Suomen Musiikintekijöiden toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi musiikkialalla

Julkaistu 31.5.2024

Nojaamme toiminnassamme vahvasti arvoihimme, joita ovat aktiivisuus, avoimuus ja arvostus. Näistä yhdenvertaisuuden teemaan liittyy erityisesti arvostus. Meille Suomen Musiikintekijöissä arvostus tarkoittaa kaikkien genrejen ja kaikkien musiikintekijöiden arvostamista. Emme arvota musiikkia emmekä sen tekijöitä, vaan meille kaikki genret ja tekijät ovat yhtä tärkeitä. Haluamme kuitenkin erityisesti tukea marginaalisemmassa asemassa olevaa musiikkia ja musiikintekijöitä. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi erilaisten marginaaligenrejen kilpailujen tukemista.

Olemme sitoutuneet Taide- ja kulttuurialan eettiseen ohjeistoon. Ohjeiston on laatinut Forum Artis joka on taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Olemme myös laatineet yhteistyössä Teoston, Suomen Säveltäjien ja Suomen Musiikkikustantajien kanssa musiikkialan rekrytointiohjeen, joka listaa periaatteet yhdenvertaiseen rekrytointiin. Tavoitteena on lisätä monimuotoisuutta ja vähentää rekrytoinnin yhteydessä koettua eriarvoisuutta alalla työskentelevien parissa.

Olemme olleet tukena BÄMÄ-yhtyeestä tunnettujen Helena Roudan ja Tiia Karoliinan sopimuksen viimeistelyssä koskien Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa -kappaletta, joka on tämä vuoden virallinen Pride Anthem. Kappale versioi uudelleen suomalaisen klassikkotangon, jonka alkuperäinen säveltäjä ja sanoittaja on Unto Mononen. Kappaleen on tuottanut Joona Karsimus.

”Saatiin Musiikintekijöiltä apua ja neuvoa tällaisen yhteistyön toteuttamiseen tekijöiden näkökulmasta. Suomen Musiikintekijöiden tuki ja yhteisö on ollut meille muutenkin uralla tärkeää ja mahdollistanut tekemisen jatkuvuuden esimerkiksi työskentelystipendeillä. Musiikintekijöiden järjestön olemassaolo luo turvaa meille tekijöinä, kun tiedämme, että on taho joka pitää aina tekijöiden puolta. Myös kaikki yhteiset päivät ja kokoontumiset ovat olleet voimaa ja iloa tuova juttu”, Helena Routa kertoo.

Tarjoamme maksutonta neuvontapalveluamme esimerkiksi sopimiseen ja hinnoitteluun liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on avointa kaikille riippumatta siitä, oletko Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Lisätietoa jäseneduistamme täällä.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi musiikkialalla olemme viime aikoina olleet aktiivisesti mukana muun muassa seuraavissa projekteissa:

Moninainen musiikkiala -hanke

Muusikkojen liiton ja Suomen Musiikintekijöiden Vastuullinen musiikkiala -hanke vuosina 2021–22 keskittyi alan niin sosiaaliseen kuin ekologiseen vastuullisuuteen. Hankkeen seuraava vaihe Moninainen musiikkiala – Oikeudet tietoon ja apu perille pureutuu syvemmälle sosiaalisen vastuullisuuden konkretiaan. Vaihe toteutetaan yhteistyössä mentori-valmentaja Setumo Bodiben ja artisti Hassan Maikalin kanssa.

Hankkeen kohderyhmä koostuu mm. artisteista, muusikoista ja musiikintekijöistä, jotka kulttuurisen sekä sosioekonomisen taustansa takia kokevat olevansa ulkopuolisia ja/tai marginalisoituja. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset henkilöt – etenkin alueilta, joissa näköalattomuus vaivaa ja usko hyvään on koetuksella – sekä muut kuin heteronormatiiviseen tai perinteisiin sukupuolirooleihin identifioituvat henkilöt.

Yhteistyötä pilotoitiin vuoden 2023 aikana positiivisin tuloksin, jonka jälkeen projektille saatiin MES:ltä rahoitusta. Tämä rahoitus yhdessä Musiikintekijöiden sekä Muusikkojen liiton tuen kanssa mahdollisti projektin jatkon vuonna 2024. Vuonna 2024 on toteutettu kolme tapaamista. Tapaamisten aikana on keskusteltu neuvottelemisesta musiikkialalla (Muusikkojen liitto, Lottaliina Pokkinen), musiikintekijöiden oikeuksista ja Teostoon liittyvistä asioista (Musiikintekijät & Teosto) sekä käyty Kansallisoopperassa tutustumassa talon toimintaan sekä katsomassa harjoituksia. Tapaamisten on tarkoitus jatkua syksyllä, jolloin toteutetaan myös kolmas biisileiri ja retriitti Villa Vikanissa.

Musamimmien päivä 10.3.2024

Suomen Musiikintekijät osallistuivat Musamimmien päivään maaliskuussa 2024. Musiikintekijöiden hallituksen jäsen, musiikintekijä, artisti ja tuottaja Noora Tuuri sekä yhteisöpäällikkö Lumi Ollila kertoivat Musiikintekijöiden toiminnasta korostaen tarvetta saada naisia ja muunsukupuolisia aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan. Yhteistyötä Musamimmien päivän kanssa pyritään jatkamaan. Tapahtuma on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiopäivä.

Rikotaan rajoja 13.3.2024

Ihmisten tasavertaisuutta juhliva, vuosina 2017 – 2021 järjestetty Rikotaan rajoja -musiikkitapahtuma teki näyttävän paluun maaliskuussa ja debytoi samalla Länsi-Vantaalla aiemman tapahtumapaikan – Tikkurilan Kulttuuritehdas Vernissan – käynnissä olevan peruskorjauksen myötä. Illan toteuttivat Vantaan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalvelut sekä nuoriso- ja yhteisöpalvelut kumppaneinaan Nuorisoyhteistyö Seitti, Suomen Musiikintekijät, Muusikkojen liitto ja Olvi. Tapahtuman taustalla vaikuttaa vantaalainen kaupunkiaktiivi Elisa Silander, joka on ideoinut Rikotaan rajoja -tapahtumien toimintamallin sekä toimii työryhmän vetäjänä.

Kulttuuritalo Martinuksen lämpiössä järjestettävä tapahtuma toi estradille vammaisia ja ei-vammaisia esiintyjiä vuorotellen korostaakseen jokaisen yhtäläisiä mahdollisuuksia taiteelliseen ilmaisuun turvallisessa ympäristössä. Konsepti mahdollistaa lämminhenkisiä kohtaamisia sekä tuo esiin musiikin ilosanoman yhdistävän voiman ainutlaatuisella tavalla.

Tapahtuman juonsi ja artisteja haastatteli Suomen Musiikintekijöiden yhteisöpäällikkö Lumi Ollila. Alkuillasta kuultiin lyhyitä esityksiä ja niitä syventäviä haastatteluita seuraavilta artisteilta: Riikka Hänninen, Kalevauva.fi, Cepan maailma. Illan päätti uusi feministisen, pop-, rap- ja klubimusiikkia yhdistelevän kollektiivin, BÄMÄ:n keikka.

Lisäksi olemme olleet mukana mm. Teoston naistenpäivän toteutuksessa tuomassa esiin erityisesti naisten uratarinoita musiikintekijöinä.

Lisätietoa Suomen Musiikintekijöiden yhdenvertaisuusasioista saa yhteisöpäällikkö Lumi Ollilalta. Henkilökunnan yhteystiedot.

Vuoden Musiikkioivallus -palkinto jaetaan jälleen syyskuussa

Julkaistu 30.5.2024

Vuoden musiikkioivallus -palkinnon tarkoitus on huomioida kotimaisia av-teoksia, joissa on käytetty musiikkia erityistä lisäarvoa tuovalla tavalla. Palkinto jaetaan Gramexin ja Teoston AV Music -palvelun kautta. AV Music on vuoden 2023 lopulla avattu palvelu, joka auttaa av-tuotantojen tekijöitä musiikkioikeuksien hankkimisessa ja toimii osana Gramexin ja Teoston yhteisyrityksen GT Musiikkilupien palveluportfoliota.

”Viime vuonna palkintoehdokkaaksi haki 16 audiovisuaalisen alan teosta, jotka edustivat monipuolisesti eri lajityyppejä. Toivomme, että saamme myös tänä vuonna runsaasti hakemuksia erityyppisistä tuotannoista. Haluamme palkita oivaltavasta musiikinkäytöstä ja samalla korostaa musiikin korvaamatonta roolia tunteiden ja tunnelmien luojana av-tuotannoissa”, sanoo GT Musiikkilupien toimitusjohtaja Lauri Ogawa.

Viime vuonna palkinnon voitti Hetki lyö -elokuva (Elokuvayhtiö Komeetta, ohj. J–P Valkeapää). ”Musiikki valaisee elokuvan ilmaisuskaalaa valheellisesta auringonpaisteesta aina synkimpiin kellareihin. Takavuosien suosikki-iskelmiä käytetään kaksoisvalotuksena elokuvan vinolle ja makaaberille maailmalle”, luonnehti tuomaristo elokuvan musiikillista tunnelmaa.

Palkinnon saaja valitaan kotimaisten tuotantoyhtiöiden ehdottamista av-teoksista, jotka voivat olla mitä tahansa lajityyppiä, kuten lyhyitä tai pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, lastenohjelmia tai muita televisio-ohjelmia. Ainoastaan varsinaiset musiikkiohjelmat on suljettu palkintokategorian ulkopuolelle.

Ehdokkaina voivat olla teokset, jotka on julkaistu elokuun 2023 ja elokuun 2024 välisenä aikana. Voittajayhtiö palkitaan 1000 euron musiikkielämyslahjakortilla, jonka voi käyttää esimerkiksi henkilöstön keikka- tai konsertti-iltaan.

Valinnan palkinnosta tekee riippumaton tuomaristo, johon kuuluvat VTT, dosentti ja Sibelius-Akatemian yliopistonlehtori Kaarina Kilpiö, FM, Music Supervisor Leo Niemi, ohjaaja Taito Kawata sekä laulaja ja musiikintekijä Vilma Alina. Raadin puheenjohtajana toimii elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja sihteerinä AV Music -palvelun Licensing Manager Eveliina Pitkänen.

Palkinto luovutetaan saajalleen 6.9. järjestettävän Screen Helsinki -tapahtuman iltagaalassa, jossa jaetaan myös muita av-alan tuotantopalkintoja. Screen Helsinki on audiovisuaalisen alan ammattilaistapahtuma, jossa käsitellään tv- ja elokuva-alan päivänpolttavia puheenaiheita ja suunnataan katse alan tulevaisuuteen. Tapahtuman järjestää kotimaisten elokuva- ja tv-alan sisällöntuottajien yhdistys Audiovisual Producers Finland – APFI ry.

Teoksen ilmoittaminen lomakkeella tästä linkistä

Liisa Ketomäki Teoston kulttuurisäätiön toimitusjohtajaksi

Julkaistu 28.5.2024

Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars toivottaa Liisa Ketomäen lämpimästi tervetulleeksi säätiön toimitusjohtajaksi.

”Liisa Ketomäen näkemyksellisyys, asiantuntemus ja energisyys vakuuttivat meidät siitä, että hän on juuri oikea ihminen kulttuurisäätiön johtoon. Hänen erinomaiset yhteytensä sekä suomalaiseen että kansainväliseen musiikkimaailmaan yhdistettynä kokemukseen säätiömaailmasta ja varainhoidosta antavat tehtävään erinomaiset lähtökohdat.”

Ennen nimitystään Ketomäki on toiminut Turun musiikkijuhlasäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2012 lähtien. Tätä ennen hän on työskennellyt muun muassa Lontoossa ja Pariisissa taiteilijamanagerina sekä ollut mukana useiden kotimaisten musiikkitapahtumien organisaatiossa.

Ketomäki aloittaa uudessa tehtävässä syyskuun alussa. Hän kertoo olevansa erittäin motivoitunut rakentamaan uutta Teoston kulttuurisäätiötä ja sen toimintaa.

”Olen iloinen mahdollisuudesta päästä edistämään suomalaisen musiikin ja sen tekijöiden kansainvälistä menestystä. Säätiö tulee kehittämään rahoitusmalleja ja toimintatapoja, jotka turvaavat suomalaisen musiikin toimintaedellytyksiä tulevaisuudessakin. Pidän tehtävää erittäin merkityksellisenä ja odotan innolla yhteistyön alkua.”

Teoston kulttuurisäätiö on suomalaisen musiikkikulttuurin kentässä uusi toimija, jonka tavoitteena on kasvattaa kotimaisen luovan säveltaiteen arvoa ja arvostusta. Säätiö tukee toiminnallaan sekä yksilöllistä työskentelyä että laajempia hankkeita, painopisteenään muun muassa musiikin monimuotoisuuden ja kansainvälisyyden tukeminen. Säätiön perustamisesta tehtiin päätös Teoston jäsenkokouksen joulukuussa 2023 ja toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kevään aikana on valmisteltu sekä säätiön strategiaa että tukitoiminnan käynnistämistä. Ensimmäiset tukipäätökset tehdään jo kuluvan vuoden aikana.

”Haluamme tehdä uudenlaisia avauksia ja luoda kumppanuuksia, joiden käynnistämiseen Liisan laajat verkostot ja hyvät yhteiskuntasuhteet ovat erinomainen lähtökohta. Strategiamme tähtää siihen, että voimme nostaa musiikkimaailmamme lahjakkuuksia huipun tuntumasta kohti läpimurtoa”, avaa Anna Baijars.

Music We made -palvelu tuo tekijätiedot esiin

Julkaistu 27.5.2024

Tekijätietoja on vaihtelevassa tarkkuudessa löytynyt CD-levyjen kansilehtisissä, mutta suoratoistopalveluissa melko heikosti tai ei ainakaan sillä tarkkuudella mihin Music We Made pyrkii.

Kuka tahansa, joka on osallistunut jossakin roolissa äänitteen tekoon (esittäjänä, musiikin tekijänä, tuottajana, kansitaiteen tekijänä jne) voi rekisteröityä palveluun ja merkitä rooleja äänitteissä. Käyttöliittymä kehitettiin sellaiseksi, että jokainen pystyy hyvin nopeasti merkitsemään omat roolinsa. Kaikki voivat myös ilmoittaa mitä rooleja toisilla henkilöillä on äänitteissä ja kutsua heitä palveluun. Palvelu on maksuton.

Miten palvelu toimii?

Rekisteröitymisen jälkeen käyttäjä pääsee vahvistamaan ja muokkaamaan hänelle jo merkittyjä rooleja. Näin yhteistyöllä voi syntyä hyvin kattavaa tietoa äänitteistä. Käyttäjälle syntyy myös profiili palveluun. Siihen on listattu kaikki äänitteet, joiden tekemiseen hän on osallistunut, jolloin se toimii kätevänä portfolio-linkkinä.

Music We Made pyrkii hyvään tiedon laatuun seuraavin tavoin:

Tietoa kerätään olemassa olevista avoimista tietokannoista.
Music We Made tarjoaa helpon mahdollisuuden musiikin ammattilaisille tiedon tarkistamiseen ja lisäämiseen.
Palveluun pääsee vain kutsusta. Palvelun käyttäjät voivat kutsua muita palveluun.
Kaikki palvelun keräämä tieto on avointa ja kaikkien nähtävillä palvelussa.

Uusia päivityksiä

Videot

Rooleja voi nyt merkitä videoille (Youtube-videot). Videon voi myös linkittää musiikkikappaleeseen, joka on audioraitana videossa. Tällöin kappale näkyy videon sivulla sekä kappaleelle merkityt roolitiedot. Katso esimerkkinä BEHMin video Sata vuotta:

BEHM – Sata vuotta (https://www.musicwemade.com/app/videos/jH36-sRYedM)

Videot näytetään henkilöprofiilissa samalla tavalla kuin albumit, jos henkilöllä on rooleja videossa. Ja tietenkin myös videoille voi kirjoittaa tarinoita.

Käyttöliittymäparannuksia

Hakutoiminto ehdottaa hakutermejä ja Youtube videot on mukana hakutuloksissa (vain kirjautuneille käyttäjille)
Viimeisimmät albumit, tarinat ja videot löytyvät Julkaisut-linkistä päävalikossa
Uudistettu design, jossa tavoitteena rauhallisempi yleisilme
Päävalikon kapea versio päälle/pois klikkaamalla palvelun logoa (selainversiossa tietokoneella)
Monia pieniä käytettävyysparannuksia

Music We Made

Palvelusta on myös iOS- ja Android -sovellukset ladattavissa AppStoresta tai sivuston kautta. Uusi versio päivittyy applikaatioihin pian.

Jojo von Hertzen Suomen Musiikintekijöiden koordinaattoriksi

Julkaistu 27.5.2024

Hän tulee työskentelemään erityisesti yhdistyksen tapahtumatuotannon ja sosiaalisen median viestintätehtävien parissa. Hänellä on yli 10 vuoden kokemus tapahtumatuotannoista, monipuolisista musiikkialan tehtävistä sekä markkinoinnista ja viestinnästä. Hän on myös Musamimmien päivä -tapahtuman perustaja ja työryhmän jäsen, mikä kertoo hänen innokkuudestaan kehittää musiikkialaa yhteisöllisemmäksi ja yhdenvertaisemmaksi. Musamimmien päivä on musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille suunnattu verkostoitumis- ja inspiraatiotapahtuma.

Suomen Musiikintekijöiden viestintäpäällikkö Nina Lith on ilahtunut, että von Hertzen hakeutui tehtävään.
”Jojon tausta ja osaaminen soveltuvat tähän tehtävään erittäin hyvin. Hän myös tuntee yhdistyksemme, toimintatapamme sekä musiikin kentän erittäin kattavasti. Olemme iloisia, että saamme hänet osaksi tiimiämme.”

Jojo von Hertzen kertoo hakeneensa koordinaattorin tehtävää, koska on aina ollut laajasti kiinnostunut musiikkialasta ja sen kehittämisestä. Myös Suomen Musiikintekijät yhteisönä kiinnostaa häntä erityisesti.

”Olen saanut jo monipuolisesti kokemusta musiikkialalta, ja tämä tehtävä mahdollistaa jälleen uudenlaisen kulman ja mahdollisuuden osaamiseni kehittämiseen. Olen myös itse musiikintekijä, ja haluan ehdottomasti olla mukana kehittämässä alaamme ja tätä hienoa yhteisöä, joka Suomen Musiikintekijät on. Odotan innolla tähän porukkaan hyppäämistä ja uuden oppimista ympäristössä, jossa pääsen tekemään töitä sekä loistavan tiimin kanssa, että itselleni tärkeiden asioiden parissa”, von Hertzen sanoo.

Jojo von Hertzen aloittaa määräaikaisessa tehtävässään elokuun alussa.

Musiikin luovan alkutuotannon kanta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan

Julkaistu 20.5.2024

Parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea päätti viime eduskuntakauden lopulla edistää yhtä, yhtenäistä perusturvaetuutta, ja tämä tavoite on myös osa Orpon hallituksen ohjelmaa. Eri etuuksien selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on myös kulttuurialan ammattilaisten etu, kunhan uudistukset toteutetaan alan erityispiirteet tunnistaen. Edellytys erityispiirteiden huomioinnista koskee myös yhdistelmävakuutuksen valmistelua. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus aikoo huomioida nämä erityispiirteet: hallitus valmistelee yhdistelmävakuutusta ”parantaakseen niiden henkilöiden sosiaaliturvaa, jotka toimivat samaan aikaan yrittäjinä ja palkansaajina”. Hallitus myös ”ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”

Hallitusohjelman tavoitteisiin pääseminen edellyttää taide- ja kulttuurialan toimeentulo-ongelmien tunnistamista sekä oikeanlaisten ratkaisujen löytämistä, mikä puolestaan onnistuu parhaiten yhteistyössä alan kanssa. Siksi alan edustajat kannattaa pitää mukana uudistusten valmistelussa myös jatkossa. Ohessa musiikin luova alkutuotanto esittää kantansa em. uudistuksiin.

Musiikin luova alkutuotanto: yhdistelmävakuutus

Tarvittavat toimet:

Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Musiikin luova alkutuotanto: sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä. Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi.
Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla. Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja.

Teosto ja sen jäsenjärjestöt – Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat – muodostavat yhdessä Musiikin luovan alkutuotannon edunvalvontarintaman.

Alla tarkemmin Musiikin luovan alkutuotannon kannasta yhdistelmävakuutukseen ja sosiaaliturvaan.

Yhdistelmävakuutus ja sosiaaliturva 2024–2025

Yhdistelmävakuutus

Nykyinen ansiosidonnainen turva perustuu selkeään jakoon työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä. Tällöin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi, sillä alalle on tyypillistä, että tulot kertyvät useasta eri lähteestä. Osa näistä tulolähteistä ei ole minkään vakuutuksen piirissä: esimerkiksi MYEL-vakuutuksen ulkopuolelle jäävä apurahalla työskentely ei kartuta ansiosidonnaisten etuuksien työssäoloehtoa, vaikka monille taide- ja kulttuurialan ammattilaisille ne ovat keskeinen osa toimeentuloa. Viimeistään korona-ajan massatyöttömyys paljasti ansiosidonnaisen turvan repaleisuuden jo valmiiksi epävarmassa asemassa olevien taide- ja kulttuurialojen ammattilaisten näkökulmasta.

Yhdistelmävakuutus kohentaisi erityisesti niiden ihmisten asemaa, jotka

saavat tuloja sekä palkansaajana että yrittäjänä
eivät tällä hetkellä täytä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehtoa erikseen arvioituna
täyttäisivät työssäoloehdon, jos kaiken työssäolon voisi laskea yhteen, vaikka olisi
vakuutettuna useamman eri järjestelmän (TYEL, YEL ja MYEL) kautta.

Yhdistelmävakuutus ei siis ratkaise niiden ihmisten toimeentulohaasteita, joiden työskentely ei riitä täyttämään työssäoloehtoa tai jotka jäävät jostain muusta syystä järjestelmän ulkopuolelle. Siksi on tärkeää korjata myös turvaverkon muita aukkoja, joita käsitellään tämän lausunnon loppuosassa.

Tarvittavat toimet:

Yhdistelmävakuutukselle on tärkeä taata riittävä rahoitus, jotta vakuutusmaksut eivät nouse liian korkeiksi epäsäännöllisesti tuloja saaville tai pienituloisille suomalaisille. Tämä edellyttää riittävää kokonaiskertymää vakuutusmaksuista sekä valtion osallistumista järjestelmän kustannuksiin niiltä osin, kun maksut eivät riitä kattamaan vuotuisia etuusmenoja.
Työssäoloehdon kertymisessä on syytä voida huomioida kaikki työskentely – myös se taide- ja kulttuurialan työ, josta saa tuloja esimerkiksi apurahan kautta.
Ensi vaiheessa yhdistelmävakuutus voitaisiin ottaa käyttöön niin, että järjestelmän piiriin kuuluisivat vain henkilöt, jotka eivät täytä työssäoloehtoa yrittäjänä tai työntekijänä. Järjestelmän tulee olla vapaaehtoinen. Näin uudistuksen ensimmäinen vaihe olisi edullisempi kuin jos yhdistelmävakuutus olisi alusta asti saatavilla myös henkilöille, jotka täyttävät jonkin vakuutuksen työssäoloehdon jo nykyisin.

Sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien ongelmat ja ratkaisut

Yksi, yhtenäinen perusturvaetuus on myös taide- ja kulttuurialan etu, kunhan uudistus toteutetaan alan erityispiirteet huomioiden. Pelkän mekaanisen yhtenäistämisen lisäksi uudistus tarjoaa mahdollisuuden huomioida työelämän moninaisuus sosiaaliturvan kriteereissä aiempaa paremmin. Samalla on syytä korjata myös muiden etuuksien sekä ansiosidonnaisen turvan kriteeristöä niin, että taide- ja kulttuurialan erityispiirteet huomioidaan ja kannustinloukkuja puretaan kunnianhimoisesti.

Erityispiirteiden huomioinnin lisäksi merkitystä on myös sosiaaliturvan yleisillä ehdoilla ja tasolla: iso osa taide- ja kulttuurialan ammattilaisista on pienituloisia, jolloin esimerkiksi etuuksien sovittelumahdollisuudet ja suojaosat sekä asumistuen merkitys korostuvat alalla työskentelevien ihmisten toimeentulon kannalta. Siten sosiaaliturvan leikkaukset ja heikennykset osuvat laajasti myös taide- ja kulttuurialaan.

Eri tulomuotoja tarkasteltava oikeudenmukaisesti etuuskäsittelyssä

Toimeentulon menettämisen hetkellä turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia – ammatin harjoittamisen tavasta ja mahdollisesta yrittäjyydestä riippumatta.

Sosiaaliturvaetuuksien kriteereissä on huomioitava taide- ja kulttuurialalle ominaiset piirteet, kuten epäsäännöllinen ja vaikeasti ennakoitava toimeentulo sekä osa-aikainen yrittäjyys.

Taiteilijoille tyypillisiä tulomuotoja kuten tekijänoikeustuloja ja apurahoja on tarkasteltava oikeudenmukaisesti suhteessa siihen, miten muita tulomuotoja tarkastellaan osana etuuskäsittelyä. Vain pieni joukko tekijöitä saa näiden tulomuotojen kautta säännöllisen, pitkäaikaisen ja elämiseen riittävän toimeentulon, jolloin muiden tulojen puuttuessa sosiaaliturvaa tarvitaan täydentämään toimeentuloa. Siksi hallituksen päätös heikentää useiden eri etuuksien suojaosia herättää huolen taide- ja kulttuurialan pienituloisten, epäsäännöllisesti tuloja saavien ihmisten toimeentulosta.

Yksi keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jolloin taide- ja kulttuurialan ammattilaiset jäävät herkästi turvaverkon väliinputoajiksi. Tässä jaottelussa taide- ja kulttuurialan tekijät luokitellaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, mikä taas vaikeuttaa sosiaaliturvan saamista. Toisinaan tämä luokittelu ei vastaa henkilön tosiasiallista tilannetta: ihminen saatetaan luokitella yrittäjäksi, vaikkei hänellä olisi edes Y-tunnusta tai toiminimeä. Aivan liian herkästi syntyy asetelma, jossa järjestelmän näkökulmasta helpointa olisi olla kokonaan työtön. Tämä kannustinloukku voidaan poistaa päivittämällä etuuksien kriteerit vastaamaan tämän päivän todellisuutta.

Nykyisten etuuskriteerien myötä yrityksen perustaminen näyttäytyy riskinä, ellei ole riittävän varma, että pystyy hankkimaan yritystoiminnalla elämiseen riittävän toimeentulon hyvin pian yrityksen perustamisesta lähtien. Tämä kannustinloukku on syytä poistaa tarkentamalla sosiaaliturvan ja ansiosidonnaisten etuuksien kriteereitä niin, ettei pelkkä yrityksen olemassaolo johda sosiaaliturvan epäämiseen tai muihin heikennyksiin, vaan päätökset perustuvat mahdollisimman tarkkaan tietoon henkilön todellisista tuloista. Aktiivisuudesta ei pidä rangaista.

Työnteon pitää olla aina kannattavaa – myös taide- ja kulttuurialalla

Työttömyysturvan nykyiset kriteerit näyttäytyvät ristiriitaisina: pohjoismainen työvoima- palvelumalli edellyttää työttömältä aktiivisuutta, mutta toisaalta liika aktiivisuus voidaan katsoa joko työttömyyden päättymiseksi tai esteeksi olla työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin työttömyysturvaa ei voi saada. Samalla esimerkiksi yrittäjän työttömyyden päättyminen edellyttää nimenomaan aktiivista vaivannäköä: yrittäjän on itse pyrittävä hankkimaan asiakkaita ja muita tuloja oman yrityksensä kautta.

Aktiivisuuden ei pidä johtaa etuuksien menettämiseen ennen kuin työ johtaa tuloksiin ja ihminen alkaa saada elämiseen riittäviä tuloja. Pelkällä yrittämisellä ilman tuloja ei saa vuokraa tai kauppalaskuja maksettua. Taide- ja kulttuurialalla on yleistä, että tulottomien jaksojen aikana joutuu työskentelemään verrattain paljon pystyäkseen hankkimaan seuraavan apurahan, työkeikan tai tilauksen. Tätä ei nykymalli tarpeeksi huomioi.

Erityisen hankalaa on, että jo pelkkä taiteen tekeminen ilman siitä syntyviä tuloja saatetaan katsoa työttömyyden tai toisaalta työmarkkinoiden käytettävissä olemisen päättymiseksi. Muiden työttömien kohdalla kirjoittaminen, maalaaminen tai säveltäminen ilman tuloja ei tyypillisesti vaikuta etuuskäsittelyyn – taiteilijoiden kohdalla taas on toisin. Etuuskäsittelyssä on tunnistettava taide- ja kulttuurialalla työskentelyn erityispiirteet.

Kansainvälisen kantelekilpailun tulokset

Julkaistu 20.5.2024

Suomen Musiikintekijät tuki tapahtumaa palkitsemalla musiikin tekijyydestä, eli säveltämisestä, sanoittamisesta ja sovittamisesta erikoispalkintoja. Näitä palkintoja myönnettiin usealle kilpailijalle eri sarjoissa.

Kaikki Kansainvälisen kantelekilpailun tulokset luettavissa Kanteleliiton sivuilta.

Markus Nordenstreng jatkaa Suomen Musiikintekijöiden varapuheenjohtajana

Julkaistu 8.5.2024

Suomen Musiikintekijöiden kevätkokouksessa 23.4.2024 valittiin yhdistykselle uusi puheenjohtaja ja uusia jäseniä hallitukseen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Pauliina Lerche.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uusina jäseninä musiikintekijä, muusikko Jiri Kuronen sekä säveltäjä, muusikko, esiintyjä ja teatterimusiikin ammattilainen Maija Ruuskanen. Jussi Chydenius ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Lisäksi hallituksessa jatkavat Markus Nordenstreng ja Noora Tuuri, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia.

Hallitus järjestäytyi ensimmäisessä kokouksessaan toukokuun alussa. Kokouksessa valittiin varapuheenjohtajaksi laulaja-lauluntekijä, muusikko Markus Nordenstreng. Hän on toiminut varapuheenjohtajana vuodesta 2015.

”Kiitän nöyrästi luottamuksesta! Lähitulevaisuus vaikuttaa varsinkin julkisen kulttuurirahoituksen ja siihen liittyvän edunvalvonnan näkökulmasta haastavalta murrosajalta. Toivon kykeneväni toimimaan uuden hienon puheenjohtajamme Pauliinan käsinojana ja tukena”, Nordenstreng sanoo.

Ottiko verottaja yhteyttä apuraha-asioissa?

Julkaistu 29.4.2024

Asia koskee Teoston koronatukea, eli mikäli sait vuonna 2021 ja/tai 2022 Teoston myöntämää koronatukea yli 2 000 euroa/vuosi Musiikintekijöiden rahaston kautta, olet saanut verottajalta yllä mainitun kirjeen, jonka mukaan verotustasi tullaan korjaamaan. Verottaja tulkitsee, että Teoston koronatuki ei täytä verovapaan apurahan kriteerejä, vaan on veronalainen palkkio.

Teosto on luvannut korvata koronatuen saajille sen aiheuttaman lisäveron. Lisätietoa saat myös Teoston lähettämästä asiakastiedotteesta, joka on luettavissa täällä.

Saat toimintaohjeet Teostosta koronatuki@teosto.fi tai 050 525 4101 avoinna ma-pe 10-12. Palvelussa on tällä hetkellä ruuhkaa.