EN | SVE
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijä Ajankohtaista

Kategoria: Ajankohtaista

Isäntäkategoria. Tämän kategorian alle tulevat kaikki määritelmät, jotka ovat aikariippuvaisia, esim. kilpailut, apurahat, tapahtumat ja uutiset.

Vuoden 2023 Kullervo Linna -palkinnon saivat Chrisse Johansson ja Pirkko Mannola

Julkaistu

Palkintoperustelut

CHRISSE JOHANSSON palkitaan ansioistaan tuhansien iskelmäteosten sanoittajana, sekä levytuottajana. Hän toimi 1970-luvulta lähtien päättävässä asemassa Suomen äänitealalla. Vuodesta 1995 Espanjassa asunut Johansson on muuttanut syksyllä 2023 takaisin Suomeen.

Chrisse Johansson kirjoitti 1970-luvulla useita klassikoiksi nousseita suomenkielisiä sanoituksia ulkomaalaisiin sävellyksiin. Hän ei pyrkinyt kääntämään alkuperäistä tekstiä suomeksi, vaan kirjoitti aina oman itsenäisen sanoituksensa sävellystä ja sen esittäjää ajatellen. Sittemmin Johanssonin tärkeimpiä yhteistyökumppaneita säveltäjinä olivat mm. Jukka Koivisto, Jukka Kuoppamäki, Esko Koivumies, Veikko Samuli ja Hannu Takala.

Johanssonin sanoittamia laulutekstejä on julkaistu lähes 3000. Niitä ovat esittäneet mm. Katri Helena, Sammy Babitzin, Lea Laven, Kisu Jernström, Markku Aro, Tapani Kansa ja Anita Hirvonen. Lukuisten sanoitusten lisäksi hän on tuottanut levyjä mm. Tapani Kansalle, Dannylle, Katri Helenalle, Kari Tapiolle, Sammy Babitzinille ja Kisu Jernströmille. Johansson on palkittu Juha Vainio -palkinnolla vuonna 2013.

PIRKKO MANNOLA palkitaan ansioistaan laulajana ja näyttelijänä jo seitsemän vuosikymmentä kestäneestä urastaan ja merkittävästä panoksestaan suomalaiselle musiikkikulttuurille. Mannolan ura on vertaansa vailla. Se alkoi hänet julkisuuteen nostaneesta Miss Suomi -voitosta vuonna 1958 ja levytyssopimuksen solmimisesta Levytukku Oy:n ja kapellimestari Kullervo Linnan kanssa. Mannolan ensimmäinen hitti Minä rakastan sinua Gabriel (v. 1958) on Kullervo Linnan sovitus ja suomennos Paul Ankan kappaleesta Diana.

Suomalaisten musiikkielokuvien nousu 1950-luvun loppupuolella viitoitti laulavalle näyttelijälle ja esiintyjälle tien menestykseen. Mannola on näytellyt urallaan 31 elokuvassa, joista monet ovat musiikkielokuvia. Teatteri, elokuva, televisio ja konserttisalit ovat olleet tämän monipuolisen esiintyjän työkenttänä viime vuosiin saakka. Hänen viimeisimpiä roolitöitään ovat olleet Annin rooli Espoon Kaupunginteatterin Äidinmaa-musikaalissa (v. 2017) ja Kyllikin rooli Taru Mäkelän ohjaamassa elokuvassa Täydellinen joulu (v. 2019).

Kullervo Linna -palkinnon taustaa

Säveltäjä, kapellimestari ja muusikko Kullervo Linna (1911–1987) säätiöi tekijänoikeuskorvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina musiikin tekijöille ja muusikoille. Säätiö perustettiin vuonna 1988.

Vuonna 2019 Kullervo Linnan Säätiö sulautui Georg Malmstén -säätiöön. Linna-palkitut on vuodesta 2020 asti valinnut Georg Malmstén -säätiön hallitus. Palkintojen jako ajoittuu marraskuulle, lähelle Linnan syntymäpäivää (24.11.) Palkintosumma on 2000€ / henkilö.

Palkitut kautta aikain

1989 Esa Pulliainen, Matti ja Teppo Ruohonen

1990 Reijo Taipale

1991 Pauli Granfelt, Jukka Koivisto

1992 Kaija Pohjola

1993 Jukka Kuoppamäki, Erkki ”Eki” Jantunen ja Mutkattomat

1994 Jori Sivonen, Finlanders

1995 Souvarit

1996 Markku Johansson, Timo Turpeinen

1997 Kalervo ”Kassu” Halonen, Yölintu

1998 Rauno Lehtinen & Savannah

1999 Veikko Juntunen, Kari Tapio

2000 Turkka Mali, Martti Metsäketo

2001 Pekka Hartonen, Kari Litmanen

2002 Berit, Jorma Toiviainen

2003 Arja Koriseva, Tanssiorkesteri Petoman

2004 Anna Eriksson, Vexi Salmi

2005 Anne Mattila, Ilkka Vainio

2006 Katri Helena, Erik Lindström

2007 Marion Rung, Veikko Samuli

2008 Matti Esko, Mika Toivanen

2009 Lea Laven, Ossi Runne

2010 Maria Lund, Kari Tuomisaari

201nneli Saaristo, Timo Kiiskinen

2012 Paula Koivuniemi, Pepe Kovanen & Korsuorkesteri

2013 Sauvo Puhtila, Suvi Teräsniska

2014 Tuure Kilpeläinen, Vieno Kekkonen

2015 Eija Kantola, Esa Nieminen

2016 Marita Taavitsainen, Markus Allan

2017 Eino Grön, Sinikka Svärd

2018 Antti Ketonen, Juha Hostikka

2019 Eini, tanssiorkesteri Neitoset, Tino Ahlgren

2020 Esa Eloranta, Marko Maunuksela

2021 Anna Kokkonen, Saija Tuupanen

2022 Eija Hinkkala, Kyösti Mäkimattila

2023 Chrisse Johansson, Pirkko Mannola

Tekijänoikeusbarometri 2023: Yhä useampi pitää tekijänoikeuksia ennemmin mahdollistavina kuin rajoittavina

Julkaistu

Luvatta tarjolla olevan sisällön suoratoistaminen lisääntyy alle 25-vuotiaiden parissa

Piratismiin liittyvät asenteet ovat pysyneet pääosin ennallaan: yli puolet (52 %) ei edelleenkään hyväksy mitään piratismin muotoa. Osuus on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin vuoden 2022 tutkimuksessa (58 %). Suomalaisista yli neljännes (28 %) pitää hyväksyttävänä lailliseen suoratoistopalveluun, kuten YouTubeen, luvatta laitetun musiikin tai ohjelman katselua. Internetiin luvatta laitetun musiikin, elokuvan, TV sarjan tai kirjan lataamisen omaan käyttöön hyväksyy 13 prosenttia vastaajista. Yhtä moni hyväksyy myös tekoälyn tuottaman, mutta tunnetun artistin tai esittävän taiteilijan ääntä tai työjälkeä muistuttavien sisältöjen (esim. musiikkikappale) kuluttamisen ja jakamisen internetissä.

Laittomasta toiminnasta yleisintä on suoratoistaminen laittomista palveluista, minkä myönsi 11 prosenttia kaikista vastaajista (v. 2022 / 8 %). Neljännes (25 %) 15–24 vuotiaista kertoo itse tai perheenjäsenen katselleen, kuunnelleen tai pelanneen laittomissa palveluissa tarjolla olevaa aineistoa. Vastaava osuus oli vielä vuosi sitten 16 %. Yleisesti ottaen nuoret ja nuoret aikuiset eli 15–35-vuotiaat pitävät tutkittuja piratismiin liittyviä tekoja myös hyväksyttävämpänä kuin sitä vanhemmat vastaajat.

Yhä useampi pitää tekijänoikeuksia ennemmin mahdollistavina kuin rajoittavina

Valtaosa suomalaisista pitää tekijänoikeuksia vuonna 2023 ennen kaikkea tärkeänä asiana. Täysin samaa mieltä siitä, että tekijänoikeudet ovat tärkeitä, on noin kolme viidestä suomalaisesta (61 %), minkä lisäksi jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa on yli neljännes vastaajista (27 %). Tekijänoikeuksia pidetään lisäksi selvästi ennemmin mahdollistavina (yht. 50 %) kuin rajoittavina (yht. 14 %). Tämän kysymyksen osalta tulos erosi positiivisella tavalla viime vuodesta, jolloin mahdollistavina tekijänoikeudet koki 44 % vastaajista.

Oikeudenhaltijalla oltava oikeus selvittää anonyymit oikeudenloukkaukset netissä

Lähes kolme neljästä vastaajasta (72 %) on samaa mieltä väittämästä, että laittomaan jakamiseen syyllistyneen henkilön tulee olla velvollinen maksamaan teosten tekijöille korvausta loukkauksen laajuuden mukaisesti. Osuus on korkeampi kuin vuoden 2022 tutkimuksessa (67 %). Vajaa kymmenes (9 %) on väittämän kanssa eri mieltä. Lisäksi useampi kuin kaksi kolmesta (67 %) vastaajasta on sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijan tulee voida selvittää, kuka hänen oikeuksiaan loukkaa anonyymisti internetissä. Eri mieltä on noin kymmenes vastaajista (11 %). Keskimääräistä enemmän tämän väittämän kanssa eri mieltä ovat alle 35-vuotiaat ja luvatonta materiaalia internetistä ladanneet sekä piraattipalveluita käyttäneet vastaajat.

Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt viidettätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.-25.10.2021 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1144 henkilöä. Kohderyhmänä oli 15–79-vuotias väestö Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Tekijänoikeusbarometri 2023: Tekijänoikeudet
Tekijänoikeusbarometri 2023: Piratismi

Tekijänoikeustietoa musiikintekijöille ja musiikkikustantajille

Julkaistu

Oppilaitokset, seurakunnat ja muut yhteisöt voivat hankkia Kopiostosta kopiointiluvan, joka mahdollistaa myös tietyissä tilanteissa nuottien ja laulun sanojen kopioinnin. Käsittelemme webinaarissa mm. seuraavia kysymyksiä:
Mitä Kopioston kopiointiluvat sallivat? Miten nuotteja ja laulun sanoja saa kopioida Kopioston oppilaitosten, seurakuntien ja uudella kuorojen ja orkesterien kopiointiluvalla?

Käymme myös läpi tekijänoikeuksia ja keväällä uudistunutta tekijänoikeuslakia, joka toi muutoksia myös sisältöjen käyttöön opetuksen havainnollistamisessa. Missä tilanteissa esimerkiksi YouTubea tai muita alustapalveluita saa käyttää opetuksessa? Lisäksi esittelemme tarkemmin Kopioston toimintaa.

Kouluttajina toimivat Kopioston juristit. Osallistuminen on maksutonta.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään torstaina 30.11.2023 täällä.

Osallistumislinkki webinaariin lähetetään päivää ennen sähköpostitse.

Maija Kauhanen sai Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon

Julkaistu
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2023 musiikkipalkinnon on saanut suomalainen kansanmuusikko, laulaja-lauluntekijä ja kanteleartisti Maija Kauhanen. Kauhanen on voimakas ja monipuolisen taitava muusikko, joka on luonut komean kansainvälisen uran.

Maija Kauhanen vastaanotti palkinnon Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuudessa, joka pidettiin Norjan kansallisoopperassa ja baletissa Oslossa tiistai-iltana. Palkinnon jakoi saamelainen muusikko Kajsa Balto. Voittaja saa Nordlys-palkintopatsaan ja 300 000 Tanskan kruunua (noin 40 000 euroa).

Monipuolisen taitava yhden naisen orkesteri

Palkintolautakunta perustelee valintaansa muun muassa näin: ”Kansanmuusikko, laulaja-lauluntekijä ja kanteleartisti Maija Kauhanen on räjähtävän voimakas ja monipuolisen taitava yhden naisen orkesteri, joka on lyhyessä ajassa luonut komean kansainvälisen uran.”

”Omaperäisimmillään Maija Kauhanen on multi-instrumentalistina live-esiintymisissään yhden naisen orkesterina. Lavalla voi kuulla samaan aikaan villeintä kanteletta, äänekkäintä lauluilmaisua ja kymmenien lyömäsoitinten arsenaalia symbaaleista kelloihin, kulhoihin ja erilaisiin astioihin. Maija Kauhanen hallitsee kaikkea yhtä aikaa ja koko ajan mitä taitavimmin improvisoiden ja kokonaisuutta varioiden. Tuloksena syntyy eri aikakausien, tekniikoiden ja tyylien fuusiona kokeilevien äänimaailmojen raju ja kaikkialla yleisönsä haltioittava spektaakkeli.”

Lautakunta kirjoittaa myös näin: ”Tärkeässä osassa Maija Kauhasen vahvojen tulkintojen taustalla ovat laulujen tarinat ja sanat, joissa usein teemana ovat eri-ikäisten naisten kohtalot. Myös vanhat kansanlaulut tuodaan taitavasti nykymaailmaan. Usein feministiset tekstit kertovat ihmissuhteiden haasteista, kotiväkivallasta ja peloista, mutta mukaan mahtuu myös iloa, lohtua ja toivoa.”

Maija Kauhanen Musiikintekijä-lehdessä: Tee se itse!

Musiikintekijä-lehden haastattelussa (v. 2021) palkittu taiteilija kertoo, että vahva Tee se itse -meininki on ollut läsnä uran alusta asti. Kauhanen ei ole jäänyt odottelemaan, että hänet löydetään tai että häntä pyydetään mukaan juttuihin. Jos kanteleensoittajana tekisi niin, saisi odotella ikuisesti. Oli tartuttava toimeen ja järjestettävä itselleen töitä jo opiskeluaikana.

Lue haastattelu täältä

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto

Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1965, ja sillä palkitaan korkeatasoista luovaa ja esittävää säveltaidetta. Palkinto myönnetään joka toinen vuosi jonkun elossa olevan säveltäjän teokselle ja joka toinen vuosi – kuten tänä vuonna – esiintyjälle tai esiintyjäryhmälle. Tämän vuoden palkinnon ehdokkaana oli 13 artistia, yhtyettä ja orkesteria.

Lähde: Norden.org

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet: inhimillisen luovuuden ja taiteen asema turvattava

Julkaistu

Musiikintekijät on allekirjoittanut Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet yhdessä Teoston ja sen muiden jäsenjärjestöjen kanssa. Periaatteilla halutaan nostaa päättäjien tietoisuuteen niitä vaikutuksia, joita tekoälyn leviäminen tuo luovan alan ammattilaisille kaikkialla maailmassa.

Periaatteet koottiin Yhdysvalloissa. Niitä edistävä Human Artistry Campaign on globaali liike, joka lanseerattiin musiikkialan kansainvälisessä SXSW-tapahtumassa maaliskuussa 2023. Tällä hetkellä periaatteisiin liittyvän vetoomuksen ovat allekirjoittaneet sadat organisaatiot yli 30 maasta. Suomessa allekirjoittajia ovat Teosto ja sen jäsenjärjestöt Suomen Säveltäjät, Suomen Musiikintekijät ja Suomen Musiikkikustantajat sekä  Musiikkituottajat IFPI.

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet kannustavat kehittämään vastuullista tekoälyä, joka tukee ja tehostaa luovaa prosessi. Samalla suojellaan inhimillisen luovuuden ja taiteen asemaa maailmassa. Periaatteet korostavat tekoälyn käytön parhaita käytäntöjä ja painottavat erityisesti taiteilijoiden työn kunnioittamista, läpinäkyvyyttä sekä tekijänoikeuslainsäädännön noudattamista.

Periaatteiden taakse kootun Human Artistry Campaignin mukaan tekoäly moninaisine mahdollisuuksineen muuttaa maailmaa enemmän kuin olemme osanneet kuvitella. Kampanja korostaa, että kun uutta teknologiaa kehitetään, on kunnioitettava olemassa olevaa taidetta sekä sen tekijöiden ja esittäjien oikeuksia. On myös tiedostettava, että tekoäly ei korvaa eikä syrjäytä ihmisen tekemää taidetta.

Voit allekirjoittaa Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet Human Artistry Campaignin sivulla.

Tekoälyn vastuullisen käytön periaatteet
ihmisten luovuuden ja saavutusten tueksi

1. Tekoäly tukee ihmisten luovuutta ja itseilmaisua

Ihmiset ovat käyttäneet teknologiaa jo sukupolvien ajan luovan itseilmaisun tukena esimerkiksi musiikissa (mm. syntetisaattorit, rumpukoneet ja digitaaliset työasemat). Myös tekoäly toimii luovien prosessien apuvälineenä. Se antaa yhä laajemmalle ihmisjoukolle mahdollisuuksia toteuttaa taiteellisia visioita. Tekoälyn avulla voidaan myös mm. vahvistaa fanisuhteita, parantaa musiikkipalvelujen suosituksia ja tunnistaa sisältöjä paremmin. Tällaiset edistysaskeleet ovat tervetulleita.

2. Ihmisten tekemän taiteen arvo ja rooli säilyvät

Taide vaikuttaa identiteettiimme, arvoihimme ja maailmankuvaamme. Kulttuurimme peruselementit ovat inhimillisyydessään ainutkertaisia. Vain ihmiset pystyvät välittämään ihmisyyden loputtomia yksityiskohtia, sävyjä ja monimutkaisuuksia taiteen keinoin, olipa kyse musiikista, esittävästä taiteesta, kirjallisuudesta, audiovisuaalisista teoksista tai muista luovuuden muodoista. Tekoäly ei korvaa tai syrjäytä ihmisten tekemää taidetta.

3. Tekoälyn kehittäjien on noudatettava tekijänoikeuslakia

Tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö tekoälyn kouluttamisessa edellyttää kaikkien oikeudenhaltijoiden lupaa. Ammattiesiintyjien äänen ja ulkonäön käyttö on niin ikään luvanvaraista. Käytöstä on myös maksettava oikeudenmukainen korvaus.

4. Päättäjien ei tule antaa tekoälyn kehittäjille erivapauksia, jotka heikentävät oikeudenomistajien asemaa

Tekoälyn suhteen ei tule tehdä poikkeuksia tai myöntää erivapauksia tekijänoikeuksista tai muista immateriaalioikeuksista. Tekoälyn kehittäjien on noudatettava oikeudenmukaisen kilpailun ja korvauksen periaatteita.

Laillisten kiertoteiden tai porsaanreikien säätäminen tekoälyä varten vahingoittaisi luovia aloja ja tekijöiden brändejä sekä heikentäisi halukkuutta investoida uusien teosten luomiseen.

5. Tekijänoikeuden tulee suojata vain ihmisen luomia teoksia

Tekijänoikeussuojan tarkoituksena on kannustaa ja palkita inhimillistä luovuutta, ei koneiden luomaa ja tuottamaa sisältöä. Luovat ihmiset ovat luovien alojen perusta riippumatta siitä, käyttävätkö he perinteisiä työkaluja vai ilmaisevatko he luovuuttaan tietokoneiden avulla. Meidän tulee varmistaa, että he saavat korvaukset teostensa käytöstä.

6. Tekoälysovellusten on oltava luotettavia ja läpinäkyviä

Kaikki tekoälysovellusten kehittämisessä ja kouluttamisessa käytetyt teokset ja esitykset on dokumentoitava ja raportoitava tarkasti. Läpinäkyvyys sekä teosten ja esitysten alkuperän selkeä tunnistaminen ovat tekoälyn luotettavuuden perusedellytyksiä. Läpinäkyvyydellä suojataan myös tekijöiden ja esiintyvien taiteilijoiden oikeuksia.

7. Luovat alat on otettava mukaan päätöksentekoon

Luovat alat toimivat teknologiakehityksen eturintamassa. Niiden intressit on otettava huomioon, kun valmistellaan tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä tai muita siihen liittyviä linjanvetoja, jotka vaikuttavat luovien alojen käytäntöihin, ansaintaan ja kehitykseen.

 

 

 

Musiikintekijöiden rahasto jakoi 65 stipendiä, hakijoita yli tuhat

Julkaistu

Musiikintekijöiden rahastoon saapui vuoden 2023 toisessa haussa 1018 stipendihakemusta. Eniten haettiin Työskentelystipendejä (521 hakemusta) ja toiseksi eniten Hankintastipendejä (363 hakemusta).

Stipendin sai 65 musiikintekijää.

”Tällä kierroksella hakemusten kokonaismäärä laski hieman, mutta uskaltaisin sanoa, että hakemusten määrä on tullut tälle tasolle jäädäkseen”, sanoo rahaston apurahatoimikunnan varapuheenjohtaja Sampo Haapaniemi.

Hänen mukaansa tarve monenlaiselle tuelle on ilmeinen, ja musiikintekijät ovat vuosien varrella hienosti löytäneet rahaston.

”Toisaalta jaettava tukisumma ei ole merkittävästi kasvanut, joten hyvistä hakemuksista huolimatta monet jäivät ilman stipendiä”, Haapaniemi sanoo.

Musiikintekijöiden rahasto myöntää stipendejä kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä. Syksyn hakukierroksella jaettiin stipendeinä yhteensä 131 330 euroa.

Eniten myönnettiin Työskentelystipendejä. Uutena stipendiluokkana keväällä 2023 aloitettu Uralle-stipendi kiinnosti, ja stipendejä myönnettiin kaksi. Tällä kertaa myönnettiin pienen tauon jälkeen myös yksi 12 000 euron Erityisstipendi.

Syksyllä 2023 myönnetyt stipendiluokittain

Työskentelystipendit
Myönnettiin 28 kpl
Yhteensä 52 800 euroa
Summat 1000–3000 euroa

Hankintastipendit
Myönnettiin 19 kpl
Yhteensä 34 230 euroa
Summat 930–3000 euroa

Reissustipendit
Myönnettiin 15 kpl
Yhteensä 22 300 euroa
Summat 900–2500 euroa

Uralle-stipendit
Myönnettiin 2 kpl
Summat 5000 euroa

Erityisstipendi
Myönnettiin 1 kpl
Summa 12 000 euroa

Stipendien saajat: klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahaston seuraaava stipendihaku on 1.–29.2.2024

  • Työskentelystipendi työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen
  • Reissustipendi säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin
  • Hankintastipendi esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi
  • Erityisstipendi voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-stipendi myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Stipendi on 5000 euroa ja sen voi saada kerran.

Stipendit on tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eikä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta stipendin saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana stipendiä.

Hakuohjeet ja hakemukset klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla stipendejä. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

Hiphop-legenda Keith Shocklee vierailee Helsingissä

Julkaistu

Tule kuulemaan tekijän näkemyksiä musabisneksestä ja -tuotannosta sekä hiphopin 50-vuotisesta historiasta.

Aika: ti 24.10. klo 9–12
Paikka: Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolian Soiva-talo, Muotoilijankatu 1B, Hki, Klubi-tila 1. kerros

Ilmoittaudu täällä.

  • Tapahtuman järjestävät Musiikintekijät, Metropolia ja Pop & Jazz Konservatorio.
  • Musiikintekijöiden jäsenille varattu 40 paikkaa.
  • Myös etäosallistuminen (Zoom) on mahdollista.

Keith Shocklee

Vuonna 1962 New Yorkin Rooseveltissa syntynyt Shocklee on ollut hiphopin ytimessä sen alkuräjähdyksestä asti. Hän aloitti nuorena tiskijukkana varhaisissa puistojameissa nimellä Wizard K-Jee. Shocklee perusti tarunhohtoisen The Bomb Squad-tuottajaryhmän yhdessä veljensä Hank Shockleen kanssa vuonna 1986. The Bomb Squad on sämplätyn musiikin edelläkävijä.

Rolling Stone-lehti nimesi Shockleen ”yhdeksi hiphopin merkittävimmistä tuottajista” roolistaan Public Enemy -yhtyeen albumeilla ”It Takes A Nation Of Millions To Hold Us Back” (1988) ja “Fear Of A Black Planet” (1990). Levytykset ovat yhteiskunnallisen räpin merkkipaaluja. Huhtikuussa 2013 Shocklee nimitettiin Rock & Roll Hall of Fameen.

Public Enemyn lisäksi Shocklee on tuottanut monipuolisesti artisteja, kuten LL Cool J, Ice Cube, Janet Jackson, 3rd Bass, Paula Abdul ja Sinead O’ Connor.

Shockleella on laaja näkemys hiphop-musiikin estetiikan ja tuotantotapojen lisäksi musiikkibisneksen kehityksestä ja muutoksesta viime vuosikymmeninä. Lisäksi hän on suora linkki hiphop-musiikin “lähteelle”, eli tapaan, jolla dj:t miksasivat musiikkia hiphop-kulttuurin alkuräjähdyksen aikaan New Yorkissa.

Ilmiömäinen deejii tuntee muun muassa “breakbeatit”, eli varhaisen hiphop-musiikin rakennusaineen, mutta hänen osaamisensa ei rajoitu pelkkään hiphop-musiikkiin. Shockleen eklektiset dj-setit hitsaavat yhteen mm. discon, housen, soulin, r’nb:n ja elektronisen musiikin sävyjä.

Esittelyteksti: Karri Paleface Miettinen

Onko iPad soitin? Muuttuva musiikintekijyys on haaste koulutuskentälle

Julkaistu

Suomalainen musiikintekijäkoulutus ei vielä anna riittäviä valmiuksia kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen, kertoo Suomen Musiikintekijöiden selvitys.

Taustaa

Music Finlandin mukaan popmusiikin teosvienti on ollut kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Juuri tekijänoikeudet on ainoa musiikkiviennin alue, jossa nähtiin kasvua Suomessa myös pandemia-aikana. Myös tekijäjoukko on kasvanut jatkuvasti. Ennen vuotta 2006 popmusiikin teosvienti oli muutamien yksittäisten tekijöiden varassa, mutta vuonna 2022 vientibiisejä oli tekemässä 62 eri kirjoittajaa.

Kaikkiaan Music Finlandin vuosien varrella keräämässä aineistossa on 180 tekijää ‒ joukko on tuplaantunut muutamassa vuodessa. Keskeisiä markkina-alueita ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka.

”Koulutuksesta kasvua biisivientiin! Musiikintekemisen opetuksen tarjonta, haasteet ja mahdollisuudet kansainvälistymisen näkökulmasta” -selvityksessä kartoitettiin, millaisia valmiuksia Suomessa saatavilla oleva musiikintekijäkoulutus antaa kansainvälistymiseen.

Selvityksen teki erikoistutkija, FT, Riikka Hiltunen.

Koulutus voisi kannustaa kansainvälistymiseen nykyistä tarmokkaammin

Selvitys kartoitti biisiviennin parissa jo jalansijaa saaneiden suomalaistekijöiden koulutusta, urapolkuja ja ajatuksia siitä, mitä kansainvälistyminen vaatii. Kyselyyn vastanneiden tekijöiden taustat osoittautuivat varsin erilaisiksi. Vain noin puolella vastaajista oli joko valmis tai keskeneräinen tutkinto musiikkialalta.

”Tämä ala on siitä erityinen, että monilla on tietynlaista popmusiikkiin liittyvää asiantuntijuutta pelkästään runsaan musiikinkuuntelun ansiosta. On aivan mahdollista ponnistaa musiikintekijäksi ilman koulutusta, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö koulutus voisi tarjota helpompia ja nopeampia teitä biisiviennin pariin”, Riikka Hiltunen toteaa.

Kansainvälisellä kentällä toimimiseen tarvitaan (musiikillisten taitojen lisäksi) rohkeutta, hyvää itsetuntoa, röyhkeyttä, englannin kielen taitoa, sosiaalista kyvykkyyttä, verkostoitumistaitoja, bisnesymmärrystä ja popmusiikin historiatuntemusta.

”Siinäpä monta haastetta koulutustarjontaan”, toteaa Hiltunen.

”Selvitykseen haastatellut koulutusvastaavat korostivat musiikintekijälinjoilla annettua psykologista tukea ja kunkin opiskelijan omiin vahvuuksiin keskittymistä, mutta vaikuttaa siltä, että kansainväliselle kentälle tähtäämiseen ja englanninkielisen musiikin tekemiseen ei erityisesti edelleenkään kannusteta.”

Oppilaitosten ja musiikkialan yhteistyössä on kehitettävää

Vastaajilta kysyttiin myös uran keskeisiä tekijöitä tai käännekohtia, jotka ovat edesauttaneet toimimista kansainvälisellä kentällä. Koulutuksen rooli jäi näissä vastauksissa vähäiseksi.

”Tärkeänä nähtiin kehittyminen biisintekijänä tai tuottajana, kustannussopimuksen tekeminen ja oikeiden co-writing-kumppaneiden löytäminen. Yksi vastaajista nosti esiin, että ensimmäinen ’oikea koulu’ biisintekoon oli työharjoittelu kustantajalla. Tällaista mahdollisuutta ei monikaan oppilaitos tarjoa tai ole välttämättä edes tullut ajatelleeksi”, Hiltunen kertoo.

Tärkeänä kehityskohteena nousi esiin oppilaitosten ja musiikkitoimialan yhteistyö. Se vaikuttaa olevan Suomessa vähäistä esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna. Monet koulutuskentän edustajat kokevat, että toimialalla suhtaudutaan koulutukseen hieman väheksyen. Toisaalta vika voi olla myös koulutuspuolen itseriittoisuudessa – ajatellaan, ettei toimialan panosta tarvita.

Saavutettavuus ja resurssit haasteena

Tärkeänä haasteena tutkija nostaa esiin myös resurssien puutteen, joka voi välillisesti vaikuttaa jopa biisintekijäjoukon yksipuolistumiseen. Maahanmuuttajataustaisten osuus musiikintekijäkoulutuksiin hakeutuvista on edelleen pieni.

”Moniin koulutusohjelmiin on hakijoita enemmän kuin on mahdollista ottaa sisään. Kun tieto koulutuksista leviää suusta suuhun, paikat täyttyvät joka tapauksessa eivätkä oppilaitokset koe erityistä tarvetta markkinointiin. Tietyt viiteryhmät saattavat jäädä tavoittamatta.”

Resurssien puute vaikuttaa luonnollisesti myös opetuksen sisältöön.

”Monet oppilaitokset ottaisivat mielellään esimerkiksi enemmän ulkopuolisia vierailijoita tai mentoreita kuin resurssit sallivat. Myös kansainvälisen oppilaitosyhteistyön luomiseen tarvittaisiin lisäresursseja.”

Opettajien täydennyskoulutus on avainasemassa

Erilaiset saavutettavuuteen liittyvät kysymykset ovat tutkijan mukaan keskeinen haaste kaikilla koulutusasteilla, ulottuen koulujen musiikinopetukseen ja taiteen perusopetukseen, eli musiikkiopistojen, musiikkikoulujen ja kansanopistojen tarjontaan. Näiden osalta selvitys valotti katsauksenomaisesti, missä mennään niin sanotun musiikin luovan tuottamisen opetuksessa.

Musiikin luovalla tuottamisella viitataan kaikenlaiseen musiikillisten ideoiden kehittelyyn tai toteutukseen, joka voi olla vaikkapa improvisointia tai remixausta. Sekä peruskoulun että taiteen perusopetuksen nykyisissä opetussuunnitelmissa musiikin luovalla tuottamisella on merkittävä painoarvo.

Ideaalitilanteessa siis jokainen suomalaislapsi pääsee jo peruskoulussa kokeilemaan, olisiko musiikintekeminen se oma juttu. Missä määrin tavoite toteutuu, riippuu opettajasta.

”Tässä tutkimuksessa ei selvitetty musiikkipedagogien koulutusten sisältöjä, mutta on selvää, että musiikintekemisen opettamisen valmiuksien lisäämisen pitäisi olla myös niissä keskeisessä osassa. Ja tietenkin täydennyskoulutusta pitäisi olla paljon tarjolla niitä opettajia silmällä pitäen, jotka ovat saaneet koulutuksensa vuosia sitten”, tutkija sanoo.

Musiikkiala ja musiikintekijyys muuttuvat nopeasti

Sekä koulumaailmassa että ammatillisessa koulutuksessa suuri kysymys on se, miten musiikintekeminen ylipäätään ymmärretään ja miten hyvin pysytään ajan tasalla siinä tapahtuvissa muutoksissa.

”Koulutusohjelmavastaavat joutuvat pähkäilemään esimerkiksi, voisiko DAW olla pääinstrumentti, jolla konservatorioon pääsee sisään, tai tarvitaanko oppilaitokseen sisäänpääsyyn nuotinlukutaitoa. Koulujen musiikinopetukseen on tuotu iPadeja, mutta kaikki opettajat eivät näe niitä soittimina”, Hiltunen kertoo.

Hänen mukaansa musiikkikasvatuksessa ja musiikkikoulutuksessa on suurta potentiaalia vaikuttaa siihen, että kansanvälisten menestyjien määrä kasvaisi edelleen.

”Lisää panostusta saavutettavuuteen, sensorit herkkinä alan muutoksille, kansainvälisen oppilaitosyhteistyön kasvattaminen ja runsaasti lisää yhteistyötä toimialan ja koulutuskentän välillä olisivat varmasti askelia oikeaan suuntaan”, tutkija summaa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Sanna Korkee, viestintäpäällikkö, Suomen Musiikintekijät
sanna.korkee@musiikintekijt.fi
p. 040 588 7673

 

”Koulutuksesta kasvua biisivientiin! Musiikintekemisen opetuksen tarjonta, haasteet ja mahdollisuudet kansainvälistymisen näkökulmasta” -selvitys tehtiin jatkotyönä Music Finlandin Biisiviennin visiolle.

Selvityksen painopiste oli musiikin tekemisen ammatillisessa koulutuksessa (ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) ja kansanopistojen ”biisintekemiseen” keskittyvissä linjoissa (vapaa sivistystyö). Lisäksi päivitettiin tilannetta musiikin luovan tuottamisen opetuksesta musiikin perusopetuksessa ja taiteen perusopetuksessa.

Selvitys rahoitettiin Teoston kansallisista varoista, jotka jäsenistön päättämin tavoin käytetään aatteellisen toiminnan ja luovan säveltaiteen edistämiseen.

Pohjoismaisen elokuvamusiikkipalkinto Harpan Open call on avoinna

Julkaistu

Jokaisesta Pohjoismaasta nimetään yksi ehdokas.

Voittaja pääsee Berlinaleen helmikuussa 2024 osallistumaan Nordic Film Music Daysiin ja Harpa-palkinnonjakotilaisuuteen.

CALL FOR SUBMISSIONS 2024

We are pleased to announce a call for submissions for the 2024 HARPA Nordic Film Composers Award.
Over the past years, we have celebrated talented composers from the five Nordic Countries and listened to their wonderful music. We look forward to continuing this tradition in 2024 and to honoring excellence in composing. Therefore, we are asking composers working in the Nordic countries and being a member of the national Nordic collecting society to submit their best Film & TV Scores.

The composition must be for a narrative feature, documentary, or TV series released between July 21st, 2022, and July 21st, 2023. (The release date stated on the official IMDB page of the submission)

The submission deadline is October 1st.

Your submission must include the following:
-Full name & contact info of the composer (e-mail & phone number)
-Membership number of the national collecting society
-Link to screener with English subtitles
-Link to the IMDB page of the submission

Submit your Score:
Nordic Film Music Days

Videosarja tutustuttaa nuoret musiikin tekijät tekijänoikeuksiin ja Teostoon

Julkaistu

Videosarja tekijänoikeuksista, musiikin käyttöluvista ja Teostosta

Teoston kolmiosaisessa videosarjassa musiikin tekijä, artisti ja pitkäaikainen Teoston asiakas Iisa Pajula kertoo perusasioita musiikin tekijänoikeudesta, musiikin luvallisesta käyttämisestä ja Teostosta musiikkimarkkinan toimijana.

Videot löytyvät Teoston oppimateriaaleista, täältä.

MUSIIKIN TEKIJÄNOIKEUDET JA TEOSTO TOIMIJANA

  • Tekijänoikeuden perusteet
  • Mihin tarvitsee musiikin käyttöluvan ja mihin ei?
  • Mikä Teosto on ja miten se toimii?

TEOSTON PALVELUT MUSIIKIN TEKIJÖILLE JA MUSIIKKIKUSTANTAJILLE

  • Milloin kannattaa harkita Teoston asiakkaaksi liittymistä?
  • Miten Teoston asiakassopimus joustaa?
  • Mitä hyötyä Teoston tekijä- tai kustantaja-asiakkuudesta on?
  • Mitä hyötyä on teos- ja esitysilmoituksen tekemisestä?
  • Miten teos ja tallenne eroavat toisistaan?
  • Mistä kaikesta Teoston keräämiä korvauksia voi saada?

PALVELUT MUSIIKIN KÄYTTÄJILLE

  • Millaisia oikeuksia musiikin tekijällä on omiin luoviin töihinsä?
  • Mihin tarvitsee musiikin käyttöluvan ja mihin ei?
  • Miten tekijänoikeuskorvaukset kulkevat musiikin käyttäjiltä musiikin tekijöille?
  • Mistä voit hankkia tarvittavat musiikinkäyttöluvat?