Koulutuksesta kasvua biisivientiin! - Suomen Musiikintekijöiden tutkimus

Suomalainen musiikintekijäkoulutus ei vielä anna riittäviä valmiuksia kansainvälisillä markkinoilla toimimiseen.

Me kerromme, mitä muutoksia tarvitaan ja miksi.

Taustaa

  • Suomen Musiikintekijät käynnisti syyskuussa 2022 tutkimushankkeen, jolla kartoitettiin musiikintekemisen koulutuksen nykytilaa Suomessa. Tavoite oli tunnistaa kehityskohteita koulutuksen rakenteissa, sisällöissä ja saavutettavuudessa.
  • Erityisesti tarkasteltiin koulutusten antamia valmiuksia työskentelyyn musiikintekijänä kansainvälisellä kentällä.
  • Tutkimuksen taustalla ovat Music Finlandin julkaiseman Biisiviennin vision koulutukseen liittyvät strategiset tavoitteet.
  • Tutkimuksen toteutti FT, erikoistutkija Riikka Hiltunen.

Tutkimusmenetelmä

  • Erikoistutkija FT Riikka Hiltunen hyödynsi aikaisempia tutkimuksia ja raportteja sekä selvitystä varten kerättyä aineistoa.
  • Raporttia varten käytiin läpi opetussuunnitelmatekstejä, kattojärjestöjen omia kyselyjä, aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä sekä erilaisia oppilaitosten materiaaleja.
  • Lisäksi kerättiin laadullista haastattelu- ja kyselyaineistoa syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana.
  • Tutkija teki kaikkiaan 18 haastattelua, joukossa koulutusohjelmien vastaavia, katto-organisaatioiden edustajia ja muita asiantuntijoita.
  • Tutkija analysoi haastattelu- ja kyselyaineiston laadullisen sisällönanalyysin menetelmin, pyrkien pikemminkin tunnistamaan yksittäisiäkin teemoja, haasteita ja kehityskohteita kuin löytämään voimakkaasti yleistettävissä olevia tekijöitä.

Tutkimuksen johtopäätökset

Kansainvälistymisessä on potentiaalia

  • Popmusiikin teosvienti on kasvanut vuodesta 2006 lähtien
    (2010: 28 biisiä* > 2022: 126 biisiä).
  • Kansainvälisiä julkaisuja saaneiden suomalaisten musiikintekijöiden määrä on noussut huimasti
    (2010: 20 tekijää* > 2022: 180 tekijää).
  • Tekijänoikeudet on ainoa musiikkiviennin alue, joka kasvoi Suomessa myös pandemia-aikana.
  • Korona-aika vähensi musiikkialalle hakeutuvien määrää muualla paitsi musiikintekijälinjoilla.

*Music Finland: Popmusiikin teosvienti 2022

  • Teoston asiakkaista ja biisiviennin parissa menestyneistä vain reilu viidennes on naisia.
  • Maahanmuuttaja-taustaisten osuus musiikintekijäkoulutuksiin hakeutuvista on pieni.

Miten kasvattaa musiikintekijöiden ammattikunnan volyymia ja monimuotoisuutta?

  • Kitketään musiikinteon sukupuolittuneisuutta jo taiteen perusopetuksesta lähtien.
  • Lisätään taiteen perusopetuksen saavutettavuutta entisestään.
  • Varmistetaan, että musiikinteon ammatillinen koulutus näyttäytyy houkuttelevana vaihtoehtona kaikille väestöryhmille.
  • Varmistetaan, että taiteen perusopetuksessa toimivilla pedagogeilla on valmiudet opettaa musiikin tekemistä ja mahdollisuus täydennyskoulutukseen.
  • Lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja.

  • rohkeutta ja itsetuntoa
  • sosiaalisia taitoja
  • kykyä verkostoitua
  • “omaa juttua” tekijänä
  • englannin kielen taitoa
  • urasuunnittelua
  • popmusiikin historiatuntemusta.

Miten ammatillinen koulutus voisi antaa paremmat valmiudet kansainväliseen uraan?

  • Luodaan opiskelijoille mahdollisuuksia verkoistoitua kansainvälisesti.
  • Vaalitaan omaperäisyyttä ja kannustetaan persoonalliseen musiikilliseen ilmaisuun.
  • Huolehditaan kouluttajien valmiuksista opettaa modernin popin ja elektronisen musiikin tekemistä sekä englanniksi sanoittamista.
  • Opetetaan bisnestaitoja ja urasuunnittelua.
  • Lisätään joustavuutta opetussuunnitelmiin.
  • Suhtaudutaan kansainvälistymiseen potentiaalisena mahdollisuutena ja ammattilaisuuden näkymänä.

  • Eri maiden musiikkimarkkinoissa ja -trendeissä on isoja eroja.
  • Moni musiikintekijä haluaa aloittaa uransa kansainvälisillä markkinoilla ilman, että hankkii ensin menestystä Suomessa.

Miten musiikintekijöiden ammatillinen koulutus pysyy kehityksessä mukana?

  • Palkataan oppilaitoksiin kansainvälisen toiminnan koordinaattoreita.
  • Lisätään oppilaitosten rahallisia resursseja, jotta opetus ei jää jälkeen musiikkiteknologian kehityksestä ja kansainvälisten musiikkimarkkinoiden vaatimuksista.
  • Vahvistetaan oppilaitosten välistä yhteistyötä.
  • Vahvistetaan toimialan ja oppilaitosten yhteistyötä.
  • Lisätään rahoituksen ennakoitavuutta.

  • Kitketään sukupuolittuneisuutta ja lisätään saavutettavuutta.
  • Varmistetaan rahoituksen ennakoitavuutta.
  • Huolehditaan kouluttajien valmiuksista.
  • Huomioidaan, että vaadittavat valmiudet ovat muitakin kuin musiikillisia.
  • Muutetaan asennetta toimialan ja koulutuksen välillä.