EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Vuoden Musiikintekijä 2024 -Emma-palkintoehdokkaat julkistettu

Julkaistu

Raati

Vuoden Musiikintekijä -kategorian ehdokkaat on valinnut Suomen Musiikintekijöiden erikoisraati: Aku Toivonen (pj), musiikintekijät Virpi Eroma ja Riku Mattila sekä musiikkikustantaja Marja Kortelainen. Voittajan valitsee Emma Gaalan pääraati.

Lue lisää Emma-palkinnoista!

EMMI HAKALA

KUSTANTAJA: SEPON HUONE

Emmi Hakala on tuottelias ja monipuolinen musiikintekijä, joka on kotonaan suomalaisen pop-musiikin ja iskelmän maailmassa. Viime vuosina hän on kirjoittanut kappaleita mm. Sara Siipolalle, Jannalle, Laura Voutilaiselle ja Junolle. Hakala on ollut mukana luomassa Sara Siipolan Sanon sen nyt ääneen -albumia sekä hittejä Paskana, Juostaan ja Rakasta mua, rakasta mua, rakasta, joiden myötä kuluneen vuoden meriitteihin kuuluvat tuplaplatinastriimit, Musiikkikustantajien gaalan Vuoden biisi -ehdokkuus sekä Spotify Top50:n ja radiolistan kärkisijat. Hakalan kädenjälkeä on viime aikoina kuultu myös mm. Jannan, Vahteran ja Jannika B:n albumeilla sekä Jannan suosituissa Vain Elämää -versioissa kappaleista Ihan helmi ja Ihana kipu. Hakala tekee musiikkia myös osana Loviisa-yhtyettä sekä sooloartistina taiteilijanimellä la haka.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emmi Hakala tunnetaan sekä laulajana että monipuolisena lauluntekijänä. Hakalan kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Sara Siipola, JANNA, Juno ja Rosi.

Hakala oli mukana kirjoittamassa Sara Siipolan UMK-finaalissa esittämää, toiseksi sijoittunutta Paskana-kappaletta. Kappale oli ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi -kategoriassa. Hakala kirjoittaa lauluja myös itselleen la haka -artistinimellä.

Emmi Hakalan onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Paskana (Sara Siipola) ja Syli (Janna).

Emmi Hakala on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Paskana (Sara Siipola)
Säv. & san. Emmi Hakala, Kaisa Korhonen, Sara Siipola, Mikko Koivunen
Kust.  Sepon huone / Kaiku Entertainment

Syli (Janna)
Säv. & san. Emmi Hakala, Saara Törmä, Aniachunamoso Nnebedum, Aleksanteri Hulkko, Janna Hurmerinta
Kust. Sepon huone

Kuva: Julian Schröpel

EMMA JOHANSSON

KUSTANTAJA: HMC PUBLISHING

Emma Johansson on noussut suomalaisten lauluntekijöiden kärkijoukkoon ennätyksellisen nopeasti. Vain reilun vuoden ajan aktiivisesti muille artisteille musiikkia kirjoittaneen Johanssonin osumiin kuuluu mm. Mirellan Timanttei, joka on kiistatta yksi viimeisen vuoden menestyneimpiä kotimaisia kappaleita. Johansson oli myös keskeisessä roolissa kirjoittamassa useita muita kappaleita Mirellan Kunpa oisin kertonut -albumille. Tämän lisäksi Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat esittäneet mm. ABREU, BESS, VIIVI ja Benjamin. Johansson on tullut tunnetuksi myös lukuisia Emma-ehdokkuuksia keränneestä emma & matilda -duosta.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Emma Johansson on emma & matilda -duon toinen jäsen sekä lauluntekijä, joka on lyhyessä ajassa lunastanut paikkansa usean suomalaisen artistin tekijätiimissä.

Johanssonin kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Mirella, ABREU, Benjamin ja VIIVI. Johansson oli mukana kirjoittamassa Mirellan Timanttei-kappaletta, joka valittiin Vuoden biisiksi Suomen Musiikkikustantajat ry:n palkintogaalassa 2024.

Emma Johanssonin onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Timanttei (Mirella) ja Sulle tehty (ABREU).

Emma Johansson on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Timanttei (Mirella)
Säv. & san. Emma Johansson, Kim Mannila, Ilon Adlercreutz, Mirella Roininen
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Sulle tehty (ABREU)
Säv. Atso Soivio
San. Emma Johansson, Anna Abreu
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music

Kuva: Vinny Holmberg

Kaisa Korhonen

Kaisa Korhonen on musiikintekijä, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat mm. Syntisten pöytä (Erika Vikman), Epäröimättä hetkeekään (Elastinen feat. Jenni Vartiainen) ja Viimeinen elämä (Maija Vilkkumaa). Hän on ollut ehdolla Vuoden Musiikintekijäksi Emma-gaalassa myös kahtena edellisvuotena. Kaisalla on oma yhtye Pilven Piirtäjät yhdessä Axel Ehnströmin kanssa.

Vuonna 2024 Korhonen on ollut mukana kirjoittamassa Sara Siipolan läpimurtoa kappaleilla Paskana, Juostaan ja Rakasta mua, rakasta mua, rakasta. Tämän lisäksi hänen kirjoittamiaan kappaleita kyseisenä vuonna julkaisivat mm. Antti Ketonen, Eini, Frans Harju, Jenni Vartiainen, Elias Kaskinen, Aki Tykki ja Tomi Saario.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Kaisa Korhonen on lauluntekijä, jonka nimi löytyy usean viime vuosina Suomessa julkaistun hitin tekijätiedoista. Korhosen kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Sara Siipola, Jenni Vartiainen, Frans Harju ja Eini. Korhonen oli mukana kirjoittamassa Sara Siipolan UMK-finaalissa esittämää, toiseksi sijoittunutta Paskana-kappaletta. Kappale oli ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n Vuoden biisi -kategoriassa.

Suomen Musiikkikustantajat ry palkitsi Korhosen syyskuussa 2020 Vuoden läpimurto -palkinnolla.

Kaisa Korhosen onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Juostaan (Sara Siipola feat Sexmane) ja Rakkauden arvoinen (Antti Ketonen).

Kaisa Korhonen on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Juostaan (Sara Siipola feat. Sexmane)
Säv. Kaisa Korhonen, Mikko Koivunen, Edward Sene, Sara Siipola
San. Kaisa Korhonen, Emmi Hakala, Mikko Koivunen, Max Sene, Sara Siipola
Kust. Kaiku Entertainment / Sepon huone

Rakkauden arvoinen (Antti Ketonen)
Säv. & san. Kaisa Korhonen, Jonas Olsson, Frans Harju
Kust. EMP Elements Music Publishing / Isolla Songs

Kuva: Paavo Korhonen

Kyösti Salokorpi

KUSTANTAJA: ELEMENTS MUSIC

Kyösti Salokorpi on Suomen menestyneimpiä biisintekijöitä, jonka biisit ovat striimanneet yhteensä noin 500 miljoonaa kertaa ja haalineet kymmeniä listaykkösiä sekä kulta- ja platinalevyjä. Kyöstin erikoiskyky on luoda tarttuvia ja tunteellisiakin pop-melodioita ja -tekstejä. Hän nauttii työskentelystä uusien ja nuorten artistien kanssa ammentaen kokemuksestaan ja hyödyntäen huikeaa pop-musiikin historian tuntemuksestaan uuden musiikin luomisessa. Viimeisen vuoden aikana Kyöstin osakirjoittamia julkaisuja on ollut mm. Ege Zulun ja Behmin nelinkertaista platinaa striimannut ja radion top10-listalle yltänyt megahitti ”Tunnista tuntiin”, Etan listaykköseksi kavunnut ja tuplaplatinaa striimannut ”Demoneista ystävii”, platinaan yltänyt koskettava ”Viikonloppufaijoi” sekä 2024 syksyllä julkaistu ja listahuipulle kohonnut, kultaa striimannut ”Sata shottii”.


MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Kyösti Salokorpi on monipuolinen lauluntekijä, muusikko ja kirjailija. Salokorven kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Etta, Kaija Koo, Ege Zulu ja Saimaa.

Hänen kirjoittamiaan kappaleita on julkaistu runsaasti myös Saksassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Australiassa, Belgiassa ja Venäjällä. Salokorpi on mukana myös useissa kokoonpanoissa, kuten Atlético Kumpula ja Ihmepoika.

Kyösti Salokorven onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Tunnista tuntiin (Ege Zulu Behm) ja Demoneista ystävii (Etta).

Kyösti Salokorpi on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Tunnista tuntiin (Ege Zulu feat. BEHM)
Säv. & san. Kyösti Salokorpi, Rita Behm, Saleh Masaadi, Eugene Mokulu
Kust. EMP Elements Music Publishing / Behmin Bisnekset

Demoneista ystävii (Etta)
Säv. Kyösti Salokorpi, Olli Vuorinen, Emmalotta Kanth, Arttu Istala, Iiro Paakkari
San. Kyösti Salokorpi, Olli Vuorinen, Emmalotta Kanth
Kust. EMP Elements Music Publishing / Warner Chappell Music / HMC Publishing

Kuva: Kyösti Salokorpi

TIINA VAINIKAINEN

Säveltäjä-sanoittaja Tiina Vainikainen on yksi viime vuosien menestyneimpiä kotimaisia lauluntekijöitä ja nimi lukuisten radiohittien takana. Vainikaisen säveltämiin ja sanoittamiin kappaleisiin lukeutuvat mm. Jenni Vartiaisen ”Lanka” ja ”Viimeinen pisara” feat. Etta,  Elastisen ”Pimee” feat. Bess, Lauri Tähkän ”Aavikko”, Kaija Koon ”Taipumaton” sekä Evelinan ”Tornado”. Vuonna 2022 Teosto palkitsi Vainikaisen arvostetulla Vuoden Musiikintekijä -tunnustuspalkinnolla Iskelmä Gaalassa, missä ”Aavikko” palkittiin myös Vuoden Iskelmänä. Vainikainen oli myös ehdolla Vuoden Musiikintekijäksi Emma Gaalassa vuonna 2023 ja Vuoden Musiikintekijäksi Suomen Musiikkikustantajien gaalassa seitsemänä vuonna peräkkäin. Kotimaassa työskentelyn lisäksi Vainikainen tekee aktiivisesti uraa ulkomailla ja asuu puolet vuodesta Los Angelesissa. Vainikaisen ulkomaisiin yhteistöihin lukeutuvat mm. Cheat Codes, KSHMR, INNA, KSI ja Caleb Hearn.

MUSIIKINTEKIJÖIDEN ERIKOISTUOMARISTON PERUSTELUT:

Tiina Vainikaisen nimi on jo usean vuoden aikana näkynyt monen listoilla sijoittuneen kappaleen tekijätiedoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vainikaisen kirjoittamia lauluja ovat julkaisseet muun muassa Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä, Evelina ja Samu Haber.

Vainikainen on ollut ehdolla Suomen Musiikkikustantajat ry:n vuoden kevyen musiikin tekijäksi viitenä peräkkäisenä vuotena. Vainikainen palkittiin Teoston Vuoden Musiikintekijä -palkinnolla vuonna 2022.

Tiina Vainikaisen onnistumisia viime vuoden ajalta ovat muun muassa Lanka (Jenni Vartiainen) ja Viimeinen pisara (Jenni Vartiainen feat Etta).

Tiina Vainikainen on ollut kirjoittamassa mm. seuraavia biisejä:

Lanka (Jenni Vartiainen)
Säv. & san. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Jukka Immonen
Kust. Nordic Music Partners / Jenique / Sony Music Publishing

Viimeinen pisara (Jenni Vartiainen feat. Etta)
Säv. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Arttu Istala, Iiro Paakkari,
San. Tiina Vainikainen, Jenni Vartiainen, Emmalotta Kanth
Kust. HMC Publishing / Warner Chappell Music / Sirens Music / Jenique

Kuva: Saara Autere

Suomen Musiikintekijät 70 vuotta

Julkaistu
Alun perin Suomen Elokuvasäveltäjät ry -nimellä toimineen yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Harry Bergström muisteli Kari Tuomisaaren tekemässä haastattelussa vuonna 1979 näin:
“Tässä nyt kun muistelen mennyttä aikaa, tulee mieleen ELVISin synty. Se oli aika vaikea tapaus. Me elokuvasäveltäjät emme nauttineet minkäänlaista kilpailuehdoista säveltäessämme elokuvia. Siinä oli se vaara, että työ oli monesti hirveän monimutkaista ja kesti kauan, mutta itse elokuva ei menestynytkään markkinoilla. Ja näin ollen sävellys-, sovitus- ja johtamistyöstä ei tullutkaan ansaita mitään. Siitä syystä minä rohkeimmin aikoinani ehdottaa Toivo Särkälle, että pitäisi saada tästä varsinaisesta sävellystyöstäkin ihan erillinen palkkio, työpalkka. Työtähän se on. Koska ei ollut koskaan varmaa menestyikö elokuva vai ei. Ja tästä syystä päätettiin sitten perustaa tämä yhdistys.”

Suomen Musiikintekijät

  • Suomen Musiikintekijät on 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.
  • Yhdistys hallinnoi Musiikintekijöiden rahastoa, josta jaetaan stipendejä musiikintekijöille. Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n yhdistykselle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten kopiointikorvauksista.
  • Suomen Musiikintekijät ry on suurin Teoston kolmesta jäsenjärjestöstä. Muita ovat Suomen Säveltäjät ry sekä Suomen Musiikkikustantajat ry.
  • Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on Pauliina Lerche. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Aku Toivonen.
  • Yhdistyksen nimi oli perustettaessa 28.10.1954 Suomen Elokuvasäveltäjät ry, jonka jälkeen nimeksi vaihdettiin Elokuva- ja Viihdesäveltäjät ry. Nimi Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry otettiin käyttöön vuonna 1979. Yhdistyksen nimi Suomen Musiikintekijät ry otettiin käyttöön 24.10.2017.

Musiikintekijä-lehden päätoimittaja vaihtuu – ohjaksiin Soundin entinen päätoimittaja Mikko Meriläinen

Julkaistu

Meriläinen on tullut tunnetuksi Soundi-lehden pitkäaikaisena päätoimittajana. 25-vuotisen, laaja-alaisen toimittajanuran lisäksi hänellä on työkokemusta muun muassa levy- ja kustannusyhtiöstä.

”On innostavaa päästä tekemään perinteikästä ja laadukasta musiikkilehteä, joka pureutuu biisintekemisen magiaan. Soundi-vuosien jälkeen Musiikintekijään tarttuminen tuntuu sekä monella tapaa tutulta että jo lähtökohdiltaan virkistävän erilaiselta haasteelta. Koen, että lehden oleellisena missiona on musiikintekijöiden yhteisöllisyyden lisääminen ja vertaistuki, mikä on nykyajassa korvaamattoman tärkeää. Kannustankin Musiikintekijöiden jäseniä rohkeasti olemaan minuun yhteydessä juttuvinkkien tai ihan vaan tutustumisen vuoksi”, Mikko Meriläinen sanoo.

Musiikintekijä on Suomen Musiikintekijät ry:n julkaisema kevyen musiikin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien ammattilehti. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden haastatteluissa keskitytään erityisesti musiikintekijyyteen ja luovan työn tekemisen iloihin ja haasteisiin. Lehti palkittiin Vuoden laatulehtenä vuonna 2019.  Sen päätoimittajana vuosina 2012–2024 toimi musiikintekijä, toimittaja Sanna Korkee.

”Musiikintekijä-lehteä tehdessäni olen noteerannut muutamia asioita, jotka yhdistävät musiikintekijöiden ammattikuntaa. Niitä ovat työmoraali, tahdonvoima ja rohkeus”, hän kirjoittaa viimeisessä Korkeelta-kolumnissaan.

 

Lisätietoja
Mikko Meriläinen
Päätoimittaja
Musiikintekijä-lehti
mikko.merilainen@musiikintekijat.fi

Tutkimus: Generatiivinen tekoäly uhkaa luovan työn asemaa

Julkaistu
  • Generatiivisen tekoälyn tuottaman musiikki- ja av-sisällön markkina kasvaa 3 miljardista eurosta 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä
  • 24 % musiikkialan ja 21 % av-alan tulonmuodostuksesta on vaarassa, jos tekoälysisältön valtaa markkinat, eikä korvauskysymyksiä saada ratkaistua
  • Generatiivisten tekoälypalveluiden tulot tekoälymusiikista ja tekoälyllä tuotetuista av-sisällöistä nousevat 9 miljardiin euroon vuonna 2028 (nyt 0,3 miljardia).

Maailmanlaajuinen tutkimus tekoälyn taloudellisista vaikutuksista luovalla alalla paljastaa, että generatiivinen tekoäly tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä teknologiayrityksille. Samalla generatiivinen tekoäly kuitenkin uhkaa merkittävästi luovan työn tekijöiden toimeentuloa.Tämä käy ilmi kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISACIn tilaamasta taloudellisesta tutkimuksesta, jonka toteutti tutkimustoimisto PMP Strategy.

Tulonsiirto luovan alan tekijöiltä teknologiayhtiöille

Tutkimuksen mukaan tekoälyllä tuotetun musiikin ja audiovisuaalisen sisällön markkinat kasvavat nykyisestä 3 miljardista 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Samalla ihmisten luoma sisältö menettää markkinaosuuttaan.

Generatiivisissa tekoälypalveluissa hyödynnetään laajasti olemassa olevaa musiikkia ja audiovisuaalisia teoksia ja tekoälypalveluiden tuottama sisältö kilpailee suoraan ihmisten luomien teosten kanssa. Tutkimuksessa on laskettu, että tekoälysisällön korvatessa perinteiset teokset eri käyttöalueilla musiikin tekijät menettävät 24 % ja av-alan tekijät 21 % tuloistaan vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä 22 miljardin euron menetyksiä seuraavan viiden vuoden aikana, joista 10 miljardia musiikista ja 12 miljardia audiovisuaalisista sisällöistä.

Tekoälypohjaisten -palveluiden vuosittaisten tuottojen arvioidaan vuonna 2028 olevan 9 miljardin euron tasolla, josta 4 miljardia euroa tulee musiikista ja 5 miljardia euroa audiovisuaalisista sisällöistä. Nämä tekoälypalveluiden tuotot perustuvat tekijöiden teosten luvattomaan käyttöön – eli kyse on taloudellisen arvon siirtymisestä luovan alan tekijöiltä globaaleille teknologiayhtiöille.

CISAC tekoäly taloudellinen vaikutus 1

Tekoälymusiikki yleistyy erityisesti somessa ja taustamusiikissa

Musiikin alueella menetykset olisivat erityisen suuria digitaalisilta alustoilta saatavissa korvauksissa. Vuoteen 2028 mennessä noin 20 % musiikin suoratoistopalveluiden ja peräti 60 % musiikkikirjastojen tulonmuodostuksesta arvioidaan perustuvan tekoälyllä tuotettuun musiikkiin.

Tekoälyn tuottaman musiikin ennustetaan valtaavan erityisesti suoratoistopalveluissa olevat tausta- ja tunnelmamusiikin soittolistat. Tutkimus arvioi, että tekoälymusiikki korvaa vähitellen erityisesti julkisten tilojen ja av-tuotantojen taustamusiikkia ja syrjäyttää siten ihmisen tekemän musiikin musiikkikirjastoissa. Av-alalla suurimman vaikutuksen ennustetaan kohdistuvan kääntäjiin ja tekstittäjiin, joiden tuloista tekoäly voi viedä yli puolet.

Muutos näkyy myös tavoissa kuluttaa ja käyttää luovia sisältöjä. Yleisön edustajista tulee aktiivisia sisällön kuratoijia, kun he tekevät itse generatiivisella tekoälyllä musiikkia ja videoita ja jakavat niitä. Tekoälymusiikin sekä tekoälyllä tuotettujen videoiden käytön ennustetaan yleistyvän erityisesti käyttäjien omissa sosiaalisen median sisällöissä.

CISAC tekoäly taloudellinen vaikutus 2

Tekoälypalveluiden kestävä kasvu ja kilpailukykyiset innovaatiot edellyttävät tekijänoikeuksien kunnioittamista

Tutkimuksen on toteuttanut analyysiyritys PMP Strategy, ja sen on tilannut CISAC (International Confederation of Societies of Authors and Composers). CISAC on maailmanlaajuinen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö, joka edustaa yli kuutta miljoonaa luovan työn tekijää.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että generatiivinen tekoäly vaarantaa luovan työn tulevaisuutta kahdelta suunnalta. Ensinnäkin teoksia käytetään luvatta tekoälyn kouluttamiseen ja toiseksi tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomaa taidetta. Siksi on keskeistä huolehtia tekijänoikeuden toteutumisesta sekä asianmukaisista korvauksista myös tekoälyalustoilla.

CISACin pääjohtaja Gadi Oron varoittaa tekoälyn aiheuttamasta markkinoiden epätasapainosta.
”Tekoälypalvelut tuovat merkittäviä tuloja globaaleille teknologiayrityksille, mutta teosten alkuperäiset tekijät jäävät täysin vaille korvauksia. Päättäjien on kiireesti luotava sääntelykehikko, jolla varmistetaan riittävä läpinäkyvyys tekoälypalveluiden käyttämiin aineistoihin sekä kohtuullinen korvaus luoville tekijöille.”

Myös CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus korostaa, että tutkimuksen tulokset on huomioitava parhaillaan käynnissä olevassa lainsäädäntökeskustelussa.
”Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia niin säveltäjille, ohjaajille kuin käsikirjoittajillekin. Huonosti säänneltynä sillä voi kuitenkin olla tuhoisat vaikutukset kansalliselle kulttuurille ja taiteilijoiden toimeentulolle. Se, valjastetaanko tekoäly luovan alan kilpailukyvyn vauhdittajaksi vai sen tuhoajaksi, on pitkälti kiinni päättäjien tekemistä valinnoista.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen nostaa EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanon yhdeksi keskeisimmistä lainsäädäntöprosesseista myös suomalaisten tekijöiden ja laajemmin koko sisältötoimialan tulevaisuuden kannalta.
”Musiikkiala on vuosien saatossa sopeutunut monenlaisiin digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin. Teknologian kehittyessä meidän on kuitenkin kyettävä huolehtimaan myös luovan työn tekijöiden elinkeinosta ja koko toimialan kilpailukyvystä.  On kriittisen tärkeää, että saamme aikaan toimivat markkinat, jotka kunnioittavat sisältöjen tekijänoikeuksia ja varmistavat tekijöille kohtuulliset korvaukset teosten käytöstä tekoälyyn liittyvissä yhteyksissä. Tällä tavoin luomme kestävää kilpailukykyä ja kasvua, sekä tasapainoisen kasvualustan inhimillisen luovuuden ja kulttuurin monimuotoisuuden turvaaville globaaleille innovaatioille.”

Ensimmäinen globaali tutkimus

Nyt toteutettu tutkimus on ensimmäinen, joka arvioi generatiivisen tekoälyn taloudellista vaikutusta musiikin ja audiovisuaalisten sisältöjen tekijöihin maailmanlaajuisesti. Tutkimustulokset tarjoavat perusteita myös pohdinnalle luovan työn tekijöiden korvausmekanismeista tekoäly-yhteyksissä.

Tutkimus yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta sekä hyödyntää käyttötapauksia suurimpien tekoälyn vaikutusten tunnistamiseen. Tutkijat toteuttivat yli 40 asiantuntijahaastattelua sekä laajoja työpajoja tekoälyn vaikutusten arvioimiseksi. Generatiivisen tekoälyn käyttötapaukset priorisoitiin niiden odotetun käyttöasteen sekä taloudellisen vaikutusten perusteella. Määrälliset oletukset rakennettiin perustuen laadullisiin havaintoihin sekä markkina-analyysiin.

Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen kommentoi: 

”Tämä CISACin tilaama tutkimus on tärkeä – päättäjiltä odotetaan nyt oikeita valintoja. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat hurjilta: 24 % musiikkialan ja 21 % av-alan tulonmuodostuksesta on vaarassa. Tämä voidaan välttää sääntelyllä, joka varmistaa kohtuullisen korvauksen musiikintekijöille, ja jolla luodaan läpinäkyvyyttä aineistoihin, joita tekoälypalvelut käyttävät. Päättäjiltä vaaditaan oikeita toimia tekijänoikeuksien puolesta.”

Lataa tutkimuksen tiivistelmä (englanniksi) tästä linkistä

Kaija Kärkiselle Suomen Leijonan ritarimerkki

Julkaistu

Kärkinen on tehnyt monikymmenvuotisen uran taiteilijana. Hänet tunnetaan erityisesti Kaija Kärkinen & Ile Kallio  -duostaan, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen debyyttialbumillaan Sade (1995). Duo esiintyy ja tekee yhdessä musiikkia yhä aktiivisesti.

Kaija Kärkinen on vaikuttanut myös merkittävästi luovan työn tekijöiden ja etenkin musiikintekijöiden toimintaedellytyksien kehittämisessä. Hän ”osui huomaamattaan” mielipidekirjoituksellaan (nettipiratismia kritisoivassa kirjoituksessaan HS 22.4.2009) Suomen Musiikintekijöiden tematiikan ytimeen:

”Kaikki musiikintekijät eivät ole artisteja, ja heidän leipänsä on kokonaan tekijänoikeuksista leivottu.”

Kirjoituksesta alkoi yli vuosikymmenen kestänyt ura järjestövaikuttajan eli Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajan tehtävissä. Kärkinen toimi lisäksi useissa muissa luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi Teoston hallituksen jäsenenä.

Kunniamerkin saajan tulee olla muun muassa ”hyvämaineinen ja henkilökohtaisilta ansioiltaan keskitason yläpuolella”.

Muita taiteilijoille myönnettyjä kunniamerkkejä:

  • Suomen Leijonan komentajamerkki: Heikki Harma
  • Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali: Esa Nieminen ja Pertti Willberg

Ilari Heinilä Suomen ehdokkaana pohjoismaisessa elokuvamusiikkikilpailussa

Julkaistu

Lue alta lisää englanniksi.

Ilari Heinilä for Sebastian

The electronic score by Finnish composer Ilari Heinilä for Sebastian (director Mikko Mäkelä) blends seamlessly into the soundscape, enhancing its foreboding atmosphere. It mirrors the inner turmoil of LGBTQ writer Max, whose secretive double life results in conflict, which eventually leads him toward self-acceptance and pride his actions.

Heinilä’s composition is not only beautiful but thoughtfully placed, enhancing the narrative while staying true to the film’s tone and vision.
Elikia Peti-Peti, Finnish National Jury

Ilari Heinilä

Blending the rebellious spirit of DIY punk rock with the atmospheric allure of electronica, Ilari Heinilä is a musical artisan whose sound defies conventions. His most recent film, Sebastian (directed by the critically acclaimed Mikko Mäkelä), premiered at the 2024 Sundance Film Festival. In collaboration with Will Quiney’s trailer house, Acid, Heinilä has secured placements in notable projects, including a TV spot for Martin Scorsese’s Killers of the Flower Moon.

Describing his music as “organic electronica,” Heinilä explores the duality between organic sounds and electronic production techniques. The result is a sonically adventurous, richly textured tapestry that captures the essence of a musical journey through seamless artistry.

Ilari Heinilä has created original music for a wide range of media projects, showcasing his talent and dedication to the craft.

Beyond music and sound, he is also passionate about tattoos and sailing.

More information about Harpa Award and Nordic Film Music Days

The composer organizations from the five Nordic countries have selected their national nominees for the 15th annual HARPA Nordic Film Composers Award. The award ceremony will take place on February 15th during this year’s Nordic Film Music Days in Berlin.

Every year HARPA Nordic Film Music Days awards the HARPA Nordic Film Composers Award, highlighting outstanding Nordic film composers. Nominees are selected by national juries from the Nordic countries and the selected composers represent a wide range of films, from biographical stories to documentaries.

The five nominated scores for HARPA Nordic Film Composer Awards 2025 range from anarchistic experimental improvisation, brooding expansive electronic soundscapes, a playful orchestral symphony, soul-searching ambient jazz and bittersweet contemplative piano, harp and strings, all of them commonly steeped in a Nordic heritage.

DENMARK / Christian Balvig for Roja Pakari & Emilie Adelina Monies’ The Son & The Moon
Danish composer Christian Balvig took a documentary-style approach to scoring The Son and the Moon, composing on the go and recording ideas on his phone. His demos shaped the film’s editing, and he later re-recorded pieces using personally significant instruments, like his parents’ piano, to match the film’s intimate, harrowing story.

Christian’s compositions are both fragile and powerful, instilling hope and presence in the gravity surrounding Roja’s illness
Diana Quieros, Martin Strange & Thomas Krag, Danish National Jury

FINLAND Ilari Heinilä for Mikko Mäkelä’s Sebastian

The electronic score by Finnish composer Ilari Heinilä for Sebastian blends seamlessly into the soundscape, enhancing its foreboding atmosphere. It mirrors the inner turmoil of LGBTQ writer Max, whose secretive double life results in conflict, which eventually leads him toward self-acceptance and pride his actions.

Heinilä’s composition is not only beautiful but thoughtfully placed, enhancing the narrative while staying true to the film’s tone and vision.
Elikia Peti-Peti, Finnish National Jury

ICELAND Högni Egilsson for Baltasar Kormákur’s Touch
Icelandic composer Högni Egilsson explores longing and memory in his elegant score for Touch. Using piano, harp and a string quintet, he creates an intimate atmosphere for the two lonely characters searching for their past. Composed during filming, Högni engaged closely with the director but crafted the music independently, focusing on mood and emotion.

The respect and care that Högni’s music shows for the narrative makes it an integral part of the film – a seamless addition to the storytelling
Margrét Örnólfsdóttir, Hilmar Örn Hilmarsson, Hilmar Oddsson and Pétur S. Jónsson, Icelandic National Jury

NORWAY Kåre Christoffer Vestrheim, Andréa Louise Horstad, Kristoffer Lo & Eivind Helgerød for Johan Fasting, Kristin Grue & Silje Storstein’s MAKTA

Norwegian composer Kåre Christoffer Vestrheim was asked to craft a rough, anarchistic score for Power Play, reflecting the show’s unconventional style. Collaborating with Eivind Helgerød, Andréa Louise Horstad, and Kristoffer Lo, they improvised the music. Set in the 70s and 80s, the series contrast period elements with a modern, Dogma-inspired Nordic filmmaking approach.

The music brings us back to the dusty, smoke-filled eighties with its analogue, acoustic instruments, as if it’s made by an avantgarde band from the time period Christine Hals, Kenneth Ishak & Lars Ole Kristiansen, Norwegian National Jury

SWEDEN Carl Henrik Lörstad for Christian Ryltenius’ Who are you, Mamma Moo?

Swedish composer Carl Henrik Lörstad crafted a classic orchestral score for the animated film Who Are You, Mamma Moo? The music captures Mamma Moo’s whimsical antics resulting from her dreams of being more than a cow. There’s music throughout the film, which shows the impressive dedication required of the composer to create this score.

With elegant and detailed instrumentation, Lörstad manages to highlight, without  oversimplifying, both the playful and the serious aspects of the film’s sympathetic message
Ulla-Carin & Ylva Fred, Swedish National Jury

An international jury will determine a winner

The 2025 jury members are:

  • IS Eðvarð Egilsson (winner Harpa 2024)
  • DE Michael P. Aust (Soundtrack Cologne)
  • EST Hanna-Greth Peetson (Music Meets Film & Industry – Tallinn)
  • US Sydney Levine (International Film Consultant)
  • CAN Erica Procunier (or another Composer from Alliance for Women Film Composers)
  • DE Peter Domsch (Composer and Head of Sales at European Film Market)
  • KOREA (Jecheon Film Festival) – Byun Seung Min (Producer)

Highlights of HARPA Nordic Film Music Days 2025

The HARPA Nordic Film Music Days full programme will be announced in January, but a few highlights include starting off on Saturday February 15th with feature seminars on topics such as contracts and women in film composing, along with a panel discussion showcasing this year’s nominees, introduced and moderated by last year’s HARPA Award recipient, Eðvarð Egilsson (Iceland).

A speed meeting session will once again be hosted gathering 30 Nordic composers and 30 producers & directors at the European Film Market in connection with a panel on the Life & Value of The Score spearheaded by ECSA (European Composer and Songwriter Alliance).

Another event not to be missed is the seminar on women in film composing in collaboration with Alliance for Women Film Composers (AWFC), followed by networking opportunities.

The first day will wrap with Award Night, announcing and celebrating the winner of the 2025 HARPA Nordic Film Composers Award.

On Sunday February 16th all the nominated films will be screened at the Nordic Embassies’ auditorium, free of charge. The films and their scores are given the best possible exposure thanks to the high-quality sound provided by GENELEC’s state-of-the-art speaker system, offering an immersive audiovisual experience and all the films will be introduced by the nominated composers.

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award

  • 2024 Berlin | Eðvarð Egilsson | Iceland| “Smoke Sauna Sisterhood”
  • 2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”
  • 2022 Hybrid | Sanna Salemnkallio | Finland | “Aalto”
  • 2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”
  • 2020 Berlin | Gaute Storaas | Norway | “Bröllop, begravning & dop”
  • 2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson | Iceland | “Woman at war”
  • 2018 Berlin| Daníel Bjarnason | Iceland | “Under the Tree”
  • 2017 Berlin and Cannes | Honorary award | Denmark  | Bent Fabricius-Bjerre
  • 2017 Berlin and Cannes | Sune Martin | Denmark | “Land of Mine”
  • 2016 Berlin | Honorary award | Iceland  | Johann Johannsson
  • 2016 Berlin | Atli Örvarsson | Iceland | “Rams”
  • 2014 Espoo | Matti Bye | Sweden | “Faro”
  • 2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen | Finland | “Puhdistus”
  • 2012 Reykjavik |Fredrik Emilson | Sweden | “Kronjuvelerna”
  • 2011 Copenhagen | Gaute Storaas | Norway | “Elias og jakten på havets gull”
  • 2010 Gothenburg | Dani Strömbäck | Finland | “Letters to Father Jacob”

HARPA Nordic Film Music Days 2025  PARTNERS

  • SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
  • FST (Föreningen Svenska Tonsättare)
  • Music Finland
  • Finnish Music Creators FMC
  • STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
  • NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
  • BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)
  • MXD (Music Export Denmark)
  • Polyphonia (Danish Composers Network for Women & Other Gender Minorities)
  • Nordic Music Days & Glasgow Film Festival
  • Musikcentrum

HARPA Nordic Film Music Days 2025 COLLABORATORS

  • Sound Track Cologne
  • EFM (European Film Market)
  • Jecheon International Film & Music Festival
  • Orchestral Tools
  • GENELEC
  • (AWFC) Alliance for Women Film Composers

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony has taken place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlin International Film Festival. It unspooled virtually in 2021, as a hybrid event in 2022 and then back to a full live audience in 2023.

Nordic Film Music Days (NFMD) is carried out as a collaboration between the Nordic composer organizations, and Music Finland. To achieve its goals Nordic Film Music Days co-operates closely with the Nordic Embassies in Berlin.
Nordic Film Music Days is supported by Nordische Botschaften and Nordisk Film & TV Fond.

For more information, contact:
Project coordinator | Lone Nyhuus | lony@filmkomponister.dk | +45 23 84 24 56
PR and Marketing |  Andrea Mellerup | composers@nordicfilmmusicdays.com | +45 81 71 62 09
Production | Jesper Siberg | production@nordicfilmmusicdays.com | + 45 23 29 33 12
International Press | Manlin Sterner |manlin@manlin.se | +46 763 76 9933

Teoston kulttuurisäätiöltä merkittävä tuki uudelle musiikkialan kasvun ja kansainvälistymisen koulutusohjelmalle

Julkaistu

Suomalaisessa musiikkiteollisuudessa tuote on perinteisesti ollut kunnossa musiikin tekemisen tasosta tuotantoon. Musiikin kotimainen markkina on kuitenkin rajallinen, ja alan kasvu voi tulla vain kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kaupallistamisen, viennin ja markkinoinnin osaamista vahvistava koulutus tähtää kasvun rakentamiseen.

”Kyky navigoida musiikkialan kansainvälisessä kehityksessä niin tuotannon, jakelun, oikeuksien kuin yleisösuhteiden muutoksissa on tärkeämpi kuin koskaan. Tämä osaaminen on avainasemassa, jotta alamme voi kasvaa ja kehittyä globaalisti”, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg sanoo.

Taiteen maisterin tutkintoon johtava kaksivuotinen koulutusohjelma valmistaa asiantuntija- ja johtamistehtäviin sekä kotimaisilla että erittäin kilpailuilla, globaaleilla markkinoilla. Se täydentää Taideyliopiston nykyistä opetustarjontaa rakentamalla syvällistä ymmärrystä sekä luovista että liiketoiminnallisista prosesseista musiikin alalla.

Koulutus antaa muusikoille, musiikin luoville tekijöille ja heitä edustaville ammattilaisille kaupalliset valmiudet toimia esimerkiksi agentuureissa ja manageritoimistossa, levy-yhtiöissä ja kustantajilla, musiikin markkinoinnissa, viennissä, oikeuksien hallinnassa ja tapahtumien tuotannossa – sekä alan moninaisissa verkostoissa.

Koulutusohjelman tukena Teoston kulttuurisäätiö

Koulutus on syntynyt suomalaisen musiikkialan toiveesta. Se toteutetaan yhteistyössä musiikkiviennin asiantuntijaorganisaatio Music Finlandin, alan johtaviin yliopistoihin kuuluvan norjalaisen Universitetet i Agderin sekä arvostettujen yhdysvaltalaisten instituutioiden kanssa.

Maisteriohjelman tukijana toimii Teoston kulttuurisäätiö, joka on myöntänyt koulutukselle 100 000 euron rahoituksen. Vuonna 2024 toimintansa aloittaneen säätiön tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä, tavoitteenaan musiikin arvon merkittävä kasvu.

”Music Business -ohjelma on täysin uudenlainen avaus, joka tukee Teoston kulttuurisäätiön strategiaa erinomaisesti. Sen avulla voimme vahvistaa kotimaisen musiikin rakenteita, liiketoiminnallista osaamista ja luomme laadukkaalle kotimaiselle säveltaiteelle entistä parempia esillepääsyn mahdollisuuksia”, sanoo Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars.

”Music Finlandilla on vahvat globaalit verkostot ja syvällinen osaaminen musiikkibisneksen lainalaisuuksista. Innostamalla ja kouluttamalla voimme kasvattaa uusia kansainvälisesti suuntautuneita ammattilaisia suomalaisen musiikkiteollisuuden palvelukseen”, Music Finlandin toiminnanjohtaja Mikko Manninen sanoo.

Ensimmäinen laatuaan

Yhteistyötahojen muodostama ohjausryhmä toimii uuden koulutusohjelman kehittämisen, laaduntarkkailun ja aktiivisten yhteiskuntasuhteiden tukijana.

”Tällä hienolla kokoonpanolla koulutus ammentaa paitsi Suomen rikkaasta taiteellisesta perinnöstä myös globaalien musiikkimarkkinoiden käytännön osaamisesta ja parhaista käytännöistä. Yhteistyöllä varmistetaan tiivis työelämäyhteys ja laaja asiantuntemus, mikä lisää ohjelman kansainvälistä merkitystä ja vetovoimaa”, Gardberg sanoo.

Musiikin liiketoiminnan maisteriohjelma on Suomessa ensimmäinen laatuaan. EU-maissa vastaavia ohjelmia on esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Espanjassa. Suurinta alan koulutustarjonta on Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

”Uusi maisteriohjelmamme on hieno esimerkki siitä, kuinka musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa ja kehittää alaa kunnianhimoisesti. Samalla se vahvistaa yliopistomme profiilia musiikkiteollisuuden globaalilla kartalla”, Emilie Gardberg summaa.

Lue lisää Teoston kulttuurisäätiöstä

ECSA on julkaissut Kestävän kehityksen ohjekirjan ja raportin sukupuolien yhdenvertaisuudesta musiikintekijöiden keskuudessa

Julkaistu

ECSA:n Kestävän kehityksen ohjekirja

Ohjekirjan on laatinut ECSA:n Kestävän kehityksen työryhmä ja se sisältää joukon sitoumuksia, joita ECSA pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan. Ohjekirja toimii sekä ohjenuorana että inspiraationa myös ECSAn jäsenjärjestöille.

Lisätietoja: bit.ly/4hZpSIm

ECSAn ”Diversity & Inclusion” -työryhmän Gender Equality among Music Creators”-raportti julkistettu

  • Raportti antaa seitsemän suositusta sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi, aina sukupuolineutraalin kielen käytön omaksumisesta tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen.
  • Raportti esittelee jäsentemme ja työryhmän aloitteita ja toimia sukupuolten tasa-arvon alueella
  • Raportti tarjoaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta ECSA:n verkoston sisällä.

Raportti on nyt saatavilla osoitteessa: bit.ly/3V0PH0W

Vuoden 2024 Kullervo Linna -palkinnon saivat Sana Mustonen ja Vesterinen Yhtyeineen

Julkaistu

SANA MUSTONEN palkitaan ansioistaan iskelmäteosten sanoittajana.

Mustosen sanoituksiin kuuluvat muun muassa Robinin kappale Frontside Ollie ja Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä, sekä Yön Hyvässä ja pahassa.

Mustonen on tehnyt sanoituksia monille suomalaisille artisteille ja yhtyeille, muun muassa Pate Mustajärvelle, Ressu Redfordille ja Jussi Rainiolle, Vicky Rostille, Katri Ylanderille ja JP Leppäluodolle.

Mustosen sanoittamat kappaleet ovat menestyneet valtakunnallisissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa. Suvi Teräsniskan esittämä Täydellinen elämä voitti Syksyn Sävel kilpailun vuonna 2013 sekä nimettiin samana vuonna Vuoden Iskelmäksi.

Sana Mustonen on päätoiminen sanoittaja. Hänellä on Teoston rekisterissä yli 650 teosmerkintää.

VESTERINEN YHTYEINEEN -yhtyeen kymmenhenkinen kokoonpano palkitaan ansioistaan monipuolisena ja omaleimaisena yhtyeenä, jonka musiikillinen kirjo on laaja ja keikkasuosio valtava.

Vuonna 2009 alkaneesta urastaan yhtye on julkaissut kahdeksan albumia, yhden kokoelmalevyn ja yhden livelevyn. Kohti sydänpeltoja on noussut isoksi radiohitiksi ja se palkittiin helmikuussa 2023 Iskelmä Gaalassa Vuoden iskelmänä. Yhtyeen muita hittejä ovat muun muassa Kukaan ei koskaan, Tummilla teillä, Kolme hyvää vinkkiä ja Onnellinen mies.

Yhtyeen kappaleet ovat pääosin Tero Vesterisen, Teemu Jokisen ja Janne Riionheimon sanoittamia, ja koko yhtye osallistuu kappaleiden sävellys- ja sovitustyöhön

Kullervo Linna -palkinto

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Kullervo Linna -palkinnon saajat on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000 euroa per palkittava.

Palkitut kautta aikain

  • 2024 Sana Mustonen, Vesterinen Yhtyeineen
  • 2023 Chrisse Johansson, Pirkko Mannola
  • 2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila
  • 2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen
  • 2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
  • 2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
  • 2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
  • 2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
  • 2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
  • 2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
  • 2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
  • 2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
  • 2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
  • 2011 Anneli Saaristo, Timo Kiiskinen
  • 2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
  • 2009 Lea Laven, Ossi Runne
  • 2008 Matti Esko, Mika Toivanen
  • 2007 Marion Rung, Veikko Samuli
  • 2006 Katri Helena, Erik Lindström
  • 2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
  • 2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
  • 2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
  • 2002 Berit, Jorma Toiviainen
  • 2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
  • 2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
  • 1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
  • 1998 Rauno Lehtinen & Savannah
  • 1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
  • 1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
  • 1995 Souvarit
  • 1994 Jori Sivonen, Finlanders
  • 1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
  • 1992 Kaija Pohjola
  • 1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
  • 1990 Reijo Taipale
  • 1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen