Eduskunta aloitti tällä viikolla ensi vuoden budjetin käsittelyn. Kulttuuripolitiikan suunnasta käytiin vilkasta keskustelua täysistunnossa keskiviikkoiltapäivänä 25. syyskuuta, kun kansanedustajat haastoivat kahden tunnin ajan kulttuuriministeri Sari Multalaa ja opetusministeri Anders Adlercreutzia opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista. 

Näillä näkymin säästöistä… 

• 17,4 miljoonaa osuu kulttuurin valtionavustuksiin, 

• Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on uhattuna

• yksityisen kopioinnin hyvitys puolitetaan 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon sekä 

• arvonlisävero nousee sekä yleisen että alemman 10 prosentin verokannan osalta, mikä osuu kovaa luoviin aloihin. Esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen verotus nousee kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
   

Aiempi tieto oli, että valtionavustusten leikkaukset osuisivat pääosin valtionosuuksiin eli museoihin, teattereihin, orkestereihin ja muihin suoraa valtionosuutta saaviin, vakiintuneisiin toimijoihin. Maanantaina 23. syyskuuta tarkentuneiden tietojen valossa näin ei kuitenkaan ole: suurin leikkaus osuu taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (9,5 milj. €), joka kohdentuu vapaalle kentälle, eli valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisiin, tyypillisesti pieniin toimijoihin ja yksittäisiin taiteilijoihin. 

Vapaan kentän leikkauksesta valtaosa (4,9 milj. €) osuu Taiteen edistämiskeskus Taikeen, joka jakaa vuosittain tukea yli tuhannelle taideyhteisölle, taiteilijalle ja taiteilijoiden työryhmälle. Hallituksen historiallisen kovien leikkausten myötä Taiken tuki heikkenee tulevaisuudessa radikaalisti. Huomionarvoista on, että jo tänä vuonna Taike leikkasi freelancer-kentälle jakamistaan apurahoista ja avustuksista yhteensä reilun miljoonan.  

Musiikin kenttään osuu kovaa myös esitetty leikkaus taiteen ja museoiden valtionosuuksiin, joka yltää 7,9 miljoonaan euroon. Esimerkiksi teattereihin, tanssiryhmiin ja orkestereihin osuvat leikkaukset vaikuttavat suoraan näiden toimijoiden mahdollisuuksiin tehdä taiteellisesti kunnianhimoista yhteistyötä vapaan kentän säveltäjien ja sanoittajien kanssa. Jatkossa orkestereilla on vähemmän rahaa tilata sävellyksiä suomalaisilta nykysäveltäjiltä. 

Kulttuurin leikkausten vaikutukset vyöryvät myös muille aloille 

Historiallisen kovat leikkaukset taiteesta, kulttuurista ja luovilta aloilta heikentävät merkittävästi kulttuurin alueellista saatavuutta, alan työllisyyttä, yritysten kasvua sekä vientiä. Muun muassa yksityisen kopioinnin hyvityksestä maksettavien tukien ja Taiken alueellisten avustuksien vähentyessä radikaalisti iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa. 

Erityisen haitallinen on hallituksen esittämä leikkaus musiikkiviennin edistämisestä. Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama 0,28 miljoonan euron rahoitus ollaan ajamassa alas, vaikka kyse on erittäin tehokkaasta tavasta edistää suomalaista vientiä ja työllisyyttä. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisen musiikkiviennin arvo on yli kolminkertaistunut noin 40 miljoonasta yli 130 miljoonaan euroon. Silti olemme kaukana esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta, eli tällä vienninedistämisen tiellä kannattaisi todellakin jatkaa tukien lakkauttamisen sijaan. Lue musiikkiviennin arvon kehittymisestä Music Finlandin tuoreesta selvityksestä. 

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen merkittävän kasvu- ja vientipotentiaalin, vaikka nyt jos koskaan tarvittaisiin kaikki mahdolliset toimet Suomen talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi. Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, auttaisivat luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset sekä viennin kasvu kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi.   

Kulttuuriala toimii ylipäätään hyvin tehokkaasti. Julkiset tuet ovat verrattain pieniä, mutta niiden avulla luodaan moninkertaisesti suurempi tuotos. Tämä tekee tuista erittäin kannattavia.  

Taloustutkimuksen vuoden 2021 selvityksen mukaan nykyisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron julkisella rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Rahoituksesta noin 500 miljoonaa euroa on valtion rahoitusta. Luovat alat tuottavat siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa julkisiin panostuksiin, vaikka kaikkien kohteiden, kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa.   

Sinällään lupaavaa on, että hallitus tunnistaa luovien alojen kasvupotentiaalin sekä hallitusohjelmassaan että 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetyssä kulttuuripoliittisessa selonteossa. Budjettiriihessä hallitus päätti myös uudesta 9 miljoonan euron Business Finland -rahoituksesta luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Avaus on erittäin tervetullut, mutta haasteena on tukien mielekäs kohdentuminen.  

Tällä hetkellä Business Finland tai tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kriteerit eivät tunnista kunnolla luovien alojen erityispiirteitä, kuten tekijänoikeuksien ja muun aineettoman pääoman arvoa, alan verkostomaista luonnetta tai freelancerien ja pienyritysten korostunutta roolia. Tuet eivät siksi mene perille luoville aloille ilman merkittävää Business Finlandin toiminnan, kulttuurialan osaamisen ja tukikriteerien kehittämistä. Tällainen kehittäminen on joka tapauksessa tarpeen – toivottavasti uudet määrärahat vauhdittavat suomalaisen elinkeinopolitiikan ja sen toimijoiden kehitystä entisestään.