Sakset seis! -kampanja kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024 - Osallistu mukaan!

Sakset seis! -kampanja kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024 – Osallistu mukaan!

Forum Artis ja Mitta on täysi -työryhmä järjestävät Sakset seis! -kampanjan kulttuurin rahoituksen leikkauksia vastaan 1.10.-5.12.2024. Kampanja koostuu Suuresta kulttuuriadressista ja sen luovutustilaisuudesta.

Adressi julkistetaan Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta. Päivä on myös kansainvälinen säätiöiden päivä. Allekirjoitusten keruu jatkuu 4.12. saakka ja adressi luovutetaan päättäjille Helsingissä 5.12 suuressa mielenilmauksessa, josta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Allekirjoita adressi

Kampanja kutsuu kaikki taiteen ja kulttuurin yleisöt ja tekijät mukaan allekirjoittamaan adressin. Adressin voi allekirjoittaa kuka tahansa yksityishenkilö adressit.com-palvelussa osoitteessa https://www.adressit.com/sakset_seis.

Lisätietoa kampanjasta

Forum Artis ry:n jäseninä on 20 valtakunnallista taiteilijajärjestöä, jotka edustavat laajasti taiteen kenttää. Jäsenjärjestöjensä kautta Forum Artis ry edustaa noin 23 000 suomalaista ammattitaiteilijaa. Suomen Musiikintekijät on Forum Artisin jäsenjärjestö.

Kulttuurin leikkaukset osuvat vapaalle kentälle ennakoitua kovempaa  

Eduskunta aloitti tällä viikolla ensi vuoden budjetin käsittelyn. Kulttuuripolitiikan suunnasta käytiin vilkasta keskustelua täysistunnossa keskiviikkoiltapäivänä 25. syyskuuta, kun kansanedustajat haastoivat kahden tunnin ajan kulttuuriministeri Sari Multalaa ja opetusministeri Anders Adlercreutzia opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauksista. 

Näillä näkymin säästöistä… 

  • 17,4 miljoonaa osuu kulttuurin valtionavustuksiin, 
  • Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama rahoitus on uhattuna
  • yksityisen kopioinnin hyvitys puolitetaan 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon sekä 
  • arvonlisävero nousee sekä yleisen että alemman 10 prosentin verokannan osalta, mikä osuu kovaa luoviin aloihin. Esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen verotus nousee kymmenestä prosentista 14 prosenttiin.
     

Aiempi tieto oli, että valtionavustusten leikkaukset osuisivat pääosin valtionosuuksiin eli museoihin, teattereihin, orkestereihin ja muihin suoraa valtionosuutta saaviin, vakiintuneisiin toimijoihin. Maanantaina 23. syyskuuta tarkentuneiden tietojen valossa näin ei kuitenkaan ole: suurin leikkaus osuu taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (9,5 milj. €), joka kohdentuu vapaalle kentälle, eli valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisiin, tyypillisesti pieniin toimijoihin ja yksittäisiin taiteilijoihin. 

Vapaan kentän leikkauksesta valtaosa (4,9 milj. €) osuu Taiteen edistämiskeskus Taikeen, joka jakaa vuosittain tukea yli tuhannelle taideyhteisölle, taiteilijalle ja taiteilijoiden työryhmälle. Hallituksen historiallisen kovien leikkausten myötä Taiken tuki heikkenee tulevaisuudessa radikaalisti. Huomionarvoista on, että jo tänä vuonna Taike leikkasi freelancer-kentälle jakamistaan apurahoista ja avustuksista yhteensä reilun miljoonan 

Musiikin kenttään osuu kovaa myös esitetty leikkaus taiteen ja museoiden valtionosuuksiin, joka yltää 7,9 miljoonaan euroon. Esimerkiksi teattereihin, tanssiryhmiin ja orkestereihin osuvat leikkaukset vaikuttavat suoraan näiden toimijoiden mahdollisuuksiin tehdä taiteellisesti kunnianhimoista yhteistyötä vapaan kentän säveltäjien ja sanoittajien kanssa. Jatkossa orkestereilla on vähemmän rahaa tilata sävellyksiä suomalaisilta nykysäveltäjiltä. 

Kulttuurin leikkausten vaikutukset vyöryvät myös muille aloille 

Historiallisen kovat leikkaukset taiteesta, kulttuurista ja luovilta aloilta heikentävät merkittävästi kulttuurin alueellista saatavuutta, alan työllisyyttä, yritysten kasvua sekä vientiä. Muun muassa yksityisen kopioinnin hyvityksestä maksettavien tukien ja Taiken alueellisten avustuksien vähentyessä radikaalisti iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa. 

Erityisen haitallinen on hallituksen esittämä leikkaus musiikkiviennin edistämisestä. Music Finlandin työ- ja elinkeinoministeriöltä saama 0,28 miljoonan euron rahoitus ollaan ajamassa alas, vaikka kyse on erittäin tehokkaasta tavasta edistää suomalaista vientiä ja työllisyyttä. Viimeisen 10 vuoden aikana suomalaisen musiikkiviennin arvo on yli kolminkertaistunut noin 40 miljoonasta yli 130 miljoonaan euroon. Silti olemme kaukana esimerkiksi Ruotsista ja Tanskasta, eli tällä vienninedistämisen tiellä kannattaisi todellakin jatkaa tukien lakkauttamisen sijaan. Lue musiikkiviennin arvon kehittymisestä Music Finlandin tuoreesta selvityksestä. 

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen merkittävän kasvu- ja vientipotentiaalin, vaikka nyt jos koskaan tarvittaisiin kaikki mahdolliset toimet Suomen talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi. Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, auttaisivat luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset sekä viennin kasvu kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi.   

Kulttuuriala toimii ylipäätään hyvin tehokkaasti. Julkiset tuet ovat verrattain pieniä, mutta niiden avulla luodaan moninkertaisesti suurempi tuotos. Tämä tekee tuista erittäin kannattavia.  

Taloustutkimuksen vuoden 2021 selvityksen mukaan nykyisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron julkisella rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen, josta julkinen sektori kerää 3,4 miljardin euron tulot. Rahoituksesta noin 500 miljoonaa euroa on valtion rahoitusta. Luovat alat tuottavat siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa julkisiin panostuksiin, vaikka kaikkien kohteiden, kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa.   

Sinällään lupaavaa on, että hallitus tunnistaa luovien alojen kasvupotentiaalin sekä hallitusohjelmassaan että 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetyssä kulttuuripoliittisessa selonteossa. Budjettiriihessä hallitus päätti myös uudesta 9 miljoonan euron Business Finland -rahoituksesta luovien alojen tutkimus- ja kehittämistoiminnalle. Avaus on erittäin tervetullut, mutta haasteena on tukien mielekäs kohdentuminen.  

Tällä hetkellä Business Finland tai tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kriteerit eivät tunnista kunnolla luovien alojen erityispiirteitä, kuten tekijänoikeuksien ja muun aineettoman pääoman arvoa, alan verkostomaista luonnetta tai freelancerien ja pienyritysten korostunutta roolia. Tuet eivät siksi mene perille luoville aloille ilman merkittävää Business Finlandin toiminnan, kulttuurialan osaamisen ja tukikriteerien kehittämistä. Tällainen kehittäminen on joka tapauksessa tarpeen – toivottavasti uudet määrärahat vauhdittavat suomalaisen elinkeinopolitiikan ja sen toimijoiden kehitystä entisestään. 

Kulttuuritilastoja uhkaava alasajo tekisi alasta näkymättömän

Taiteen ja kulttuurin julkiseen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset ovat viime viikkoina saaneet ansaitusti paljon julkisuutta. Kannanotoissa kulttuurin arvoa on perusteltu niin työllisyydellä, yleisömäärillä kuin talous- ja hyvinvointivaikutuksilla. Monet näistä kulttuurin vaikuttavuutta todentavista luvuista perustuvat Tilastokeskuksen ja alan organisaatioiden tuottamaan tietopohjaan.

Nyt myös tätä tietopohjaa uhkaa rapautuminen, kun Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa säästöjen vuoksi lakkautuslistalle. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Ehdotus säästötoimenpiteistä on parhaillaan lausuntokierroksella.

Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.

Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla.

Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme, ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja.

Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta.

Demokraattisessa yhteiskunnassa niin päättäjien, kansalaisten kuin kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Kulttuuritilaston tiedot ovatkin saatavilla päivittyvästä taulukkopalvelusta. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Tilastojen nykytilasta ja lakkautusten seurauksista kirjoittaa hyvin Maarit Jaakkola Kulttuurintutkimus-lehdessä (2/2024).

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa.

Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina.

Tilastotuotannon muutosten osalta Tilastokeskus arvioi säästöjen suuruusluokaksi 400 000 euroa vuosittain. Onko jo valmiiksi rahoitusleikkausten heikentämän toimialan tietopohjan rapauttaminen säästön arvoista? Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista.

Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.

Allekirjoittajat

  • Frame Contemporary Art Finland
  • Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus
  • Finland Festivals
  • Gramex
  • LiveFIN
  • Music Finland
  • Ornamo
  • Suomen elokuvasäätiö
  • Suomen Kirjailijaliitto
  • Suomen Sinfoniaorkesterit
  • Suomen Musiikkikustantajat
  • Suomen Musiikintekijät
  • Suomen Säveltäjät
  • Säveltäjäin tekijänoikeustoimisto Teosto
  • Teatterin tiedotuskeskus TINFO

Lausuntopyyntö tilastotuotannon muutoksista on auki 20.9.2024 kello 15:een saakka. Linkki lausuntopalveluun: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a776ad5c-5542-48ce-b168-59189e9df1dc

Tilaa nyt Pedro-kirja jäsenetuhintaan

Koko kansan rakastama kulttuurin moniottelija kertoo tarinansa.

Pedro Hietanen (1949-2023) oli suomalaisen musiikkielämän ja viihteen kameleontti, joka yli puoli vuosisataa kestäneen uransa aikana näkyi ja kuului lähes kaikkialla.

​Läpimurto tapahtui 1970-luvulla, kun hän soitti Pepe Willbergin yhtyeessä ja kiersi maailmalla Wigwamin kosketinsoittajana. Tuolloin käynnistyi myös pitkä yhteistyö M.A. Nummisen kanssa. Kaksikko esiintyi lastenohjelmissa Gommina ja Pommina, kissana ja jäniksenä.

Pedro Hietasella on ollut ainutlaatuinen näköalapaikka viihteen huipulla. Pitkään harkittuaan hän kertoi hillittömät tarinansa ja syvät mietteensä kokeneelle musiikkitoimittaja Janne Flinkkilälle.

Tilaa kirja jäsenetuhintaan 25,00 € ( + postikulut) (norm. 39,40€ + postikulut)

  • Saat alennuskoodin kirjautumalla Musiikintekijöiden verkkosivuille sisälle kohdasta jäsenetukoodit. Voit myös pyytää koodin toimistolta toimisto@musiikintekijat.fi
  • Otavan verkkokauppa
  • Alennuskoodi on voimassa 1.9.2024- 30.11.2024

Timanttei on Vuoden Biisi

Suomen Musiikkikustantajien vuotuinen Palkintogaala palkitsi alan parhaimmistoa Helsingin Valkoisessa Salissa torstaina 5.9.2024. Palkintoja jaettiin yhteensä kuudessa eri kategoriassa: Vuoden biisi, Vuoden kevyen musiikin tekijä, Vuoden genrevapaa kategoria, Vuoden vientiteko, Vuoden taidemusiikin säveltäjä suurimuotoisissa ja pienimuotoisissa teoksissa sekä Vuoden läpimurto. Lisäksi gaalassa ojennettiin Nuoren tekijän stipendi, Vuoden raportoija -palkinto ja Kunniapalkinto.

Vuoden biisinä palkintogaalassa palkittiin kuluneen vuoden isoin hitti, Mirellan uran toinen single Timanttei. Biisi on striimannut lähes 30 miljoonaa ja pitänyt hallussaan Spotifyn ykkössijaa 48 päivää sekä radiolistojen ykkössijaa yhteensä neljä viikkoa. Kappaleen musiikkivideota on katsottu YouTubessa yli neljä miljoonaa kertaa. HMC Publishingin kustantaman ja Universal Musicin julkaiseman kappaleen ovat Mirellan kanssa tehneet Ilon Adlercreutz sekä gaalassa myös palkitut Emma Johansson ja Kim Mannila.

”Timanttei on ehdottomasti vuoden merkkitapauksia. Vaikka biisi on ilmestymisestään lähtien soinut kaikkialla koko ajan, siihen on mahdoton kyllästyä. Yksinkertaisuudessaan täydellinen pop-kappale, joka on biisin nimensä mukaisesti täyttä timanttia”, raati perustelee.

Vuoden kevyen musiikin tekijä ja Vuoden Läpimurto -palkinnot ojennettiin tuottaja Kim Mannilalle. Mannila on ollut tuottamassa Mirellan Timanttei -läpimurtohittiä. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Isac Elliotin ja Averagekidluken kanssa. Raati nosti perusteluissaan esiin Mannilan näkemyksellisen ja ajan hermolla olevan ammattitaidon:
”Hänen nuori ikänsä yhdistettynä hänen saavutuksiinsa lupailee suuria asioita tulevaisuudelle. On ilo päästä näkemään, millaisia yllätyksiä Mannilan musiikintekijyys vielä tuottaa.” 
Kim Mannila työskentelee uusien artistien ja tuoreiden nimien kanssa osana uusien musiikintekijöiden aaltoa. Hän luo musiikkia, joka kuulostaa ajankohtaiselta ja kestää myös kansainvälistä vertailua. Mannilasta povataankin yhtä tulevaisuuden menestyneintä tekijää:
”Timanttei-kappale on hyvä esimerkki, miten kotimainen pop-musiikki löytää uuden sukupolven, mutta sen ottaa omakseen myös koko muu kansa.” 

Vuoden genrevapaa -kategoriassa voiton vei Hannu Saha & Pakasteetalbumillaan Taas kerran, äkkiä. Albumi on yhdistelmä kansanmusiikin kerrontaa, hypnoottista poljentoa ja ambientmaisia äänikuvia. Kustantajana on toiminut Bafe’s Factory.

”Tämä albumi totisesti väistää kaikki tunnetut genret ja soi – tai särisee ja ääntelee aivan omilla ehdoillaan. Sen äänimaailma on ajaton, mutta myös ajankohtainen. Teos ojentaa kuulijalle vastuun tulkintojen tekemisestä, vaikka kappaleiden nimet antavatkin niille mahdollisia raameja. Kiinnostava ja vapaa teos!”, raati kommentoi.

Vuoden vientiteko -palkinnolla palkittiin Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys.
Helsingin kamarikuoro ja kamariyhtye Uusinta Ensemble vastaanottivat Kaija Saariahon kyseisestä teoskokonaisuudesta Parhaan kuoroesityksen Grammy-palkinnon helmikuussa.
Edesmennyt säveltäjä Kaija Saariaho kuuluu maailman arvostetuimpien säveltäjien joukkoon ja hänen teoksiaan esitetään aktiivisesti ympäri maailmaa. Saariahon kustantajat Chester Music ja Edition Wilhelm Hansen (nyk. Wise Music Group) ovat osaltaan olleet mahdollistamassa hänen tuotantonsa kansainvälistä menestystä.
Vuoden vientiteko -palkinnon nouti Kaija Saariahon poika Aleksi Barrière.

Vuoden taidemusiikin säveltäjä -kategoriassa suurimuotoisten teosten osalta palkittiin kanadalaissuomalainen säveltäjä Matthew Whittall teoksestaan Joy uruille ja orkesterille ja pienimuotoisten teosten osalta Lotta Wennäkoski teoksestaan Flickereth for string quartet. Molempien teosten kustantajana toimi Fennica Gehrman.

Nuoren tekijän stipendi ojennettiin laulaja ja biisintekijä Emma Johanssonille, joka on tullut tunnetuksi Emma & Matilda -duosta, mutta on ollut myös hittien kuten Mirellan Timanttei ja ABREUn Sulle tehty -biisien takana.

Tämän vuoden Kunniapalkinnolla palkittiin Aulis Sallinen, joka on kansainvälisesti arvostetuimpia oopperamusiikin säveltäjiämme. Yksi Sallisen tunnetuimmista teoksista on suomalaisen oopperabuumin käynnistänyt Ratsumies (1975), jonka libreton on kirjoittanut Paavo Haavikko. Punainen viiva, joka perustuu Ilmari Kiannon samannimiseen romaaniin, on puolestaan esitetty hyvin menestyksekkäästi muun muassa New Yorkissa, ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lähtee Ranskaan, jonka libretosta vastasi Paavo Haavikko, oli Suomen Kansallisoopperan ja Lontoon Covent Gardenin yhteistilaus. Sallisen teosluetteloon kuuluu myös huomattava määrä kamarimusiikkia, orkesteriteoksia, konserttoja ja kahdeksan sinfoniaa. Sallinen on säveltämisen lisäksi opettanut Sibelius-Akatemiassa ja toiminut Radion sinfoniaorkesterin intendenttinä.

Palkintogaalan yhteydessä luovutettiin myös Teoston Vuoden raportoija -palkinto, joka ojennettiin Heidi Pakariselle. Kyseinen tunnustus myönnetään ansiokkaasta toiminnasta elävän musiikin saralla. Palkinnon saaja on esimerkillisesti huolehtinut esitetyn musiikin raportoinnista Teostolle ja varmistanut työllään, että Teosto voi kohdentaa tilitykset oikein kappaleiden oikeudenomistajille.

Palkintojen taustalla raadit ja yhdistyksen hallitus 
Ehdokkaat valitsivat yhdistyksen jäsenet ja voittajista päättivät kutsuraadit. Poikkeuksena tästä olivat Nuoren tekijän stipendi, Kunniapalkinto sekä Vuoden vientiteko- ja Vuoden läpimurto -palkinnot, joista päätti yhdistyksen hallitus.

Suomen Musiikkikustantajien palkintojen tavoitteena on nostaa esiin yksittäisiä kustannettuja teoksia ja tekijöitä, sekä edistää musiikkikustantamisen tunnettuutta ja arvostusta.

Gaalassa esiintyivät rap-kollektiivi Bämä, harmonikansoittaja Perttula ja sähkökantelisti Eija Kankaanranta. Ohjelman juonsi Mikko Silvennoinen.

Voittajat:
Vuoden läpimurto 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden vientiteko 2024: Helsingin kamarikuoron ja Uusinta Ensemblen Saariaho-levyn Reconnaissance menestys
Vuoden nuoren tekijän stipendi 2024: Emma Johansson (HMC Publishing)
Vuoden taidemusiikin säveltäjä 2024
SUURIMUOTOISET TEOKSET: Matthew Whittall (Fennica Gehrman) – Joy uruille ja orkesterille
PIENIMUOTOISET TEOKSET: Lotta Wennäkoski (Fennica Gehrman): Flickereth for string quartet
Vuoden kevyen musiikin tekijä 2024: Kim Mannila (HMC Publishing)
Vuoden genrevapaa kategoria 2024: Taas kerran, äkkiä -albumi: Hannu Saha & Pakasteet (Bafe´s Factory)
Vuoden biisi 2024: Mirella: Timanttei. Säv. ja san. Ilon Adlercreutz, Kim Mannila, Emma Johansson, Mirella Roininen. Kust. HMC Publishing
Kunniapalkinto 2024: Aulis Sallinen
Vuoden raportoija 2024: Heidi Pakarinen

Vuoden raportoija -palkinto Heidi Pakariselle

Heidi Pakarinen on esiintynyt jo kymmeniä vuosia. Vuonna 2013 hän voitti Seinäjoen Tangomarkkinoiden laulukilpailun ja ensimmäinen sooloalbumi ilmestyi vuonna 2014. Laulaminen on ollut päätyö tangokuningattareksi kruunaamisesta lähtien.

”Vuodessa tulee tehtyä 140-160 keikkaa erilaisissa tapahtumissa. Esiinnyn paljon tanssilavoilla, ravintoloissa ja laivoilla, mutta teen myös konsertteja kirkoissa ja konserttisaleissa. Pienempiä esiintymisiä on esimerkiksi vanhustentaloissa ja palvelutaloissa”, sanoo pitkin vuotta ahkerasti keikkaileva artisti.

Pakarisen keikkaohjelmisto on monipuolinen. Häntä on kiitetty siitä, että hän pyrkii aina löytämään kulloiseenkin yleisöön, tapahtumaan sekä paikan tunnelmaan sopivat kappaleet. Näin jokainen musiikillinen hetki on ainutkertainen. Kotimaiseen tuotantoon painottuvan musiikki on suomalaisten huipputekijöiden kuten Toivo Kärjen, Esa Niemisen, Pertti Jalosen, Kikka Laitisen, Jari Rönkön ja Simo Kohon käsialaa.

Tärkeä osa laulajan ammattitaitoa ovat esitysilmoitukset, jotka Pakarinen tekee aina itse. Esiintyjän ilmoittaman keikkasetin avulla Teosto ohjaa keräämänsä korvaukset kappaleiden säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Pakarisen ilmoitukset näkyvät siis suoraan kappaleita tehneiden ammattilaisten pankkitilillä.

”Usein Teoston tilityspäivän jälkeen saan viestejä, joissa kiitetään esitysilmoitusten tekemisestä. Niitä on ihana saada! Arvostan suuresti säveltämisen ja sanoittamisen taitoa, kykyä luoda ihmisiä puhuttelevia ja tunteisiin vetoavia kokonaisuuksia. Jokainen laulu on merkittävä, koska se on tekijänsä sydämen tuote”, Pakarinen kiittää lauluntekijöitä.

Musiikin esittämisen lisäksi Pakarinen työskentelee muun muassa juontajana, yhteislaulutilaisuuksien vetäjänä ja toimittajana sekä tapahtumakoordinaattorina. Häntä on kuultu pitkään esimerkiksi Yle Radio Suomen Sekahaku -ohjelman vetäjänä. Tulevaisuudessa toiveena on siirtyä päästä tekemään enemmän myös lastenmusiikkia.

”On ihanaa saada tuottaa musiikilla iloa ja riemua, erilaisia tunnekokemuksia kaikille ja kaikenikäisille! Hyvin usein musiikki luo vahvoja muistoja koettuihin ja elettyihin hetkiin ja kulkee matkassamme läpi elämämme. Musiikki on minulle valtava universaali voima, joka luo turvaa, rakkautta ja apua koko elämän ajan”, Pakarinen sanoo.

Vuoden raportoija -palkinnon jakavat Teosto, Suomen Säveltäjät ry, Suomen Musiikintekijät ry ja Suomen Musiikkikustantajat ry. Palkinnon luovutti Suomen Musiikkikustantajien 1.9.2023 järjestämässä palkintogaalassa Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg.

Aiempina vuosina Vuoden raportoija -tunnustuksen ovat saaneet mm. Katri Ylander, Annika Nord, Club For Five, Sinitaivas, Saija Tuupanen, Suvi Teräsniska, Yö-yhtye, Markku Aro, Tuomas Lehto ja Antti Ahopelto.

Rajut leikkaukset horjuttavat suomalaisen kulttuurin tulevaisuutta

Hallitus päätti budjettiriihessään miljardiluokan leikkauksista. Niiden vuoksi myös taide ja kulttuuri kärsivät, vaikkakin alkuperäistä valtiovarainministeriön ehdotusta vähemmän. Valtiovarainministeriön alun perin esittämän 30 miljoonan euron kulttuurileikkausten sijaan valtionavustusten säästöt rajattiin 17,4 miljoonaan euroon. Leikkaukset jakautuvat esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksiin (10,8 miljoonaa euroa) sekä taiteen ja kulttuurin edistämisen valtionavustuksiin (6,5 miljoonaa euroa). Tarkemmin sopeutuksista päätetään syksyn aikana ennen eduskunnan budjettikäsittelyn aloitusta.

Kulttuurin perusrahoituksen lisäksi kylmää kyytiä sai myös luovan alan ruohonjuuritasolle tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys, josta leikataan lähes puolet – viisi miljoonaa euroa. Tämä raha on pois tuhansien taiteilijoiden lakisääteisistä korvauksista sekä satojen alueellisten kulttuuritapahtumien ja –tuotantojen järjestämisestä ensi vuonna.

Leikkausten osittaista kaventumista ei voi pitää voittona kulttuurialalle, sillä prosentuaalisesti leikkausten osuus koko kentän rahoituksesta on edelleen erittäin merkittävä. On selvää, että leikkaukset tulevat ajamaan alas kulttuuritoimintaa ja luovien alojen yrityksiä ympäri maan – etenkin, kun hallitus toteuttaa useita muitakin leikkauksia ja veronkiristyksiä samanaikaisesti.

Vapaa kenttä kärsii leikkauksista erityisen paljon

Säästöt osuvat kovaa erityisesti luovien alojen vapaaseen kenttään, jonka asema on jo koronan jäljiltä valmiiksi hauras. Kulttuurin vapaan kentän rahoituksen osuus on vain parin prosentin luokkaa koko kulttuuribudjetista – silti siihen kohdistetaan kolmannes kulttuurin leikkauksista. Kulttuurin vapaa kenttä ottaa siis kannettavakseen suhteessa suurimman taakan, jälleen kerran.

Leikkaukset avustuksiin heikentävät merkittävästi sekä kulttuurin alueellista saatavuutta että alan työllisyyttä. Iso osa Suomesta uhkaa jäädä kulttuurin katvealueeksi, mikä vahingoittaa myös näiden alueiden muita elinkeinoja, kuten matkailu- ja ravintola-alaa.

Luovilla aloilla toimii paljon yrityksiä, jotka toimivat täysin liiketaloudelliselta pohjalta, yleisöjen ja investoreiden maksuhalukkuuden varassa. Joka neljäs kulttuuriammattilainen on yrittäjä. Korona-aika söi monen kassan tyhjäksi, eikä riskinottokykyä enää ole, vaikka kasvu- ja työllistämishaluja olisikin. Alan kasvun vauhdittamisen sijaan juuri näiden yritysten asemaa ollaan heikentämässä esimerkiksi konsertti- ja keikkalippujen veronkorotuksilla, kun alennettua arvonlisäverokantaa nostetaan 10 prosentista 14 prosenttiin. Esitys veronkorotuksesta etenee pian tällä viikolla istuntotauolta palanneen eduskunnan käsiteltäväksi.

Leikkaukset ristiriidassa hallitusohjelman kanssa

Leikkausten myötä hallitus jättää hyödyntämättä luovien alojen potentiaalin luoda Suomeen lisää paljon kaivattua yritystoimintaa ja työpaikkoja.  Jos Suomi kirisi edes vähän lähemmäs verrokkimaita kuten Ruotsia ja Tanskaa, luovien alojen tuhannet uudet työpaikat ja yritykset auttaisivat kohentamaan myös julkisen talouden tilaa merkittävästi. Nyt kovien säästöjen myötä suunta on päinvastainen: näivettävä ja työllisyyttä heikentävä.

Leikkaukset ovatkin räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovilla aloilla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali: kulttuurin kansainvälistymisen edellytyksiä tulee parantaa sekä kehittää kasvua vauhdittavia malleja kulttuurialalle. Myös 2.9.2024 lausuntokierrokselle lähetetty kulttuuripoliittinen selonteko alleviivaa kulttuurin laaja-alaisia hyötyjä niin taloudelle kuin esimerkiksi osallisuudelle. Kauniita sanoja löytyy myös budjettiriihen pöytäkirjoista, mutta valitettavasti eurot puhuvat aivan toista kieltä: rajut leikkaukset syövät pohjan kaikilta hallituksen sinänsä hyviltä tavoitteilta.

Luovan alan kasvutoimiin panostettava

Ainoa selkeä panostus luoviin aloihin tulee tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien kautta, joita hallitus päätti budjettiriihessä suunnata luoville aloille 9 miljoonan euron edestä. Huomionarvoista kuitenkin on, että tämän esityksen toimeenpano vaatii merkittävää jatkovalmistelua. Toistaiseksi Business Finlandin kautta maksetut tutkimus- ja kehitystuet eivät ole kriteereiltään soveltuneet luovien alojen yrityksille.

Kirjauksen kuvaamaan tavoitteeseen pääseminen edellyttääkin yritystukien jakoperusteiden ja kriteerien laajaa uudistamista. Suomen talouden näkökulmasta yritystukien laajempikin uudistus olisi tarpeen: työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen (2017) mukaan vain 11 % Suomen yritystuista tukee uuden yritystoiminnan nousua ja kasvua sekä uusien työpaikkojen syntyä. Tätä osuutta olisi syytä nostaa, jotta Suomi pääsisi jatkuvalta säästölinjalta kasvun tielle.

Hallitusohjelman mukaisesti luoviin aloihin kannattaisikin säästöjen sijaan panostaa vielä paljon lisää! Se olisi erittäin tehokas tapa kohentaa talouden tilaa: tämänhetkisellä taiteen ja kulttuurin 1,3 miljardin euron rahoituksella ala saa aikaan 14 miljardin euron tuotoksen – siis yli 10-kertaisen hyödyn suhteessa valtion panostuksiin (lue lisää Taloustutkimuksen tutkimuksesta) Tämä siitä huolimatta, että kaikkien tukimuotojen kuten lasten taidekasvatuksen rahoituksen ei ole edes tarkoitus tuottaa rahaa. Ne ovat yhtä kaikki elintärkeitä investointeja tulevaisuuteemme ja kansakunnan henkiseen pääomaan.

Tuore selvitys: Yksityinen kopiointi aiheuttaa 46 miljoonan euron haitan

Selvityksen teki FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.

Taloustutkimus selvittää OKM:n toimeksiannosta vuosittain, miten paljon musiikin ja av-sisältöjen yksityistä kopiointia tehdään ja kuinka moni hankkisi kopioimansa aineiston maksullisista palveluista, ellei kopiointimahdollisuutta olisi. Vuonna 2023 näin olisi tehnyt 40 % musiikkia ja 17 % av-sisältöä kopioineista.

Vastaajilta kysyttiin myös, paljonko he olisivat valmiita maksamaan näistä hankinnoista. Vastausten perusteella on mahdollista laskea kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen menetyksinä.

”Haastattelututkimuksessa saatujen vastausten mukaisilla hankintatavoilla ja kuluttajahinnoilla todennäköinen haitta on yhteensä 45,9 miljoonaa euroa”, kertoo Pasi Holm.

”Tämän rinnalle tehtiin teoreettinen laskelma, jossa hankintatavoiksi valittiin edullisempia tapoja kuten striimaus ja vuokraus. Myös ostosmääriä pienennettiin. Tällä tavalla laskien minimimenetys olisi 35,7 miljoonaa euroa.”

Erittäin varovainen arvio

Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Keskimääräisillä kuluttajahinnoilla laskettuna näiden parin sadan miljoonan elokuvan, musiikkitiedoston ja -albumin arvo on yli miljardi euroa. Tähän nähden haitta arvioitiin erittäin varovaisesti.

“Huomioon otettiin vain ne kopioijat, jotka olivat valmiita ostamaan kopioimansa tiedostot ja heiltäkin mukaan otettiin vain kymmenesosa heidän kopioimistaan tiedostoista, ” korostaa Luovat ry:n puheenjohtaja Laura Kuulasmaa.

”Haitta-arvio on varovainen sillä tavalla, että pudotimme varovaisuusperiaatteella hankintamäärät 10 prosenttiin vastaajan kopioimasta aineistosta”, vahvistaa Pasi Holm. ”Hintana käytettiin sitä hintaa, jonka he itse ilmoittivat olevansa valmiita maksamaan, mutta määrät pudotettiin kymmenesosaan.”

Haitta on EU-direktiivin perusteella korvattavaa tulonmenetystä

Yksityisen kopioinnin aiheuttama taloudellinen haitta korvataan luovan työn tekijöille EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY) perusteella.
Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista. Summa on ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Koska sitä ei ole kertaakaan korotettu, sen reaaliarvo on pudonnut merkittävästi. Vuoden 2025 budjettiesityksessään hallitus esittää lakisääteisen hyvityksen leikkaamista puoleen eli 5,5 miljoonaan euroon.

Digitalisoituminen mullisti kopioinnin merkityksen

“Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla,” kertoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. ”Silloin se oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.

”Kun siirryimme fyysisten levyjen kaupasta striimauspalvelujen maailmaan, se mullisti kopiointioikeuden merkityksen. Nykyisin saa ladata ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita erilaisten suoratoistopalvelujen kautta myydään”, sanoo Kaira. ”Oikeus monistaa ja ladata maksutta myyntituotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet.”

*Tekijänoikeuslaki antaa kuluttajille oikeuden kopioida ja ladata laillisista lähteistä maksutta muun muassa musiikkia ja elokuvaa yksityiskäyttöön. Tätä kutsutaan yksityiseksi kopioinniksi. Tekijänoikeuslain mukaan tästä tulee järjestää kohtuullinen hyvitys.

Selvitys yksityisen kopioinnin haitoista 2023

Lue lisää:

Mitä tarkoittaa yksityinen kopiointi

Osallistu eurooppalaisten musiikintekijäjärjestöjen kattojärjestö ECSA seminaareihin

Lisätietoja ECSAsta.

Kaikille avoimet seminaarit

Sustainability Working Group meeting
26 August, 13:30-15:00 CET (Suomen aikaa klo 14.30 alkaen)

With a presentation and discussion around the ECSA Sustainability Charter (draft).

Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZcpdeyorz4oH9MiX09ni0u2IdBNWdszZRpz

Working Group on Collective Management Practices: meeting with Sylvain Piat (CISAC)
4 September, 11:00 – 13:00 CET (Suomen aikaa klo 12 alkaen)

During this meeting, Sylvain Piat, Director of Business at CISAC and responsible for CIS-net, will present and answer your questions. CIS-net will be the main topic to be discussed. CIS-net is a centralised database built upon CISAC’s standards. It aims to facilitate more extensive and effective licensing and faster and more efficient distribution of revenues. The Working Group has identified CIS-net as a priority topic, since streamlining the way music authors’ rights are managed is one of the Working Group’s priorities.
Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZUvdOqgqTkiG91F60DCdGKIn7uKsDSB4Uiv

Music Streaming Working Group: meeting with Jannick Kirk Sørensen (Aalborg University Copenhagen)
25 September, 10:00-12:00 CET (Suomen aikaa klo 11 alkaen)

With a presentation from Jannick Kirk Sørensen (Associate Professor in Digital Media, PhD, ”Digital Transformation” research group, Aalborg University Copenhagen) who led the fairness part of the Fair MusE research project. The project is dedicated to the promotion of “fairness for music creators and stakeholders from an interdisciplinary perspective, thus leading to a more transparent, competitive and sustainable music ecosystem in Europe”, and focuses specifically on the domination of online platforms and their algorithms.
Register: https://us02web.zoom.us/meeting/register/tZMscuivrTspGtLn1HQVYeQCdVp6Ax1Yi2JW

Kulttuurilta vaaditaan jälleen kerran kohtuuttomia

Suomi tukee erilaisia elinkeinoja ja teollisuudenaloja merkittävästi. Miksi siis kulttuurin pitäisi pärjätä omillaan, kun muutkaan elinkeinot eivät pärjää? Eivät edes Suomen suurimmat yritykset kuten Nokia ja UPM.

Yrittäjänä ymmärrän, että tulojen ja menojen pitäisi olla tasapainossa. Jaan huolen julkisen talouden alijäämästä ja olen valmis talkoisiin omalta osaltani. Mutta tasapuolisesti.

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on luvannut, että ”keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia julkisen talouden tasapainottamisessa”. Perussuomalaiset ehdotti ennen vaaleja 2–4 prosentin leikkauksia kaikkiin hallinnonaloihin. Kulttuurin jo valmiiksi pieneen osuuteen ehdotetaan kuitenkin kymmenien miljoonien leikkauksia. Alalle tärkeää yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua ollaan leikkaamassa jopa 50 prosenttia.

Miljardien yritystukia perusteellaan usein työllisyydellä. Mutta myös kulttuuriala on merkittävä työllistäjä. Kulttuurin vapaalla kentällä ei ole työsuhteisia työpaikkoja, joten taiteilijat työllistävät itse itsensä, usein yrittäjinä. Taiteilijat ovat luovuuden ammattilaisia. Alan yritykset pursuavat uusia ideoita ja innovaatioita. Juuri sitä mitä Suomi tarvitsee saadakseen taloutensa nousuun.

Mitä suomalaisuudesta jää jäljelle, jos ainutlaatuinen kulttuurimme kuihtuu pois? Jos suomeksi ei kirjoiteta lauluja, kirjoja, elokuvia, suomen kieli köyhtyy. Taide elää vielä kauan meidän jälkeemme. Haluammeko jättää tuleville polville perinnöksi Suomen, jossa puhutaan finglishiä, kuunnellaan englanninkielistä musiikkia, luetaan käännöskirjallisuutta? Vastuu suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta on meillä kaikilla mutta ennen kaikkea se on Suomen hallituksella.

Kulttuurilta vaaditaan kohtuuttomia – jälleen kerran. Leikkaamalla kulttuuri kuoliaaksi Suomen talous ei pelastu.

Pauliina Lerche

puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät