Musiikintekijä Uutinen

Music We made -palvelu tuo tekijätiedot esiin

Tekijätietoja on vaihtelevassa tarkkuudessa löytynyt CD-levyjen kansilehtisissä, mutta suoratoistopalveluissa melko heikosti tai ei ainakaan sillä tarkkuudella mihin Music We Made pyrkii.

Kuka tahansa, joka on osallistunut jossakin roolissa äänitteen tekoon (esittäjänä, musiikin tekijänä, tuottajana, kansitaiteen tekijänä jne) voi rekisteröityä palveluun ja merkitä rooleja äänitteissä. Käyttöliittymä kehitettiin sellaiseksi, että jokainen pystyy hyvin nopeasti merkitsemään omat roolinsa. Kaikki voivat myös ilmoittaa mitä rooleja toisilla henkilöillä on äänitteissä ja kutsua heitä palveluun. Palvelu on maksuton.

Miten palvelu toimii?

Rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä pääsee vahvistamaan ja muokkaamaan hänelle jo merkittyjä rooleja. Näin yhteistyöllä voi syntyä hyvin kattavaa tietoa äänitteistä. Käyttäjälle syntyy myös profiili palveluun. Siihen on listattu kaikki äänitteet, joiden tekemiseen hän on osallistunut, jolloin se toimii kätevänä portfolio-linkkinä.

Music We Made pyrkii hyvään tiedon laatuun seuraavin tavoin:

  • Tietoa kerätään olemassa olevista avoimista tietokannoista.
  • Music We Made tarjoaa helpon mahdollisuuden musiikin ammattilaisille tiedon tarkistamiseen ja lisäämiseen.
  • Palveluun pääsee vain kutsusta. Palvelun käyttäjät voivat kutsua muita palveluun.
  • Kaikki palvelun keräämä tieto on avointa ja kaikkien nähtävillä palvelussa.

Uusia päivityksiä

Videot

Rooleja voi nyt merkitä videoille (Youtube-videot). Videon voi myös linkittää musiikkikappaleeseen, joka on audioraitana videossa. Tällöin kappale näkyy videon sivulla sekä kappaleelle merkityt roolitiedot. Katso esimerkkinä BEHMin video Sata vuotta:

BEHM – Sata vuotta (https://www.musicwemade.com/app/videos/jH36-sRYedM)

Videot näytetään henkilöprofiilissa samalla tavalla kuin albumit, jos henkilöllä on rooleja videossa. Ja tietenkin myös videoille voi kirjoittaa tarinoita.

Käyttöliittymäparannuksia

  • Hakutoiminto ehdottaa hakutermejä ja Youtube videot on mukana hakutuloksissa (vain kirjautuneille käyttäjille)
  • Viimeisimmät albumit, tarinat ja videot löytyvät Julkaisut-linkistä päävalikossa
  • Uudistettu design, jossa tavoitteena rauhallisempi yleisilme
  • Päävalikon kapea versio päälle/pois klikkaamalla palvelun logoa (selainversiossa tietokoneella)
  • Monia pieniä käytettävyysparannuksia

Music We Made

Palvelusta on myös iOS- ja Android -sovellukset ladattavissa AppStoresta tai sivuston kautta. Uusi versio päivittyy applikaatioihin pian.

Jojo von Hertzen Suomen Musiikintekijöiden koordinaattoriksi

Hän tulee työskentelemään erityisesti yhdistyksen tapahtumatuotannon ja sosiaalisen median viestintätehtävien parissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tapahtumatuotannoista, monipuolisista musiikkialan tehtävistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hän on myös Musamimmien päivä -tapahtuman perustaja ja työryhmän jäsen, mikä kertoo hänen innokkuudestaan kehittää musiikkialaa yhteisöllisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi. Musamimmien päivä on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiotapahtuma.

Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith on ilahtunut, että von Hertzen hakeutui tehtävään.
”Jojon tausta ja osaaminen soveltuvat tähän tehtävään erittäin hyvin. Hän myös tuntee yhdistyksemme, toimintatapamme sekä musiikin kentän erittäin kattavasti. Olemme iloisia, että saamme hänet osaksi tiimiämme.”

Jojo von Hertzen kertoo hakeneensa koordinaattorin tehtävää, koska on aina ollut laajasti kiinnostunut musiikkialasta ja sen kehittämisestä. Myös Suomen Musiikintekijät yhteisönä kiinnostaa häntä erityisesti.

”Olen saanut jo monipuolisesti kokemusta musiikkialalta, ja tämä tehtävä mahdollistaa jälleen uudenlaisen kulman ja mahdollisuuden osaamiseni kehittämiseen. Olen myös itse musiikintekijä, ja haluan ehdottomasti olla mukana kehittämässä alaamme ja tätä hienoa yhteisöä, joka Suomen Musiikintekijät on. Odotan innolla tähän porukkaan hyppäämistä ja uuden oppimista ympäristössä, jossa pääsen tekemään töitä sekä loistavan tiimin kanssa, että itselleni tärkeiden asioiden parissa”, von Hertzen sanoo.

Jojo von Hertzen aloittaa määräaikaisessa tehtävässään elokuun alussa.

Musiikin luovan alkutuotannon kanta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea päätti viime eduskuntakauden lopulla edistää yhtä, yhtenäistä perusturvaetuutta, ja tämä tavoite on myös osa Orpon hallituksen ohjelmaa. Eri etuuksien selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on myös kulttuurialan ammattilaisten etu, kunhan uudistukset toteutetaan alan erityispiirteet tunnistaen. Edellytys erityispiirteiden huomioinnista koskee myös yhdistelmävakuutuksen valmistelua. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo huomioida nämä erityispiirteet: hallitus valmistelee yhdistelmävakuutusta ”parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina”. Hallitus myös ”ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää taide- ja kulttuurialan toimeentulo-ongelmien tunnistamista sekä oikeanlaisten ratkaisujen löytämistä, mikä puolestaan onnistuu parhaiten yhteistyössä alan kanssa. Siksi alan edustajat kannattaa pitää mukana uudistusten valmistelussa myös jatkossa. Ohessa musiikin luova alkutuotanto esittää kantansa em. uudistuksiin.

Musiikin luova alkutuotanto: yhdistelmävakuutus

Tarvittavat toimet:

  • Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
  • Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
  • Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Musiikin luova alkutuotanto: sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

  • Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä. Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi.
  • Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla. Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen SäveltäjätSuomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman.

 

Alla tarkemmin Musiikin luovan alkutuotannon kannasta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan.

Yhdistelmävakuutus ja sosiaaliturva 2024–2025

Yhdistelmävakuutus

Nykyinen ansiosidonnainen turva perustuu selkeään jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Tällöin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi, sillä alalle on tyypillistä, että tulot kertyvät useasta eri lähteestä. Osa näistä tulolähteistä ei ole minkään vakuutuksen piirissä: esimerkiksi MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä apurahalla työskentely ei kartuta ansiosidonnaisten etuuksien työssäoloehtoa, vaikka monille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille ne ovat keskeinen osa toimeentuloa. Viimeistään korona-ajan massatyöttömyys paljasti ansiosidonnaisen turvan repaleisuuden jo valmiiksi epävarmassa asemassa olevien taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten näkökulmasta.

Yhdistelmävakuutus kohentaisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka

  • saavat tuloja sekä palkansaajana että yrittäjänä
  • eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
    täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken työssäolon voisi laskea yhteen, vaikka olisi
  • vakuutettuna useamman eri järjestelmän (TYEL, YEL ja MYEL) kautta.

Yhdistelmävakuutus ei siis ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja, joita käsitellään tämän lausunnon loppuosassa.

Tarvittavat toimet:

  1. Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
  2. Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
  3. Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

Yksi, yhtenäinen perusturvaetuus on myös taide- ja kulttuurialan etu, kunhan uudistus toteutetaan alan erityispiirteet huomioiden. Pelkän mekaanisen yhtenäistämisen lisäksi uudistus tarjoaa mahdollisuuden huomioida työelämän moninaisuus sosiaaliturvan kriteereissä aiempaa paremmin. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Erityispiirteiden huomioinnin lisäksi merkitystä on myös sosiaaliturvan yleisillä ehdoilla ja tasolla: iso osa taide- ja kulttuurialan ammattilaisista on pienituloisia, jolloin esimerkiksi etuuksien sovittelumahdollisuudet ja suojaosat sekä asumistuen merkitys korostuvat alalla työskentelevien ihmisten toimeentulon kannalta. Siten sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset osuvat laajasti myös taide- ja kulttuurialaan.

Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä

Toimeentulon menettämisen hetkellä turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia – ammatin harjoittamisen tavasta ja mahdollisesta yrittäjyydestä riippumatta.

Sosiaaliturvaetuuksien kriteereissä on huomioitava taide- ja kulttuurialalle ominaiset piirteet, kuten epäsäännöllinen ja vaikeasti ennakoitava toimeentulo sekä osa-aikainen yrittäjyys.

Taiteilijoille tyypillisiä tulomuotoja kuten tekijänoikeustuloja ja apurahoja on tarkasteltava oikeudenmukaisesti suhteessa siihen, miten muita tulomuotoja tarkastellaan osana etuuskäsittelyä. Vain pieni joukko tekijöitä saa näiden tulomuotojen kautta säännöllisen, pitkäaikaisen ja elämiseen riittävän toimeentulon, jolloin muiden tulojen puuttuessa sosiaaliturvaa tarvitaan täydentämään toimeentuloa. Siksi hallituksen päätös heikentää useiden eri etuuksien suojaosia herättää huolen taide- ja kulttuurialan pienituloisten, epäsäännöllisesti tuloja saavien ihmisten toimeentulosta.

Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi. Tässä jaottelussa taide- ja kulttuurialan tekijät luokitellaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, mikä taas vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Toisinaan tämä luokittelu ei vastaa henkilön tosiasiallista tilannetta: ihminen saatetaan luokitella yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi edes Y-tunnusta tai toiminimeä. Aivan liian herkästi syntyy asetelma, jossa järjestelmän näkökulmasta helpointa olisi olla kokonaan työtön. Tämä kannustinloukku voidaan poistaa päivittämällä etuuksien kriteerit vastaamaan tämän päivän todellisuutta.

Nykyisten etuuskriteerien myötä yrityksen perustaminen näyttäytyy riskinä, ellei ole riittävän varma, että pystyy hankkimaan yritystoiminnalla elämiseen riittävän toimeentulon hyvin pian yrityksen perustamisesta lähtien. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa tarkentamalla sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien kriteereitä niin, ettei pelkkä yrityksen olemassaolo johda sosiaaliturvan epäämiseen tai muihin heikennyksiin, vaan päätökset perustuvat mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisista tuloista. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista.

Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla

Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: pohjoismainen työvoima- palvelumalli edellyttää työttömältä aktiivisuutta, mutta toisaalta liika aktiivisuus voidaan katsoa joko työttömyyden päättymiseksi tai esteeksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin työttömyysturvaa ei voi saada. Samalla esimerkiksi yrittäjän työttömyyden päättyminen edellyttää nimenomaan aktiivista vaivannäköä: yrittäjän on itse pyrittävä hankkimaan asiakkaita ja muita tuloja oman yrityksensä kautta.

Aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja. Pelkällä yrittämisellä ilman tuloja ei saa vuokraa tai kauppalaskuja maksettua. Taide- ja kulttuurialalla on yleistä, että tulottomien jaksojen aikana joutuu työskentelemään verrattain paljon pystyäkseen hankkimaan seuraavan apurahan, työkeikan tai tilauksen. Tätä ei nykymalli tarpeeksi huomioi.

Erityisen hankalaa on, että jo pelkkä taiteen tekeminen ilman siitä syntyviä tuloja saatetaan katsoa työttömyyden tai toisaalta työmarkkinoiden käytettävissä olemisen päättymiseksi. Muiden työttömien kohdalla kirjoittaminen, maalaaminen tai säveltäminen ilman tuloja ei tyypillisesti vaikuta etuuskäsittelyyn – taiteilijoiden kohdalla taas on toisin. Etuuskäsittelyssä on tunnistettava taide- ja kulttuurialalla työskentelyn erityispiirteet.

Markus Nordenstreng jatkaa Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajana

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 23.4.2024 valittiin yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja uusia jäseniä hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pauliina Lerche.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uusina jäseninä musiikintekijä, muusikko Jiri Kuronen sekä säveltäjä, muusikko, esiintyjä ja teatterimusiikin ammattilainen Maija RuuskanenJussi Chydenius ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Lisäksi hallituksessa jatkavat Markus Nordenstreng ja Noora Tuuri, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia.

Hallitus järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan toukokuun alussa. Kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi laulaja-lauluntekijä, muusikko Markus Nordenstreng. Hän on toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2015.

”Kiitän nöyrästi luottamuksesta! Lähitulevaisuus vaikuttaa varsinkin julkisen kulttuurirahoituksen ja siihen liittyvän edunvalvonnan näkökulmasta haastavalta murrosajalta. Toivon kykeneväni toimimaan uuden hienon puheenjohtajamme Pauliinan käsinojana ja tukena”, Nordenstreng sanoo.

Ottiko verottaja yhteyttä apuraha-asioissa?

Asia koskee Teoston koronatukea, eli mikäli sait vuonna 2021 ja/tai 2022 Teoston myöntämää koronatukea yli 2 000 euroa/vuosi Musiikintekijöiden rahaston kautta, olet saanut verottajalta yllä mainitun kirjeen, jonka mukaan verotustasi tullaan korjaamaan. Verottaja tulkitsee, että Teoston koronatuki ei täytä verovapaan apurahan kriteerejä, vaan on veronalainen palkkio.

Teosto on luvannut korvata koronatuen saajille sen aiheuttaman lisäveron. Lisätietoa saat myös Teoston lähettämästä asiakastiedotteesta, joka on luettavissa täällä.

Saat toimintaohjeet Teostosta koronatuki@teosto.fi tai 050 525 4101 avoinna ma-pe 10-12. Palvelussa on tällä hetkellä ruuhkaa.

Music x Media -liput erikoishintaan Suomen Musiikintekijöiden jäsenille

Call for works: ECSA Playlist 2024 – Celebrating female composers

Mikäli haluat teoksesi ECSAn soittolistalle, lähetä ehdotuksesi viimeistään 28.5.2024. Lähetä vain yksi teos. Soittolistalle lisätään kolme teosta per maa, joten mikäli ehdotuksia tulee enemmän kuin kolme, listalle lisättävät arvotaan. Pyrimme huomioimaan soittolistalle lisättävien teoksien monimuotoisuuden. Alla ohjeet ja lisätietoa englanniksi. Lähetäthän hakemuksen englanniksi.

Discover ECSA’s music creators playlist – Call for Works

The European Composer and Songwriter Alliance (ECSA) is pleased to launch a call for works to be considered for Discover ECSA’s music creators Playlist.

After two successful editions in 2022 and 2023, ECSA will once again create a collection of compositions and songs coming from the ECSA member organisations, to be published on 21st June 2024 on World Music Day. The goal is to promote European composers and songwriters and increase their visibility to the wider public. With this playlist, ECSA aims at actively guiding the public in discovering recent releases from numerous European countries and creating its very own, one of a kind “European Music Listening Experience”. The playlist will help raising awareness of music creators in the ECSA network.

The theme of this year’s playlist is ”Celebrating female composers”. Since several years, ECSA has been active to strive for more gender equality and diversity in the music industry with various initiatives. However, we still see an underrepresentation of female composers and songwriters in music. This year’s theme of “Discover ECSA’s music creators playlist” will therefore celebrate the works of our members’ female composers. By putting their music in the spotlight, we hope to foster a more diverse and inclusive landscape for music creators.

Playlist release: 21 June 2024.

How to attend

Send the following information

  • Title and credits
  • Duration
  • Genre
  • Links to Spotify and Apple Music
  • Links to social media (used for promotional purposes)

Send the application by 28.5.2024 to nina.lith@musiikintekijat.fi

Additional information

  • Credits should include: “(Song Title); Written by (songwriters/composers); Produced by (producer); Performed by (possible artist); Published by (musical work copyright claimant)”
  • If the work is not released yet but, it is guaranteed that it will be before the 21st June 2024, please make sure the following is also annexed to the submission: Recording of the entry (MP3 format only)

Requirements

1. Works must have been written by (at least one) female (identifying) composer(s);
2. Works must have been published within the last 15 years;
3. The song/s and compositions submitted need to be available on both Spotify and Apple Music;
4. All formations of available instruments are allowed;
5. All music genres are allowed in the submissions;
6. We encourage pieces of all lengths but ask that the piece does not exceed 10 minutes;
7. All entries must “be partially credited at least” to members of the ECSA member organisations.

Musiikintekijöiden rahaston stipendit jaettu

Musiikintekijöiden rahastoon lähetettiin vuoden 2024 ensimmäisessä haussa yhteensä 1004 stipendihakemusta, kun syksyn 2023 haussa hakemuksia vastaanotettiin 1018 kappaletta. Rahaston toimikunta jakoi stipendivaroja yhteensä 133 020 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 80 hakijalle.

Valtaosa stipendivaroista, 74 300 euroa, jaettiin 47 hakijalle työskentelystipendinä eli luovaan työskentelyyn tarkoitettuna tukena.

”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2024 ensimmäinen stipendihakukierros on saatu käytyä läpi ja stipendien saajat valittua. Hakemuksia tuli suuri määrä mikä kertoo meille jatkuvasta ja isosta tuen tarpeesta monenlaisten tekijöiden keskuudessa. Stipendien jaossa painotimme jälleen Työskentelystipendejä joita oli myös hakemusten enemmistö. Ilahduttavaa oli myös hyvien hakemusten ja kiinnostavien projektien määrä! Erityisstipendiä ei tällä kertaa jaettu, mutta kaksi nuoremmille, uusille tekijöille suunnattua Uralle-stipendiä löysi saajansa”, toteaa Musiikintekijöiden rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi stipendejä seuraavasti:

Työskentelystipendit

  • Jaettiin 47 kpl
  • Yhteensä 74 300 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 1000 eurosta 2000 euroon

Hankintastipendit

  • Jaettiin 25 kpl
  • Yhteensä 39 500 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 600 eurosta 2900 euroon

Reissustipendit

  • Jaettiin 6 kpl
  • Yhteensä 9220 euroa
  • Myöntösummat vaihtelivat 600 eurosta 3000 euroon

Uralle-stipendit

  • Jaettiin 2 kpl
  • Yhteensä 10 000 (5000 euroa per myönnetty stipendi)

Erityisstipendejä ei jaettu

Myönnetyt stipendit löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston stipendihaku on elokuussa 2024. Tässä vuoden 2024 ensimmäisessä jaossa stipendin saaneet eivät voi saada stipendiä Musiikintekijöiden rahastosta seuraavan kahden hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista stipendiä:

  • Työskentelystipendi on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissustipendi on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankintastipendi on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.
  • Kaikki stipendit ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

Pauliina Lerche Suomen Musiikintekijöiden uusi puheenjohtaja

Suomen Musiikintekijät valitsi kevätkokouksessaan 23.4.2024 uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi musiikintekijä, muusikko Pauliina Lerchen. Päätyönään hän toimii Mimmit Music Oy:n toimitusjohtajana vastaten Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen toiminnasta ja sen musiikista. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta, ja on lisäksi opiskellut viestintää. Musiikkialan luottamustehtävistä häneltä on kokemusta Suomen Musiikintekijöiden, Teoston kulttuurisäätiön ja Lastenmusiikki ry:n hallitustehtävistä sekä Musiikin edistämissäätiön toimikunnista ja Georg Malmstén -säätiön hallituksesta.

”Olen äärimmäisen innostunut uudesta vaativasta ja vastuullisesta tehtävästä. Toivon, että voin yli 25 vuoden kokemuksellani musiikin ammattilaisena vaikuttaa siihen, että musiikintekemisen työskentelyn edellytykset olisivat paremmin turvatut. Musiikkiala on suurten mullistusten keskellä muun muassa tekoälyn myötä ja kulttuurin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat väistämättä myös musiikin kenttään. Musiikki on oikea ammatti ja oikea elinkeino, jolla on valtava kasvupotentiaali. Toivon, että valtiovalta tunnistaa ja tunnustaa tämän sekä ymmärtää, että itsensätyöllistäjien sosiaaliturva on viimein saatava samalle tasolle kuin työsuhteisessa työssä olevilla. Kyse on ensisijaisesti oikeudenmukaisuudesta, mutta uskon myös vakaasti, että itsensätyöllistäjien aseman parantaminen toisi myös sitä kipeästi kaivattua kasvua työllisyyteen ja tuottavuuteen”, Pauliina Lerche sanoo.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uusina jäseninä musiikintekijä, muusikko Jiri Kuronen sekä säveltäjä, muusikko, esiintyjä ja teatterimusiikin ammattilainen Maija Ruuskanen. Jussi Chydenius ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Lisäksi hallituksessa jatkavat Markus Nordenstreng ja Noora Tuuri, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia.

Samassa kokouksessa kiitettiin 12 vuotta Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana toiminutta Kaija Kärkistä pitkästä ja menestyksekkäästä työstään hallituksen puheenjohtajana. Huomionosoituksena hänet nimettiin yhdistyksen kunniajäseneksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan toukokuun alussa.

Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä

Samassa kokouksessa valittiin Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä. Säätiö edistää ja tukee luovaa suomalaista kevyttä musiikkia jakamalla apurahoja. Hallitukseen valittiin uusina jäseninä Miro Palokallio ja Piia Viitanen. Jatkokauden hallitustehtävään sai Jaakko Kiuru. Lisäksi hallituksessa jatkavat Vesa Anttila (puheenjohtaja), Maija Ijäs, Samae Koskinen, Tommi Lindell ja Yatta Malmstén.

 

Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.