Toisen kerran järjestetty Writer’s Workshop, lauluntekijöiden pitkä viikonloppu, pidettiin tällä kertaa SKAPin organisoimana Tukholman liepeillä, Djuröbadenin saarella. Kauniin lahden poukamassa sijaitsevassa täysihoitolassa tshehovilaiset puitteet ja uskomattoman kesäinen sää inspiroivat hieman yli 20:tä eurooppalaista säveltäjää ja sanoittajaa viiden päivän ajan. Jokaisesta maasta; Englannista, Irlannista, Espanjasta, Kreikasta, sekä pohjoismaista oli valittu kaksi edustajaa kustakin (Ruotsi isäntänä oli oikeutettu moninkertaiseen miehitykseen) luomaan musiikkia ja kontakteja yli rajojen. Suomea edustivat Sanna Kurki-Suonio ja allekirjoittanut.
Aamuisin arvottiin päivän työskentelyparit, jotka saivat tehtäväkseen kirjoittaa laulun (myös muutama instrumentaalibiisi syntyi) tai vaikka useammankin. Valmis biisi sitten tallennettiin paikalle kyhätyssä kovalevystudiossa ja myös esitettiin illallisen jälkeen. Ja seuraavana päivänä taas uusi pari uuniin sisään.
Kaikki skeptiset epäilyt projektin toimivuudesta karisivat heti ensimmäisenä päivänä. Tekijäjoukkoon oli valikoitunut sopivan erilaisia, eri-ikäisiä ja erityylisiä ammattilaisia. Kaikki avoimia ja luovia ihmisiä, joten yhdelläkään parilla ei jäänyt laulua syntymättä. Historiaa riitti pari omaa levyä tehneistä useita ykköshittejä väsänneisiin, joista ehkä nimekkäin oli Douglas Carr, yksi ruotsipopin hittitehtaan työläisistä.
Sinne tänne taloa oli sijoitettu keyboardsettejä, niin että kaikki löysivät rauhallisen sopen musiikin työstämiseen, sään ja maisemien houkutellessa kitaroiden kanssa vatkaajat ulkosalle, meren rannalle tai metsän siimekseen.
SKAP oli nerokkaasti päättänyt vauhdittaa toisiimme tutustumista avaamalla talon pubiin piikin avajaisiltana, sekä inhimillistäen Ruotsin varsin korkeita hintoja maksamalla koko ajan puolet juomien hinnoista. Sitä en tiedä, laittoiko kokki kansainvälisille vieraille parastaan, vai oliko eväät paikan normaalitasoa, mutta nipottajienkin naamat pysyivät ruokaillessa autuaallisessa hymyssä, kruununa viimeisen illan rapukestit snapseineen ja lukuisine eri kielisine juomalauluineen. Ja kuten SKAPin puheenjohtaja Roger Wallis tyytyväisenä totesi, tulosta syntyi; yli 60 laulua. Biisejä, joista yllättävän moni jo paikan päällä allekirjoitettiin sopimuksia myöten valmiiksi ja tullaan myös levyttämään.
Eräänä päivänä pariksi arpoutuivat Suomen edustajat, jotka pitivät maineikkaasti lippua yllä väsäämällä yleisestä rokahtavasta linjasta poiketen, ja omaksi yllätyksekseenkin tangon, vieläpä suomeksi, joka otettiinkin haltioituneesti vastaan.
Sanna totesi viikon lähtökohdista, että ”tekee yksinomaan hyvää tekijälle ikäänkuin pudottaa rimaa tuollaisissa olosuhteissa, siinä joutuu asettamaan tekemistään niin uudelle tasolle, palaa lähtöruutuun. Että niinkuin voi mokatakin, mutta siitä sitä alkaa taas syntymään”. Loppumetreillä Sanna kommentoi, että ”kaikinpuolinen hyvä tunnelma tuotti jatkuvasti hyviä tuloksia, eivätkä hyvinkin erilaiset musiikilliset ja jopa kulttuuriset erot lähtökohdissa vaikuttaneet lainkaan negatiivisesti. Tällainen kokemus saisi osua jokaisen tekijän kohdalle”.
Kaikkinensa workshop oli todella onnistunut, ja tuloksia tullaan kuulemaan syntyneiden biisien sekä kontaktien muodossa pitempäänkin. Ja kun moni mukana olleista raportoi omille järjestöilleen tapahtumasta, lienee ensi kerralla Kreikassa järjestettävään workshoppiin jo tunkuakin.
Teksti: Yari