Myryn edunvalvonnan kohderyhmään kuuluu peräti yli 93 prosenttia suomalaisista yrityksistä: meillä on noin 200 000 yksinyrittäjää ja 80 000 mikroyritystä.

”Luovan työn tekijöitä, taiteilijoita, kampaajia, liikunnanohjaajia, konsultteja, kivijalkaliikkeiden pitäjiä, perhepäivähoitajia, hevosenkengittäjiä”, luettelee yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Hanén (kuvassa).

”Ihmisiä, jotka pyörittävät Oy Suomi Ab:n palveluita ja tekevät Suomesta hyvän paikan olla. Heitä, jotka ovat enimmäkseen työnantajien ja palkansaajien välimaastossa. Osa on yrittäjiä, koska se on paras heille paras elämäntapa, ja osa siksi, että vain yrittäjyys mahdollistaa oman ammatin harjoittamisen.”

Hanén havahtui viime kesänä siihen, että yrittäjien eläketurvaa säätelevää lakia (YEL) oltiin uudistamassa vaivihkaa. Siis niin, että hallituksen lakiesitys oli menossa eduskunnan hyväksyttäväksi ilman, että sitä laitettiin laajalle lausuntokierrokselle – esimerkiksi järjestöille. Lakiuudistus olisi voinut nostaa YEL-maksut kerralla suhteettoman suuriksi, ja vaarantaa tuhansien mikro- ja yksinyrittäjien toimintamahdollisuuksia.

Hän laittoi alulle adressin, jossa vaadittiin hallituksen tekemän YEL-esityksen kumoamista ja uudelleenkäsittelyä. Jos 5000 allekirjoitusta saadaan, niin hyvä, Hanèn ajatteli. Allekirjoituksia tuli ryöppynä, ja kun niitä oli reilut 67 000, hän sulki adressin.

Monet allekirjoittaneet jättivät adressiin terveisensä siitä, millaista on mikro- ja yksinyrittäjän asema, arki ja kohtelu Suomessa.

”Luin niitä tuhansia tarinoita ja mietin, että tässä aukesi nyt sellainen ovi, josta on mentävä. Meillä on monia oikein hyviä toimialakohtaisia järjestöjä, mutta mikro- ja yksinyrittäjien yhteinen ääni on puuttunut. Siksi syntyi MYRY”, Hanén kertoo.

Mikro- ja yksinyrittäjien tarpeet ja näkökulmat ovat usein erilaiset kuin pk-yritysten.

”Mikroyritykset sivuutetaan ja jätetään helposti marginaaliin. Työelämän ja yrittäjyyden murros jää liian vähälle huomiolle – samoin uudet yrittäjyyden muodot.”

Myryyn on liittynyt noin tuhat jäsentä (tilanne kesäkuussa 2023). Eniten hätäännystä ja kysymyksiä tällä hetkellä aiheuttaa YEL-uudistus, joka (laajasta vastustuksesta huolimatta) tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Monet ovat saaneet eläkelaitokseltaan keväällä yhteydenoton, joka koskee YEL-vakuutuksen perusteena olevan työtulon tarkastusta. Nyt tarkastetaan työtulot, jotka ovat alle 15 000 euroa.

Hanén muistuttaa, että YEL-uudistukseen saatiin mm. Myryn vaikuttamistyön ansiosta maksukorotuskatto. Siksi kenenkään YEL-maksu ei voi nousta nyt enempää kuin 80 euroa kuukaudessa. Seuraava tarkistus tehdään kolmen  vuoden kuluttua. Asiasta on selkeä ohjeistus Myryn sivuilla: mikrojayksinyrittajat.fi/yel

YEL-asia on Hanénin mukaan vain jäävuoren huippu ja alkupotku yhdistyksen perustamiselle. YELin ajan tasalle saattamisen lisäksi MYRY haluaa sosiaaliturvan yhtenäisemmäksi niin, että se mahdollistaa liikkumisen erilaisten yrittäjyyden ja palkkatyön muotojen välillä – eli vastaa nykypäivän työelämää.

Myryn mielestä Suomi tarvitsee kunnollisen Mikroyrittäjyysstrategian ja näkemyksiä erilaisista kasvun mahdollisuuksista. Suomessa on monipuolinen ja rikas mikroyrittäjäkulttuuri, jota pitää tukea ja arvostaa. Yhdistyksen motto on: Enemmän kasvua, vähemmän esteitä.

Jäsenetu Musiikintekijöille

MYRY tarjoaa jäsenilleen mm. ilmaista lakineuvontaa, ilmaisen sosiaaliturva- ja eläkekartoituksen sekä vaihtuvia jäsentarjouksia (mm. koulutukset, hyvinvointi). Musiikintekijöiden jäsenet saavat 50 prosentin alennuksen yhdistyksen jäsenmaksusta (norm. 35 euroa vuodessa). Lue lisää!

mikrojayksinyrittajat.fi