Emma Johansson, 26, katsoo edellisviikkonsa kalenteria työhuoneellaan Helsingin Kalasatamassa. Tältä näyttää musiikintekijän arki: Maanantain hän omisti Emma & Matilda -bändilleen. Tiistaina hän työskenteli uuden Mirellan biisin parissa ja kävi terapiassa. Keskiviikkona ja torstaina oli taas oman bändin ja siihen liittyvän levy-yhtiöpalaverin vuoro. Perjantaina hän kävi Tavastialla katsomassa Anna Abreuta, jonka biisintekijätiimiin hän niin ikään kuuluu. Lauantaina oli Emman & Matildan yksityiskeikka.

”Seuraava viikko näyttää aika samalta: yksi sessio, terapia, pari keikkaa, muuten omaa työntekoa. Tänään mulla on tämä haastattelu ja sitten palaveri. Huomenna sessio, ensi viikolla biisileiri”, Johansson luettelee.

”Näin se rakentuu: ihan sikana mä teen musaa melkein joka päivä, ja sitten artistiudesta tulee muuta sälää siihen ympärille.”

Johanssonilla on kustannussopimus HMC Publishingin kanssa. Lisäksi töitä satelee omien kontaktien kautta. Täysi kalenteri todistaa, että hän on ammattimainen musiikintekijä. Silti hän sanoo kärsivänsä huijarisyndroomasta. Menestys iski niin arvaamatta.

”Luulisi, että radiolista- ja Spotify-ykköset tai Emma-palkinnot auttaisivat siihen huijarisyndroomaan. Niiden kuvittelisi kertovan, että nyt olen näyttänyt osaavani ihan oikeasti. Itselläni se kääntyi niin, että nyt mun täytyy todistaa olevani niiden arvoinen.”

Ympärillä on todisteita menestyksestä, kuten pari kunniaplakaatia miljooniin yltäneistä striimiluvuista sekä Suomen Musiikkikustantajien Vuoden biisi -palkinto Mirellan Timanttei-kappaleesta. Kolme Emma-palkintoaan Johansson on kätkenyt työhuonekompleksin vessan hyllyyn kollegojen pystien rinnalle.

”Mä en halunnut niitä kotiini enkä tänne pianon reunalle tuijottamaan silmiin, kun teen musaa”, hän sanoo ja nauraa.

Ilmaiseksi Tori.fi:stä löytynyt ruskea Rösler-piano on Johanssonin tärkein päivittäinen työkalu. Joskus hän pyörittelee biisiaihioitaan Ableton Livellä ja rakentelee niitä rumpulooppien tai kitarasamplejen ympärille, mutta pianon ääressä ideat soljuvat luontevimmin eteenpäin.

”Konkreettisesti teen biisejä niin, että istun tuohon, etsin jotkut kivat soinnut ja mietin, mikä olisi hyvä melodia. Sen jälkeen sanoitan sen melodian. Lähes aina harmonia, melodia ja sanat on mulle se järjestys.”

Kun Johansson kirjoittaa sanoituksia toisten melodioihin, hän maistelee jatkuvasti, onko tekstiä vaivatonta laulaa. Hän käyttää siitä laulaja-lauluntekijä Gracie Abramsilta lainaamaansa termiä mouth feel. Melodiaa maistelemalla syntyi myös Viivin UMK-biisin Aina kertosäkeen hokema: ”Mä olen sun kanssa aina, aina, aina.”

Samalla metodilla Johansson teki laulunsa jo silloin, kun kaikki oli vielä leikkiä.

LUMIHIUTALEET leijailivat Porvoon katujen yllä, kun viisivuotias Emma Johansson käveli kotiin kaveriltaan. Hän liikuttui kauniista näystä ja alkoi spontaanisti laulaa itse keksimäänsä kertosäettä: ”Ootko ihanin, ihanin, ihanin / Ootko ihanin, ihanin, ihanin / Ootko ihanin, ihanin, ihanin / Voinko sut löytää?”

Nyt Johansson lauleskelee työhuoneellaan melodiaa, joka voisi ulkopuolisin korvin kuultuna istahtaa johonkin 2020-luvun pophittiin. Häntä alkaa naurattaa.

”Eihän sitä tiedä, vaikka mun viisivuotiaana kirjoittamani biisi vielä päätyisi jollekin artistille!”

Johanssonin syntymävuosi 1999 oli Suomen musiikkibisneksen käännekohta. Tuolloin julkaistiin kolme kansainvälistä läpimurtosingleä: Bomfunk MC’sin Freestyler, Daruden Sandstorm ja HIMin Join Me in Death. Seuraavana vuonna hänen isänsä Pepe Johansson perusti Teleks-yhtyeen. Sitä ei viety maailmalle vaan suomalaisten radioiden soittolistoille.

”Mun ympärilläni on aina tehty, soitettu ja kuunneltu musiikkia. Mulle kuulemma soitettiin kitaraa jo silloin, kun olin sikiö äidin vatsassa”, Johansson kertoo.

Aina kun isä meni studioon, tytär halusi mukaan. Hän seurasi prosessia haltioituneena. Kotoa tarttui jo leikki-iässä konkreettinen musiikin tekemisen malli.

”Meillä oli himassakin pieni studiosetti. Yksi leikkini oli sellainen, että menin sinne studioon äänittämään ja isän piti lähteä huoneesta. Isä kuunteli ovella ja sai tulla takaisin, kun huoneessa hiljenee. Sitten kuunneltiin yhdessä, mitä olin tehnyt – ja sen jälkeen sama juttu tehtiin tietysti uudestaan!”

Oma isä oli poikkeus muiden esikuvien joukossa. Vauvakirjan merkinnöistä asti Johansson halusi kuunnella vain tyttöjen laulamaa musiikkia. Poikabändit ja miesartistit eivät kelvanneet lainkaan. Ensimmäiset suosikit, jotka Johansson itse muistaa, olivat niin ikään naisia.

”Olin tosi vaikuttunut Dolly Partonin isoimmista hiteistä, kuten Jolene ja I Will Always Love You. Muistan sen tunteen: oh my God, tuntuupa tämä maagiselta. Cardigansin Long Gone Before Daylight -levyä kuunneltiin meillä himassa, ja sekin teki ison vaikutuksen.”

Alakouluikäisenä Johansson näki, kuinka Miley Cyrusin esittämä poplaulajahahmo Hannah Montana soitti televisiossa valkoista kitaraa. Hän alkoi kinuta samanlaista soitinta itselleen. Isän kitarasta oli jo löytynyt e- ja a-mollit, joita vuorottelemalla saattoi tehdä omia biisejä. Lopulta joululahjapaketista paljastui pieni valkea nylonkielinen aarre.

”Soitin sillä kuin viimeistä päivää. Se oli mun ensimmäinen soittimeni ja omistan sen edelleen. On tosi hienoa, että sain kuulla lapsena nimenomaan naisääniä ja -tekijöitä. Siksi mun ei ollut ikinä vaikea kuvitella itseänikin musantekijäksi.”

LOPULLISEEN liekkiin biisinteon kipinä roihahti, kun Johansson löysi samanmielisen sielunkumppanin. Siitä hän kiittää sattumaa. 16-vuotiaana hän lähti Porvoosta Tampereelle opiskelemaan ilmaisutaidon lukioon. ”Jossain musaluokan holleilla” hän kohtasi käytävällä Matilda Malkamäen. He tulivat heti juttuun ja alkoivat musisoida erilaisissa koulun kokoonpanoissa.

Yhteinen duo Emma & Matilda syntyi vasta lukion jälkeen. Kun Suomi sulkeutui koronakeväänä 2020, ystävykset pääsivät kaverinsa työhuoneelle seikkailemaan musiikin parissa.

”Välillä kaipaan sitä aikaa ihan sikana, koska kukaan ei odottanut meiltä mitään – tai edes tiennyt, että me tehtiin musaa. Me saatettiin vaihtaa genreäkin joka päivä. Ei ollut mitään ulkoista mittaria, että onko tämä nyt hyvä vai huono.”

Intuitiivista leikkiä ruokki, että kaksikko huomasi liikuttuvansa samoista asioista. Johanssonin mukaan he jakavat samanlaisen sisäisen maailman ja ymmärtävät toisiaan poikkeuksellisen hyvin.

”Me oltiin kuunneltu tosi samanlaista musaa Matildan kanssa: akustista folkia ja tietynlaista countrya, kuten Alison Kraussia. Meillä ei ollut mitään tuottajaa, joten me osattiin tehdä vain köpöisiä demoja akustisella kitaralla ja pianolla. Koska muuta ei ollut, ainoa mihin voi nojata oli itse biisi.”

Musiikkityyli, jota kaksikko kutsuu ”makuuhuonefolkiksi”, löysi vähitellen muotonsa. Siinäkin sattumalla oli roolinsa. Kaverin työhuoneen naapuristudiossa työskenteli biisintekijä-tuottaja Jurek Reunamäki. Kun tuntemattomat nuoret kollegat ilmaantuivat paikalle päivä toisensa jälkeen, hänen uteliaisuutensa heräsi.

Reunamäen ensikommentin Emman & Matildan musiikista olisi voinut tulkita tylyksi: ”Te ette varmaankaan ole vielä tehneet hirveästi biisejä?”

Oikeasti havainto merkitsi sitä, että kokenut tekijä tunnisti duon potentiaalin ja halusi auttaa heitä eteenpäin. Johansson oppi suorasta mutta armollisesta palautteesta perusasioita: esimerkiksi sen, että yksi biisi kannattaa rakentaa yhden idean ympärille.

”Kerran Jurek kysyi, että mistä tämä teidän biisi kertoo. Teksti oli vielä vähän epäselvä ja laaja. Sanoin, että yksinäisyydestä. ’Joo joo, se on biisin aihe, mutta mistä se kertoo? Se on tarina siitä, kun sun ystävät menivät bileisiin ilman sua. Tiivistä se siihen!’ Se oli mulle ihan ratkaiseva ahaa-elämys.”

Toukokuussa 2023 kaikki ulkoiset mittarit räjähtivät. Emman & Matildan ensimmäiset singlet yhteen koonnut esikois-ep Siellä on kaikki niin ihanaa haali yli 15 miljoonaa striimiä ja kolme Emma-ehdokkuutta.

Mutta sekin oli vasta alkua. Eteen oli jo tullut uusi sattuma. Ellei peräti onnenpotku.

ENNEN Emman & Matildan läpimurtoa Johansson oli aloittanut opiskelun Helsingin Pop & jazz -konservatoriossa. Biisintekoon liittyvät kurssit kiinnostivat, mutta bändi alkoi rosvota aikaa opinnoilta. Yhtä vierailuluentoa Johansson ei silti jättänyt väliin: hän halusi kuulla, mitä Universal Musicin A&R Kristiina Wheelerillä olisi sanottavaa. Luentonsa päätteeksi Wheeler esitteli juuri signaamansa uuden artistin, Mirella Roinisen alias Mirellan.

”Kristiina sanoi, että nyt tehdään rauhassa tätä juttua, näytti jonkin kuvan ja soitti biisinpätkän. Mä olin tosi vaikuttunut siitä äänestä ja hahmosta”, Johansson kertoo.

Kotona Johansson rohkaistui lähettämään Wheelerille viestin: jos tarvitsette biisinkirjoittajia, kokeilisin mielelläni. A&R välitti viestin Mirellalle, joka tarttui tarjoukseen.

Ensimmäisessä sessiossaan Johansson, Mirella, Kim Mannila ja Ilon Adlercreutz tekivät yhden biisin. Sen nimi oli Timanttei. Julkaisua odoteltiin Johanssonin mukaan ”vuoden päivät”. Siinä välissä Emma & Matilda jatkoi nousukiitoaan.

Tammikuussa 2024 mittarit räjähtivät jälleen. Timanttei nousi Spotifyn listakärkeen, missä se vietti yhteensä kahdeksan viikkoa. Siitä tuli vuoden 2024 striimatuin biisi. Keväällä 2025 se on rikkonut yli 28 miljoonalla striimillä jo seitsenkertaisen platinarajan.

Johanssonista tuli saman tien Suomen kysytyimpiä biisintekijäkumppaneita. Hänen laulujaan ovat laulaneet Mirellan lisäksi muun muassa Abreu, Robin Packalen, Bess ja Viivi. Samalla hän luo yhä artistiuraansa siinä Emma & Matilda -maailmassa, josta kaikki ihan hetki sitten alkoi.

”Se, että ensimmäinen toiselle artistille tekemäni biisi oli ihan valtava hitti, on myös suurin ongelmani. Rima nousi heti niin korkealle, että jos seuraava biisi ei menesty yhtä hyvin, se on muka epäonnistuminen. Tiedän, että se on myrkyllinen ajatus, mutta en voi sille mitään.”

Vuonna 2025 Johanssonin tulevaisuudenhaaveissa ei siinnä yhä pidempi palkintorivi vessan hyllyssä. Hänen tavoitteensa liittyy sisäiseen kasvuun eikä striimilukujen kasvuun. Hän haluaa yksinkertaisesti tehdä musiikkia työkseen loppuelämänsä ja saada siihen arkeen rauhan. Se vaatii myös oman identiteetin irrottamista työminästä. Siinä onkin tavoitetta kerrakseen.

”Olen tehnyt koko ikäni musiikkia tavalla tai toisella. Siksi huomaan ajattelevani, että tekemäni musiikki ja koko tekijyys ovat yhtä kuin minä. Jos onnistun, olen maailman paras. Jos epäonnistun, olen maailman paskin. Sellainen sisäinen maailma on hirveän kivikkoinen. Tiedostan, että mun pitää opetella siitä pois.”

AIEMPI lapsuusmuistoissa pyöriminen vei tärkeän asian äärelle. Johansson muistaa nimenomaan sen, miltä musiikki tuntui.

”Se kokemus ei ollut yhtään älyllinen. Kun musiikki menee lapsella ihon alle, se on täysin puhdas tunnekokemus. Sitä ei arvioi minkään ulkoisten kriteerien kautta eikä mieti, että miten tämä on tehty.”

Puhtaan tunteen voimin Johansson myös lauloi ja riimitteli ensimmäiset sävelmänsä. Samaan tilaan hän on yrittänyt aikuisenakin päästä. Siinäkään hän ei ole vielä valmis.

”Mitä enemmän ajattelee osaavansa tehdä jotain asiaa, sitä enemmän luo itselle raameja. Kun tulee tietoiseksi tekemisestään, se rajoittaa luovuuden virtaamista. Täytyisi vain uskaltaa luottaa siihen, että jos biisi tuntuu hyvältä, se on hyvä.”

Kuka?

Emma Johansson (s. 1999) on säveltäjä, sanoittaja ja Emma & Matilda -duon toinen laulaja-lauluntekijä. Hänellä on kustannussopimus HMC Publishingin kanssa.

Emma & Matilda

Emma Johanssonin ja Matilda Malkamäen duo, joka soittaa ”makuuhuonefolkia”. Duo julkaisi ensimmäisen singlensä Joku jonka sä haluut marraskuussa 2022, on tehnyt ep:t Siellä on kaikki niin ihanaa (2023) ja Toinen vuosi (2024), ja valmistelee parhaillaan syksyllä ilmestyvää debyyttialbumiaan.

Tekstissä mainitut kappaleet:
Freestyler (Bomfunk MC’s) Säv. & san. Jaakko Salovaara, Raymond Ebanks
Sandstorm (Darude) Säv. Ville Virtanen Sov. Jaakko Salovaara
Jolene, I Will Always Love You: Säv. & san. Dolly Parton