia tekijöitä. Ja jotkut rohkeat kustantamot, kirjoittajat ja tuottajat ovatkin jo lyömässä itseään läpi maailmalla.”

Entä henkilökohtaiset unelmat?

”Mulla on yksinkertainen ja askeettinen unelma: haluan tehdä koko ajan parempia biisejä. Ajatus siitä motivoi tosi paljon. Ja sitten on lapsellinen unelma: haluan kirjoittaa musaa Max Martinin kanssa. Hän on mun suuri idoli.”

 

PS. Musiikintekijöiden ensi syksyn Biisijalostamon haku on auki elokuun loppuun saakka. Nummelin on mukana tuottajamentorina, yhdessä Noora Tuurin ja Mikko Koivusen kanssa. Lisätiedot ja haku.

5 x Set up

Kuvat: Alpo Nummelin / Sanna Korkee

”Ruusujen livesettiä. MPC 1000 ja SP-404 -samplerit ovat hyvin tärkeät instrumentit liveshow’ssa.”

”Puun väriset instrumentit ovat kauniita. Basso on Fender Mustang vuodelta 1977. Kitara on uusi Ben Gibbard -signature Fender Mustang. Molemmat ovat saarnirunkoisia. Bassoa soitan Chisun bändissä.”

”GR-1 granulaarisyna! Ei mikään miljoonan saundin buffet vaan soitin, jossa on vahva ominaissaundi. Waldorf Blofeld -synaa käytän paljon Ruusuissa.”

”Inhosin kasarimusan saundia, kunnes New Order herätti kiinnostukseni siihen. Juno-106 on ensimmäinen syntikkani. Tosi yksinkertainen polyfoninen syna, jonka sisäänrakennettu chorus avaa taivasten portit.”

”Kriitikoiden valinta -Emma esikoisalbumista 2018 ja YleX Läpimurto 2019. Merkittäviä tunnustuksia, jotka Ruusut sai alkuaikoinaan. Tuntui hyvältä, että meidän musiikki resonoi ja noteerattiin.”

---

Kuka?
Alpo Nummelin (s. 1986) on helsinkiläinen biisinkirjoittaja ja tuottaja. Nummelinin tuotantoa voi kuulla mm. SANNI:n, Vesalan, Anssi Kelan, Ettan, Pyhimyksen ja JVG:n julkaisuilla. Hän tekee omaa musiikkia Emma-palkitussa Ruusut yhtyeessä ja keikkailee Chisun bändissä. Hänet on kustannettu Elements Musicille.