Musiikin luova alkutuotanto, johon kuuluvat Teosto, Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat ja Suomen Säveltäjät, on antanut lausuntonsa vuoden 2024 kulttuuripoliittisesta selonteosta. Lausunnossa korostetaan kulttuurin ja luovan alan pitkäjänteistä kehittämistä, joka toimii myös suomen kasvun moottorina.
Musiikin luova alkutuotanto edustaa noin 40 000 kotimaista musiikin tekijää ja kustantajaa. Sen tavoitteena on Suomi, jossa musiikilla on entistä suurempi arvo niin yksilölle, yrityksille kuin yhteiskunnallekin. Lausunnossaan neljä järjestöä ilmaisevat tukensa selonteon visiolle, tavoitteille ja toimenpide-ehdotuksille, mutta korostavat erityisesti selkeän toimintasuunnitelman ja riittävän rahoituksen merkitystä.
Kannatus selonteon visiolle ja tavoitteille
Kulttuuripoliittisen selonteon vision mukaan kulttuuri on 2040-luvulla Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka edistää kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. Lausunnossaan musiikkiala näkee tärkeänä, että tavoitetila konkretisoituu pitkän aikavälin suunnitelmana, johon sitoutuvat laajasti niin poliittiset päättäjät kuin muut sidosryhmät. Selonteosta onkin luvattu laatia erillinen toimeenpanosuunnitelma mittareineen.
”Kulttuurin ja luovan alan kehittäminen edellyttää, että selonteolle asetetaan selkeitä tavoitteita, joille annetaan realistiset toteutumisen mahdollisuudet ja seuranta. Mitä selkeämmät tavoitteet kulttuuripoliittisella selonteolla on, sitä vahvemmin se sitouttaa tekemään taiteen ja kulttuurin asemaa parantavia päätöksiä.”
Lausunnossa ilmaistaan myös tuki selonteon neljälle tavoitteelle:
1. Kulttuuri on muutosvoima
2. Kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa
3. Kulttuuri on jokaisenoikeus
4. Kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista
Erityistä huomiota järjestöt kiinnittävät tavoitteeseen 2, joka korostaa tekijöitä ja sisältöjä. Tässä keskeisessä roolissa on selonteon toimenpidekokonaisuus nro 3.2, jossa painotetaan korvaus-, palkkio- ja sosiaaliturvajärjestelmien toimivuutta.
”Luovan alan tekijöiden ansaintaa tulee vahvistaa alusta- ja tekijänoikeustaloudessa. Tekijöille kuuluu reilu osuus siitä rahasta, jota luovilla sisällöillä eri alustoilla tehdään. Tämä ei onnistu ilman ajantasaista sääntelyä, sillä teknologia ja kansainväliset markkinat kehittyvät vauhdilla. Myös selonteossa mainittu epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien ongelmien korjaaminen on avainasemassa, jotta omaa ammattia voi tulevaisuudessa järkevästi harjoittaa”, lausunnossa todetaan.
Kiireellisimmät toimenpiteet: rahoituksen ennakoitavuus ja tekijänoikeuksien turvaaminen
Musiikin luova alkutuotanto nostaa kiireellisimpinä selonteon toimenpide-ehdotuksina esiin kohdan 3.7. jonka tavoitteena on kulttuurin kukoistavan toimintaympäristön rakentaminen. Tämä edellyttää luovien alojen rahoituksen ennakoitavuuden parantamista ja rakenteiden kehittämistä. Selonteko asettama tavoite luovan talouden BKT-osuuden kaksinkertaistamisesta vaatii selkeitä rahoituslinjauksia.
“Selonteon yhteydessä tulisikin linjata julkisen rahoituksen tavoitetilasta sekä niistä toimenpiteistä, joilla Suomi nostaa taiteen ja kulttuurin rahoituksen ensin yhteen, ja sitten EU-tavoitteiden mukaiseen kahteen prosenttiin valtion budjetista. Vaikka tällä kaudella ei suuria lisäpanostuksia saataisi, hallituksen tulisi kuitenkin pidättäytyä toimenpiteistä, joilla se toimii suoraan selonteon tavoitteita vastaan”, lausunnossa painotetaan.
Rahoituksen ennakoitavuuden lisäksi tekijänoikeuksien suojaaminen ja kehittäminen on välttämätöntä luovien alojen kestävälle tulevaisuudelle. Selonteon linjaukset tekijänoikeuksien kehittämisestä, erityisesti digitaalisten alustojen aikakaudella, ovat tärkeitä. Keskeiseksi toimenpiteeksi nostetaan selonteossa mainittu tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden taloudellisten ja moraalisten oikeuksien turvaaminen, joka vaatii ajantasaista sääntelyä sekä tehokasta oikeuksien lisensiointia. Selonteossa vaaditaan myös, että tekoälymarkkinoiden kehittyessä on otettava tasapainoisesti huomioon myös tekijöiden oikeuksiin ja käytön korvaamiseen liittyvät intressit.
Kulttuuri elinkeinopolitiikan keskiöön
Selonteon tavoitteiden onnistuminen edellyttää kulttuuripolitiikan ja elinkeinopolitiikan tiiviimpää yhteyttä. Musiikin luova alkutuotanto peräänkuuluttaa luovien alojen nostamista osaksi Suomen elinkeinopolitiikan ydintä. Kulttuuriala on kasvava talouden osa-alue, joka tarvitsee omat rahoitusmallinsa ja tukirakenteensa, ja sen potentiaali vientimarkkinoilla on valtava.
Musiikin luova alkutuotanto toivoo, että kulttuuripoliittinen selonteko luo vahvan pohjan tälle kehitykselle ja sitouttaa niin poliittiset päätöksentekijät kuin koko yhteiskunnan rakentamaan kestävämpää ja elinvoimaisempaa tulevaisuutta kulttuurin keinoin. Lausunnossa nostetaan esiin erityisesti selonteon kohdassa 3.4 mainitut tavoitteet uudistumisesta, kestävyydestä ja kasvusta.
“Pidämme tärkeänä, että kulttuuri- ja luoville aloille luodaan soveltuvia rahoitusmalleja, alan toimijat tunnistetaan entistä paremmin yritysrahoituksen asiakkaina ja että rahoitusinstrumentteja sovelletaan tukemaan joustavasti myös pieniä ja alkuvaiheen yrityksiä. Erityisen keskeistä on varmistaa, että luovien alojen toimijoilla on selonteon mukaisesti mahdollisuus hyötyä myös valtion TKI-rahoituksesta”, lausunnossa todetaan.
Myös kulttuurin potentiaali vientituotteena on ilmeinen. Siksi lausunnossa nostetaan esiin myös kohdassa 3.8. mainittu kansainvälistymisen tukirakenteiden vahvistaminen ja kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuudet työskennellä ja verkostoitua ulkomailla.
Musiikkiala mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen
Musiikin luovan alkutuotannon järjestöt näkevät keskeisenä tehtävänään toimia asiantuntijana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa, erityisesti tekijänoikeuskysymyksissä ja luovan alan kasvustrategian laatimisessa. Yhteenliittymällä on vankkaa osaamista aineettoman oikeuksien hyödyntämisestä sekä kontaktit alan ruohonjuuritasoon, ja se tarjoaa asiantuntemusta selonteon jatkotoimien kehittämiseen.
Kulttuurialalla on kykyä ja halua tuottaa kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomelle. Siksi on erityisen tärkeää, että toimeenpanosuunnitelma takaa taiteen ja kulttuurin toimijoille laajan työkalupakin ja resurssit tavoitteiden toteuttamiseksi.
Selonteon vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että se ei jää ainoastaan opetus- ja kulttuuriministeriön asiaksi, vaan se määrittää jatkossa poikkihallinnollisesti kaikkea kulttuurin kannalta merkittävää päätöksentekoa hallintorajoista riippumatta. Selonteon ohjausvaikutuksen tulee ulottua erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön toimintaan, ja kansainvälistymisen ja viennin osalta myös ulkoministeriön toimintaan.
