EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Rajut leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Julkaistu

Hallitus päätti budjettiriihessään miljardiluokan leikkauksista. Niiden vuoksi myös taide ja kulttuuri kärsivät, vaikkakin alkuperäistä valtiovarainministeriön ehdotusta vähemmän. Valtiovarainministeriön alun perin esittämän 30 miljoonan euron kulttuurileikkausten sijaan valtionavustusten säästöt rajattiin 17,4 miljoonaan euroon. Leikkaukset jakautuvat esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin (10,8 miljoonaa euroa) sekä taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (6,5 miljoonaa euroa). Tarkemmin sopeutuksista päätetään syksyn aikana ennen eduskunnan budjettikäsittelyn aloitusta.

Kulttuurin perusrahoituksen lisäksi kylmää kyytiä sai myös luovan alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys, josta leikataan lähes puolet – viisi miljoonaa euroa. Tämä raha on pois tuhansien taiteilijoiden lakisääteisistä korvauksista sekä satojen alueellisten kulttuuritapahtumien ja –tuotantojen järjestämisestä ensi vuonna.

Leikkausten osittaista kaventumista ei voi pitää voittona kulttuurialalle, sillä prosentuaalisesti leikkausten osuus koko kentän rahoituksesta on edelleen erittäin merkittävä. On selvää, että leikkaukset tulevat ajamaan alas kulttuuritoimintaa ja luovien alojen yrityksiä ympäri maan – etenkin, kun hallitus toteuttaa useita muitakin leikkauksia ja veronkiristyksiä samanaikaisesti.

Vapaa kenttä kärsii leikkauksista erityisen paljon

Säästöt osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo koronan jäljiltä valmiiksi hauras. Kulttuurin vapaan kentän rahoituksen osuus on vain parin prosentin luokkaa koko kulttuuribudjetista – silti siihen kohdistetaan kolmannes kulttuurin leikkauksista. Kulttuurin vapaa kenttä ottaa siis kannettavakseen suhteessa suurimman taakan, jälleen kerran.

Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka toimivat täysin liiketaloudelliselta pohjalta, yleisöjen ja investoreiden maksuhalukkuuden varassa. Joka neljäs kulttuuriammattilainen on yrittäjä. Korona-aika söi monen kassan tyhjäksi, eikä riskinottokykyä enää ole, vaikka kasvu- ja työllistämishaluja olisikin. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Esitys veronkorotuksesta etenee pian tällä viikolla istuntotauolta palanneen eduskunnan käsiteltäväksi.

Leikkaukset ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää paljon kaivattua yritystoimintaa ja työpaikkoja.  Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Leikkaukset ovatkin räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali: kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetty kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Kauniita sanoja löytyy myös budjettiriihen pöytäkirjoista, mutta valitettavasti eurot puhuvat aivan toista kieltä: rajut leikkaukset syövät pohjan kaikilta hallituksen sinänsä hyviltä tavoitteilta.

Luovan alan kasvutoimiin panostettava

Ainoa selkeä panostus luoviin aloihin tulee tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien kautta, joita hallitus päätti budjettiriihessä suunnata luoville aloille 9 miljoonan euron edestä. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämän esityksen toimeenpano vaatii merkittävää jatkovalmistelua. Toistaiseksi Business Finlandin kautta maksetut tutkimus- ja kehitystuet eivät ole kriteereiltään soveltuneet luovien alojen yrityksille.

Kirjauksen kuvaamaan tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin yritystukien jakoperusteiden ja kriteerien laajaa uudistamista. Suomen talouden näkökulmasta yritystukien laajempikin uudistus olisi tarpeen: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (2017) mukaan vain 11 % Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Tätä osuutta olisi syytä nostaa, jotta Suomi pääsisi jatkuvalta säästölinjalta kasvun tielle.

Hallitusohjelman mukaisesti luoviin aloihin kannattaisikin säästöjen sijaan panostaa vielä paljon lisää! Se olisi erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin (lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta) Tämä siitä huolimatta, että kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Ne ovat yhtä kaikki elintärkeitä investointeja tulevaisuuteemme ja kansakunnan henkiseen pääomaan.

Tuore selvitys: Yksityinen kopiointi aiheuttaa 46 miljoonan euron haitan

Julkaistu

Selvityksen teki FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.

Taloustutkimus selvittää OKM:n toimeksiannosta vuosittain, miten paljon musiikin ja av-sisältöjen yksityistä kopiointia tehdään ja kuinka moni hankkisi kopioimansa aineiston maksullisista palveluista, ellei kopiointimahdollisuutta olisi. Vuonna 2023 näin olisi tehnyt 40 % musiikkia ja 17 % av-sisältöä kopioineista.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä hankinnoista. Vastausten perusteella on mahdollista laskea kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen menetyksinä.

”Haastattelututkimuksessa saatujen vastausten mukaisilla hankintatavoilla ja kuluttajahinnoilla todennäköinen haitta on yhteensä 45,9 miljoonaa euroa”, kertoo Pasi Holm.

”Tämän rinnalle tehtiin teoreettinen laskelma, jossa hankintatavoiksi valittiin edullisempia tapoja kuten striimaus ja vuokraus. Myös ostosmääriä pienennettiin. Tällä tavalla laskien minimimenetys olisi 35,7 miljoonaa euroa.”

Erittäin varovainen arvio

Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa. Tähän nähden haitta arvioitiin erittäin varovaisesti.

“Huomioon otettiin vain ne kopioijat, jotka olivat valmiita ostamaan kopioimansa tiedostot ja heiltäkin mukaan otettiin vain kymmenesosa heidän kopioimistaan tiedostoista, ” korostaa Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Haitta-arvio on varovainen sillä tavalla, että pudotimme varovaisuusperiaatteella hankintamäärät 10 prosenttiin vastaajan kopioimasta aineistosta”, vahvistaa Pasi Holm. ”Hintana käytettiin sitä hintaa, jonka he itse ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan, mutta määrät pudotettiin kymmenesosaan.”

Haitta on EU-direktiivin perusteella korvattavaa tulonmenetystä

Yksityisen kopioinnin aiheuttama taloudellinen haitta korvataan luovan työn tekijöille EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY) perusteella.
Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista. Summa on ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Koska sitä ei ole kertaakaan korotettu, sen reaaliarvo on pudonnut merkittävästi. Vuoden 2025 budjettiesityksessään hallitus esittää lakisääteisen hyvityksen leikkaamista puoleen eli 5,5 miljoonaan euroon.

Digitalisoituminen mullisti kopioinnin merkityksen

“Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla,” kertoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. ”Silloin se oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.

”Kun siirryimme fyysisten levyjen kaupasta striimauspalvelujen maailmaan, se mullisti kopiointioikeuden merkityksen. Nykyisin saa ladata ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita erilaisten suoratoistopalvelujen kautta myydään”, sanoo Kaira. ”Oikeus monistaa ja ladata maksutta myyntituotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet.”

*Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajille oikeuden kopioida ja ladata laillisista lähteistä maksutta muun muassa musiikkia ja elokuvaa yksityiskäyttöön. Tätä kutsutaan yksityiseksi kopioinniksi. Tekijänoikeuslain mukaan tästä tulee järjestää kohtuullinen hyvitys.

Selvitys yksityisen kopioinnin haitoista 2023

Lue lisää:

Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi

Osallistu eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA seminaareihin

Julkaistu

Lisätietoja ECSAsta.

Kaikille avoimet seminaarit

Sustainability Working Group meeting
26 August, 13:30-15:00 CET (Suomen aikaa klo 14.30 alkaen)

With a presentation and discussion around the ECSA Sustainability Charter (draft).

Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZcpdeyorz4oH9MiX09ni0u2IdBNWdszZRpz

Working Group on Collective Management Practices: meeting with Sylvain Piat (CISAC)
4 September, 11:00 – 13:00 CET (Suomen aikaa klo 12 alkaen)
During this meeting, Sylvain Piat, Director of Business at CISAC and responsible for CIS-net, will present and answer your questions. CIS-net will be the main topic to be discussed. CIS-net is a centralised database built upon CISAC’s standards. It aims to facilitate more extensive and effective licensing and faster and more efficient distribution of revenues. The Working Group has identified CIS-net as a priority topic, since streamlining the way music authors’ rights are managed is one of the Working Group’s priorities.
Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZUvdOqgqTkiG91F60DCdGKIn7uKsDSB4Uiv

Music Streaming Working Group: meeting with Jannick Kirk Sørensen (Aalborg University Copenhagen)
25 September, 10:00-12:00 CET (Suomen aikaa klo 11 alkaen)

With a presentation from Jannick Kirk Sørensen (Associate Professor in Digital Media, PhD, ”Digital Transformation” research group, Aalborg University Copenhagen) who led the fairness part of the Fair MusE research project. The project is dedicated to the promotion of “fairness for music creators and stakeholders from an interdisciplinary perspective, thus leading to a more transparent, competitive and sustainable music ecosystem in Europe”, and focuses specifically on the domination of online platforms and their algorithms.
Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZMscuivrTspGtLn1HQVYeQCdVp6Ax1Yi2JW

Ensi vuodelle esitetyt leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Julkaistu
Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin esitetään yhteensä 65 miljoonaa euron säästöjä. Näistä opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut vasta 15 miljoonaa euroa omassa esityksessään ensi vuoden budjetiksi. Jäljelle jäävistä 50 miljoonan euron säästöistä neuvotellaan aina hallituksen budjettiriiheen (3.–4.9.) asti. Valtiovarainministeriö esittää, että nämä lisäsäästöt painotettaisiin kulttuuriin jopa 60 % osuudella, vaikka alan budjetti on vain murto-osa opetus- ja kulttuuriministeriön muista rahoituskohteista.

Valtiovarainministeriön esittämät säästöt osuvat niin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämiin avustuksiin, kulttuurin valtionosuuksiin kuin yksityisen kopioinnin hyvitykseen, joka nimensä mukaisesti korvaa luovien sisältöjen kopioinnista aiheutuvia tulonmenetyksiä taiteilijoille ja muille tekijöille. Lisäksi hallitus kiristää alan verotusta.

Leikkaukset osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo valmiiksi hauras koronan jäljiltä. Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka tekevät kovaa tulosta mutta eivät saa euroakaan valtion tukea. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Tämä esitys on parhaillaan lausuntokierroksella ja etenee pian eduskunnan käsiteltäväksi. Korotukset ovat märkä rätti alalle, joka kärsi korona-ajan politiikan epäonnistumisista eniten.

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali; kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös parhaillaan viimeisteltävänä oleva kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Valtiovarainministeriön suunnittelemat leikkaukset kuitenkin syövät pohjan kaikilta näiltä tavoitteilta.

Säästöjen sijaan luoviin aloihin kannattaisi panostaa. Taiteeseen, kulttuuriin ja luoviin aloihin panostaminen on erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin, vaikka kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta (2021).

 

Lue lisää: Valtiovarainministeriö julkisti tänään esityksensä ensi vuoden budjetiksi

Kansainväliset luovan alan järjestöt vaativat Suomea perumaan yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen

Julkaistu

Suomen hallituksen päätös puolittaa valtion budjetista maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys 11 miljoonasta eurosta 5,5 miljoonaan euroon on eurooppalaisten luovan alan järjestöjen tuoreen vetoomuksen mukaan perusteeton.
Järjestöt korostavat maanantaina suomalaisille päättäjille osoittamassaan vetoomuksessa, että päätös on tehty ilman asianmukaista vaikutusarviointia. Leikkauksella olisi lisäksi tuhoisia seurauksia suomalaisille luovan alan tekijöille ja maan koko luovalle ekosysteemille.

Epäoikeudenmukainen ja dramaattinen leikkaus

Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan teosten yksityistä kopiointia luovan alan ammattilaisille. Tätä on esimerkiksi musiikin tai elokuvien ja tv-sarjojen lataaminen omalle laitteelle.

Tekijänoikeuslain mukaan korvauksen on oltava sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kopioimisesta yksityiseen käyttöön. Hallituksen kehysriihessään esittämän leikkauksen jälkeen korvaus olisi 2,6 senttiä per kopiointikerta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin teosten ostamisen vastaavat kuluttajahinnat.
“Suomessa – – vuosittain jaettavaa 5,5 miljoonan euron rahoitusta ei voida katsoa riittäväksi tai oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi yksityisestä kopioinnista”, järjestöt toteavat tiedotteessaan.

Leikkauksen hyväksyminen budjettiriihessä tarkoittaisi merkittäviä tulonmenetyksiä luovan alan ammattilaisille, sillä se puolittaisi sekä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille maksettavat hyvityskorvaukset että kulttuurin edistämiskeskusten määrärahat. Esimerkiksi Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ja Musiikin edistämissäätiö MES jakavat hyvityksestä vuosittain tukea tuhansien uusien elokuvien ja musiikkitapahtumien tuottamiseen.

Kansainvälisten järjestöjen mukaan leikkaus olisi tuhoisa.

“Mikäli päätös tehdään arvioimatta oikeudenhaltijoille aiheutuvia seuraamuksia asianmukaisesti, se vahingoittaa tuhoisalla tavalla tekijöitä ja koko Suomen luovaa ekosysteemiä.”

Hyvitys on lakisääteinen korvaus eikä harkinnanvarainen kulttuurituki

Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja lakiin perustuva kompensaatio tulonmenetyksestä, joka syntyy luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida ja tallentaa teoksia omaan käyttöönsä.

Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa, joista Suomi on ainoana päättänyt maksaa hyvityksen valtion budjetista. Muualla korvaus on sisällytetty tallennusvälineiden ja -palveluiden kuluttajahintoihin.

Euroopan unionin tuomioistuimen aiemman päätöksen mukaan valtion budjetista rahoitettava korvausjärjestelmä ei takaa riittävästi EU-lainsäädännön toteutumista. Budjettirahoitteista mallia on kritisoitu erityisesti sen epävarmuudesta, sillä se asettaa lainmukaiset korvaukset alttiiksi valtion budjetointipäätösten arvaamattomuudelle ja vaihteluille tai jakopäätösten mielivaltaisuudelle.

Järjestöjen mukaan hallituksen tulee säilyttää korvaus nykyisellä tasollaan vähintään 11 miljoonassa eurossa, jotta osa luovan alan ammattilaisten toimeentulosta säilyy turvattuna.

Järjestöt peräänkuuluttavat myös tarvetta uudistaa hyvitysjärjestelmää niin, että tekijöille voidaan varmistaa vakaa ja reilu hyvityksen taso teosten yksityisestä käytöstä. Näin hallitus voisi täyttää EU:n tuomioistuimen sille asettaman laillisen velvoitteen oikeudenmukaisesta hyvityksestä luovan työn tekijöille.

Allekirjoittajina iso joukko luovan alan järjestöjä

Suomalaisille päättäjille suunnatun kannanoton ovat laatineet tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälinen keskusjärjestö IFRRO, av-alan ja musiikin tekijäjärjestöjen yhteenliittymä CISAC, eurooppalaisten av-tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö SAA, Euroopan visuaalisten taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestöjä edustava EVA ja Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC.

Huolensa leikkauksesta ovat ilmaisseet myös eurooppalaiset elokuva-alan toimijat, kuten brittiläinen Doc Society -järjestö, eurooppalaisten av-alan yrittäjien järjestö EAVE, pohjoismainen elokuvafestivaali Nordisk Panorama sekä Scottish Documentary Institute. Suoraan AVEKin tueksi osoitettujen kirjeiden mukaan vakaalla tukijärjestelmällä on selvä yhteys suomalaisten lyhyt- ja dokumenttielokuvien menestykseen maailmalla.

Lue aiheesta lisää:

Mitä on yksityinen kopiointi ja miksi siitä pitää maksaa hyvitys?

Uutinen Luovat ry:n sivuilla

Musiikintekijöiden rahaston haku on avattu – hae 31.8. mennessä!

Julkaistu

Tällä hakukierroksella jaettavat stipendiluokat ovat:

  1. Työskentelystipendi luovaan työhön säveltäjänä, sanoittajana ja/tai sovittajana. Stipendiä voi hakea myös tilaustöihin.
  2. Uralle-stipendi nuorelle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä.
  3. Reissustipendi musiikintekijöiden luovasta (sävellys, sanoitus ja/ tai sovitus) työstä aiheutuvien matkojen kustannuksiin, residenssin vuokraan sekä ammattiin tai ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvien tapahtumien osallistumismaksuihin kotimaassa ja ulkomailla.
  4. Hankintastipendi musiikintekijöille työkalujen (soittimet, ohjelmistot, tietokoneet, muut laitteet, yms.) hankintaan tai työskentelytilojen vuokraan.
  5. Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu. Hakijan tulee olla vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  6. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokka. Stipendi on tarkoitettu luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittajien luovaan taiteelliseen työskentelyyn, luovaan työskentelyyn residenssissä, verkostojen vahvistamiseen, täydennyskoulutukseen, ammatilliseen pätevöitymiseen tai sanoittamista edistävään hankintaan.

Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan sanoituksella tarkoitetaan tässä sanoitusta, joka on osa ensisijaisesti evankelis-luterilaisissa seurakunnissa käytettäväksi tarkoitettua musiikkia.

Tutustu stipendiluokkiin ja kriteereihin rahaston sivuilla.

Haku päättyy viimeisenä jättöpäivänä kello 23.59. Stipendiä ei myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston stipendin kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Esimerkki: Jos hakija on saanut 1/2023 kierroksella stipendin, voi hän hakea ja saada stipendin seuraavan kerran vasta kierroksella 2/2024.

Hakemukset käsittelee ja päätökset tekee Musiikintekijöiden rahaston toimikunta.

Stipendin käytöstä on tehtävä selvitys vuoden kuluessa myöntöpäivästä lukien. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijät ry:n jäsen. Huomioithan, että kaikki stipendien saajien nimet julkaistaan Klaavi.fi -sivustolla.

Rahaston varat ovat peräisin Kopiosto ry:n tilittämistä kopiointikorvauksista. Luterilaisen seurakuntamusiikin sanoittamisen stipendiluokan stipendeinä jaettavat varat ovat peräisin Kopioston ja Kirkkohallituksen yhteisesti toteuttamasta lisensoinnin pilottihankkeesta, jossa virsien sanoituksia liitettiin pääasiassa jumalanpalveluksista tehtyihin videoihin. Stipendejä jaetaan tässä väliaikaisessa luokassa niin kauan, kunnes pilotista kertyneet varat on kokonaan jaettu.

Tiesitkö?

Suomen Musiikitekijät tarjoaa myös apurahaneuvontaa. Asiantuntijamme Riitta Huttunen neuvoo mielellään apurahoihin liittyvissä kysymyksissä. Huomioithan, että asiantuntijamme on rahaston sihteeri, eikä siksi voi kommentoida suoraan Musiikintekijöiden rahastolle lähetettäviä hakemuksia.

Riitta Huttunen
Rahaston toimikunnan esittelijä
puh. 050 355 1036
rahasto@musiikintekijat.fi

Eurooppalaiset luovien alojen tekijäjärjestöt: tekoälyn vaikutus luovien alojen toimintaedellytyksiin tulee huomioida EU:n päätöksenteossa

Julkaistu

On 23 July 2024, 13 international and European organisations representing creators, authors’, artists, performers’ and creative workers, including ECSA, sent a message to all newly elected Members of the European Parliament (MEPs) on the impact of generative Artificial Intelligence (AI) on the European creative community.

AI represents an extraordinary technological advancement with immense potential to enhance various aspects of our lives, including in our sectors. However, generative AI models in existence today have been trained in secrecy on our members’ works and personal data, without their consent and without remuneration. In sharp contrast to current practices, we firmly believe that authors and performers must be able to decide whether their works should be used by generative AI and, if they do so, be fairly remunerated.

In our letter, we urge all MEPs to place consent, transparency and remuneration at the heart of their initiatives related to the use of AI in the cultural and creative sectors. More specifically, we ask MEPs to question the flaws and misinterpretation of the current EU Copyright framework (TDM exception) in relation to generative AI, and to ensure the AI Act is implemented in an effective way to preserve fundamental rights, promote the highest level of transparency, and enable authors and performers to exercise their rights.

As a new EU policy cycle is about to start, we call for determined action by MEPs to engage in a comprehensive and democratic debate leading to a clear legal framework preserving the rights of creators and the integrity of their works.

Lue koko kannanotto ja lista allekirjoittajista

 

 

 

Kansanmusiikin kolme vaihtoehtoista tulevaisuutta – ensi viikolla alkavan Etno-Espan biisikilpailun voittajat on valittu

Julkaistu

Elokuussa 20. kerran järjestettävä Etno-Espa  (5.-15.8.2024 Espan lavalla) järjesti Suomen Musiikintekijät ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa biisikilpailun teemalla “Kansanlaulu 2050”. Kilpailukappaleita kerättiin toukokuun ajan. Teokset palkitaan rahapalkinnoilla (1200, 500 ja 300 euroa).

“Suomalainen nykykansanmusiikkikenttä tunnetaan ennakkoluulottomasta ja eteenpäin katsovasta asenteestaan, ja tällä tehtävänannolla halusimme kutkutella osallistujien mielikuvitusta vielä pidemmälle”, kertoo kilpailun ideoinut Etno-Espan perustajajäsen ja hallituksen jäsen, musiikintutkija Riikka Hiltunen. Hiltunen toimi myös raadin puheenjohtajana, muut raatilaiset olivat Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja, musiikintekijä ja muusikko Pauliina Lerche sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija, dosentti Risto Blomster. Raati vastaanotti kappaleet anonyymisti.

Kilpailun voittajaksi nousi raatilaisille ennestään tuntemattoman tekijän kappale “Härnähenkien polska”. Kappaleen tekijä on Aleksi Taipale, joka on julkaissut suomenkielistä, kokeellista elektronista poppia artistinimellä Taui ja vaikuttaa myös Teini-ikä-nimisessä bändissä. Taipale ei ole opiskellut kansanmusiikkia, mutta kiinnostus genreen syntyi joitakin vuosia sitten kansantanssiharrastuksen kautta. Kansantanssin kautta hän kertoo oppineensa paljon nykykansanmusiikin monipuolisuudesta. Voittajakappaleen teemoista Taipale kertoo:

“Kertosäkeenä toimiva laulusävelmä säihkyvine sointuineen syntyi ensin. Se tuntui selkeältä, avaralta ja melodiselta. Olen oppinut nauttimaan taiteessa valtavista kontrasteista, ja siihen pyrin tässäkin. Kimaltavan kertosäkeen vastapainoksi halusin takeltelevan, hankalan ja synkeän säkeistön. Sama sanoituksissa: härnähenget, loputon itsekritiikki, minuuden hämärtyminen. Ja kääntöpuolena kertosäkeen sanojen ulottumattomissa oleva toiveikkuus, monologin hiljenemisen tuoma rauha. Näitä teemoja pyrin biisin keinoin tutkimaan.”

Toiseksi tulleen kappaleen takaa löytyi kansanmusiikin kentällä jo hieman tunnetumpi artisti, popkantelettareksi tituleerattu Ida Elina. Ida Elinan kappale “Pohjolan kaiut” on luonnon ja metsien ylistys, jossa äiti muinoin laulaa metsät kasvamaan korkeiksi ja karhut ja sudetkin niitä suojelemaan.

Kolmanneksi tuli juuri ensilevynsä julkaisseen, omien sanojensa mukaan “etnofuturistista antifolkia” tekevän Dänkki Brihan kappale “Marjut”, jossa yhdistellään kalevalamittaista runoa ja räp-estetiikkaa. Tarkemmat tekijätiedot kappaleista ja valintaperusteet voit lukea tiedotteen lopusta.

Voittajakappale avaa juhlavuoden Etno-Espan

Voittajakappale kuullaan livenä Etno-Espan avajaisissa maanantaina 5.8.2024. Avajaisissa esiintyy myös 20-vuotisjuhlavuottaan viettävä huuliharppusensaatio Sväng, joka on nähty Etno-Espassa viimeksi ensimmäisenä tapahtumavuotena 2005. Tapahtuman päättävä Vilma Jääon puolestaan noussut huikealla draivilla suomalaisten tietoisuuteen sitten edellisen Etno-Espa-keikkansa 2021. Väliin mahtuu mielenkiintoinen ja monipuolinen läpileikkaus tämän päivän kansanmusiikin ja maailmanmusiikin kenttään itkuvirsistä folktronicaan, kolttasaamelaisesta leu’ddista Persian ja Anatolian musiikkikulttuureihin. Lue lisää Etno-Espan ohjelmasta ja artisteista täältä. Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy.

Etno-Espan takana on keväällä 2005 perustettu Etno-Espa yhdistys, jossa on jo parinkymmenen vuoden ajan vaikuttanut kulttuurialalla sittemmin moninaisista tehtävistä tutuksi tullut taustajoukko. Lue lisää Etno-Espan historiasta täältä ja täältä.

Etno-Espan avajaiset Espan lavalla maanantaina 5.8.2024

klo 17.00 Kansanlaulu 2050 kisan voittajat palkitaan, livenä voittaja Taui: “Härnähenkien polska”
klo 17.30 Sväng

Kilpailussa palkittavat kappaleet ja palkintoperusteet:

  1. ”Härnähenkien polska”. Sävellys, sanoitus, sovitus, tuotanto Aleksi Taipale, artistinimellä Taui

https://open.spotify.com/track/3MS69lico8D1PT1ytyrYPM?si=2twh928JRpCJeoPRwswesg

“Kappale erottui muista musiikillisesti eteenpäin katsovalla otteellaan. Tulevaisuus-teemaa ei ole otettu kirjaimellisesti esimerkiksi lyriikoihin mukaan, vaan kappale onnistuu kuulostamaan freesiltä ja uudenlaiselta ilman erityistä alleviivausta. Vaikka polskan kolmijakoisuus on saanut kappaleessa omintakeisen käsittelyn, rallattelumelodiassa kansanmusiikki on vahvasti läsnä. Härnähenget kiusaavat vähän vinksahtaneella rytmillä, konesoundit narskuvat, tunnelma vaihtelee uhkaavasta kepeään.”

  1. ”Pohjolan kaiut”. Säv & san: Ida Elina (Päivi Kujanen). Sovitus: Ida Elina & Tuomas Aukio. Äänitys & miksaus: Tuomas Aukio

https://open.spotify.com/track/4fkfhAt4etPaOrz4jvoJj1?si=KAdusjG7Ti6udO0jknrOXw&context=spotify%3Aalbum%3A3iZgIYxYvwBKNMU98gO1lg

“Keskustelimme jonkin verran, voimmeko nostaa kärkikolmikkoon kappaleen, joka on näinkin perinteinen muodoltaan ja tekstiltään. Tämä on kuitenkin yksi visio tulevaisuudesta, joka voi tietenkin olla myös muuttumaton. Hieno biisi on hieno biisi, ja Ida Elinan tulkinta pysäyttävä.”

  1. ”Marjut”. Esittäjä: Dänkki Briha

Säv. Juho Liira, Manu Penttilä
San. Trad. / Juho Liira
Sov. Manu Penttilä, Juho Liira, Matias Kontula
Laulu ja kitarat: Juho Liira
Sähköviulu: Matias Kontula
Syntetisaattorit, ohjelmointi, tuotanto: Manu Penttilä

https://open.spotify.com/track/0k1nwrj8PVqkv67gERm8Hx

“Biisi yhdistää hienosti traditiota ja uutta. Siinä yhdistyy kalevalamittaista vanhaa runoa ja räp-estetiikkaa. Piireissä on Suomiräpin ensitulemisista lähtien puhuttu yhteyksistä kalevalamittaisen runolaulun ja räpin välillä, mutta harvoin kuulee tätä toteutettuna niin maukkaasti kuin tässä esimerkissä, jossa metriikkaa tulee molemmista suunnista.”

Juha Vainio -palkinnon sai Mariska

Julkaistu

Mariska on monipuolinen sanoittaja. Hän hallitsee suomen kielen niin hyvin, että pystyy ylittämään musiikilliset raja-aidat kevyesti ja uskottavasti. Mariskan oma artistiura on esimerkki tästä. Mariska aloitti musiikin tekemisen punkbändissä ja tuli tunnetuksi vähän yli parikymppisenä julkaistessaan varhaista suomiräppiä edustaneen esikoisalbuminsa Toisin sanoen.

Jo esikoislevy kertoi lahjakkuudesta ja kutsumuksesta. Harva on ennustanut tulevaisuutensa yhtä hyvin kuin Mariska esikoishitillään Tarkasta tämä:
” Tarkasta tämä, mun nimi on Mariska. / Mul on miekkana kynä, paperista haarniska. / Ratsuni on rakennettumusiikista. / Et voi pysäyttää enää, kun oon saanut vauhdista kiinni. / Mun tiimi koostuu mikrofonista / ja tietysti musta riimiritarittaresta…”

Kolmannella levyllään riimiritaritar siirtyi hiphopista lähemmäs laulettuja melodioita ja 2010-luvun alussa Mariska & Pahat sudet -yhtyeen myötä Suomi-iskelmän uudistajaksi. Vuonna 2010 Mariska voitti tangollaan Sua kaipaan Tangomarkkinoiden sävellys- ja sanoituskilpailun. Musiikillista siirtymää helpotti Mariskan syvä rakkaus Suomi-iskelmään ja etenkin Juha Vainion tuotantoon. Mariska oli ilmoittanut äidilleen jo viisivuotiaana menevänsä naimisiin Vainion kanssa, jotta tämän ei tarvitse asua saaressaan yksin norpan kanssa.

Mariskan monipuolisuus vakuutti pian uusia tekstejä hakevat artistit ja tuottajat. Hänestä onkin tullut mittavan soolouransa ohessa sukupolvensa kysytyimpiä sanoittajia. Hänen sanoituspanoksensa on ollut ratkaiseva muun muassa Jenni Vartiaisen menestystarinassa, sillä Vartiaisen hiteistä esimerkiksi Missä Muruseni on ja En haluu kuolla tänä yönä ovat Mariskan kynästä. Kun Helsingin Sanomat etsi 2000-luvun parasta sanoitusta, Mariskan sanoittama ja Anna Puun levyttämä Mestaripiirros tuli toiseksi.

Mariska liikkuu teksteissään laajalla tunneskaalalla. Hän osaa olla rohkea, räväkkä ja tuhma, mutta yhtä lailla syvällinen, sivistynyt ja sävykäs – välillä suloinen myrkynkeittäjä, välillä ikiaikainen kertoja muinaisessa Pompejissa. Mariska ei kaihda sanoituksissaan myöskään uskonnollista kuvastoa, mistä Mestaripiirros on hyvä esimerkki. ”Ihmisessä on paljon ulottuvuuksia, pehmeää ja kovaa. Joillekin uskonto voi olla punainen vaate, mutta oikein käytettynä se voi olla juuri se juttu”, Mariska totesi Selvis-lehden haastattelussa vuonna 2011.

Mariskan sanoittajan ura todistaa työmoraalista, jonka ytimessä on uteliaisuus, leikkisyys ja halu uusiin kokeiluihin. Hän on todennut: ”Uskon, että mitä enemmän tekee, sitä helpommaksi asiat muuttuvat. Tekeminen säilyy mielenkiintoisena, kun saan tehdä monenlaisia juttuja. Kevyesti lasten lailla leikkien on paras tapa tehdä.”

Juha Vainio -palkinto luovutettiin Mariskalle Kotkassa 25. heinäkuuta kiitoksena yli 20-vuotisesta urasta suomalaisen laululyriikan uudistajana ja Juha Vainion perinteen vaalijana. Palkintosumma on 6000 euroa. Palkinnon myöntää kotkalaisen sanoittajan Juha Vainion nimeä kantava rahasto, jota hallinnoivat Kotkan kaupunki ja Suomen Musiikintekijät ry. Rahaston hallitukseen kuuluu myös edustaja Juha Vainion perheestä.

****

Juha Vainion Rahaston tunnustuspalkinnon ovat vuodesta 1991 lähtien saaneet Juice Leskinen, Hector, Vexi Salmi, Pertti Reponen, Heikki Salo, Gösta Sundqvist, Martti Syrjä, Tero Vaara, Tuomari Nurmio, Pekka Ruuska, J. Karjalainen, Anni Sinnemäki, Ismo Alanko, Jorma Toiviainen, kaksikko Mikko Alatalo – Harri Rinne, Edu Kettunen, Pauli Hanhiniemi, Sinikka Svärd, Dave Lindholm, Maija Vilkkumaa, Mikko Kuustonen, Samuli Putro, Chrisse Johansson, Timo Kiiskinen, Pelle Miljoona, Paula Vesala, Juha Tapio, Jukka Kuoppamäki, Mikko Kuoppala a.k.a Pyhimys, Toni Wirtanen, SaaravTörmä ja M.A. Numminen. Vuonna 2020 palkintoa ei jaettu.

Vuoden sanoitus -palkinto Pehmoainolle

Kotkan Meripäivillä jaettiin keskiviikkona 25.7. myös palkinto Vuoden parhaasta sanoituksesta. Sen sai Pehmoaino kappaleellaan Mietin sua pahalla. Vuoden sanoitus -tunnustuspalkinnon valitsi viimevuotinen voittaja Lyyti. Palkinto, joka on kotkalaisen Juha Vainio -seuran myöntämä, jaettiin nyt kolmannen kerran.

Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun tämän vuoden voittotango on valittu

Julkaistu

Seinäjoen Tangomarkkinoiden ja Tango- ja Viihdemusiikin Edistämisyhdistys ry järjestämään Tangon sävellys- ja sanoituskilpailuun osallistui tänä vuonna yhteensä 133 uutta tangoa. Näistä  tuomaristo valitsi voittajan pelkästään kappaleita arvioiden,  säveltäjät ja sanoittajat eivät olleet tuomariston tiedossa. Tuomariston puheenjohtajana tänä vuonna toimi muusikko, säveltäjä ja tuottaja Petri Somer. Hänen lisäkseen tuomaristossa olivat harmonikkataiteilija ja laulaja Jonna Pirttijoki, Radio Pookin ohjelmapäällikkö Mika Kuki sekä vuoden 1999 Tangokuningas Petri Hervanto.

– Kilpailun voittaneen Jälkeenpäin-tangon sävellys on hyvin ajaton. Sen melodia on kaunis ja sopivan suoraviivainen. Keinuva milonga-rytmi vie kuulijan aikamatkalle sydämen muistoihin. Tangon sanoma on universaali ja siinä kiteytyy ihmisen elämänkaaren perusta: ihmiselämän hauraus, ajan kulku ja muistojen säilyttäminen sydämessä. Rakkaita muistoja ei aikakaan huuhdo pois. Tekstistä välittyy omakohtainen kokemus. Muuntautumiskykyinen ja ajassa hengittävä tango säilyttää arvonsa ja jää elämään. Kappale ei edes välttämättä ole sidoksissa sovituksen tyyliin,  mikä on laadukkaalle teokselle ominaista ja se kasvattaa muuntautumiskykyä entisestään. Paljon onnea voittajille!, kommentoi tuomariston puheenjohtaja Petri Somer.

– Keväällä päätimme Mirkan kanssa osallistua taas tangon sävellys-ja sanoituskilpailuun. Jälkeenpäin-sävel syntyi hieman myöhemmin eräänä kevätpäivänä. Lähetin sen Mirkalle,  ja se kolahti hänelle. Sävellyksessä on hieman surullinen, mutta hyvin lohdullinen ja lempeä tunnelma ja Mirkan teksti istuu siihen hienosti, Matti Paatelma kertoo.

– Tämän laulun teksti on sellainen, jota en tietyssä mielessä olisi koskaan halunnut joutua kirjoittamaan. Kuitenkin surun osuessa omalle kohdalle, tuntuu merkitykselliseltä, että oma kokemus ja sen sanoittaminen voi tuoda lohtua myös muille. Onneksi muistot jäävät ja auttavat ymmärtämään kuinka paljosta voi olla myös kiitollinen, kertoo tangon sanoittanut Mirkka Paajanen.

Kyseessä on jo toinen kerta kun Mirkka Paajanen ja Matti Paatelma voittavat Tangon Sävellys- ja sanoituskilpailun yhdessä tekemällään kappaleella. Kaksikon edellinen voittotango on vuoden 2018 Kel onni on. Tämän vuoden voittotango saa julkisen ensiesityksensä Tango Areenalla Laulukilpailun finaalissa lauantaina 13. heinäkuuta. Kappaleen esittää vuoden 2023 Tangokuningas Pasi Flodström  Samuli Jokisen 16-henkisen Finaaliorkesterin säestämänä.

Kaikille avoimen sävellys- ja sanoituskilpailun yhteistyökumppanina on Teosto.

– Teoston tehtävänä on varmistaa, että uutta musiikkia syntyy ja suomalainen musiikki kukoistaa tulevaisuudessakin. Sävellys- ja sanoituskilpailuilla pidetään yllä musiikin luovien tekijöiden arvostusta ja annetaan mahdollisuuksia tuoda osaamista esiin. Musiikin säveltäminen ja sanoittaminen on harvinaislaatuinen ammattitaito, ja on hienoa olla mukana tukemassa tämän taidon säilymistä ja uusiutumista, sanoo Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen.