EN | SVE
Yhteystiedot Contact
Tilaa Musiikintekijä-lehti
Haku

Musiikintekijöiden etujärjestö

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2026 ensimmäisen hakukierroksen apurahat jaettu

Tekijä: Nina Lith

Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2026 ensimmäisen hakukierroksen apurahat jaettu

Julkaistu

Rahaston toimikunta jakoi apurahavaroja yhteensä 107 690 euroa ja ne jaettiin kokonaisuudessaan yhteensä 66 hakijalle. Valtaosa apurahavaroista jaettiin työskentelyapurahoina, joita myönnettiin 41 kpl yhteensä 63 500 euron arvosta.

Rahaston toimikunnan puheenjohtaja Sampo Haapaniemi: ”Musiikintekijöiden rahaston vuoden 2026 ensimmäinen apurahahakukierros on nyt käyty läpi ja apurahojen saajat on saatu valittua. Hakemuksia tuli jälleen paljon ja on aina ilo huomata miten monipuolista on musiikintekijöiden tekeminen! Projekteja on lastenmusiikista metalliin, ympäri Suomea ja monissa paikoissa ulkomailla. Tälläkin kertaa työskentelyapurahoja haettiin eniten, joten myös myönnöt painottuivat niihin.”

Kaikki apurahan saaneet sivulla klaavi.fi

Musiikintekijöiden rahaston toimikunta jakoi apurahoja seuraavasti:

Työskentelyapurahat

  • Jaettiin 41 kpl
  • Yhteensä 63 500 euroa

Hankinta-apurahat

  • Jaettiin 12 kpl
  • Yhteensä 18 690 euroa

Reissuapurahat

  • Jaettiin 9 kpl
  • Yhteensä 13 500 euroa

Uralle-apurahat

  • Jaettiin 4 kpl (3 000 euroa per myönnetty apuraha)
  • Yhteensä 12 000 euroa

Erityisapurahoja ei jaettu

 

Musiikintekijöiden rahastosta on mahdollista hakea viittä erilaista apurahaa:

  • Työskentelyapuraha on tarkoitettu työskentelemiseen musiikintekijänä, eli säveltämiseen, sanoittamiseen ja sovittamiseen.
  • Reissuapuraha on tarkoitettu säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta aiheutuvien matkojen kustannuksiin.
  • Hankinta-apuraha on tarkoitettu esimerkiksi luovaa työtä tukeviin laitehankintoihin ja esimerkiksi studion vuokraan parempien demoäänitteiden aikaansaamiseksi.
  • Erityisapuraha voidaan myöntää hakemukselle, jossa erityisen suuren tuen tarve on hyvin perusteltu ja hakijan tulee olla myös vakiinnuttanut asemansa musiikintekijänä.
  • Uralle-apuraha myönnetään alle 30-vuotiaalle tekijälle, joka on vakavasti rakentamassa uraa musiikintekijänä. Apuraha on 3 000 euroa ja sen voi saada kerran.

Kaikki apurahat ovat tarkoitettu nimenomaan musiikintekemiseen, eivätkä esimerkiksi esiintymiseen liittyviin tarpeisiin. Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Musiikintekijöiden rahastosta apurahan saanut ei voi saada seuraavan kahden hakukierroksen aikana apurahaa.

Myönnetyt apurahat löytyvät klaavi.fi-sivustolta. Seuraava Musiikintekijöiden rahaston apurahahaku on elokuussa 2026. Huomioithan, ettei apurahaa myönnetä hakijalle, jolla on vuoden tai yli vuoden mittainen taiteilija- tai työskentelyapuraha, eikä hakijalle, joka on saanut Musiikintekijöiden rahaston apurahan kahden edellisen hakukierroksen aikana.

Musiikintekijöiden rahasto edistää ja tukee suomalaisten musiikintekijöiden toimintaa ja työtä jakamalla apurahoja. Rahastoa hallinnoi musiikintekijöiden etujärjestö Suomen Musiikintekijät ry.

Rahastoon siirrettävät varat ovat peräisin Kopiosto ry:n Suomen Musiikintekijät ry:lle vuosittain tilittämistä kevyen musiikin teosten valokopiointikorvauksista.

www.klaavi.fi www.musiikintekijat.fi

 

Pauliina Lerche jatkaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana

Julkaistu

Päätyönään Lerche toimii Mimmit Music Oy:n toimitusjohtajana vastaten Mimmit-lastenmusiikkiyhtyeen toiminnasta ja musiikista. Koulutukseltaan hän on musiikin maisteri Sibelius-Akatemiasta ja on lisäksi opiskellut viestintää. Musiikkialan luottamustehtävissä hänellä on kokemusta Suomen Musiikintekijöiden, Teoston kulttuurisäätiön ja Lastenmusiikki ry:n hallituksista sekä Musiikin edistämissäätiön toimikunnista ja Georg Malmstén -säätiön hallituksesta.

”Olen onnellinen ja kiitollinen saadessani jatkaa Suomen Musiikintekijöiden puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Suuri kiitos luottamuksesta!

Ensimmäinen kaksivuotiskauteni puheenjohtajana on kulunut nopeasti ja olen oppinut paljon. Olen nyt monella tapaa valmiimpi puolustamaan musiikintekijöiden etuja kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Suurin osa puheenjohtajan työhön kuuluvista asioista ei tapahdu hetkessä vaan ne vaativat aikaa, ja on hienoa, että saan jatkaa asioiden eteenpäin viemistä. Suomen Musiikintekijät on minulle rakas ja tärkeä yhteisö. Olen ylpeä saadessani edustaa tätä mahtavan monimuotoista porukkaa. Lupaan edelleenkin olla aina tekijöiden puolella, täysillä!” Pauliina Lerche sanoo.

Lerchen lisäksi hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Helena Haaparanta. Jiri Kuronen ja Kyösti Salokorpi valittiin jatkamaan hallitustehtävissään. Hallituksessa jatkavat myös Nelli Milan, Amanda Mäläskä ja Topi Salmi, jotka eivät olleet tässä kokouksessa erovuoroisia. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan järjestäytymiskokouksessaan toukokuun alussa.

Wilma Virintie Georg Malmstén -säätiön hallitukseen

Samassa kokouksessa valittiin Georg Malmstén -säätiön hallitukseen uusia jäseniä. Hallitukseen valittiin Oona Kapari, Miro Palokallio ja Wilma Virintie. Lisäksi hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Maija Kaunismaa sekä Tomas Järvinen, Jarkko Niiranen, Kimmo Numminen ja suvun edustajana Yatta Malmstén. Georg Malmstén -säätiö edistää ja tukee luovaa suomalaista kevyttä musiikkia jakamalla apurahoja.

Suomen Musiikintekijät on vuonna 1954 perustettu musiikintekijöiden etujärjestö. Se edistää suomalaisten ja Suomessa asuvien ammattimaisesti toimivien säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien taloudellisia ja ammatillisia etuja, yhteiskunnallista arvostusta sekä yhteisöllisyyttä.

Teosto-palkinto 2026 Aili Järvelälle ja Joel Järventaustalle

Julkaistu

Teosto-palkinnon seitsemän ehdokasta ja kaksi voittajaa valittiin vuoden 2025 aikana julkaistujen tai kantaesitettyjen kotimaisten sävelteosten joukosta. Voittajat valitsi nelihenkinen tuomaristo, johon kuuluvat vuoden 2025 Teosto-palkintovoittajat DJ Kridlokk ja Mioko Yokoyama sekä Teoston johtoryhmän kutsumat jäsenet, musiikkibisneksen pitkän linjan vaikuttaja Pekka Ruuska ja suoratoistopalvelu Qobuzin Pohjoismaiden Music Content Manager Sini Tiainen.

”Tänä vuonna ehdokkaiden joukko tuntui aluksi todella tasavahvalta, ja jokainen teos perusteli olemassaolonsa vaivatta. Teki mieli valita voittajaksi vähintään puolet ehdokkaista. Viikkojen kuuntelujakso toi kuitenkin esiin lisävärejä ja ilmaisuvoimaa niihin teoksiin, jotka lopulta päätyivät voittajiksi. Raadille valinta ei ollut kuitenkaan helppo. Raatityössä laajan näkökulmien vaihdon myötä voittajien nimet kuitenkin kirkastuivat”, kertoo raadin puheenjohtajana toiminutPekka Ruuska.

Rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia sävelteoksia huomioiva Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimmista taidepalkinnoista. Vuodesta 2003 alkaen jaetulla palkinnolla huomioidaan säveltäjien, sanoittajien ja säveltäjien työtä. Tämän vuoden voittajat julkistettiin Musiikkitalon ravintolassa pidetyssä kutsuvierastilaisuudessa 16. huhtikuuta.

Voittajavalintojen perusteet

Joel Järventaustan sävellys Fantasia pianolle ja orkesterille

Kantaesitys: 29.10.2025, Musiikkitalo, Helsinki. Esittäjänä Radion sinfoniaorkesteri, joht. Ilan Volkov; solistina Joonas Ahonen, piano. Kust. Edition Wilhelm Hansen.

Fantasia pianolle ja orkesterille on vavahduttavan moniulotteinen teos, joka tunnustaa perintönsä, mutta hengittää vahvasti tätä aikaa. Oman lapsensa dramaattisista syntymän vaiheista kertova teos imaisee kuulijan sisäänsä ja avaa äänimaailman, johon on helppo uppoutua. Teoksen omaperäisyys nousee esiin tavassa, jolla Järventausta uskaltaa luottaa musiikkinsa hengittävyyteen ilman soinnillisen tai rakenteellisen kompleksisuuden ylikorostamista.

Järventausta rakentaa teokseen maailman, jossa klassisen tradition syvät juonteet ja moderni ilmaisu keskustelevat keskenään. Paikoin teos flirttailee jopa popmusiikin suuntaan, kuitenkaan kadottamatta omaa selkeästi tunnistettavaa identiteettiään.

Rytmisesti elävä ja tarkkaan viimeistelty kokonaisuus saa erityistä voimaa harkitusta, mutta vaikuttavasta lyömäsoitinten käytöstä. Vastakkaisten orkesterimassojen yhdistäminen luo sävellykseen rikkaasti värittyneen, elävän kudoksen.

Aili Järvelän sävellykset ja sanoitukset levyllä VUORI

Julkaistu: 19.9.2025. Esittäjinä Aili Järvelä, laulu; Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, orkesteriäänitysten tuottaja Pekka Kuusisto; Laura Hynninen, harppu; Samuli Kosminen, lyömäsoittimet.

Aili Järvelän VUORI on soinnillisesti rikas kokonaisuus, jossa kipu, herkkyys, arkisuus ja kauneus punoutuvat yhteen kuin taidokkaaksi palmikoksi. Levyllä perinteikäs ja moderni kohtaavat innovatiivisesti. Järvelä liikkuu itsevarmasti eri genrejen välillä raikkaalla, oman näköisellään otteella. Teos on kuin vuoripuron kirkas virtaus suomalaisen laulunteon perinteiden keskellä.

VUORI muodostaa eheän ja vahvasti identiteettiään kantavan kokonaisuuden, jota kannattelevat kauniit melodiat. Kamariorkesterin ja harpun osuudet on sovitettu poikkeuksellisella herkkyydellä ja tarkkuudella. Sen sijaan, että elämän kipeitä hetkiä kuvattaisiin surun kautta, Järvelä muovaa niistä musiikkia, jossa vaikeat tunteet kirkastuvat kauneudeksi ja lempeäksi positiivisuudeksi.

Teosto-palkinnosta kisasi seitsemän ehdokasta

Teosto-palkinnon tarkoituksena on antaa vuosittain tunnustusta rohkeille, omaperäisille ja innovatiivisille sävelteoksille tai sävelteoskokonaisuuksille. Teokset voivat edustaa mitä tahansa musiikin lajia. Teosto haluaa myös tukea palkinnolla musiikkilajien moninaisuutta ja nostaa musiikin tekijöiden työn yhteiskunnallista arvostusta.  Vuodesta 2003 lähtien jaettu Teosto-palkinto on yksi Pohjoismaiden suurimpia taidepalkintoja. Palkinto jaettiin nyt 21. kerran.

Tänä vuonna ehdokkaina voittajateosten lisäksi olivat:

  • good boys -yhtyeen teokset levyllä Hittaa
  • Lydia Lehtolan sävellykset ja sanoitukset ja Lehtolan sekä työryhmän sovitukset Lyytin levyllä Pidän sulle paikkaa
  • Niillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen teokset levyllä Naarattu laulu
  • Ulla Lintulammen sävellykset ja sanoitukset sekä työryhmän sovitukset Ullalintulammen levyllä Kannattelen
  • Moriamo Ahmedin sanoitukset sekä Ahmedin ja Nori Kinin sävellykset Kofun levyllä in the absence of apathy 

Ehdokkaat valitsi esiraati, johon kuuluivat toimittaja Ella Ossi (pj), lehtori, muusikko ja toimittaja Ville Komppa (vpj), Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen, DJ, promoottori Marju Rotinen, oopperaohjaaja, viulisti Siljamari Heikinheimo sekä toimittajat Jarkko Fräntilä ja Juuso Määttänen.

Kansainvälinen biisileiri Berliinissä toukokuussa 2026

Julkaistu

Viisipäiväinen biisileiri

Biisileiri järjestetään 23.–27.5.2026 Bauteil-studioilla.

Leirille osallistuu yhteensä 18 biisintekijää, joista 10 toimii Saksassa ja 8 on kansainvälisiä vieraita.

Leirin tavoitteena on edistää kansainvälistä yhteistyötä, synnyttää uusia teoksia ja vahvistaa biisintekijöiden verkostoja. Leiri tarjoaa osallistujille myös näkyvyyttä osana festivaalia. Projektia dokumentoidaan ja siitä viestitään festivaalin kanavissa.

Osallistujat työskentelevät vaihtuvissa kolmen hengen ryhmissä kuudessa studiossa. Tavoitteena on kirjoittaa noin 30 uutta kappaletta. Leiriä täydentävät workshopit ja musiikkialan asiantuntijoiden puheenvuorot.

Leirin aikana syntyneet kappaleet esitellään 28.5.2026 Nordic Embassies -tiloissa järjestettävässä kuuntelutilaisuudessa. Tilaisuus on osa WISE Festivalin ohjelmaa. Samana päivänä järjestetään myös paneelikeskustelu, jossa käsitellään muun muassa musiikkialan muuttuvia rakenteita sekä tekoälyn vaikutuksia biisintekoon.

WISE Festival kokoaa yhteen musiikin, kulttuurin, taiteen ja teknologian toimijoita sekä alan päättäjiä. Tapahtuma painottaa erityisesti yhteistyötä Saksan ja Pohjoismaiden välillä, ja se järjestetään Pohjoismaisten suurlähetystöjen tiloissa Berliinissä.

Hakuohjeet

Suomen Musiikintekijät ja Music Finland valitsevat leirille neljä osallistujaa.

Valinnassa painotetaan monipuolisuutta, monimuotoisuutta sekä valmiuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Valinnoista ilmoitetaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 11.5.2026 alkavalla viikolla.

Hae mukaan viimeistään su 3.5.2026. Klikkaa tästä: Hakemuslomake

Kenelle

  • Biisintekijöille, joilla on valmiudet ja kiinnostus kansainväliseen yhteistyöhön.
  • Hakijan ei tarvitse olla Suomen Musiikintekijöiden jäsen. Huomioithan kuitenkin, että 500 euron matkatuen voi saada vain Suomen Musiikintekijöiden jäsen.

Ajankohta ja paikka

Kustannukset

  • Järjestäjä kattaa studiotilat ja cateringin
  • Suomen Musiikintekijät tukee jäsentensä osallistumista (enintään neljä osallistujaa) 500 euron matkatuella per osallistuja
  • Osallistuja huolehtii itse muista kuluista

Tiedustelut

Kyösti Salokorpi: kyosti.salokorpi@gmail.com
Alexander Freund: arfreund@gmail.com, tel.  +49 (0) 151 644 034 78 (englanniksi)

Opinnäytetyö avaa musiikintekijöiden ansaintarakenteita ja kehittämistarpeita

Julkaistu

Opinnäytetyön toteutti Mirva Malkamäki vuonna 2026. Tutkimuksessa yhdistettiin teemahaastatteluja ja kyselyaineistoa. Tämä mahdollisti sekä syvällisen yksilötason ymmärryksen että laajemman kokonaiskuvan musiikintekijöiden taloudellisesta tilanteesta.

Tekijänoikeuskorvaukset keskiössä – mutta riittämättöminä

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että säveltäjien ja sanoittajien tulonmuodostus perustuu pääosin tekijänoikeuskorvauksiin. Erityisesti striimausalustoilta saatavat tulot jäävät kuitenkin usein vähäisiksi. Lisäksi kappaleiden julkaisemisen yhteydessä ei tyypillisesti makseta suoria kertakorvauksia, mikä heikentää tekijöiden taloudellista ennustettavuutta.

Tämä korostaa apurahojen merkitystä sekä nostaa esiin tarpeen kehittää uusia korvausmalleja. Työssä ehdotetaan julkaisukorvauksen käyttöönottoa sekä tekijänoikeusosuuksien tasajakoon liittyvien käytäntöjen arviointia, kun työpanokset jakautuvat epätasaisesti.

Osaaminen ja taloudenhallinta korostuvat uralla

Tutkimus nostaa esiin myös keskeisiä taitoja, joita musiikintekijät tarvitsevat rakentaakseen kestävää uraa. Näitä ovat muun muassa:

  • tekijänoikeuksien tuntemus
  • neuvottelutaidot
  • taloudenhallinta
  • kustannussopimuksen harkitseminen
  • vaihtoehtoisten tulonlähteiden ylläpitäminen

Tarvitaan rakenteellisia muutoksia

Opinnäytetyön johtopäätös on selkeä: musiikintekijöiden mahdollisuudet harjoittaa ammattiaan kestävällä tavalla eivät voi olla yksin yksilöiden vastuulla. Tarvitaan laajempaa yhteistyötä musiikkialan toimijoiden kesken sekä konkreettisia rakenteellisia muutoksia ansaintamalleihin.

Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa alan nykytilasta ja toimii tärkeänä pohjana jatkokeskustelulle musiikintekijöiden aseman vahvistamiseksi.

Lue tutkimus täällä

Hae nyt biisileirille Palma de Mallorcalle

Julkaistu

IMPF (riippumattomien musiikkikustantajien maailmanlaajuinen kattojärjestö) järjestää yhteistyössä eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSAn kanssa biisileirin 4.-8. lokakuuta 2026 Palma de Mallorcalla. Tarjolla biisintekemistä ja verkostoitumista kansainvälisesti muiden tekijöiden ja kustantajien kanssa. Mukaan valitaan 20 musiikintekijää. Osallistujien matkoja ja majoitusta tuetaan.

Haku päättyy 6.4.2026.

Hakemuslomake tästä

Hae viimeistään 6.4.2026.

Alla lisätietoa englanniksi.

ECSA is excited to announce the very first song camp in collaboration with IMPF, the global trade body for independent music publishers.

The camp will take place from Sunday, October 4 to Thursday, October 8, 2026 at Palma Music Studios and will bring together 20 international writers.
Of these 20 writers, 10 will be selected from applications submitted by ECSA members* and 10 from applications submitted by IMPF members.
The camp offers writers the opportunity to:
  • Collaborate with peers from across Europe and beyond;
  • Develop new works tailored for labels, advertisement, cinema and gaming;
  • Build meaningful professional connections within an international network.

Selected participants will receive financial support to cover travel costs from their city of origin to Palma (economy class) and accommodation, in accordance with the applicable EU unit cost guidelines. Daily subsistence (lunch) will also be covered by organisers.

*Each member may submit one writer per category (producing and/or artist/top liner). Applicants should be signed to a music publisher (preferably independent).

Suomi elää luovuudesta – Musiikin luovan alkutuotannon tavoitteet vaalikaudelle 2027–2031

Julkaistu

Kulttuurilla on keskeinen rooli koko Suomen elinvoiman, kokonaisturvallisuuden ja hyvinvoinnin kannattelijana.

Suomalainen kulttuuri tekee meistä meidät ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta niin hyvinä kuin haastavina aikoina. Lisäksi luovien alojen kasvu vauhdittaa talouden uudistumista, luo uusia työpaikkoja ja lisää vientiä.   Musiikki rikastuttaa koko maata – niin suuria kuin pieniäkin paikkakuntia, niin lapsia kuin varttuneempiakin.

Kulttuuriin panostettu euro tuottaa moninkertaisen lisäarvon kansantaloudelle, taiteen ja kulttuurin lukemattomista muista hyödyistä puhumattakaan. Suomalaiseen kulttuuriin panostaminen on myös suomalaisuuden tulevaisuuteen panostamista. Samalla on syytä uudistaa myös alaa koskevaa sääntelyä eteenpäin katsovalla, musiikin tulevaisuuden ja taiteen vapauden turvaavalla otteella. Näin varmistetaan, että suomalainen musiikki soi meillä ja maailmalla myös jatkossa.

1. Turvataan suomalaisen musiikin rahoitus ja rakenteet

Musiikkiala on monella tapaa murroksessa. Kuuntelu, päätösvalta ja rahavirrat keskittyvät globaalien digijättien alustoille, mikä lisää epävarmuutta ja uhkaa heikentää musiikin monimuotoisuutta sekä taiteen vapautta. Suomen onkin tartuttava toimeen suomalaisen musiikin ja sen tekijöiden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Kulttuuripoliittinen selonteko ja luovan talouden kasvustrategia linjaavat keinot suomalaisen kulttuurin tulevaisuuden turvaamiseksi. Keskeistä on vahvistaa taiteen ja kulttuurin rahoituspohjaa, tekijöiden ansainnan ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia sekä suomalaisten tekijöiden mahdollisuuksia saada teoksensa esille.

Esitämme, että

  • Vahvistetaan luovien alojen rahoitusta ja kasvutoimia kulttuuripoliittisen selonteon mukaisesti, kuten lisäämällä taiteen ja kulttuurin rahoituksen ennakoitavuutta monivuotisilla rahoitussuunnitelmilla. Laaditaan pitkän aikavälin ohjelma kulttuuribudjetin nostamiseksi yhteen prosenttiin valtion budjetista.
  • Edistetään kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian toimeenpanoa monialaisesti eri hallinnonaloilla, kuten työ- ja elinkeinoministeriössä, liikenne- ja viestintäministeriössä sekä ulkoministeriössä.
  • Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva järjestelmä EU-lainsäädännön mukaiseksi ja muiden EU-maiden järjestelmiä vastaavaksi.
  • Kehitetään vakiintuneiden ja valtionosuuksia saavien toimijoiden roolia koko kulttuurialan vetureina. Vahvistetaan niiden yhteistyötä taiteilijoiden, freelancerien ja yritysten kanssa suunnaten panoksia erityisesti tämän päivän kotimaiseen musiikkiin.
2. Luovat alat elinkeinopolitiikan ytimeen

Luovat alat tarjoavat loistavan mahdollisuuden kohentaa Suomen talouden tilaa. OECD:n mukaan luovien alojen kasvu ylittää useimpien muiden toimialojen kasvuluvut selvästi. Suomella on kuitenkin vielä kirittävää: esimerkiksi Ruotsissa luovien alojen yritysten liikevaihto on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Luovan talouden kasvustrategian tavoitteena on, että luovat alat ovat yksi keskeisimmistä kasvua ja hyvinvointia luovista toimialoista. Tekijänoikeudet ovat aineetonta pääomaa, joka skaalautuu rajattomasti digimaailmassa. Tämä potentiaali kannattaa Suomessakin lunastaa nostamalla luovat alat elinkeinopolitiikan keskiöön. Tällä hetkellä kasvua jarruttaa kyvyttömyys huomioida luovien alojen erityispiirteitä ja investoida aineettomaan arvoon. Luovien alojen rahoitusta ja kehitystoimenpiteitä tuleekin suunnata konkreettiseen, arvoa tuottavaan toimintaan.

Esitämme, että

  • Jatketaan luovan talouden kasvustrategian määrätietoista toimeenpanoa yhdessä alan yritysten kanssa. Tunnistetaan musiikin ja muiden sisältövetoisten alojen erityispiirteet, kuten tekijänoikeuksien kautta tapahtuva arvonmuodostus.
  • Helpotetaan luovan alan yritysten rahoituspolkuja uudistamalla yritystukien kriteereitä ja niiden tulkintaa yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Laaditaan uusia rahoitusratkaisuja, joissa huomioidaan aineettoman pääoman arvottaminen, yksinyrittäjyys ja verkostomaiset työskentelytavat.
  • Kehitetään luovien sisältöjen liiketoiminnasta suomalainen kärkihanke, joka vauhdittaa niin julkisia kuin yksityisiä investointeja luovien sisältöjen kehittelyyn, tuotantoon, vientiin ja markkinointiin.
  • Kasvatetaan luovien alojen roolia osana maakuvaa lanseeraamalla kulttuuriviennin edistämisohjelma ja ottamalla luovat alat Team Finland -vientityön kärkitavoitteeksi.
  • Vahvistetaan kotimaista kysyntää ja yritysten toimintaedellytyksiä palauttamalla kulttuurituotteiden arvonlisävero 10 prosenttiin.
  • Helpotetaan luovien alojen yritysten kasvua uudistamalla tekijänoikeustulojen verotus samantyyppiseksi kuin länsinaapurissamme Ruotsissa. Tällöin tekijä voi valita, haluaako hän tekijänoikeustulot ansiotulona vai elinkeinotoiminnan tulona yritykselle, jolloin niitä voi käyttää toiminnan kehittämiseen ja työllistämiseen.
3. Varmistetaan tekijöiden oikeuksien toteutuminen tekoälyn aikakaudella

Musiikki tuottaa merkittäviä aineettomia hyötyjä sekä taloudellista arvoa laajalle joukolle toimijoita. Teknologian nopea kehitys kuitenkin haastaa sääntelyn ajantasaisuuden, jolloin kulttuurin tekijöiden asema heikkenee suhteessa heidän työstään hyötyviin yrityksiin. Erityisesti tekoälypohjaisissa palveluissa luovia teoksia hyödynnetään usein ilman lupaa tai korvauksia, tekijänoikeussääntelyn vastaisesti. Tämä uhkaa koko luovan alan kestävyyttä ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaa. Siksi on välttämätöntä turvata luovien sisältöjen tekijöille reilut ja selkeät pelisäännöt digitaalisessa toimintaympäristössä.

Peruslinja on selvä: teoksen käyttö edellyttää tekijän lupaa ja asianmukaista korvausta. Tämä oikeus toteutuu vain, jos sääntely on ajantasaista ja valvonta tehokasta. Iso osa sääntelystä tehdään EU-tasolla, mutta Suomella on vastuu varmistaa sen tehokas toimeenpano ja valvonta. Julkishallinnolle on taattava riittävät resurssit ja osaaminen, jotta Suomi voi olla edelläkävijä EU-vaikuttamisessa, viranomaisyhteistyössä ja kansallisessa sääntelyssä. Muuten jäämme jälkeen keskellä nopeaa teknologista kehitystä.

Esitämme, että

  • Puolustetaan vahvaa tekijänoikeussuojaa ja tekijöiden oikeuksien toteutumista sekä EU-tasolla että kotimaassa – myös tekoälyn kohdalla. Valvotaan sääntelyn toteutumista tehokkaasti. Varmistetaan sääntelyn kehittämiselle ja valvonnalle riittävät resurssit.
  • Varmistetaan tiedonsaanti ja riittävät tutkintakeinot tekijänoikeusrikollisuuden torjunnassa. Nostetaan tekijänoikeusrikkomusten rangaistusmaksimi muiden pohjoismaiden tasolle.
  • Velvoitetaan sisällönjakopalveluita mittaamaan ja lisäämään monimuotoisuutta sekä monipuolistamaan sisältövalikoimaansa myös pienempiin genreihin ja kielialueisiin.
4. Myös luovan työn tekijöille oikeus sosiaaliturvaan

Hyvinvointivaltion turvaverkon on kannateltava myös taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia ammatin harjoittamisen tavasta riippumatta. Keskeinen haaste on liian tiukka jako työttömien, työntekijöiden ja yrittäjien välillä, jossa moni jää väliinputoajaksi. Taiteen ja luovan työn tekijät luokitellaan herkästi yrittäjiksi, mikä käytännössä estää joidenkin etuuksien saamisen kokonaan. Jopa pelkkä ansaintamahdollisuuksien etsiminen tai satunnaisten toimeksiantojen vastaanottaminen saattaa johtaa työttömyysturvan epäämiseen kokonaan. Tällaiset kannustinloukut on poistettava, jotta aktiivisuus on aina kannattavaa.

Sosiaaliturvan kriteereitä on päivitettävä siten, että turvaverkko kannattelee muitakin kuin kokopäiväisen palkkatyön tekijöitä – myös niitä suomalaisia, joiden tulot kertyvät useista eri lähteistä tai ovat muutoin vaikeasti ennakoitavia ja epäsäännöllisiä. Jatkossa heitä tulee olemaan entistä enemmän myös muualla kuin luovilla aloilla.

Esitämme, että

  • Taataan myös pienyrittäjille ja itsensä työllistäjille yhdenvertainen mahdollisuus työttömyys- ja eläketurvaan poistamalla turvan piiriin pääsemisen esteitä. Tarkennetaan esimerkiksi vaihtelevan ansainnan ja pienyrittäjyyden heikosti huomioivia tukikriteereitä.
  • Uudistetaan yrittäjien eläkejärjestelmää niin, että vähintään pieni- ja keskituloisten yrittäjien YEL-maksut perustuisivat todellisiin tuloihin laskennallisen työtulon sijaan.
  • Tehdään kaikesta työstä kannattavaa varmistamalla, ettei oma aktiivisuus aiheuta sosiaaliturvan menettämistä. Sivutoimista yrittäjyyttä vaikeuttavat kannustinloukut on poistettava ja suojaosat palautettava.
  • Varmistetaan, että sosiaaliturvaa koskevat päätökset perustuvat tietoon henkilön todellisesta työllistymisestä ja tuloista – myös tilanteessa, jossa tulot kertyvät useista eri tulolähteistä epäsäännöllisesti. Henkilön omaan ilmoitukseen tulee lähtökohtaisesti luottaa. Tämä pätee niin YEL-maksujen määrittämiseen kuin työssäoloehdon kertymisen tulkintaan.
  • Huomioidaan apurahat ja tekijänoikeustulot sosiaaliturvaa kehitettäessä. Varmistetaan näiden tulomuotojen yhdenvertainen kohtelu suhteessa muihin tulomuotoihin.

Kaipaatko lisätietoja? Kysy meiltä:

  • Iiris Suomela, musiikin luovan alkutuotannon edunvalvonnan päällikkö, puh. 050 514 4778, iiris.suomela@teosto.fi
  • Vappu Aura, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Teosto, puh. 050 560 4450, vappu.aura@teosto.fi
  • Vappu Verronen, toiminnanjohtaja, Suomen Säveltäjät, puh. 040 500 5905, vappu.verronen@composers.fi
  • Pauliina Lerche, puheenjohtaja, Suomen Musiikintekijät, puh. 040 736 3529, pauliina.lerche@musiikintekijat.fi
  • Jari Muikku, toiminnanjohtaja, Suomen Musiikkikustantajat, puh. 040 719 7480, jari.muikku@musiikkikustantajat.fi

Kaikkein parhaat suosittelijat

Julkaistu

Viime kuukausina on musiikkipiireissä keskusteltu, ihmetelty, päivitelty ja kauhisteltu Spotifyn soittolistojen surkeaa tolaa. Syystäkin: sen jälkeen, kun alan arvostama Suomen–editori sai kenkää, ovat Spotifyn viralliset soittolistat täyttyneet enemmän tai vähemmän mielivaltaisen tuntuisista valinnoista, ja etenkin pienten indieartistien mahdollisuudet päästä soittolistoille ovat vähentyneet radikaalisti. Mikä tarkoittaa merkittävästi vähemmän striimauksia.

Keskustelu on tarpeen ja huoli todellinen – tiedostan sen indiemusiikkia julkaisevana kipeän hyvin – mutta silti toivoisin, että tämä kaikki toimisi herätyksenä ja yhtenä sysäyksenä siirtää keskustelu pois virallisista soittolistoista ja algoritmeista takaisin sinne, minne se kuuluu: musiikki–intoilun yhteisöllisyyteen. Löytämisen riemuun, ja etenkin hyvistä löydöistä muille kertomiseen.

Itselläni ainakin on tunne, että olemme tiedostamattakin alkaneet luottaa liiaksi niin ihmis–kuin tekoälykuraattorien tarjoamaan sisältöön ja unohtaneet, että ystävien, kollegojen ja satunnaisten baarituttavuuksien kauttahan ne parhaat uudet artistit on aina ennenkin löydetty.

Eli mitäpä jos alkaisimme taas entistä enemmän etsiä, kysellä, keskustella ja suositella? Ihmiseltä ihmisille. Joko somessa tai vaikkapa ihan tosielämän kohtaamisissa. Houkutellaan kavereita mukaan keikoille, kuunnellaan musiikkia yhdessä, järjestetään levyraateja ja annetaan vaikka levyjä lainaan.

On nykyajassa hyvääkin. Itselleni uutta musiikkia tulee nykyään eniten eteen Tiktokissa, jonka algoritmit ovat oppineet minun pitävän suomalaisesta indiestä. Siksi minun FYP (for you page) täyttyy joka päivä pienistä kotimaisista musiikintekijöistä, joilla on ehkä vain kymmeniä tai satoja seuraajia, ja joiden olisi tässä vaiheessa uraansa lähes mahdotonta päästä esiin perinteisen median kautta.

Keskustelu soittolistoista jatkuu Musiikintekijöiden päivässä 28.4. Nähdään siellä ja suositellaan hyvää musiikkia toisillemme!

Mikko Meriläinen
Päätoimittaja

Tiedottamisen perusteet haltuun

Julkaistu

En ole varmastikaan ainoa, jolle ideat ja tarinankerronta eivät ole ongelma – paitsi silloin, kun pitää nimenomaan kirjoittaa itsestä. Lähtökohtaisesti ehkä tuntuu, että omassa elämässä ei nyt ylipäätään ole mitään kovin kiinnostavaa.

Paitsi tietysti on, ja paljon. Pienissä asioissa ja niistäkin vielä pilkotummissa mikrojutuissa. Mutta kun meillä ei ole aikaa keskittyä, kuunnella ja observoida. Se mitä oikeasti haluamme kertoa, on luultavasti jotain tosi syvää ja ihmisyyttä avaavaa. Se mitä kerromme, on meriitit ja pinta.

Mitä se edes tarkoittaa, kun pitää kirjoittaa tiedote omista asioista? Mihin tarttua, kun se kaikki ihmeellinen on läsnä koko ajan mutta oikeastaan ei milloinkaan?

Artistin myyntiä medialle

Vuoden 2017 lopulla ystäväni Kanerva Salomaa kysyi, että tunnenko hyviä tiedottajia. Olin vanhempainvapaalla ja päättänyt reilu vuosi sitten työni Warner Music Liven agenttina. Sanoin, että joo tunnen kyllä muutamia, mutta mitäpä jos minä olisinkin sinun tiedottajasi.

Tässä vaiheessa ajattelin, että eipä se tiedottaminen voi olla sinänsä vaikeampaa kuin keikkamyynti. Konteksti on tavallaan sama, artistia yritetään vain myydä keikkapaikkojen sijaan medialle.

Kanervan debyyttialbumi Paritanssi julkaistiin tammikuussa 2018. Kyseessä oli teemallinen kokonaisuus, joka perkasi läpi yhtä parisuhdetta ja tiettyä vaihetta elämässä. Tekemäni tiedote oli älyttömän simppeli: kuva, julkaisupäivä ja otsikko. Sitaatti artistilta ja neljän lauseen teksti artistista ja kokonaisuudesta.

Lähetin sähköpostin kaikille toimittajille, joihin olin oman artistiaikakauteni sekä agenttivuosieni aikana tutustunut. Kanerva näkyi levynsä kanssa Arto Nybergissä, Soundissa, Rumbassa, Hesarissa, maakuntalehdissä ja radioissa. Naistenlehdissä tarjottiin tilaa, mutta artisti päätti, ettei halua perata elämäänsä niissä ja erityisesti niiden ehdoilla.

Tästä alkoi oma urani tiedottamisen parissa. Tein työtä intensiivisesti vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen vielä muutaman yksittäisen projektin.

Olen kouluttautunut radiotoimittajaksi, joten tein ratkaisun hakeutua median puolelle töihin. Missioni oli yksinkertaisesti avata lisää tilaa musiikille.

Tunne vastaanottajasi

Nyt olen viitisen vuotta toiminut aktiivisesti siis tiedotteiden vastaanottajana. Olen myös sparrannut artisteja ja silloin tällöin editoinut tekstejä. Huomaan, että vaikuttavuudessa vähemmän on edelleen enemmän.

Radiotoimittajan näkökulmasta tiedote tuo parhaimmillaan arvokasta sisältöä juontoihin ja syvyyttä kokonaisuuteen. Onnistuessaan se palvelee artistia, mediaa ja yleisöä.

Tärkeä huomio on pohtia, kenelle tiedote ohjataan. Mediakentän tunteminen on siis todella iso avain eteenpäin.

Käytin tiedottajan työssäni paljon aikaa medioiden seuraamiseen ja tätä kautta tutustuin eri toimittajien tapaan kirjoittaa tai tehdä radio-ohjelmia. Kuka on syvällisin henkilökuvan tekijä, kenen sisällöt taas ovat faktatulitusta ja minkä ohjelman tai palstan juju on tietynlaisessa tarinassa.

Näiden asioiden lisäksi tiedottajan on tunnettava toimittajia, se todella auttaa. Tutustuminen voi tapahtua toki henkilökohtaisella tasolla, mutta yhtä tärkeää on oppia, minkälaiset jutut ja mitkä artistit tai musiikki ovat kenenkin erikoisalaa. Pikkuhiljaa kehkeytyy jonkinlainen kokonaiskuva, jota käyttää omana työkalunaan.

Tärkeä pointti on siis se, että tiedotteen ei tarvitse olla kaikille sama. Parhaiten se tavoittaa, kun toimittajille saa usutettua mukaan jonkun henkilökohtaisen tärpin tai ajatuksen.

Hesarin ja Ylen vinkkelistä

Kyselin tätä juttua varten ajatuksia tiedottamisesta myös muilta toimittajilta. Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen uutisryhmän esihenkilö Mari Koppinen myöntää heti, että hänellä on hieman ristiriitainen suhde tiedotteisiin.

”Minun pitää pystyä seuraamaan koko Suomen ja maailman kulttuurikenttää. Ei ole inhimillisesti mahdollista availla sähköpostiin tulevaa jokaista tiedotetta ja sisäistää niitä. Pyrin katsomaan otsikot ja sitten tartun lähemmin, jos havaitsen jotakin HS:lle potentiaalista. Moni tiedote menee valitettavasti ohi”, Koppinen sanoo, ja tarkentaa että näin käy varsinkin persoonattomille massapostauksille.

Hän painottaa, että apua on siitä, kun tiedottaja tuntee julkaisun ja ymmärtää, millaisia juttuja Helsingin Sanomat tekee ja millaiselle yleisölle niitä tehdään.

”Tiedotteista on usein hyötyä faktojen tarkastuksessa, ja ne toimivat myös hyvänä tietona siitä, minkälaisia julkaisuja on tulossa. Sitä kautta levyt myös enimmäkseen päätyvät toimittajille arviointiin”, Koppinen lisää.

YleX:n musiikkituottaja Tomi Dostinov sanoo, että tiedotteilla on aivan keskeinen asema hänen musiikkijournalistisessa prosessissaan.

”Tiedotteen merkitys korostuu erityisesti kahdenlaisissa tilanteissa: kun artisti on vielä melko tuntematon tai vaihtoehtoisesti jo vahvasti etabloitunut. Pitkän uran tehneiden artistien tapauksessa mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä uran huippuhetkiä, painotuksia ja narratiiveja tiedotteessa nostetaan esiin. Sitä kautta selviää, mihin promootion kärki kulloinkin on asetettu”, Dostinov tiivistää.

”Uusien artistien löytöalustana taasen tiedote ei välttämättä ole kaikista tehokkain väline. Usein se ensimmäinen kontaktipiste artistin musiikkiin tuleekin jotain sellaista väylää pitkin, jossa kuulen artistin biisin ja se herättää mielenkiintoni. Tiedotteeseen perehdyn sitten kyseisen ensikosketuksen jälkeen.”

Eräs tärkeä tiedottamiseen liittyvä näkökulma on tavoite. Tavoite luo työlle raamit ja ohjaa toimintaa. Se voi olla yksi radiosoitto tai seitsemän somenostoa. Kun tiedottaja pystyy sanallistamaan tavoitteen ja jakamaan saavutetut tulokset sekä analysoimaan tehtyä työtä, ollaan jo todella pitkällä. Oleellista on asettaa myös pitkän tähtäimen tavoite – mikä se on?

Aika kliseisesti tässäkin pätee: tiedottajan työ ei ole helppoa mutta onnistuessaan huippua!

Tiedottamisen 5 periaatetta

1. Tunne vastaanottajasi – sekä mediat että toimittajat
2. Muotoile viestisi – ytimekkyys ja selkeys on tärkeää
3. Hio kärki – miksi toimittajan pitäisi huomioida juuri sinut
4. Yksilöi viestisi – se toimii aina massaviestiä tehokkaammin
5. Älä lannistu – tarkenna taktiikkaasi ja yritä uudestaan

Musiikin menestysparadoksi

Julkaistu

MUSIIKKIALA kukoistaa. Musiikin tekijänoikeuksien globaali arvo saavutti vuonna 2024 kaikkien aikojen ennätyksen: 47,2 miljardia dollaria. Luku on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Silti yhä useampi musiikintekijä kamppailee toimeentulonsa kanssa.

Tämä on modernin musiikkitalouden paradoksi: ala menestyy, mutta he, jotka musiikin luovat, eli säveltävät ja sanoittavat, elävät taloudellisessa epävarmuudessa.

Sekä äänitetuottajien että kustannusyhtiöiden näkymät ovat erinomaiset. Striimaus kasvaa, musiikkia käytetään enemmän kuin milloinkaan. Arvoa luodaan useille toimijoille ympäri maailmaa, mutta nousu ei jakaudu tasaisesti. Levy–yhtiöiden ja artistien tulot ovat kasvaneet sekä suhteellisesti että määrällisesti, musiikkikustantajien osuus on kasvanut määrällisesti. Musiikintekijöiden saama tulo-osuus on todennäköisesti myös kasvanut, mutta samaan aikaan tulot ovat mitä ilmeisimmin hajautuneet entistä useammalle tekijälle.

EPÄVARMA toimeentulo vaikuttaa kaikkeen. Taloudellinen stressi heijastuu hyvinvointiin, jaksamiseen ja lopulta siihen, mitä musiikkia syntyy – tai jää syntymättä. Moni musiikintekijä tasapainottelee sessioiden, projektien ja heti realisoituvien työtulojen välillä. Sosiaaliturva ei tunnista tällaisen työn luonnetta. Työttömyyskorvaus on usein saavuttamattomissa, vaikka tulot tippuisivat nollaan.

Kun musiikkialan kokonaisarvo lähes kaksinkertaistuu vuosikymmenessä, on kysyttävä: miksi tämä kasvu ei näy niiden kukkaroissa, jotka musiikin loivat?

Ratkaisu ei ole mystinen. Tarvitsemme pelisääntöjä, jotka kunnioittavat työn todellista arvoa.

Ensinnäkin korvausten on oltava kohtuullisia. Kun musiikin tekijänoikeuksien arvo on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, alan kasvun tulee näkyä suhteellisena kasvuna myös niiden tuloina, jotka musiikin loivat.

Toiseksi sosiaaliturvan on tunnustettava luovan työn erityisluonne. Musiikintekijöillä tulee olla yhtäläinen oikeus työttömyyskorvaukseen ja sosiaaliturvaan kuin muillakin. Epäsäännöllinen työ ei saa tarkoittaa huonompaa turvaa.

Kolmanneksi tarvitaan läpinäkyvyyttä. Kun musiikintekijät saavat korvauksen, yksittäisen esitys–tai käyttötilanteen arvoa ja korvausten oikeudenmukaisuutta on vaikeaa arvioida.

ALAN kasvu on hienoa. Mutta kasvu ilman oikeudenmukaisuutta on onttoa. Jos haluamme musiikin kukoistavan myös tulevaisuudessa, meidän on huolehdittava niistä, jotka sen luovat.

Investoiminen musiikintekijöihin on investointi musiikkikulttuurimme tulevaisuuteen. Se jos mikä on kestävää taloutta. Ja ennen kaikkea – se on reilua ja oikein.

Aku Toivonen
toiminnanjohtaja
Suomen Musiikintekijät

Tämän kirjoituksen lähteenä on käytetty Will Pagen artikkelia Global Value of Music Copyright Hits New All Time High, Nearly Doubling in a Decade to $47.2bn in 2024.