Teoston teettämän kyselytutkimuksen mukaan musiikkialalla toimivat ovat jo melko valistuneita tekoälyyn liittyvissä asioissa: 57 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä on hyvä käsitys tekoälystä. Samalla kuitenkin epävarmuus on lisääntynyt, ja musiikin ammattilaiset ovat paljon aiempaa tietoisempia tekoälyn uhkakuvista.
”Edellisessä, vuonna 2023 tehdyssä kyselyssä musiikin tekijöiden tunnelma oli uteliaan odottava. Nyt erilaiset epävarmuustekijät ja uhkakuvat ovat nostaneet selvästi päätään, sillä tiedämme, mihin kaikkeen tekoäly pystyy”, sanoo Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Suurimmat uhkakuvat kohdistuvat omaan toimeentuloon. Ammattilaisia arveluttavat musiikista saatavien tulojen epäoikeudenmukainen jakautuminen (88 %vastaajista), tekoälyn luoma epäreilu kilpailu (87 %), musiikin plagiointi (85 %) ja musiikista saatavien tulojen väheneminen (83 %).
Neljä viidestä vastaajasta uskoo, että tekoäly on jo tällä hetkellä heikentänyt heidän tulojaan. Tulevaisuudessa tulojen uskotaan heikkenevän entisestään. Tekijänoikeusjärjestöjen kansainvälisen kattojärjestön CISAC:n teettämän tutkimuksen mukaan musiikin tekijöiden tuloista jopa 24 prosenttia on vaarassa kadota vuoteen 2028 mennessä.
Tekoälyä käytetään aktiivisesti työvälineenä
Suomessa musiikin tekijät käyttävät tekoälyä enemmän kuin kollegansa Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa. Kaikista suomalaisista musiikkialalla työskentelevistä 47 prosenttia on käyttänyt tekoälyä, kun luku Euroopassa on 35 prosenttia.
Varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä suomalaiset vastaajat ovat eurooppalaisia kollegojaan selvästi aktiivisempia. 45–54-vuotiaiden ryhmässä suomalaisista musiikin ammattilaisista tekoälyä oli jollain tavalla käyttänyt 51 prosenttia vastaajista, yli 55-vuotiaistakin 35 prosenttia. Vastaavat kansainväliset luvut ovat 39 ja 25 prosenttia.
Tekoälyä käytetään muun muassa melodioiden, harmonioiden ja rytmien luomiseen, inspiraation lähteenä ja ideoinnin apuna, laululyriikoiden luomisessa, uusien äänimaailmojen ja efektin tuottamisessa sekä kappaleiden äänenlaadun viimeistelyyn. Varsinaisen luomistyön lisäksi tekoälyä käytetään usein musiikin markkinoinnissa.
Nuoret suhtautuvat kielteisimmin
Samalla kun käyttö on lisääntynyt, on musiikkialalla työskentelevien perusasenne tekoälyä kohtaan muuttunut kielteisemmäksi. Kun vuonna 2023 jopa 43 prosenttia vastaajista suhtautui myönteisesti tekoälyn hyödyntämiseen musiikissa, putosi osuus nyt 28 prosenttiin. Kielteisimpiä olivat alle 35-vuotiaat, joista jopa 75 prosenttia suhtautui tekoälyn käyttöön musiikissa negatiivisesti.
Yli puolet vastaajista piti tekoälyn riskejä mahdollisuuksia suurempina, kun vain 14 prosentin mielestä mahdollisuudet ylittävät riskit. Suomalaisten asennoituminen tekoälyyn on kuitenkin eurooppalaisia kollegoita myönteisempää: Ranskassa ja Saksassa tehdyssä tutkimuksessa jopa 64 prosenttia piti riskejä suurempina kuin mahdollisuuksia.
”Vaikka asenteet näyttävät liukuneen kielteiseen suuntaan, tekoälyssä nähdään yhä myös mahdollisuuksia musiikkialalle. Yli kolmannes vastaajista näkee esimerkiksi mahdollisuuksia uusien markkinoiden avaamiseen, ja lähes kolme neljästä näki mahdollisuuksia oman työn helpottamiseen”, Vappu Aura muistuttaa.
Suurimmat mahdollisuudet tekoälyssä nähdään oman työn tehostajana. 70 prosenttia vastaajista uskoo, että tekoäly voi auttaa luovassa työssä automatisoimalla erilaisia työvaiheita. 68 prosenttia näkee tekoälyn hyvänä työkaluna käytännön tehtävissä.
Vastaajia pyydettiin taustatiedoissa myös määrittelemään pääasiallinen musiikkigenrensä. Musiikkilajeista tekoälyn käyttöön suhtautuvat myönteisimmin elektronisen musiikin sekä rapin, hiphopin ja r’n’b:n edustajat, joista noin 40 prosenttia suhtautui tekoälyyn myönteisesti. Kielteisintä suhtautuminen oli kansanmusiikin, folkin ja jazzin ammattilaisten keskuudessa, joista kolme neljästä suhtautui tekoälyyn kielteisesti.
Pelisäännöt saatava kuntoon
Suomalaiset musiikkialan toimijat ovat yksimielisiä siitä, että tekoälymarkkinoille tarvitaan sääntelyä. 93 prosenttia haluaa päättäjien kiinnittävän enemmän huomiota tekoälyn ja tekijänoikeuksien haasteisiin ja asettavan selkeät pelisäännöt tekoälyn käytölle.
94 prosenttia vastaajista katsoo, että tekijänoikeuksien haltijoilta on pyydettävä lupa, kun heidän teoksiaan käytetään tekoälypalveluiden lähteenä. Miltei yhtä moni katsoi myös, että tekoälypalveluiden tulisi maksaa tekijöille kohtuullinen korvaus, kun ne hyödyntävät ihmisten tekemää musiikkia. Tekoäly-yrityksiltä vaadittiin myös läpinäkyvyyttä toiminnassaan ja tarkkaa raportointia aineistojen käytöstä.
Pelisäännöt ja korvauksista sopiminen kannustaisivat myös antamaan omaa musiikkia tekoälysovellusten käyttöön. Vastaajista 64 prosenttia olisi valmis antamaan oman musiikkinsa tekoälysovellusten käyttöön korvausta vastaan. Osuus on kasvanut, sillä vuonna 2023 samaan oli valmis vain 49 prosenttia.
Vastaajat pitivät Teostoa yhtenä keskeisimmistä tekoälyn kehitykseen vaikuttavista tahoista. Teostolta toivottiin ennen kaikkea ponnisteluita tekijänoikeuksien ja inhimillisen luovuuden arvon puolustamiseksi sekä lainsäädäntöön vaikuttamista. Toisaalta toivottiin myös tekoälyyn liittyvään kehitykseen osallistumista ja tiedonjakoa, keskustelua ja koulutusta.
Tutkimukseen vastasi yli tuhat musiikin alalla toimivaa
Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin 11.12.2024–12.1.2025 ja siihen vastasi yhteensä 1 108 musiikkialalla työskentelevää. Monet vastaajat toimivat useammassa musiikkialan roolissa: heistä 1 018 ilmoitti olevansa säveltäjä tai sanoittaja, 900 esitti musiikkia ja 548 vastaaja oli tuottajia. Lisäksi vastaajien joukossa oli muun muassa kustantajien, levy-yhtiöiden ja järjestöjen edustajia sekä opiskelijoita. Vastaajajoukossa 79 prosentilla on kokemusta musiikkialalta yli 10 vuoden ajalta. Tutkimuksen toteutti Tutkimustoimisto Vastakaiku Oy.
Tutustu kyselyraporttiin tarkemmin tästä linkistä
