Suomen Musiikintekijät tapasi Ylen johtoa: esillä etenkin huoli musiikkivalintojen avoimuudesta
Tapaamisen tavoitteena oli keskustella yhdistyksen Ylen johdolle aiemmin lähettämästä kirjeestä, jossa Musiikintekijät esitti huoliaan muun muassa Ylen musiikkivalintojen periaatteista, erityisesti Radio Suomen osalta.
Suomen Musiikintekijöiden edustajia (puheenjohtaja Pauliina Lerche, hallituksen jäsenet Topi Salmi ja Nelli Milan sekä toiminnanjohtaja Aku Toivonen ja viestintä- ja järjestöpäällikkö Nina Lith) tapasivat perjantaina 11.9.2026 Yleisradion johtoa. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella yhdistyksen Ylen johdolle aiemmin lähettämästä kirjeestä, jossa Musiikintekijät esitti huoliaan muun muassa Ylen musiikkivalintojen periaatteista, erityisesti Radio Suomen osalta. Yleltä paikalla olivat Johanna Törn-Mangs (vastaava päätoimittaja ja johtaja, Yle Kulttuuri ja asia), Jonna Ferm (radiopäällikkö, Yle Kulttuuri ja asia), Johan Lindroos (musiikkipäällikkö, Radio Suomi) ja Tapio Hakanen (toimituspäällikkö, Yle Musiikki).
Kirjeessään Musiikintekijät piti ongelmallisena sitä, että Radio Suomen musiikkivalinnoista vastaa käytännössä yksi henkilö. Yhdistys peräänkuulutti moniäänisempää, useamman ihmisen jakamaa päätöksentekoa, jollaista se piti YleX:llä jo käytössä olevana hyvänä mallina. Tärkeänä pidettiin ylipäätään saada prosessiin avoimuutta.
Kirjeessä vaadittiin myös avoimuutta musiikkivalintojen periaatteista: onko joitakin musiikkigenrejä käytännössä rajattu valintojen ulkopuolelle, ja onko kotimaiselle musiikille asetettu soittolistoilla kiintiöitä tai tavoitteita. Lisäksi Musiikintekijät nosti esiin huolen suomalaisten pienlevy-yhtiöiden yhdenvertaisesta mahdollisuudesta tarjota musiikkia Ylelle verrattuna kansainvälisiin suuriin levy-yhtiöihin, sekä toiveen rohkeammista ja monimuotoisemmista musiikkivalinnoista kaupallisen valtavirran rinnalla.
Tapaamisessa avoimuutta peräänkuulutettiin myös Uuden Musiikin Kilpailun valintaprosessissa. Musiikintekijät halusi tietää, miten kilpailuun päässeet kappaleet todellisuudessa valitaan ja onko avoimen haun kautta aidosti mahdollista päästä mukaan, kun Yle käy samaan aikaan suoraa dialogia kustantajien ja suurten levy-yhtiöiden kanssa.
Yhdistys otti kirjeessä kantaa myös tekoälyllä tuotettuun musiikkiin: sen mukaan täysin tekoälyn generoimalle musiikille ei tule olla sijaa Ylen musiikkivalinnoissa, sillä aito taiteellinen ilmaisu syntyy inhimillisestä kokemuksesta. Kirjeessä muistutettiin lisäksi Yleisradiolain 7 §:n velvoitteista kulttuurin ja moninaisuuden edistämisessä, ja huomautettiin, ettei myöskään yli 55-vuotiaita kuuntelijoita pidä aliarvioida uuden musiikin suhteen.
Huolta koettiin myös siitä, ettei Yle Musiikintekijöiden saamien tietojen mukaan tallenna digitaalisesti kaikkea sille toimitettua uutta kotimaista musiikkia. Käytännössä tämä estää kuuntelijoiden toivekappaleiden soittamisen, jos teosta ei löydy järjestelmistä.
Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Pauliina Lerche halusi myös onnitella satavuotiasta Yleä ja kiittää vuosia jatkuneesta avoimesta yhteistyöstä.
”Yle on meille tärkeä. Haluamme, että tämä yhteistyö jatkuu myös jatkossa. Haluamme varmistaa, että suomalainen musiikki voi laajasti hyvin ja saa kuulijansa myös tulevaisuudessa. Se edellyttää rohkeita valintoja ja avointa, säännöllistä vuoropuhelua”, Lerche totesi.
Ylen vastaus
Tapaamisessa Yle vastasi kirjeessä esitettyihin huoliin. Ylen vastiineessa mm. todetaan seuraavaa:
”Pyrimme kaikessa toiminnassamme avoimuuteen, ja radiokanavien musiikkivalintojen prosessi onkin avattu julkisesti verkkosivuillamme. Musiikkivalinnat tehdään aina tiimityönä: jokaisella kanavalla, niin myös Yle Radio Suomella, on oma säännöllisesti kokoontuva musiikkiraatinsa. Näin takaamme laaja-alaisen, puolueettoman ja ammattimaisen arvioinnin. Raadeissamme musiikkia käsitellään samoin perustein riippumatta siitä, onko kyseessä omakustanne vai suuren levy-yhtiön julkaisu.”
Kirjeessä myös todetaan, kuinka “yhteinen tavoitteemme on selkeä: suomalainen musiikkialan elinvoimaisuus. Meille on tärkeää, että uutta suomalaista musiikkia syntyy ja se tavoittaa yleisöä mahdollisimman laajasti. Meidän tehtävämme on tarjota sitä välineriippumattomasti ja yhtiön kattavana kokonaisuutena. Jotta suomalainen musiikki tavoittaisi radiossa mahdollisimman laajan yleisön, meidän tulee pitää kanavamme riittävän suurina, jotta esityspaikkoja kotimaiselle musiikille olisi näin laajasti myös tulevina vuosina.”