02/2015

Musiikintekijä

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli
Artikkeli

Uniikkia laatumetallia Suomesta

Turisas ei välttämättä kuulosta tutulta, kun puhutaan kansainvälisestä musiikkiviennistä. Bändi on kuitenkin kiertänyt ulkomaita jo kymmenen vuotta ja se on yksi Suomi-metallin lähettiläistä, joka on maailmalla jo käsite.

Tommi E. Virtanen
Stephanie Cabral
02.07.2015
3 min

Nightwish, Sonata Arctica ja Apocalyptica ovat kaikki menestyneet maailmalla vahvalla Suomi-identiteetillä. Kalevalasta heavytuotteen tehnyt Amorphis oli ensimmäisten joukossa, ja sen jälkeen bändejä on tullut kymmenittäin. Samasta viikinkiaiheisen kuvaston arkusta ammentaa Turisas, jonka tarina on mielenkiintoinen. Sotamaaleissaan yhtye on päässyt murtautumaan jopa vaikeina pidetyille brittimarkkinoille.

Irti näpertelystä

Mathias Nygård, 33, on yhtyeen laulaja ja biisintekijä, sekä bändin asioita hoitavan Last Man Standing -osakeyhtiön toimitusjohtaja. Nygård kertoo, että alkuajat olivat näpertelyä, ja kiljun tekeminen yhtä tärkeää kuin soitto.

”Kaikki lähti hyvin pienestä liikkeelle, eikä meillä ollut sen kummempia haaveita tai odotuksia. Hämeenlinnassa oli Nummen nuorisotalo, johon haluttiin keikalle – ei tosin olla vieläkään päästy. Me unelmoitiin myös siitä, että saataisiin tehdä c-kasettidemo. Sitten kun tehtiin, oli formaatti jo vaihtunut cd:ksi. Hyvin aikaisin tajusimme, ettei meidän musiikilla pärjää, ellei yleisöä löydy ulkomailta.”

Ensimmäinen demo päätyi Suomi-metallin yhtenä taustavaikuttajana pyörivän Mape J. Ollilan käsiin, ja pian levy-yhtiöt jo kävivät kauppaa Turisaksesta, Century Median viedessä voiton. Heidän tallissaan oli mm. menestystä niittänyt oululainen Sentenced. Saksalaisyhtiön myötä kaikki kuviot keikkamyynnistä kiertuehenkilökuntaan hoituivat Suomen ulkopuolella. Keikkamyynti painottui ulkomaille, eikä bändi ole vieläkään tehnyt kuin kourallisen noin tuhannesta keikastaan Suomessa.

Omaperäiset suomalaiset

”Hanoi Rocksin jälkeen 90-luvulla ei ollut vielä sellaista musiikkivientiajattelua. Sitten Himit ja Bodomit löi läpi, ja syntyi nopeasti positivinen kuva suomalaisesta raskaammasta musiikista. Nythän tilanne on sellainen, että jos olet teini-ikäinen heavyfani Argentiinassa niin unelmoit siitä, että voisit asua Suomessa. Ihmiset tulevat jossain Kiinassa kertomaan kuinka he opiskelevat yliopistossa suomea.”

Menestysreseptiä ei ole, mutta suomalaiset bändit erottuvat omaperäisyydellään. Ei kopioida muita. Genren ulkopuolelta katsottuna tätä voi olla vaikea huomata, mutta alaan vihkiytyneet fanit kyllä haistavat aitouden.

”Tyypillisin kysymys ulkomailla on se, että miksi Suomesta tulee niin paljon menestyneitä metallibändejä. Jokainen menestynyt bändi kuulostaa itseltään, esimerkiksi Children of Bodom onnistui tekemään aivan oman miksinsä äärimetallista ja melodisesta heavysta. Ulkomailta löytyy hyviä kopioijia, mutta ei omaperäisyyttä samalla lailla kuin suomalaisilta bändeiltä. Me nivoimme metalliin muita vaikutteita ja panostimme visuaalisuuteen, joka on ollut myös erottava tekijä.”

Vilkaisu Turisaksen videoihin kertoo paljon. Heavykarjut ovat eksyneet keskiaikamarkkinoille. Haitari ja viulu ovat jo visuaalisina elementteinä genressä erottavia tekijöitä, vaikka niiden panos musiikillisesti ei vahva olisikaan.

Verkostoitumista netissä

Maailmalla kiertää pienellä budjetilla joukko bändejä, joista ei iltapäivälehdissä kirjoiteta. Eri musiikkigenrejen verkostot syntyvät netissä, ja niiden avulla tehdään kiertueita, joissa keikkapaikat vaihtelevat pikkuklubeista vallattuihin taloihin. Turisas on soittanut niiden lisäksi isoilla festareilla.

Bändi on saanut pienimuotoista menestystä vaikeiksi tiedetyillä brittimarkkinoilla. Viime vuosikymmenen lopulla yhtye kiersi siellä ensin Lordin kanssa, ja sitten yksin – saaden vahvan fanipohjan. Yhtyeen kolmas albumi oli UK:n rocklistan neljäs.

Kiertäminen on ollut visuaalisesti värikkäästä showstaan tunnetulle Turisakselle tärkein juttu. Neljä pitkäsoittoa eivät taloudellisesti ole olleet merkittäviä. Nygård on yhtyeen jäsenistä ainoa, joka elättää itsensä musiikilla.

”Emme ole ikinä nähneet penniäkään rojalteista. Kaikki ovat menneet suoraan levyntekokustannuksiin ja kiertuekuluihin. Se on mahdollistanut jatkumon.”

Kiertuetuet iso apu

Kiertuetuet ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä. Ilman niitä jenkkikiertueet isompien artistien lämmittelijänä tuskin olisivat onnistuneet. Supportoiva artisti ei tuon kaltaisista kiertueista yleensä omilleen pääse. Tosin fanituotteiden myynti saattaa kääntää tuloksen plussalle.

”Olemme saaneet Musiikin edistämissäätiöltä ja Music Finlandilta kiertuetukea. Suomessa on mahtava valtti siinä, että musiikkia ja musiikkivientiä tuetaan. Ilman tukea olisi ollut vaikea kasvaa omavaraisesti keikkailevaksi bändiksi.”

www.turisas.com

Seuraava artikkeli

N° 02/2015

Myös tässä lehdessä

Arkistoon

Kuka hoitaa Teosto-maksut kun tapahtuma on yhteistuotanto?

Nina Lith \ 2 min

Tarinoita etsimässä

Eija Hinkkala \ 6 min

Biisintekijä kansainvälisillä markkinoilla

Lasse Wikman \ 3 min

Uniikkia laatumetallia Suomesta

Tommi E. Virtanen \ 3 min

Kun der finne hurmasi Saksan

Tommi E. Virtanen \ 4 min

Musiikintekijä Pasi Siitonen – Näin minusta tuli Stig

Sanna Korkee \ 6 min

Elvis kävi kylässä

Kaija Kärkinen \ 2 min

Kolmas Nainen vs. Bark Boat Music Oy

musiikintekijät.fi \ 2 min

Tarkkana saa olla

Sanna Korkee \ 1 min

Kustannussopimus on kumppanuussopimus

Aku Toivonen \ 2 min