Musiikkia julkaisevat artistit mielletään usein automaattisesti musiikintekijöiksi, koska he esittävät musiikkia julkisesti ja kertovat julkaisuistaan mediassa. Vaikka oletus onkin monen artistin kohdalla oikea, musiikintekijä ja artisti eivät silti ole synonyymejä keskenään. On olemassa paljon artisteja, jotka tekevät kappaleensa täysin itse, mutta menestyvällä artistilla on hyvin usein taustallaan musiikin tekemisen ammattilaisia, jotka vastaavat artistin kappaleiden tekemisestä tai ainakin avustavat artistia siinä.

Ammattimaisesti toimiva musiikintekijä saa tuloja tekemästään musiikista ja jotkut tekijät jopa elättävät itsensä teoksillaan. Pelkkä musiikin tekeminen ei kuitenkaan tuo musiikintekijälle palkkaa, sillä tulot perustuvat julkaistujen kappaleiden kaupalliseen menestykseen. Miten itsenäisen musiikintekijän on mahdollista rahoittaa toimintansa ja tehdä elantoa tekemällään musiikilla? Entä kuinka musiikintekijä voi saada korvauksia tekemästään musiikista ja sen käytöstä? Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä tulonmuodostusta nimenomaan ammattimaisen musiikintekijän näkökulmasta.

MUSIIKIN TEKIJÄNOIKEUDET

Musiikintekijän keskeisin tulonlähde on musiikin käytöstä kerätyt tekijänoikeuskorvaukset. Tekijänoikeuskorvauksella tarkoitetaan sitä korvausta, jonka musiikintekijä saa, kun hänen tekemäänsä musiikkia soitetaan esimerkiksi radiossa tai keikoilla. Kun puhutaan musiikin tekijänoikeuksista, puhutaan yleensä teoksen tai äänitteen oikeuksista. Ero teoksen ja äänitteen välillä tulee tunnistaa, jotta on mahdollista ymmärtää tekijänoikeuskorvausten jakautumista. Musiikissa teoksella tarkoitetaan kappaletta, jonka musiikintekijä on luonut. Teoksella on olemassa oikeudet huolimatta siitä, onko sitä tallennettu vai ei. Äänitteen oikeudet syntyvät siinä vaiheessa, kun teos tallennetaan.

Suomessa on kaksi musiikin tekijänoikeusjärjestöä: Teosto ja Gramex. Teosto valvoo teosten oikeudenhaltijoiden eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja kustantajien oikeuksia. Gramex puolestaan valvoo äänitteen oikeudenhaltijoiden eli esiintyvien taiteilijoiden ja äänitetuottajien oikeuksia. Tekijänoikeusjärjestöjen tehtävänä on käytännössä valvoa musiikin käyttöä, kerätä musiikin käytöstä korvaukset ja tilittää ne oikeuksien omistajille.

TEOSTO

Kappaleen tekijänoikeuskorvausten tilittäminen perustuu siihen, että musiikintekijä on tehnyt Teoston kanssa asiakassopimuksen. Sopimuksen solmittuaan musiikintekijä voi raportoida tekemänsä kappaleet Teostolle tekemällä niistä teosilmoitukset. Kun Teoston asiakkaiden tekemiä kappaleita esitetään livenä, radiossa, televisiossa tai netin välityksellä, Teosto kerää musiikin käytöstä korvaukset. Kun Teostolla on ajantasaiset tiedot olemassa olevista kappaleista ja niiden tekijöistä, musiikintekijöille on mahdollista maksaa korvauksia.

Teostolla on lähes kaikkien ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa vastavuoroisuussopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tekijän musiikin soidessa muualla maailmassa, paikallinen tekijänoikeusjärjestö kerää korvaukset ja toimittaa ne Teoston kautta musiikintekijöille. Teoston asiakkaana tekijän on siis mahdollista saada korvauksia myös Suomen ulkopuolelta ja sama pätee vastavuoroisesti myös Suomessa soitettuun ulkomaisten tekijöiden musiikkiin.

Vaikka Teosto valvoo monelta osin asiakkaidensa tekemän musiikin käyttöä, on olemassa osa-alueita, joita musiikintekijän tulee itse hallinnoida. Näitä alueita ovat muun muassa pelimusiikki ja näyttämömusiikki eli suuret oikeudet. Itsehallinnolla tarkoitetaan sitä, että musiikintekijä sopii itse musiikin käytön ehdoista ja hinnoista näiden alueiden osalta. Itsehallinnosta on mahdollista sopia Teoston kanssa yksittäisissä tapauksissa myös Teoston hallinnoimien alueiden osalta.

MUSIIKIN KÄYTÖSTÄ TULEE RAPORTOIDA

Kun teosilmoitus kappaleesta on ilmoitettu Teostoon, saattaa kulua pitkäkin aika ennen kuin musiikintekijä saa tekemästään musiikista korvauksen. Musiikintekijälle maksetaan tuloksesta, ei työstä. Tulos määräytyy käytön mukaan eli jos laulu ei menesty, se ei myöskään tuota tekijälleen rahallista korvausta. Musiikintekijää voi verrata yrittäjään, joka myy tuotettaan eli tässä tapauksessa kappaletta. Jos kysyntää eli myyntiä ei ole, ei ole myöskään tuottoa. Epävarmuus kappaleiden menestymisestä lienee keskeisin syy siihen, miksi pelkästään musiikin tekeminen on haastava tapa tienata elantoa.

Musiikin käyttäjillä on tärkeä rooli siinä, että musiikintekijät saavat korvauksensa. Teoston mukaan musiikin julkiseen esittämiseen tulee aina olla lupa ja tarvittavat luvat on useimmiten mahdollista hankkia Teoston kautta. Julkiseksi esittämiseksi luetaan käytännössä kaikki muu paitsi yksityistilaisuuksissa tapahtuva musiikin esittäminen tai soittaminen. Erilaisista musiikin käyttöön liittyvistä luvista on kerrottu kattavasti Teoston verkkosivuilla.

Keikoista ja muista julkisista tilaisuuksista, joissa esitetään musiikkia, artistin tai hänen edustajansa tehtävänä on tehdä Teostolle esitysilmoitus. Esitysilmoitukseen kirjataan muun muassa esiintyjän ja keikkapaikan tiedot, keikalla esitetyt kappaleet sekä arvio yleisömäärästä. Esitysilmoitusten perusteella Teostolla on tieto siitä, keiden tekijöiden musiikkia on esitetty julkisesti ja näin järjestön on mahdollista tilittää korvaukset oikeuksien omistajille. Vaikka artisti ei olisi siis itse tehnyt esittämäänsä musiikkia, hänen tulee kuitenkin raportoida esittämänsä kappaleet Teostoon. Teostolta on mahdollista hakea tunnukset esitysilmoitusten tekoa varten, jos tarkoituksena on keikkailla esimerkiksi cover-kappaleita esittäen.

ARTISTI MUSIIKINTEKIJÄNÄ

Pelkästään musiikin tekemisellä itseään elättää Suomessa vain hyvin harvat. Musiikin tekeminen on monille oiva lisätulonlähde, mutta mikäli täysipäiväinen tekijyys on tavoitteena, tulee olla valmis tekemään paljon töitä ja usein ilmaiseksi. Moni musiikintekijä toimii lisäksi myös artistina, muusikkona ja/tai tuottajana, koska tällöin tulonlähteitä on enemmän.

Eva & Manu -duosta tunnettu Eva Louhivuori on paitsi esiintyvä artisti myös musiikintekijä. Louhivuori on samaa mieltä siitä, että artistin tilanne on helpompi taloudellisesti, mikäli hän tekee itse oman musiikkinsa. Tämä liittyy siihen, että musiikkia tekevä artisti saa toteutuneista keikoista keikkapalkkioiden lisäksi myös tekijänoikeuskorvauksia. Oman musiikin lisäksi Louhivuori tekee musiikkia myös muille artisteille, jolloin hän saa korvauksia myös kyseisten artistien keikoista sekä radiosoitoista.

KORVAUKSET JAETAAN TEKIJÖIDEN KESKEN

Musiikkia tehdään yhä enemmän tiimeissä, josta käytetään myös termiä co-writing. Kaikki kappaleen tekemiseen osallistuneet henkilöt mainitaan teosilmoituksessa, jolloin jokainen tekijä saa myös osansa musiikin käytöstä kerätyistä korvauksista. Louhivuori kertoo, että lähes kaikissa sessioissa, joihin hän on osallistunut, osuudet on jaettu tasan kaikkien osallistuneiden kesken riippumatta siitä, mikä on kunkin tekijän todellinen osuus valmiissa lopputuloksessa. Louhivuori toteaa, että tapa on koettu musiikkialalla reiluksi ja helpoksi, kun aikaa ei tarvitse käyttää kiistelyyn siitä, kuka on keksinyt minkäkin lauseen tai melodian osan biisiin. Myös artisti saa nimensä tekijätietoihin, jos hän on paikalla tilaisuudessa, jossa kappaletta luodaan, vaikka hän ei olisikaan päävastuussa lopullisesta teoksesta.

TEOSTON TILITTÄMÄT KORVAUKSET

Tilityksiä maksetaan asiakkaille neljä kertaa vuodessa ja korvaukset maksetaan asiakkaan pankkitilille siinä vaiheessa, kun kertyneen tilityksen määrä tilityskaudella on vähintään 25 euroa. Vuonna 2019 Teosto maksoi kotimaisille oikeudenomistajille korvauksia 26,8 miljoonaa euroa. Teoston asiakkaista kaiken kaikkiaan 11 088 sai korvauksia. Tästä määrästä 2,2 % ansaitsi yli 20 000€, 6% 5000-20 000€, 14,5 % 1000-5000€ ja 77,3% 25-1000€. Prosentit todistavat sen, että vain harva tienaa elantoaan pelkästään musiikin tekemisellä.

Teoston sivuilla todetaan, että tilitettävän korvauksen suuruus tekijälle riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon teosta on esitetty ja minkälainen osuus tekijälle on määritelty teokselle kohdistettavista korvauksista teosilmoituksen yhteydessä. Korvausten tilitys perustuu Teoston tilitys ja jakosääntöön sekä tilitysalueisiin, joita ovat muun muassa radio, televisio, konsertit, elävän musiikin tapahtumat, teatteri, elokuvat, online ja taustamusiikki.

TEOSTON TILITYSALUEET

Eri tilitysalueiden prosentuaaliset osuudet Teoston maksamien korvausten kokonaissummasta olivat vuonna 2020 seuraavanlaiset:

51% Radio ja televisio
19% Tapahtumat
15% Online
15% Taustamusiikki

Radio ja televisio

Suurimmat korvaukset musiikintekijä saa televisiossa esitetyistä tai radiosoittoa saaneista kappaleista. Teoston (2014) julkaisemassa artikkelissa artisti Anssi Kela kertoo saaneensa vuonna 2013 Levoton tyttö -kappaleen televisioesityksistä 8071 euroa. Korvauksen määrää tarkastellessa tulee ottaa huomioon, että kyseessä on paljon soittoa saanut hittikappale ja Kela tekee musiikkinsa itse, jolloin hänelle tilitetään kaikki kappaleen ansaitsemat tuotot. Summasta voi kuitenkin päätellä sen, että yksittäisen televisioidun esityksen korvaus on tekijälle huomattava.

Kela arvioi Levoton tyttö -hittinsä yksittäisen radiosoiton arvoksi noin kuusi euroa vuonna 2013 tehtyjen tilitysten perusteella. Kela kuitenkin toteaa, että lukema on vain suuntaa antava arvio, sillä korvaukset riippuvat pitkälti radiokanavan koosta ja ajasta, jolloin kappaletta soitetaan. Hänen mukaansa Yle:n valtakunnallisella kanavalla yhdestä soitosta voi saada jopa 20 euroa, kun taas pienen paikallisradion maksama korvaus lasketaan kymmenissä senteissä.

Tapahtumat

Musiikintekijät saavat tekijänoikeuskorvauksia myös tapahtumista, joissa artistit esiintyvät. Tapahtuman koolla on merkitystä korvauksiin, koska niiden suuruus perustuu lipun ostaneiden henkilöiden määrään. Louhivuoren mukaan esimerkiksi suurilla festivaaleilla tehdyistä keikoista saadut korvaukset voivat olla hyvin merkittävä tulonlähde musiikintekijöille, koska lipunostaneita on paljon. Festivaalilavan koolla ei ole merkitystä korvauksen suuruuteen.

Kela kertoo esittäneensä Levoton tyttö -kappaletta vuonna 2013 jokaisella keikallaan ja ansainneensa siitä 686 euroa. Kelan virallisen verkkosivuston mukaan keikkoja oli kyseisenä vuotena 82 kappaletta. Kun jaetaan Kelan mainitsema rahamäärä keikkojen määrällä saadaan keikalla esitetyn yhden biisin ansaitsemaksi korvaukseksi 8,36 euroa. Kyseessä on vain suuntaa antava arvio, sillä korvauksen suuruus riippuu tässäkin konserttipaikan koosta ja katsojien määrästä.

Taustamusiikki

Toisin kuin tapahtumista ja radiosoitoista, taustamusiikkikäytöstä ei tehdä biisikohtaista raportointia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yritys, jonka asiakastiloissa soi radio, ei joudu raportoimaan, mitkä kappaleet ovat soineet päivän aikana. Taustamusiikkikäytöstä kerätyt korvaukset tilitetään muiden tilitysalueiden eli radio-, tv- ja live-esitysten raporttien perusteella.

Online 

Online-käytöstä aiheutuneiden korvausten määrä on kasvanut viime vuosina eniten suhteessa muihin tilitysalueisiin. Korvauksia kerätään musiikkipalveluista, kuten Spotify ja Apple Music sekä erilaisista suoratoistopalveluista, kuten Netflixistä. Korvausten suuruus vaihtelee riippuen siitä, maksavatko käyttäjät palvelusta kuukausimaksua vai onko palvelu mainosrahoitteinen.

MUSIIKINTEKIJÄN MUUT TULOKANAVAT

Vaikka teosten käytöstä tilitetyt tekijänoikeuskorvaukset ovat kiistatta musiikintekijän keskeisin tulonlähde, tuloja voi tulla myös muista kanavista riippuen musiikintekijän omista intresseistä ja osaamisesta. Tyypillistä on, että musiikintekijä toimii tekijyyden lisäksi myös muissa rooleissa, kuten esiintyvänä taiteilijana tai tuottajana, jolloin tuloja kertyy myös keikkapalkkioista tai Gramexin maksamista korvauksista. Tässä osuudessa käydään läpi muutamia vaihtoehtoja musiikintekijän tulokanavista.

Gramex

Mikäli musiikintekijä laulaa, soittaa tai tuottaa osuuden julkaistavalle äänitteelle, musiikintekijän on mahdollista saada tuloja myös Gramexilta. Gramex on äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden eli muusikkojen ja musiikkituottajien tekijänoikeusjärjestö. Gramex on tehnyt 56174 oikeudenhaltija-asiakassopimusta (viit. 14.5.2021), joista vuonna 2019 korvauksia sai 16119 asiakasta. Korvauksia kerättiin vuonna 2019 23,6 miljoonaa euroa. (Gramex, 2021)

Gramexilla on olemassa tilityssääntö, jonka perusteella äänitteiden korvaukset tilitetään äänitteen oikeuksien haltijoille. Säännön mukaan äänitteen taloudellinen tuottaja saa korvauksista 50% ja äänitteellä esiintyvä yhtye 50%. Se, kuinka äänitteellä esiintyville soittajille jaetaan korvauksia, perustuu Gramexille lähetettyyn ääniteilmoitukseen. Ääniteilmoitukseen merkitään yhtyeen jokaisen jäsenen työsuoritus eli käytännössä kunkin jäsenen soittamat, laulamat tai tuottamat raidat. Yksittäisen jäsenen osuus äänitteelle kertyneistä korvauksista on siis sitä suurempi, mitä enemmän raitoja hän on äänitteelle luonut. (Gramex, 2021)

Poikkeuksen tilityssääntöön tekee se, jos jokin yhtyeen jäsenistä on merkitty yhtyeen solistiksi. Solisti tilitetään tällöin suoraan puolet taiteilijoiden osuuksista ja loppu jaetaan muiden äänitteellä esiintyvien taiteilijoiden kesken tilityssäännön mukaisesti. Myös Louhivuori toteaa, että laulaja saa hyvin usein Gramex-korvauksista puolet.

Tilaussävellykset

Musiikintekijä voi saada tuloja myös tilaussävellyksistä. Louhivuori kertoo tehneensä tilauksesta musiikkia muun muassa tv-sarjoihin ja mainoksiin. Tilatuista sävellyksistä maksetaan tyypillisesti jokin ennalta sovittu summa, jonka lisäksi musiikintekijälle kuuluvat myös Teoston tilittämät tekijänoikeuskorvaukset kappaleen käytöstä, ellei asiasta ole erikseen toisin sovittu.

Apurahat

Louhivuori kehuu myös Suomen apurahasäätiöiden ja -järjestöjen toimintaa. Toisin kuin monissa muissa valtioissa, Suomessa on runsaasti eri tahoja, joista musiikintekijän on mahdollista hakea omalle toiminnalleen rahoitusta. Apurahoilla musiikintekijät voivat muun muassa rahoittaa omaa työskentelyään niin, että apurahan avulla katetaan elämisestä aiheutuneet kustannukset, jolloin tekijän on mahdollista panostaa musiikin tekemiseen. Tämä helpottaa työskentelyä huomattavasti alalla, jossa palkka tehdystä työstä tulee usein viiveellä.

Louhivuoren mukaan hakijan aiempi taiteellinen toiminta ja asema alalla on lähes aina tarkasteltavana kriteerinä apurahoja myönnettäessä, mutta sen merkitys rahoituksen myöntämisen perusteeksi vaihtelee toimijasta riippuen. Hyvin usein hakijan taustaa tai asemaa merkityksellisempää on hyvä idea, ytimekäs työsuunnitelma sekä selkeä visio siitä, mitä ollaan tekemässä. Myös uransa alussa olevien on siis mahdollista saada rahoitusta toiminnalleen, mikäli idea on hyvä ja hakemuksen sisältö on kohdallaan. Rytmimusiikin tekemiseen rahoitusta myöntävät muun muassa Musiikin edistämissäätiö, Music Finland sekä Taiteen edistämiskeskus. Rahoitusta myöntäviä tahoja löytyy listattuna esimerkiksi Aurora-tietokantaan.

Luennot ja opetustyöt

Musiikintekijä voi myös jakaa omaa osaamistaan aloitteleville tekijöille erilaisten luentojen ja koulutusten muodossa. Musiikintekijä voi tarjota kursseja liittyen esimerkiksi biisien kirjoittamiseen tai instrumenttien hallintaan. Kursseista ja luennoista kannattaa pyytää asianmukainen ja työmäärään sidoksissa oleva korvaus.

Yhteistyöt ja sponsorit

Musiikintekijä voi saada tuloja myös sponsori- ja yritysyhteistyöstä. Louhivuori kertoo, että sponsoriyhteistyöllä musiikintekijällä voi olla esimerkiksi mahdollisuus ostaa jokin musiikintekoon liittyvä laite tai palvelu edulliseen hintaan tai joissakin tapauksissa saada se jopa ilmaiseksi. Vastineeksi tuotteesta tai palvelusta, yritys usein odottaa saajan julkaisevan aiheeseen liittyvän päivityksen omalla some-kanavallaan. Louhivuori toteaa, että yritykset ja palveluntarjoajat ymmärtävät nykyisin sosiaalisen median arvon ja ovat hyvin kiinnostuneita yhteistyöstä some-vaikuttajien kanssa. Musiikintekijän kannattaa olla myös itse aktiivinen ja ehdottaa rohkeasti yhteistyökuvioita yrityksille. Lue lisää kaupallisesta yhteistyöstä artistin ja yrityksen välillä.

LÄHTEET:

Gramex. Korvausten tilittäminen. Verkkosivu. Viitattu 14.5.2021. Saatavana: https://www.gramex.fi/portfolio-items/korvausten-tilittaminen/

Kela Anssi. Verkkosivusto. Viitattu 10.6.2021. Saatavana: https://www.anssikela.com/arkisto/keikka-arkisto/

Kela Anssi. 2014. Mitä hittibiisillä tienaa? Teosto. Verkkosivusto. Viitattu 10.6.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/teostory/mita-hittibiisilla-tienaa/

Louhivuori Eva. 15.3.2021. Rytmi-instituutti. Luento. Uranuurtaja-valmennus.

Teosto. Mihin lupa tarvitaan? Verkkosivu. Viitattu 17.5.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/mihin-lupa-tarvitaan/

Teosto. 2021. Musiikintekijöille ja -kustantajille 51,3 miljoonaa euroa teostosta vuonna 2019. Verkkosivu. Viitattu 4.6.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/musiikintekijoille-ja-kustantajille-513-miljoonaa-euroa-teostosta-vuonna-2019/

Teosto. Näin hallinnoit oikeuksiasi. Verkkosivu. Viitattu 10.5.2021. Saatavana:  https://www.teosto.fi/musiikintekijalle/nain-hallinnoit-oikeuksiasi/

Teosto. Taloudellinen vastuu. Verkkosivu. Viitattu 4.6.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/tietoa-teostosta/vastuullisuus/taloudellinen-vastuu/

Teosto. Tilitykset. Verkkosivu. Viitattu 11.5.2021. Saatavana: https://www.teosto.fi/musiikintekijalle/tilitykset/

 

Artikkelin alkuperäinen sivusto

Toimittanut: Johanna Ahonen
Artikkelikuvat: Jenna Kansanoja