Teosto sai sitten uuden hallituksen. Pienemmän, mutta uskoakseni silti terhakkaan. Joukossa sekä uutta verta että vanhaa kokemusta. Historiaakin tehtiin: ensimmäisen kerran Teoston puheenjohtajana on sanoittaja. Vieläpä yksimielisellä päätöksellä. Onnea uudelle hallitukselle ja koko Teostolle!
* * *
Piratismi on puhuttanut pitkään. Koko tekijänoikeuskenttä on kantanut asiasta huolta. Useampaan kertaan olen itsekin eri medioissa kiinnittänyt asiaan huomiota, joko haastateltuna tai kolumnistina.
Jo heinäkuussa 2007 kuulimme myönteisen tutkitun tiedon: piratismi oli laskenut. Sekä myytyjen tuotteiden että luvattoman verkosta lataamisen osalta. Asiaan oli tuolloin perehtynyt Taloustutkimus Oy ja tilaajana toimi Lyhty ry. Tätä ei toki tule tulkita että vaara olisi ohi ja valistus voittanut. Mutta toisaalta: jotakin oli tapahtunut ja suunta oli ainakin tuolloin oikea. Ellei sitten gallupmiehelle tai -naiselle vastaajien toimesta valehdeltu päin naamaa. Kaikkihan tässä elämässä on mahdollista.
Entä tänään? Ikävä kyllä vertaisverkoissa tarjonta on yhä kattava. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen mukaan mm. kaikki kotimainen, joka soi ja/tai liikkuu, löytyy. Vertaisverkkojen käyttäjiä arvioidaan Suomessa tällä hetkellä olevan reilut satatuhatta.
Mitä avuksi? Avainasemassa, eräänlaisena portinvartijana ovat operaattorit. Parannuksia saatettaisiin saada aikaan myös ilman tiukentuvaa lainsäädäntöä. Kehitettäisiin valvonta, jossa mukana olisivat valtiovalta ja etenkin avainasemassa olevat operaattorit, joiden on mahdollista seurata asiakkaittensa toimia. Olla juuri tässä asiassa edellä mainittuja portinvartijoita. Asiaa on jo Ranskassa tunnusteltu.
Kun verkossa tapahtuu kummia, siis laittomuuksia, operaattori voisi kirjallisesti valistaa asiakastaan asiakassopimuksen sisällöstä ja tekijänoikeuslaista. Jos parannusta ei tapahdu, selkeästi tiukempisävyinen kirje tavoittaisi todellisen laskun maksajan, isän tai äidin. Ainakin osalle vanhemmista saattaisi olla yllätys, mitä perheen verkossa puuhataan. Huonoimmillaan, ikään kuin rangaistuksena operaattori estäisi tietyksi ajaksi edellä kerrotun toiminnan, vedoten asiakassopimuksen rikkomiseen. Koneelle tulisi rajoitettu käyttö. Silti perhe voisi verkossa hoitaa päivittäiset pankkiasiansa ja sähköpostit. Eli määrätietoisilla pehmeillä keinoillakin saattaisi syntyä toivottuja tuloksia.
* * *
ELVISin toimistosta saamani tiedon mukaan liityin jäseneksi vuonna 1969. Nacke Johanssonin agitoimana. Kaiketi silloisella Elokuva- ja Viihdesäveltäjien liitolla oli menossa jäsenhankintakampanja ja katse oli kokeneiden tekijöiden lisäksi suunnattu myös ammattimielessä ensihaparointejaan suorittaviin nuoriin alan yrittäjiin. Ammattimuusikkona olin aloittanut vuonna 1964. Ensi vuonna soittajan urassa täyttyy siis 45 vuotta. ELVIS-jäsenyyttäkin kertyy tuolloin 40 vuotta.
Osallistumiseni järjestömme toimintaan oli monia vuosia hiljaista sivusta seuraamista: Silloin kun apua syystä tai toisesta tarvitsin, sitä myös sain. Vuosien saatossa musiikin tekemisen ohessa toki harjoitin järjestö- ja muuta yhteiskunnallista toimintaa, muutamaan otteeseen muun muassa kaupunginvaltuutettuna. Valtion säveltaidetoimikunnassa olin ensimmäisen kerran 1974-76. Vuodet 1977-84 meni Uudellamaalla läänintaiteillessa ja myöhemmin palasin jälleen säveltaidetoimikuntaan, tuolloin kuuden vuoden puheenjohtajan pestiin. Niihin aikoihin minut kutsuttiin johtamaan Elvis ry:n vuosikokousta. Tuon jälkeen – syystä tai toisesta – minulta tiedusteltiin kiinnostustani yhdistyksen muihinkin tehtäviin.
Yhtä kaikki: yksi vaihe on koettu ja eletty. ELVIS ry:n puheenjohtajuus on takanapäin, samoin Teoston. Tämä on myös viimeinen Janitsaari-palsta, tässä lehdessä. Kiitos kaikille rikkaista ja mielenkiintoisista kokemuksista. Ja hyvää kesää.
Jani Uhlenius