Äänitteiden nettimyynti on Suomessa käynnistynyt paljon hitaammin kuin joskus kymmenen vuotta sitten odotettiin. Kun helmikuussa 1994 ensimmäistä kertaa Elvikseen liittymiseni (1991) jälkeen pyysin puheenvuoron yhdistyksen vuosikokouksessa ja kysyin, miten yhdistys on varautunut maailmanlaajuiseen internetin kautta toimivaan jukeboksiin, sain rauhoittavan vastauksen. Hiukan tiivistäen tuolloinen puheenjohtaja Otto Donner vastasi: ”Kyllä siihen on varauduttu.” Hyvä niin.

Ensimmäisenä ehti lahtelainen Levy-yhtiö. Sitten nettikaupan perusti ÄKT, joka jonkin aikaa uskoi EmmaFM:n jatkuvuuteen, kunnes usko loppui. Emmaan ei saatu riittävästi myytävää eikä riittävästi asiakkaita. Jokohan tänä keväänä nettikauppansa avannut Biisi.fi olisi pitkäikäisempi? Elvis ja Suomen Säveltäjät järjestivät toukokuun lopussa digi-seminaarin, jossa alan näkymistä oli kertomassa mm. Biisi.fi:n puuhamies Lauri Valjakka e3systems Oy:stä.

Meidän tekijöiden kannalta iloinen uutinen oli se, että Biisi.fi:llä on sopimus Teoston kanssa ja kaikista myydyistä biiseistä maksetaan tekijöille ja kustantajille korvauksia NCB:n kautta 12 prosenttia alvittomasta vähittäishinnasta. Tätä pienempään kakunsiivuun meidän ei ole syytä tyytyäkään.

Biisi.fi lähti aluksi liikkeelle hyvin pienellä valikoimalla ja tarkoitus oli Valjakan mukaan testata, etteivät hakkerit onnistu murtamaan suojauksia. Eivät ole onnistuneet.

Kesäkuun alussa kauppapaikkaan toi ensimmäisenä isona yhtiönä äänitteitä myytäväksi BMG. Aluksi BMG:n musiikkia on tarjolla yhteensä noin 5 600 biisiä ja valikoimaa on tarkoitus laajentaa kesän kuluessa. Mukana ovat jo nyt lähes kaikki kotimaiset BMG:n artistit sekä runsaasti ulkomaisia artisteja. Tarjolla on mm. Antti Tuiskun, Egotripin, Lordin ja Reijo Taipaleen äänitteitä.

Lauri Valjakan mukaan Biisi.fi:n tavoitteena on saada noin 100 000 biisin valikoima valmiiksi elokuun loppuun mennessä. Palvelu on avoin kaikille äänitteiden tuottajille, myös omakustanteille. Mitään ’kynnysrahaa’ ei Valjakan mukaan peritä, vaan ainoastaan tietty osuus myyntitulosta.

Sellainen ehto kuitenkin on, että kaikkien äänitteen tekijöiden täytyy olla Teoston (tai ulkomaisen seuran) asiakkaita. Seminaarissa pohdittiinkin, miten käy, jos erilaisia demoäänitteitä aletaan lisääntyvästi tarjota tähän palveluun. Kun ehtona on Teoston asiakkuus, seuraako uusien asiakkaiden ryntäys? Näillä näkymin Teosto tulee tällaiset tekijät asiakkaiksi hyväksymään; merkitseehän Biisi.fi:ssä mukanaolo sitä, että tekijän tuotantoa on julkisessa levityksessä.

Vastaavaa pohdintaa voi laajentaa myös Gramexin puolelle. Jos kellaribändi tekee demon ja sopii sen tarjoamisesta Biisi.fi:n kautta halukkaille, voidaanko siitä heti tehdä Gramex-ilmoitus ja voivatko bändin jäsenet liittyä Gramexin asiakkaiksi? Kun en ehtinyt Gramexin kantaa tähän hätään kysyä, palataan tähän aiheeseen Selviksessä myöhemmin.

Varmaa kai on se, että perinteinen raja kaupallisen äänitteen ja kotistudiossa tehdyn demon välillä hämärtyy nettijakelussa entisestään. Ja että tekijänoikeusseurojen asiakasmäärät sen kun kasvavat. Nykyisin Teostossa on asiakkaana 14.800 tekijää ja Gramexissa 26.000 muusikkoa ja solistia.

Jokainen uusi asiakas lisää tietysti myös kuluja. Teosto perii 100 euron liittymismaksun, Gramex ei vielä sitäkään. Perinteisesti tekijänoikeusseurat ovat rahoittaneet toimintansa ottamalla kulut liikevaihdosta. Mutta jos seuraan tulee runsaasti sellaisia asiakkaita, joiden tuotannosta liikevaihtoa kertyy kovin vähän, joudutaan ehkä pohtimaan kulujen kattamista myös muilla tavoin.

***

Teoston kevätkokous hyväksyi 25.4. 2002 tilitys- ja jakosääntöön uudet periaatteet siitä, miten niin sanottua osoitteetonta rahaa tulee tilittää. Aikaisempi teksti oli muotoiltu näin:

Sellaisten alueiden esityskorvaukset, joiden musiikin käyttö kokonaan tai osittain perustuu toisen alueen esityksen edelleen käyttöön (esim. radio ravintolan taustamusiikkina) ja joilta esitysraportteja ei saada, siirretään johtokunnan päätöksellä muille tilitysalueille.

Tämä sanamuoto antoi johtokunnalle varsin väljät valtuudet siirtää näitä varoja harkintansa mukaan. Perinteeksi oli muodostunut käyttää osa niistä ns. tukisiirtoina kulttuuripoliittisin perustein. Suurin yksittäinen tukisiirtoja saanut alue oli Ylen Radio 1, jonka musiikin tilityksissä tukea on viime vuosina ollut satojatuhansia euroja.

Kevätkokous 2002 hyväksyi sitten nykyisen tekstin:

Tilitykset alueilta, joilta ei saada esitysilmoituksia, maksetaan muiden alueiden esitysilmoitusten perusteella. Tilityksessä käytettävien esitysilmoitusten valinta perustuu:

a) musiikin käyttölähteitä selvittäviin tutkimuksiin ja tietoihin sekä

b) johtokunnan tilitys- ja jakosääntötoimikunnan suosituksesta tekemiin päätöksiin.

Tavoitteena on, että tilitys vastaa kyseisillä alueilla tapahtunutta teosten käyttöä niin hyvin kuin se käytettävissä olevien tietojen ja arviointiperusteiden mukaan on mahdollista.

Muutos tilityssääntöön merkitsi käytännössä sitä, että kulttuuripoliittisille siirroille ei enää ollut sijaa. Kohta a) viittaa niihin sijaiskäyttötutkimuksiin, joita oli tehty aikaisemmin ja tehdään edelleen. Näiden tutkimusten tuloksia sovelletaan nyt entistä suoraviivaisemmin ja hyötyjänä on ollut esim. Radio Novassa esitetty musiikki, koska Novaa vaikkapa parturi-kampaamoissa ahkerasti kuunnellaan.

Kohta b viittaa aikaisempiin tukisiirtoihin, joiden uusi nimi nyt on muut siirrot. Jonkin verran vanhaa tukiajattelua jäi kevätkokouksen 2002 jälkeenkin vielä tuon kesän ja viime kesän tilityksiin.

Kesäkuun 9. päivä tänä vuonna Teoston johtokunta teki tilitys- ja jakosääntötoimikunnan esityksestä päätöksen, jota hyvällä syyllä voi luonnehtia yhdeksi merkkipaaluksi matkalla kohti Teoston tilitysten mahdollisimman oikeaa kohdentumista. Voidaan sanoa, että suoraan tiettyjä musiikinlajeja (lähinnä vakavaa) suosivaa kulttuuripolitiikkaa ei Teoston tilityksissä enää ole. Partituurimusiikin tuki on oma lukunsa, mutta se rahoitetaankin kansallisista varoista.

Kohdassa muut siirrot jaetaan tämän kesän tilityksessä yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa. Siitä puolet tilitetään nyt radiokanavien esitysraporttien mukaisesti (viime vuonna kolmannes). Kolmannes tilitetään konserttialueen mukaisesti (kuten viime vuonnakin) ja kuudesosa huvi- ja ravintola-alueen mukaisesti (viime vuonna kolmannes).

Peruste radioiden painotuksen lisäämiselle oli se, että todennäköisesti taustamusiikkina eri paikoissa (joista esitysilmoituksia ei siis vaadita) kuunnellaan kaupallisilta äänitteiltä peräisin olevaa musiikkia. Ja radiokanavillahan äänitteille tallennettujen teosten osuus on suurempi kuin konserteissa ja huveissa, joissa esitetään paljon sellaistakin musiikkia, jota ei ole koskaan äänitteelle tallennettu. Huvien painotuksen vähentämiselle taas yksi peruste on se, että tälle alueelle siirretään jo muutenkin ravintoloiden mekaaninen tanssimusiikki, jota sitäkään ei toistaiseksi ole tarvinnut raportoida.

Radioiden sisällä muut siirrot kohdennettiin vielä vuosi sitten pelkästään Ylen Radio 1:n (50 % radiopotista), Radio Suomen (45 %) ja maakuntaradioiden (5%) musiikille. Nyt tätä muutettiin siten, että kohdentaminen tapahtuu kaikille radiokanaville (siis myös kaupallisille) samassa suhteessa, kuin mitä ne viime vuoden musiikista ovat Teostolle maksaneet. Siis suoraan laskutuksen suhteessa.

Menemättä enempiin yksityiskohtiin, todettakoon, mitä muutokset konkreettisesti merkitsevät niiden kohdalla, joiden teoksia viime vuonna on esitetty Radio Ylen 1:ssä:

Tilitettävä rahamäärä pieneni kokonaisuudessaan 216.923,60 euroa verrattuna siihen, että muut siirrot olisi tilitetty viimevuotisen jaon mukaisesti. Kaiken kaikkiaan Radio Ylen 1:stä kertyi viime vuodelta tilitettävää kulujen ja siirtojen jälkeen 817.901,06 euroa. Leikkaus oli 21 prosenttia viimevuotisen jaon mukaisesta summasta.

Jotkut tekijät, perikunnat ja kustantajat hävisivät siis roimasti tässä muutoksessa. Ja vastaavasti jotkut muut hyötyivät, joskin hyödyt jakaantuvat varmaan paljon laajemmalle joukolle kuin tappiot.

Se, joka tässä muutoksessa varmasti eniten voitti, oli Teosto. Mitä lopullisemmin kaikki kulttuuripolitiikka tilityksistä kitketään, sen paremmat ovat Teoston tulevaisuudennäkymät. Ja tekijänoikeuden.

MARTTI HEIKKILÄ

---

teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä