Valonpilkahdus tunnelin päässä

Vaikuttamistyö kulkee kahdella tasolla. Ensimmäisellä tasolla yritämme vaikuttaa asioihin mahdollisimman pikaisesti, ja silloin kyse on nykyisen lain tulkinnoista ja ohjeistuksista. KEHA-keskuksessa lakia on tulkittu itsensätyöllistäjien kannalta tiukasti, joustamattomasti ja epäoikeudenmukaisesti.

Toinen taso on huomattavasti kunnianhimoisempi ja vaatii enemmän aikaa. Olen pyöritellyt näitä asioita omassa mielessäni pitkään ja hartaasti. Välillä tuntuu, että joku pieni säätäminen auttaisi, mutta palaan lopulta aina samaan päätelmään. On kuin yrittäisin työntää neliönmuotoista palikkaa pyöreään reikään. Koko systeemiä ja ajattelutapaa on muutettava, jotta työttömyysturva oikeasti ulottuisi myös itsensätyöllistäjiin. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka työllistävät itsensä päätoimisina yrittäjinä.

Koko systeemiä ja ajattelutapaa on muutettava, jotta työttömyysturva oikeasti ulottuisi myös itsensätyöllistäjiin. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka työllistävät itsensä päätoimisina yrittäjinä.

Systeemi on tuotava 2000-luvulle

Mikro- ja yksinyrittäjät Myry ry on päätynyt samaan lopputulokseen: systeemi pitää räjäyttää ja tuoda 2000-luvulle. Myry on kehittänyt yksinkertaisen ja yhdenvertaisen mallin, jossa työttömyyttä tarkastellaan tulojen perusteella. Jos sinulla ei ole tuloja, olet työtön. Jos olet pienituloinen, voit saada soviteltua päivärahaa. Työnteon muodolla ei ole väliä, vaan kaikkia tarkastellaan samalla tavalla. Ei ole väliä, oletko palkansaaja, freelancer, yrittäjä vai omassa työssä työllistyvä. Malli edellyttää myös toiminimiyrittäjien tuomista tulorekisteriin.

Uuden mallin tavoite on yksinkertainen: sosiaaliturva seuraa todellista tuloa ja työntekoa, ei työn juridista muotoa.

Uuden mallin tavoite on yksinkertainen: sosiaaliturva seuraa todellista tuloa ja työntekoa, ei työn juridista muotoa. Malli on mielestäni nerokas kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kuten aiemmin kirjoitin, ajattelutapaa pitää muuttaa, eikä se tietenkään ole helppoa.

Mutta mietitäänpä hetki asioita, joita on aiemmin saatu läpi. Peruskoulu oli aikanaan perustavanlaatuinen uudistus. Viime aikojen suurimpia muutoksia taas oli vuonna 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus. Asioita voi siis muuttaa, kun vaan vaatii niiden muuttamista! Emme voi tyytyä siihen, että asioiden muuttaminen olisi muka mahdotonta tai liian vaikeaa

Ja sitten ne hyvät uutiset

Nyt niihin hyviin uutisiin. Työministeriö on ministeri Matias Marttisen johdolla tunnistanut nykyisen lain ongelmat. Se on yrittänyt puuttua niihin tarkennetuilla ohjeilla ja selvityksillä. Kesäkuun lopussa ministeriö tarkensi ohjeitaan ja muistutti viranomaisia noudattamaan niitä. Ohjeet koskevat työttömän aktiivisuutta työttömyyden aikana sekä sitä, millainen toiminta rinnastetaan työnhakuun. Ohjeissa sanotaan muun muassa, että työtön voi ”kertoa omasta työstään yleisölle”, harjoitella omatoimisesti ja esittää julkisesti teoksia, jotka ovat valmistuneet ennen työttömyyttä.

Moni on varmasti lukenut lehdistä täysin absurdeista tapauksista, joissa harrastuksena tehty biisijulkaisu Spotifyssa on vienyt työttömyysturvan. Syynä on ollut se, että työtön työllistyy viranomaisten mielestä ”päätoimisena yrittäjänä”. Lisäksi on tapauksia, joissa viranomaiset ovat tutkineet työttömän sometilejä tai nettisivuja. Eräässä tapauksessa laulaja-näyttelijältä peritään takaisin 15 000 euroa tukia. Yhtenä perusteena ovat hänen nettisivunsa, joilla hän mainostaa esiintymisiään. Tämä on johtanut tulkintaan, jossa hakija on luokiteltu takautuvasti ”päätoimiseksi yrittäjäksi”, vaikka hänellä ei ole koskaan ollut yritystä.

Ministeriön ”uudet” ohjeet ovat kuitenkin olleet pääosin voimassa jo vuodesta 2016. Miksi siis laulaja-näyttelijän takaisinperinnässä vedotaan nettisivuihin ja markkinointiin? Ihmettelen lisäksi, miksi ohjeistuksessa ei puhuta suoraan oman työn markkinoinnista sosiaalisessa mediassa tai nettisivuilla, vaan ”omasta työstä kertomisesta”. Ohje on epämääräinen, ja käytäntö on osoittanut, että epämääräisyys tulkitaan aina hakijan haitaksi.

Ohje on epämääräinen, ja käytäntö on osoittanut, että epämääräisyys tulkitaan aina hakijan haitaksi.

Ohjeistuksen mukaan myöskään satunnaiset esiintymiset eivät saisi johtaa siihen, että hakija luokitellaan ”päätoimiseksi yrittäjäksi”. Niiden perusteella ei siis pitäisi evätä tukea tai periä sitä takaisin. Myös tällaisia tapauksia on kuitenkin tullut Musiikintekijöiden tietoon. Erityisen ikäviä ovat takaisinperinnät, ja ne koettelevat omaa oikeudentuntoani voimakkaasti.

Ohjeet eivät riitä, lakia on muutettava

Ministeriön aktiivisuudessa parasta on mielestäni se, että nykyisen lain puutteet ja ongelmat on huomattu ja niitä yritetään myös korjata. Ja tämä on juuri se hyvä uutinen, josta alussa kirjoitin! Mutta johtaako tämä huomio lain päivittämiseen seuraavalla hallituskaudella?

Itse suhtaudun ohjetason tarkennuksiin skeptisesti. Tammikuussa annettiin ohjeet, joiden mukaan pitäisi ensisijaisesti luottaa hakijan omaan kertomukseen. Käytännössä on huomattu, etteivät ne ole vielä vaikuttaneet KEHA-keskuksen päätöksiin, ainakaan joka puolella Suomea. Nähtäväksi jää, onko kesäkuun muistutuksella vaikutusta käytäntöön. Yksittäiset viranomaiset tekevät päätöksiä virkavastuulla, ja he seuraavat tarkasti lakia.

Jos laki on epäselvä tai ei tunnista esimerkiksi musiikintekijän työn realiteetteja, se johtaa usein lain mahdollisimman tiukkaan tulkintaan.

Jos laki on epäselvä tai ei tunnista esimerkiksi musiikintekijän työn realiteetteja, se johtaa usein lain mahdollisimman tiukkaan tulkintaan. Tämän takia lakia pitäisi mielestäni muuttaa, sillä pelkät tarkennetut ohjeet eivät riitä. Oma kantani on selvä: niin kauan kuin laissa sanotaan, etteivät päätoimiset yrittäjät ole oikeutettuja työttömyysturvaan, asiat eivät tule muuttumaan, ainakaan isossa kuvassa.

Työministeriö on ilmoittanut seuraavansa tilannetta ja tekevänsä loppuvuodesta uuden selvityksen. Tämä on hieno asia. Myös me Musiikintekijöissä seuraamme tilannetta. Ja vaikuttamistyö jatkuu edelleen täysillä!

Pauliina Lerche

Puheenjohtaja
Suomen Musiikintekijät