Kotikulmieni käräjäoikeus on langettanut tuomion. Tämä nk. Tuusulan tapaus osoittautui tekijänoikeusrikokseksi. Mieshenkilö oli tekevinään pääosin kotimaisesta musiikista yksityistä verkkokopiointia, mutta oikeus tulkitsi asian toisin: Liiketoimihan se oli. ÄKT:lle ja Teostolle tulee korvata 1.793 euroa hyvitystä luvattomasta kappaleen valmistamisesta ja yleisön saataville saattamisesta sekä lisäksi vahingonkorvausta 897 euroa.
Kun tämän suomalaisen ja suomenkielisen musiikin hyödyntäminen tapahtui Suomessa, on ilmiselvää että rötöstelijän rikos aiheutti nimenomaan kotimaassamme markkinahäiriön. Miehelle langetettiin myös viisikymmentä päiväsakkoa. Kohtuullista vai ei? En tunne tekijän taustoja, mutta mielestäni oikeus on toiminut hellin hansikkain.
Mutta aina ei mennä oikeuteen saakka. ÄKT on sopinut yksitoista vertaisverkkojuttua. Sovittujen korvausten keskiarvo on noin 3.400 euroa.
***
Hallitus istuu, hallitus kommentoi ja on ahkera. Piakkoin on tulossa eduskuntaan esitys teollis- ja tekijänoikeuslakien uudistamisesta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on nk. häpeärangaistus, joka ainakin tämänhetkisen tiedon mukaan tulisi koskemaan myös yksityishenkilöitä. Kansanomaisesti voitaneen puhua jalkapuuhun joutumisesta. Tapahtuneesta nimittäin voidaan julkaista sanomalehdessä maksullinen ilmoitus. Julkinen tunnustus ja katumus. Kaikki tämä syylliseksi todetun kustannuksella. Siis laitetaan mutkat suoriksi:
– Minä Matti Anselmi Mattinen, kotikyläni mieslaulajien toinen tenori, tempaisin kuoromme konsertissa laittomasta kopiosta Kotkan ruusun. Pahoittelen tapahtunutta.
Tuleeko sanomalehtiin kihlaus-, vauva-, hautajais- ja kiitosilmoitusten lisäksi uusi ilmoitustyyppi, tekijänoikeusrötöstelijät? Saako mediatuotanto uusia alihankkijoita? Verkot ovat tulvillaan musiikkia, elokuvia ja montaa muuta viihdykettä. On lukuisia mahdollisuuksia eksyä väärälle polulle. Voisiko tulevaisuudessa repiä leipänsä konsulttina, joka keskittyy markkinoimaan ainoastaan tekijänoikeusrikosten katumusilmoituksia. Markkinataloudessa kun kaikki on mahdollista.
***
OIkeuden päätökset ovat julkisia asiakirjoja, jotka kuka tahansa voi korvausta vastaan hankkia itselleen. Lehdistössä kuitenkin puhutaan usein vain tuusulalaismiehestä, keskiikäisestä naishenkilöstä tai ulkomaalaisesta nuorukaisesta. Missä kulkee raja? Laki on suvaitsevainen, mutta lehdistö on asettanut itselleen raamit. Tavallinen tallaaja, keskiverto kansalainen käsitellään useimmiten hienotunteisesti. Tuomio on langetettu. Se riittäköön. Erikseen on tämä median julkinen riista eli henkilöt jotka ovat jo aikaisemmin avanneet lukijoille kaikki mahdolliset kaappinsa.
Tuusulalaismies pysyköön minun puolestani tuusulalaismiehenä. Oikeusvaltiossa riittää kun sovittaa rikoksensa. Mutta missä laajuudessa meitä odottaa häpeäpaalu, jos hallituksen lakiesitys menee läpi. Raahataanko museoista takaisin jalkapuut kirkonmäelle?
JANI UHLENIUS