EN | SVE
Yhteystiedot
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Uutinen

Kategoria: Uutinen

Uusimmat uutiset

Musiikintekijä-lehden päätoimittaja vaihtuu – ohjaksiin Soundin entinen päätoimittaja Mikko Meriläinen

Julkaistu

Meriläinen on tullut tunnetuksi Soundi-lehden pitkäaikaisena päätoimittajana. 25-vuotisen, laaja-alaisen toimittajanuran lisäksi hänellä on työkokemusta muun muassa levy- ja kustannusyhtiöstä.

”On innostavaa päästä tekemään perinteikästä ja laadukasta musiikkilehteä, joka pureutuu biisintekemisen magiaan. Soundi-vuosien jälkeen Musiikintekijään tarttuminen tuntuu sekä monella tapaa tutulta että jo lähtökohdiltaan virkistävän erilaiselta haasteelta. Koen, että lehden oleellisena missiona on musiikintekijöiden yhteisöllisyyden lisääminen ja vertaistuki, mikä on nykyajassa korvaamattoman tärkeää. Kannustankin Musiikintekijöiden jäseniä rohkeasti olemaan minuun yhteydessä juttuvinkkien tai ihan vaan tutustumisen vuoksi”, Mikko Meriläinen sanoo.

Musiikintekijä on Suomen Musiikintekijät ry:n julkaisema kevyen musiikin säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien ammattilehti. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvän lehden haastatteluissa keskitytään erityisesti musiikintekijyyteen ja luovan työn tekemisen iloihin ja haasteisiin. Lehti palkittiin Vuoden laatulehtenä vuonna 2019.  Sen päätoimittajana vuosina 2012–2024 toimi musiikintekijä, toimittaja Sanna Korkee.

”Musiikintekijä-lehteä tehdessäni olen noteerannut muutamia asioita, jotka yhdistävät musiikintekijöiden ammattikuntaa. Niitä ovat työmoraali, tahdonvoima ja rohkeus”, hän kirjoittaa viimeisessä Korkeelta-kolumnissaan.

 

Lisätietoja
Mikko Meriläinen
Päätoimittaja
Musiikintekijä-lehti
mikko.merilainen@musiikintekijat.fi

Tutkimus: Generatiivinen tekoäly uhkaa luovan työn asemaa

Julkaistu
  • Generatiivisen tekoälyn tuottaman musiikki- ja av-sisällön markkina kasvaa 3 miljardista eurosta 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä
  • 24 % musiikkialan ja 21 % av-alan tulonmuodostuksesta on vaarassa, jos tekoälysisältön valtaa markkinat, eikä korvauskysymyksiä saada ratkaistua
  • Generatiivisten tekoälypalveluiden tulot tekoälymusiikista ja tekoälyllä tuotetuista av-sisällöistä nousevat 9 miljardiin euroon vuonna 2028 (nyt 0,3 miljardia).

Maailmanlaajuinen tutkimus tekoälyn taloudellisista vaikutuksista luovalla alalla paljastaa, että generatiivinen tekoäly tuottaa merkittävää taloudellista hyötyä teknologiayrityksille. Samalla generatiivinen tekoäly kuitenkin uhkaa merkittävästi luovan työn tekijöiden toimeentuloa.Tämä käy ilmi kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö CISACIn tilaamasta taloudellisesta tutkimuksesta, jonka toteutti tutkimustoimisto PMP Strategy.

Tulonsiirto luovan alan tekijöiltä teknologiayhtiöille

Tutkimuksen mukaan tekoälyllä tuotetun musiikin ja audiovisuaalisen sisällön markkinat kasvavat nykyisestä 3 miljardista 64 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Samalla ihmisten luoma sisältö menettää markkinaosuuttaan.

Generatiivisissa tekoälypalveluissa hyödynnetään laajasti olemassa olevaa musiikkia ja audiovisuaalisia teoksia ja tekoälypalveluiden tuottama sisältö kilpailee suoraan ihmisten luomien teosten kanssa. Tutkimuksessa on laskettu, että tekoälysisällön korvatessa perinteiset teokset eri käyttöalueilla musiikin tekijät menettävät 24 % ja av-alan tekijät 21 % tuloistaan vuoteen 2028 mennessä. Tämä tarkoittaa yhteensä 22 miljardin euron menetyksiä seuraavan viiden vuoden aikana, joista 10 miljardia musiikista ja 12 miljardia audiovisuaalisista sisällöistä.

Tekoälypohjaisten -palveluiden vuosittaisten tuottojen arvioidaan vuonna 2028 olevan 9 miljardin euron tasolla, josta 4 miljardia euroa tulee musiikista ja 5 miljardia euroa audiovisuaalisista sisällöistä. Nämä tekoälypalveluiden tuotot perustuvat tekijöiden teosten luvattomaan käyttöön – eli kyse on taloudellisen arvon siirtymisestä luovan alan tekijöiltä globaaleille teknologiayhtiöille.

CISAC tekoäly taloudellinen vaikutus 1

Tekoälymusiikki yleistyy erityisesti somessa ja taustamusiikissa

Musiikin alueella menetykset olisivat erityisen suuria digitaalisilta alustoilta saatavissa korvauksissa. Vuoteen 2028 mennessä noin 20 % musiikin suoratoistopalveluiden ja peräti 60 % musiikkikirjastojen tulonmuodostuksesta arvioidaan perustuvan tekoälyllä tuotettuun musiikkiin.

Tekoälyn tuottaman musiikin ennustetaan valtaavan erityisesti suoratoistopalveluissa olevat tausta- ja tunnelmamusiikin soittolistat. Tutkimus arvioi, että tekoälymusiikki korvaa vähitellen erityisesti julkisten tilojen ja av-tuotantojen taustamusiikkia ja syrjäyttää siten ihmisen tekemän musiikin musiikkikirjastoissa. Av-alalla suurimman vaikutuksen ennustetaan kohdistuvan kääntäjiin ja tekstittäjiin, joiden tuloista tekoäly voi viedä yli puolet.

Muutos näkyy myös tavoissa kuluttaa ja käyttää luovia sisältöjä. Yleisön edustajista tulee aktiivisia sisällön kuratoijia, kun he tekevät itse generatiivisella tekoälyllä musiikkia ja videoita ja jakavat niitä. Tekoälymusiikin sekä tekoälyllä tuotettujen videoiden käytön ennustetaan yleistyvän erityisesti käyttäjien omissa sosiaalisen median sisällöissä.

CISAC tekoäly taloudellinen vaikutus 2

Tekoälypalveluiden kestävä kasvu ja kilpailukykyiset innovaatiot edellyttävät tekijänoikeuksien kunnioittamista

Tutkimuksen on toteuttanut analyysiyritys PMP Strategy, ja sen on tilannut CISAC (International Confederation of Societies of Authors and Composers). CISAC on maailmanlaajuinen tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö, joka edustaa yli kuutta miljoonaa luovan työn tekijää.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että generatiivinen tekoäly vaarantaa luovan työn tulevaisuutta kahdelta suunnalta. Ensinnäkin teoksia käytetään luvatta tekoälyn kouluttamiseen ja toiseksi tekoälysisältö syrjäyttää markkinoilla ihmisten luomaa taidetta. Siksi on keskeistä huolehtia tekijänoikeuden toteutumisesta sekä asianmukaisista korvauksista myös tekoälyalustoilla.

CISACin pääjohtaja Gadi Oron varoittaa tekoälyn aiheuttamasta markkinoiden epätasapainosta.
”Tekoälypalvelut tuovat merkittäviä tuloja globaaleille teknologiayrityksille, mutta teosten alkuperäiset tekijät jäävät täysin vaille korvauksia. Päättäjien on kiireesti luotava sääntelykehikko, jolla varmistetaan riittävä läpinäkyvyys tekoälypalveluiden käyttämiin aineistoihin sekä kohtuullinen korvaus luoville tekijöille.”

Myös CISACin puheenjohtaja Björn Ulvaeus korostaa, että tutkimuksen tulokset on huomioitava parhaillaan käynnissä olevassa lainsäädäntökeskustelussa.
”Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia niin säveltäjille, ohjaajille kuin käsikirjoittajillekin. Huonosti säänneltynä sillä voi kuitenkin olla tuhoisat vaikutukset kansalliselle kulttuurille ja taiteilijoiden toimeentulolle. Se, valjastetaanko tekoäly luovan alan kilpailukyvyn vauhdittajaksi vai sen tuhoajaksi, on pitkälti kiinni päättäjien tekemistä valinnoista.”

Teoston toimitusjohtaja Risto Salminen nostaa EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanon yhdeksi keskeisimmistä lainsäädäntöprosesseista myös suomalaisten tekijöiden ja laajemmin koko sisältötoimialan tulevaisuuden kannalta.
”Musiikkiala on vuosien saatossa sopeutunut monenlaisiin digitalisaation mukanaan tuomiin muutoksiin. Teknologian kehittyessä meidän on kuitenkin kyettävä huolehtimaan myös luovan työn tekijöiden elinkeinosta ja koko toimialan kilpailukyvystä.  On kriittisen tärkeää, että saamme aikaan toimivat markkinat, jotka kunnioittavat sisältöjen tekijänoikeuksia ja varmistavat tekijöille kohtuulliset korvaukset teosten käytöstä tekoälyyn liittyvissä yhteyksissä. Tällä tavoin luomme kestävää kilpailukykyä ja kasvua, sekä tasapainoisen kasvualustan inhimillisen luovuuden ja kulttuurin monimuotoisuuden turvaaville globaaleille innovaatioille.”

Ensimmäinen globaali tutkimus

Nyt toteutettu tutkimus on ensimmäinen, joka arvioi generatiivisen tekoälyn taloudellista vaikutusta musiikin ja audiovisuaalisten sisältöjen tekijöihin maailmanlaajuisesti. Tutkimustulokset tarjoavat perusteita myös pohdinnalle luovan työn tekijöiden korvausmekanismeista tekoäly-yhteyksissä.

Tutkimus yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta sekä hyödyntää käyttötapauksia suurimpien tekoälyn vaikutusten tunnistamiseen. Tutkijat toteuttivat yli 40 asiantuntijahaastattelua sekä laajoja työpajoja tekoälyn vaikutusten arvioimiseksi. Generatiivisen tekoälyn käyttötapaukset priorisoitiin niiden odotetun käyttöasteen sekä taloudellisen vaikutusten perusteella. Määrälliset oletukset rakennettiin perustuen laadullisiin havaintoihin sekä markkina-analyysiin.

Musiikintekijöiden toiminnanjohtaja Aku Toivonen kommentoi: 

”Tämä CISACin tilaama tutkimus on tärkeä – päättäjiltä odotetaan nyt oikeita valintoja. Tutkimuksen tulokset vaikuttavat hurjilta: 24 % musiikkialan ja 21 % av-alan tulonmuodostuksesta on vaarassa. Tämä voidaan välttää sääntelyllä, joka varmistaa kohtuullisen korvauksen musiikintekijöille, ja jolla luodaan läpinäkyvyyttä aineistoihin, joita tekoälypalvelut käyttävät. Päättäjiltä vaaditaan oikeita toimia tekijänoikeuksien puolesta.”

Lataa tutkimuksen tiivistelmä (englanniksi) tästä linkistä

Kaija Kärkiselle Suomen Leijonan ritarimerkki

Julkaistu

Kärkinen on tehnyt monikymmenvuotisen uran taiteilijana. Hänet tunnetaan erityisesti Kaija Kärkinen & Ile Kallio  -duostaan, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen debyyttialbumillaan Sade (1995). Duo esiintyy ja tekee yhdessä musiikkia yhä aktiivisesti.

Kaija Kärkinen on vaikuttanut myös merkittävästi luovan työn tekijöiden ja etenkin musiikintekijöiden toimintaedellytyksien kehittämisessä. Hän ”osui huomaamattaan” mielipidekirjoituksellaan (nettipiratismia kritisoivassa kirjoituksessaan HS 22.4.2009) Suomen Musiikintekijöiden tematiikan ytimeen:

”Kaikki musiikintekijät eivät ole artisteja, ja heidän leipänsä on kokonaan tekijänoikeuksista leivottu.”

Kirjoituksesta alkoi yli vuosikymmenen kestänyt ura järjestövaikuttajan eli Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajan tehtävissä. Kärkinen toimi lisäksi useissa muissa luottamustehtävissä, kuten esimerkiksi Teoston hallituksen jäsenenä.

Kunniamerkin saajan tulee olla muun muassa ”hyvämaineinen ja henkilökohtaisilta ansioiltaan keskitason yläpuolella”.

Muita taiteilijoille myönnettyjä kunniamerkkejä:

  • Suomen Leijonan komentajamerkki: Heikki Harma
  • Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali: Esa Nieminen ja Pertti Willberg

Ilari Heinilä Suomen ehdokkaana pohjoismaisessa elokuvamusiikkikilpailussa

Julkaistu

Lue alta lisää englanniksi.

Ilari Heinilä for Sebastian

The electronic score by Finnish composer Ilari Heinilä for Sebastian (director Mikko Mäkelä) blends seamlessly into the soundscape, enhancing its foreboding atmosphere. It mirrors the inner turmoil of LGBTQ writer Max, whose secretive double life results in conflict, which eventually leads him toward self-acceptance and pride his actions.

Heinilä’s composition is not only beautiful but thoughtfully placed, enhancing the narrative while staying true to the film’s tone and vision.
Elikia Peti-Peti, Finnish National Jury

Ilari Heinilä

Blending the rebellious spirit of DIY punk rock with the atmospheric allure of electronica, Ilari Heinilä is a musical artisan whose sound defies conventions. His most recent film, Sebastian (directed by the critically acclaimed Mikko Mäkelä), premiered at the 2024 Sundance Film Festival. In collaboration with Will Quiney’s trailer house, Acid, Heinilä has secured placements in notable projects, including a TV spot for Martin Scorsese’s Killers of the Flower Moon.

Describing his music as “organic electronica,” Heinilä explores the duality between organic sounds and electronic production techniques. The result is a sonically adventurous, richly textured tapestry that captures the essence of a musical journey through seamless artistry.

Ilari Heinilä has created original music for a wide range of media projects, showcasing his talent and dedication to the craft.

Beyond music and sound, he is also passionate about tattoos and sailing.

More information about Harpa Award and Nordic Film Music Days

The composer organizations from the five Nordic countries have selected their national nominees for the 15th annual HARPA Nordic Film Composers Award. The award ceremony will take place on February 15th during this year’s Nordic Film Music Days in Berlin.

Every year HARPA Nordic Film Music Days awards the HARPA Nordic Film Composers Award, highlighting outstanding Nordic film composers. Nominees are selected by national juries from the Nordic countries and the selected composers represent a wide range of films, from biographical stories to documentaries.

The five nominated scores for HARPA Nordic Film Composer Awards 2025 range from anarchistic experimental improvisation, brooding expansive electronic soundscapes, a playful orchestral symphony, soul-searching ambient jazz and bittersweet contemplative piano, harp and strings, all of them commonly steeped in a Nordic heritage.

DENMARK / Christian Balvig for Roja Pakari & Emilie Adelina Monies’ The Son & The Moon
Danish composer Christian Balvig took a documentary-style approach to scoring The Son and the Moon, composing on the go and recording ideas on his phone. His demos shaped the film’s editing, and he later re-recorded pieces using personally significant instruments, like his parents’ piano, to match the film’s intimate, harrowing story.

Christian’s compositions are both fragile and powerful, instilling hope and presence in the gravity surrounding Roja’s illness
Diana Quieros, Martin Strange & Thomas Krag, Danish National Jury

FINLAND Ilari Heinilä for Mikko Mäkelä’s Sebastian

The electronic score by Finnish composer Ilari Heinilä for Sebastian blends seamlessly into the soundscape, enhancing its foreboding atmosphere. It mirrors the inner turmoil of LGBTQ writer Max, whose secretive double life results in conflict, which eventually leads him toward self-acceptance and pride his actions.

Heinilä’s composition is not only beautiful but thoughtfully placed, enhancing the narrative while staying true to the film’s tone and vision.
Elikia Peti-Peti, Finnish National Jury

ICELAND Högni Egilsson for Baltasar Kormákur’s Touch
Icelandic composer Högni Egilsson explores longing and memory in his elegant score for Touch. Using piano, harp and a string quintet, he creates an intimate atmosphere for the two lonely characters searching for their past. Composed during filming, Högni engaged closely with the director but crafted the music independently, focusing on mood and emotion.

The respect and care that Högni’s music shows for the narrative makes it an integral part of the film – a seamless addition to the storytelling
Margrét Örnólfsdóttir, Hilmar Örn Hilmarsson, Hilmar Oddsson and Pétur S. Jónsson, Icelandic National Jury

NORWAY Kåre Christoffer Vestrheim, Andréa Louise Horstad, Kristoffer Lo & Eivind Helgerød for Johan Fasting, Kristin Grue & Silje Storstein’s MAKTA

Norwegian composer Kåre Christoffer Vestrheim was asked to craft a rough, anarchistic score for Power Play, reflecting the show’s unconventional style. Collaborating with Eivind Helgerød, Andréa Louise Horstad, and Kristoffer Lo, they improvised the music. Set in the 70s and 80s, the series contrast period elements with a modern, Dogma-inspired Nordic filmmaking approach.

The music brings us back to the dusty, smoke-filled eighties with its analogue, acoustic instruments, as if it’s made by an avantgarde band from the time period Christine Hals, Kenneth Ishak & Lars Ole Kristiansen, Norwegian National Jury

SWEDEN Carl Henrik Lörstad for Christian Ryltenius’ Who are you, Mamma Moo?

Swedish composer Carl Henrik Lörstad crafted a classic orchestral score for the animated film Who Are You, Mamma Moo? The music captures Mamma Moo’s whimsical antics resulting from her dreams of being more than a cow. There’s music throughout the film, which shows the impressive dedication required of the composer to create this score.

With elegant and detailed instrumentation, Lörstad manages to highlight, without  oversimplifying, both the playful and the serious aspects of the film’s sympathetic message
Ulla-Carin & Ylva Fred, Swedish National Jury

An international jury will determine a winner

The 2025 jury members are:

  • IS Eðvarð Egilsson (winner Harpa 2024)
  • DE Michael P. Aust (Soundtrack Cologne)
  • EST Hanna-Greth Peetson (Music Meets Film & Industry – Tallinn)
  • US Sydney Levine (International Film Consultant)
  • CAN Erica Procunier (or another Composer from Alliance for Women Film Composers)
  • DE Peter Domsch (Composer and Head of Sales at European Film Market)
  • KOREA (Jecheon Film Festival) – Byun Seung Min (Producer)

Highlights of HARPA Nordic Film Music Days 2025

The HARPA Nordic Film Music Days full programme will be announced in January, but a few highlights include starting off on Saturday February 15th with feature seminars on topics such as contracts and women in film composing, along with a panel discussion showcasing this year’s nominees, introduced and moderated by last year’s HARPA Award recipient, Eðvarð Egilsson (Iceland).

A speed meeting session will once again be hosted gathering 30 Nordic composers and 30 producers & directors at the European Film Market in connection with a panel on the Life & Value of The Score spearheaded by ECSA (European Composer and Songwriter Alliance).

Another event not to be missed is the seminar on women in film composing in collaboration with Alliance for Women Film Composers (AWFC), followed by networking opportunities.

The first day will wrap with Award Night, announcing and celebrating the winner of the 2025 HARPA Nordic Film Composers Award.

On Sunday February 16th all the nominated films will be screened at the Nordic Embassies’ auditorium, free of charge. The films and their scores are given the best possible exposure thanks to the high-quality sound provided by GENELEC’s state-of-the-art speaker system, offering an immersive audiovisual experience and all the films will be introduced by the nominated composers.

Previous Winners of HARPA Nordic Film Composers Award

  • 2024 Berlin | Eðvarð Egilsson | Iceland| “Smoke Sauna Sisterhood”
  • 2023 Berlin | Jørund Fluge Samuelsen | Norway | “Alle Hater Johan”
  • 2022 Hybrid | Sanna Salemnkallio | Finland | “Aalto”
  • 2021 Virtual | Flemming Nordkrog | Denmark | “Shine Your Eyes”
  • 2020 Berlin | Gaute Storaas | Norway | “Bröllop, begravning & dop”
  • 2019 Berlin | Davíð Þór Jónsson and Benedikt Erlingsson | Iceland | “Woman at war”
  • 2018 Berlin| Daníel Bjarnason | Iceland | “Under the Tree”
  • 2017 Berlin and Cannes | Honorary award | Denmark  | Bent Fabricius-Bjerre
  • 2017 Berlin and Cannes | Sune Martin | Denmark | “Land of Mine”
  • 2016 Berlin | Honorary award | Iceland  | Johann Johannsson
  • 2016 Berlin | Atli Örvarsson | Iceland | “Rams”
  • 2014 Espoo | Matti Bye | Sweden | “Faro”
  • 2013 Trondheim |Tuomas Kantelinen | Finland | “Puhdistus”
  • 2012 Reykjavik |Fredrik Emilson | Sweden | “Kronjuvelerna”
  • 2011 Copenhagen | Gaute Storaas | Norway | “Elias og jakten på havets gull”
  • 2010 Gothenburg | Dani Strömbäck | Finland | “Letters to Father Jacob”

HARPA Nordic Film Music Days 2025  PARTNERS

  • SKAP (The Swedish Society of Songwriters, Composers & Authors)
  • FST (Föreningen Svenska Tonsättare)
  • Music Finland
  • Finnish Music Creators FMC
  • STEF (Icelandic Collective Rights Management Society)
  • NOPA (Norwegian Society of Composers and Lyricists)
  • BFM (Danish Organization for Film- and Media Composers)
  • MXD (Music Export Denmark)
  • Polyphonia (Danish Composers Network for Women & Other Gender Minorities)
  • Nordic Music Days & Glasgow Film Festival
  • Musikcentrum

HARPA Nordic Film Music Days 2025 COLLABORATORS

  • Sound Track Cologne
  • EFM (European Film Market)
  • Jecheon International Film & Music Festival
  • Orchestral Tools
  • GENELEC
  • (AWFC) Alliance for Women Film Composers

The HARPA Nordic Film Music Days & Composers Award was introduced by the Nordic composer organizations in 2010. Since 2016, the award ceremony has taken place at the Nordische Botschaften in Berlin in connection with the Berlin International Film Festival. It unspooled virtually in 2021, as a hybrid event in 2022 and then back to a full live audience in 2023.

Nordic Film Music Days (NFMD) is carried out as a collaboration between the Nordic composer organizations, and Music Finland. To achieve its goals Nordic Film Music Days co-operates closely with the Nordic Embassies in Berlin.
Nordic Film Music Days is supported by Nordische Botschaften and Nordisk Film & TV Fond.

For more information, contact:
Project coordinator | Lone Nyhuus | lony@filmkomponister.dk | +45 23 84 24 56
PR and Marketing |  Andrea Mellerup | composers@nordicfilmmusicdays.com | +45 81 71 62 09
Production | Jesper Siberg | production@nordicfilmmusicdays.com | + 45 23 29 33 12
International Press | Manlin Sterner |manlin@manlin.se | +46 763 76 9933

Teoston kulttuurisäätiöltä merkittävä tuki uudelle musiikkialan kasvun ja kansainvälistymisen koulutusohjelmalle

Julkaistu

Suomalaisessa musiikkiteollisuudessa tuote on perinteisesti ollut kunnossa musiikin tekemisen tasosta tuotantoon. Musiikin kotimainen markkina on kuitenkin rajallinen, ja alan kasvu voi tulla vain kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kaupallistamisen, viennin ja markkinoinnin osaamista vahvistava koulutus tähtää kasvun rakentamiseen.

”Kyky navigoida musiikkialan kansainvälisessä kehityksessä niin tuotannon, jakelun, oikeuksien kuin yleisösuhteiden muutoksissa on tärkeämpi kuin koskaan. Tämä osaaminen on avainasemassa, jotta alamme voi kasvaa ja kehittyä globaalisti”, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg sanoo.

Taiteen maisterin tutkintoon johtava kaksivuotinen koulutusohjelma valmistaa asiantuntija- ja johtamistehtäviin sekä kotimaisilla että erittäin kilpailuilla, globaaleilla markkinoilla. Se täydentää Taideyliopiston nykyistä opetustarjontaa rakentamalla syvällistä ymmärrystä sekä luovista että liiketoiminnallisista prosesseista musiikin alalla.

Koulutus antaa muusikoille, musiikin luoville tekijöille ja heitä edustaville ammattilaisille kaupalliset valmiudet toimia esimerkiksi agentuureissa ja manageritoimistossa, levy-yhtiöissä ja kustantajilla, musiikin markkinoinnissa, viennissä, oikeuksien hallinnassa ja tapahtumien tuotannossa – sekä alan moninaisissa verkostoissa.

Koulutusohjelman tukena Teoston kulttuurisäätiö

Koulutus on syntynyt suomalaisen musiikkialan toiveesta. Se toteutetaan yhteistyössä musiikkiviennin asiantuntijaorganisaatio Music Finlandin, alan johtaviin yliopistoihin kuuluvan norjalaisen Universitetet i Agderin sekä arvostettujen yhdysvaltalaisten instituutioiden kanssa.

Maisteriohjelman tukijana toimii Teoston kulttuurisäätiö, joka on myöntänyt koulutukselle 100 000 euron rahoituksen. Vuonna 2024 toimintansa aloittaneen säätiön tehtävä on edistää kotimaista luovaa säveltaidetta ja sen toimintaedellytyksiä, tavoitteenaan musiikin arvon merkittävä kasvu.

”Music Business -ohjelma on täysin uudenlainen avaus, joka tukee Teoston kulttuurisäätiön strategiaa erinomaisesti. Sen avulla voimme vahvistaa kotimaisen musiikin rakenteita, liiketoiminnallista osaamista ja luomme laadukkaalle kotimaiselle säveltaiteelle entistä parempia esillepääsyn mahdollisuuksia”, sanoo Teoston kulttuurisäätiön hallituksen puheenjohtaja Anna Baijars.

”Music Finlandilla on vahvat globaalit verkostot ja syvällinen osaaminen musiikkibisneksen lainalaisuuksista. Innostamalla ja kouluttamalla voimme kasvattaa uusia kansainvälisesti suuntautuneita ammattilaisia suomalaisen musiikkiteollisuuden palvelukseen”, Music Finlandin toiminnanjohtaja Mikko Manninen sanoo.

Ensimmäinen laatuaan

Yhteistyötahojen muodostama ohjausryhmä toimii uuden koulutusohjelman kehittämisen, laaduntarkkailun ja aktiivisten yhteiskuntasuhteiden tukijana.

”Tällä hienolla kokoonpanolla koulutus ammentaa paitsi Suomen rikkaasta taiteellisesta perinnöstä myös globaalien musiikkimarkkinoiden käytännön osaamisesta ja parhaista käytännöistä. Yhteistyöllä varmistetaan tiivis työelämäyhteys ja laaja asiantuntemus, mikä lisää ohjelman kansainvälistä merkitystä ja vetovoimaa”, Gardberg sanoo.

Musiikin liiketoiminnan maisteriohjelma on Suomessa ensimmäinen laatuaan. EU-maissa vastaavia ohjelmia on esimerkiksi Norjassa, Saksassa ja Espanjassa. Suurinta alan koulutustarjonta on Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

”Uusi maisteriohjelmamme on hieno esimerkki siitä, kuinka musiikkikoulutus vaikuttaa yhteiskunnassa ja kehittää alaa kunnianhimoisesti. Samalla se vahvistaa yliopistomme profiilia musiikkiteollisuuden globaalilla kartalla”, Emilie Gardberg summaa.

Lue lisää Teoston kulttuurisäätiöstä

ECSA on julkaissut Kestävän kehityksen ohjekirjan ja raportin sukupuolien yhdenvertaisuudesta musiikintekijöiden keskuudessa

Julkaistu

ECSA:n Kestävän kehityksen ohjekirja

Ohjekirjan on laatinut ECSA:n Kestävän kehityksen työryhmä ja se sisältää joukon sitoumuksia, joita ECSA pyrkii kaikessa toiminnassaan noudattamaan. Ohjekirja toimii sekä ohjenuorana että inspiraationa myös ECSAn jäsenjärjestöille.

Lisätietoja: bit.ly/4hZpSIm

ECSAn ”Diversity & Inclusion” -työryhmän Gender Equality among Music Creators”-raportti julkistettu

  • Raportti antaa seitsemän suositusta sukupuolten tasa-arvon parantamiseksi, aina sukupuolineutraalin kielen käytön omaksumisesta tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistämiseen.
  • Raportti esittelee jäsentemme ja työryhmän aloitteita ja toimia sukupuolten tasa-arvon alueella
  • Raportti tarjoaa tietoa sukupuolten tasa-arvosta ECSA:n verkoston sisällä.

Raportti on nyt saatavilla osoitteessa: bit.ly/3V0PH0W

Vuoden 2024 Kullervo Linna -palkinnon saivat Sana Mustonen ja Vesterinen Yhtyeineen

Julkaistu

SANA MUSTONEN palkitaan ansioistaan iskelmäteosten sanoittajana.

Mustosen sanoituksiin kuuluvat muun muassa Robinin kappale Frontside Ollie ja Suvi Teräsniskan Täydellinen elämä, sekä Yön Hyvässä ja pahassa.

Mustonen on tehnyt sanoituksia monille suomalaisille artisteille ja yhtyeille, muun muassa Pate Mustajärvelle, Ressu Redfordille ja Jussi Rainiolle, Vicky Rostille, Katri Ylanderille ja JP Leppäluodolle.

Mustosen sanoittamat kappaleet ovat menestyneet valtakunnallisissa sävellys- ja sanoituskilpailuissa. Suvi Teräsniskan esittämä Täydellinen elämä voitti Syksyn Sävel kilpailun vuonna 2013 sekä nimettiin samana vuonna Vuoden Iskelmäksi.

Sana Mustonen on päätoiminen sanoittaja. Hänellä on Teoston rekisterissä yli 650 teosmerkintää.

VESTERINEN YHTYEINEEN -yhtyeen kymmenhenkinen kokoonpano palkitaan ansioistaan monipuolisena ja omaleimaisena yhtyeenä, jonka musiikillinen kirjo on laaja ja keikkasuosio valtava.

Vuonna 2009 alkaneesta urastaan yhtye on julkaissut kahdeksan albumia, yhden kokoelmalevyn ja yhden livelevyn. Kohti sydänpeltoja on noussut isoksi radiohitiksi ja se palkittiin helmikuussa 2023 Iskelmä Gaalassa Vuoden iskelmänä. Yhtyeen muita hittejä ovat muun muassa Kukaan ei koskaan, Tummilla teillä, Kolme hyvää vinkkiä ja Onnellinen mies.

Yhtyeen kappaleet ovat pääosin Tero Vesterisen, Teemu Jokisen ja Janne Riionheimon sanoittamia, ja koko yhtye osallistuu kappaleiden sävellys- ja sovitustyöhön

Kullervo Linna -palkinto

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Kullervo Linna -palkinnon saajat on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000 euroa per palkittava.

Palkitut kautta aikain

  • 2024 Sana Mustonen, Vesterinen Yhtyeineen
  • 2023 Chrisse Johansson, Pirkko Mannola
  • 2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila
  • 2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen
  • 2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela
  • 2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren
  • 2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka
  • 2017 Eino Grön, Sinikka Svärd
  • 2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan
  • 2015 Eija Kantola, Esa Nieminen
  • 2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen
  • 2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska
  • 2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri
  • 2011 Anneli Saaristo, Timo Kiiskinen
  • 2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari
  • 2009 Lea Laven, Ossi Runne
  • 2008 Matti Esko, Mika Toivanen
  • 2007 Marion Rung, Veikko Samuli
  • 2006 Katri Helena, Erik Lindström
  • 2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio
  • 2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi
  • 2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman
  • 2002 Berit, Jorma Toiviainen
  • 2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen
  • 2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo
  • 1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio
  • 1998 Rauno Lehtinen & Savannah
  • 1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu
  • 1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen
  • 1995 Souvarit
  • 1994 Jori Sivonen, Finlanders
  • 1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat
  • 1992 Kaija Pohjola
  • 1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto
  • 1990 Reijo Taipale
  • 1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen

Elma.live on nyt kaikkien esittävien taiteiden kestävän kehityksen alusta

Julkaistu

Kestävän kehityksen digitaalinen alusta Elma.live kehitettiin kaksi vuotta sitten tukemaan elävän musiikin toimijoita kestävyystyössä. Nyt alustaa on täydennetty palvelemaan myös muiden esittävien taiteiden ammattilaisia. Elman avulla musiikin, sirkuksen, tanssin ja teatterin ammattilaiset voivat oppia kestävästä kehityksestä, laatia vastuullisuusohjelman sekä arvioida toimintansa hiilijalanjäljen.

Elävän musiikin alan toimijoilla on syksystä 2022 alkaen ollut käytössään digitaalinen ja maksuton Elma.live-alusta, joka tarjoaa tietoa, työkaluja ja tukea kestävän kehityksen edistämiseen. Elman viitekehyksenä toimivat YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG), jotka kattavat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen.

Kestävä tulevaisuus rakennetaan yhteistyössä

Elävän musiikin esitystoiminnalla on hyvin paljon yhteisiä piirteitä muiden esittävien taiteiden toiminnan kanssa, ja jo Elma.live-alustan kehittämisen alkumetreillä kävi selväksi, että kestävän kehityksen työkaluja tarvitaan myös muiden esittävien taiteiden alueella. Näin ollen on ollut luontevaa koota tietoa ja työkaluja samalle alustalle palvelemaan sekä musiikin että tanssin, sirkuksen ja teatterin ammattilaisia.

Syksyllä 2023 Elma-hanke kutsui esittävien taiteiden yhteisöjen toimijoita testaamaan ja kommentoimaan alustaa. Tämän jälkeen uudet, täydentävät sisällöt suunniteltiin yhteistyössä Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry:n, Suomen Teatterit ry:n ja Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry:n (ent. Teatterikeskus) kanssa.

”Elma-alustan aiemmista, musiikkialalle räätälöidyistä sisällöistä suurin osa soveltuu oikein hyvin myös muille esittäville taiteille, ja nyt olemme päässeet vielä täydentämään sisältöjä sirkuksen, tanssin ja teatterin kestävää kehitystä tukevilla materiaaleilla. Luovilla aloilla on tärkeä rooli kestävässä kehityksessä, ja me Elma-hankkeessa olemme iloisia tästä yhteistyöstä sekä siitä, että voimme nyt tarjota tukea kestävyystyöhön kaikkien esittävien taiteiden toimijoille”, kertoo Elma.liven hankevastaava Anu Ahola.

Nyt julkaistut uudet sisällöt tarjoavat esimerkkejä siitä, mitä kestävän kehityksen tavoitteet merkitsevät esittävien taiteiden näkökulmasta, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kestävän kehityksen edistämiseen omassa työssä sekä kootun linkkilistan syventävästä lisälukemisesta. Elman tavoitteena on saada kestävä kehitys luonnolliseksi osaksi jokaisen elävän musiikin ja muiden esittävien taiteiden toimijan jokapäiväistä työtä. Alusta sisältää sekä kaikille avoimia sivuja että rekisteröityneille käyttäjille tarkoitettuja sisältöjä.

Palvelun käyttö on Suomessa toimiville alan ammattilaisille ilmaista, ja keskeiset sisällöt ovat saatavina myös englanniksi.

Elman keskeiset teemat ja sisällöt

  • • OPPIMATERIAALIT – digitaalinen tieto- ja koulutuspaketti kestävästä kehityksestä elävän musiikin ja muiden esittävien taiteiden alalla.
  • • VASTUULLISUUSOHJELMA – tiekarttatyökalu oman vastuullisuusohjelman rakentamiseen, seurantaan ja raportointiin.
  • • CO2-LASKURI – laskuri oman toiminnan hiilijalanjäljen arvioimiseen ja seuraamiseen.
  • • YHTEISÖ – yhteisötoiminto tiedonjakoon.

Tekijät, tukijat ja kumppanit

Elma.live-hanketta hallinnoi Suomen Jazzliitto ry, ja alustan teknisestä toteutuksesta vastaa Sitowise Oy.

Elma.live-palvelun rakentamiseen ja kehittämiseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, Musiikin edistämissäätiöltä (MES) ja Esittävän säveltaiteen edistämissäätiöltä (ESES). Elman taustalla ohjausryhmässä sekä tukijoina toimivat (Suomen Jazzliitto ry:n ohella) Finland Festivals ry, LiveFin ry, Music Finland ry, Muusikkojen liitto ry ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry.

Elman yhteistyökumppaneita ovat Sitowise Oy ja Tiketti Oy. Alustan kehittämistä ovat tukeneet myös Gramex ry, Open Creative House Oy, Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry ja Suomen Musiikintekijät ry. Esittävien taiteiden toimialalle kohdennetut sisällöt on suunniteltu yhteistyössä Esittävän taiteen vapaat yhteisöt (Teatterikeskus) ry:n, Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry:n sekä Suomen Teatterit ry:n kanssa.

Elma.liven CO2-laskuri on toteutettu musiikkialan kattojärjestöjen erillishankkeena ja yhteisrahoituksella.

https://www.elma.live/

Elma sosiaalisessa mediassa:

https://www.facebook.com/elma.live2022

https://www.instagram.com/elma.live/

https://www.linkedin.com/company/elmalive/

Lisätietoja:

Anu Ahola (Hankevastaava, Elma.live) anu.ahola@jazzfinland.fi / p. 050 569 0505

Elina Levula (Ryhmäpäällikkö; Ilmastovaikutukset ja vastuullisuus, Sitowise Oy) elina.levula@sitowise.fi /

p. 044 427 9986.

Maria Silvennoinen (Toiminnanjohtaja, Suomen Jazzliitto ry) maria.silvennoinen@jazzfinland.fi

/ p. 050 536 7491

Jellonagaalassa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä ja esittäjiä

Julkaistu

Lastenmusiikin oma juhlapäivä järjestettiin tänä vuonna jo seitsemättä kertaa. Juhlapaikkana toimi Uusi Paviljonki vuoden 2025 Lastenmusiikkipääkaupunki Kauniaisissa. Lastenmusiikkipäivän yhteistyökumppaneina toimivat Kauniaisten kaupunki, Kauniaisten musiikkiopisto, Suomen musiikintekijät, Suomen musiikkikasvatusseura – FiSME ry, Konserttikeskus, Varhaisiän musiikiopettajat -VaMo ry, Muusikkojen liitto ja DLX DeLuxe Music.

Päivä täynnä yhteisvoimin järjestettyjä tapahtumia

Päivän ohjelma alkoi jo aamuvarhaisella, kun juhlakonsertit paikalliselle lapsiyleisölle soitettiin ja laulettiin kahdella kotimaisella kielellä. Konsertissa esiintyivät Kaumo-orkesteri yhdessä Granhultskolanin ja Mäntymäen koulun tokaluokkalaisten kuoron kanssa, FlipFLop ja Tuija Rantalainen yhdessä Vahtikoira Veikon kanssa. Konserttiin osallistui paikan päällä satoja lapsia ja sitä oli mahdollista seurata myös livestriimin kautta. Konsertin tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Iltapäivällä lastenmusiikkiseminaarissa aiheena oli ”musiikki ja lasten kielen kehitys”. Juhlapuhujana toimi psykologia tohtori, tutkija Paula Virtala ja äänessä olivat myös FiSME ry:n puheenjohtaja, professori Suvi Saarikallio sekä Lastenmusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja, muusikko ja kouluttaja Maiju Kopra. Seminaari livestriimattiin ja sen tallenne on katsottavissa Lastenmusiikki ry:n YouTube -kanavalla toistaiseksi.

Päivä huipentui Jellonagaalaan, jossa palkittiin lastenmusiikin tekijöitä, esittäjiä, tekoja ja elämäntyötä. Tänä vuonna ehdotuksia kategorioihin tuli ennätyspaljon ja yhdistyksen ulkopuolisilla raadeilla oli suuri, mutta iloinen urakka.

Jellonagaalassa 2024 palkitut

Elämäntyöpalkinnot: Allu Tuppurainen, Satu Sopanen

Erikoisjellona: Sävelpesä – Šuoŋâpiäju – Suõmmpieʹss – Šuokŋabiedju

Vuoden lastenmusiikkiteko: UMO Helsinki Jazz Orchestran lastenmusiikkihanke

Vuoden tulokas: Laulukudelmia

Vuoden artisti tai yhtye: Mimmit

Vuoden lastenlevy: Milla Viljamaan lauluja Kirsi Kunnaksen runoihin: Tiitiäinen (Säv. Milla Viljamaa, San. Kirsi Kunnas)

Vuoden lastenmusiikintekijä: Tuukka Martiskainen ja Elina Vehkaoja (Päistikka)

Vuoden lastenlaulu: Lattia on laavaa (Säv. San. Sov. Tuukka Martiskainen)

www.lastenmusiikki.fi

Tekijänoikeusbarometri 2024

Julkaistu

Laittomien suoratoistopalveluiden käyttö lisääntynyt 25–34-vuotiaiden parissa

Piratismiin liittyvät asenteet ovat pysyneet koko väestön tasolla pääosin ennallaan: yli puolet (53 %) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. 15–34-vuotiaiden joukossa osuus on kuitenkin selvästi alhaisempi (36 %). Suomalaisista keskimäärin reilu kymmenes (12 %) pitää hyväksyttävänä laittomista suoratoistopalveluista siellä luvatta tarjolla olevan elokuvan tai tv-sarjan katsomista. Ikäryhmässä 25–34-vuotiaat tämän hyväksyy jo joka neljännes (24 %), eli kasvua edelliseen vuoteen on tullut kahdeksan prosenttia. 15–24-vuotiaiden joukossa 24 % hyväksyy piraattitallenteiden ja neljä prosenttia jopa varastetun aidon tallenteen ostamisen. Koko väestön tasolla näiden tekojen hyväksyttävyys on vastaavasti yhdeksän prosenttia ja yksi prosentti.

Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi kymmenen prosenttia kaikista vastaajista (v. 2023 / 11 %). Lähes neljännes (23 %) 15–34 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli 25–34-vuotiaiden joukossa vielä vuosi sitten 15 %. Vastaajista 56 % kertoo itse tai perheenjäsenen käyttäneen laillista internetin viihdepalvelua; viime vuonna näin kertoi 60 % vastaajista. Laittomasta lähteestä lataamisen myöntää 7 % vastaajista ikäryhmässä 15–24, ja 10 % ikäryhmässä 25–34; koko väestön tasolla teon myöntää 5 % vastaajista.

Enemmistö tukee oikeutta selvittää anonyymit oikeudenloukkaukset ja saada korvausta

Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 %) on samaa mieltä väittämästä, että laittomaan jakamiseen syyllistyneen henkilön tulee olla velvollinen maksamaan teosten tekijöille korvausta, loukkauksen laajuuden mukaisesti. Kymmenes (10 %) on väittämän kanssa eri mieltä. Lähes kaksi kolmesta (63 %) vastaajasta on myös sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on reilu kymmenes vastaajista (12 %). Lisäksi neljä viidestä vastaajasta on samaa mieltä siitä, että hakukoneilla tulee olla vastuu näyttää hakutuloksissa kaikki lailliset vaihtoehdot ennen laittomia palveluita (81 %). Eri mieltä on viisi prosenttia vastaajista.

Keskimääräistä enemmän väittämien kanssa eri mieltä ovat miehet, alle 35-vuotiaat ja luvatonta materiaalia internetistä ladanneet sekä piraattipalveluita käyttäneet vastaajat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt kahdeksattatoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 12.9.–7.10.2024 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1112 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2024: tekijänoikeus
Tekijänoikeusbarometri 2024: piratismi