Markus Nordenstrengin (toinen oikealta) vetämään paneelikeskusteluun Musiikki&Media-tapahtumassa osallistuivat säveltäjä Karl Sinkkonen, ohjaaja Johanna Vuoksenmaa, Teoston lakiasiainjohtaja Risto Salminen sekä Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén. Kuva: Anna-Kaisa Kaplas 

Tampereen Musiikki & Media -seminaarit päätti vetämäni paneelikeskustelu Ylen katalogimusiikkipolitiikasta. Pöydän takana istui vakavia naamoja. Jo esittelyosuudessa ohjaaja Johanna Vuoksenmaa painotti kieltäytyvänsä johdonmukaisesti tekemästä mitään tuotantoja, joissa vaadittaisiin käyttämään katalogimusiikkia. Yleisradion luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén puolustautui alleviivaten, että kyseessä on kokeilu, joka starttasi pari vuotta sitten. Katalogimusiikin osuus koko julkisen mediatalon musiikkibudjetista on Vilénin mukaan toistaiseksi vain prosentin luokkaa.

Säveltäjiä paneelissa edustanut Karl Sinkkonen piti Vilénin esittämää prosenttilukua harhaanjohtavana, koska se sisältää televisio-ohjelmien ohella kaiken Ylen radiokanavien soittaman musiikkivirran. Sinkkosen kysymykseen katalogimusiikin prosenttiosuudesta Ylen draamatuotannoissa Vilén ei osannut antaa vastausta. Vilénin mukaan ruotsalaisen Epidemic Sound –musiikkikirjaston käytöstä on saatu Ylen henkilökunnalta pääosin positiivista palautetta. 

Johanna Vuoksenmaa sanoi ymmärtävänsä jossain määrin Ylen tuottajia. Epidemic Sound kun perustuu avaimet käteen periaatteeseen, jolloin musiikin tekijänoikeuksista ei tarvitse murehtia. Synkronoitavan musiikin oikeudenomistajien tavoittaminen tiukalla aikataululla voi olla ohjaajan mukaan haastavaa, varsinkin kesäaikaan, jolloin suomalaiselokuvia useimmiten tuotetaan. Vuoksenmaa toivookin kotimaisilta musiikintekijöiltä ja näitä edustavilta järjestöiltä konkreettisia toimia lupakysymyskäytäntöjen nopeuttamiseen. Ohjaaja kokee silti, ettei musiikkikirjastojen valikoimia voi mitenkään verrata räätälöityyn score-musiikkiin.

Vilénin mukaan katalogimusiikkia on käytetty pääosin tv-ohjelmissa, joissa musiikki ei ole merkittävässä roolissa. Sinkkonen ihmetteli, miten Ylen tämän vuoden suurin draamasatsaus Syke voidaan sisällyttää musiikillisesti merkityksettömien tv-ohjelmien joukkoon.

Teostoa paneelissa edustanut Risto Salminen puolestaan pohti, miksi juuri musiikki on joutunut Ylen draamatuotannoissa leikkauksen kohteeksi. Jos katalogimusiikin osuus on vain prosentin luokkaa Ylen musiikkibudjetissa, mitä konkreettisia säästöjä sen käytöllä voidaan käytännössä tavoittaa? Vilén vastasi vihjaamalla Ylen katalogimusiikkikokeilun olevan osaltaan painostuskeino mediatalon neuvotteluissa tekijäjärjestöjen – eli käytännössä Teoston ja Gramexin – kanssa. Toisaalta Vilén sanoi Ylen lopettavan yhteistyön Epidemic Soundin kanssa jos ruotsalaisyrityksen toiminta osoittautuu yhtä epäeettiseksi kuin mitä mediassa on viime aikoina vihjailtu. 

Yle-johtaja valotti tv-maailman tuotantobudjeteista ja niiden haasteellisuudesta nykyisessä reaalitaloudessa. Korkeatasoisen ja kansainvälisesti kilpailukykyisen draaman hintalaput liikkuvat tänä päivänä helposti yli kymmenessä miljoonassa eurossa. Vastaavasti päättäjämme ovat kieltäytyneet lisäämästä indeksikorotuksia Ylen vuotuiseen, reilun 500 miljoonan euron kokonaisbudjettiin. 

Vilén ei koe, että Ylen hallinnoimaa Radion Sinfoniaorkesteria voitaisiin hyödyntää nykyistä enempää kotimaisissa elokuvamusiikkituotannoissa. Useat suomalaiset elokuvasäveltäjät ovat ihmetelleet RSO:n haluttomuutta ja joustamattomuutta äänittää score-musiikkia useampiin Yleisradion omiin tuotantoihin. Julkisesti tuettujen elokuvatuotantojen musiikkibudjetit valuvatkin tämän takia Bratislavaan, jonka sinfoniaorkesteria useat suomalaissäveltäjät ovat päätyneet käyttämään. 

Ratkaisuiksi panelistit maalasivat hedelmällisempiä neuvotteluja tekijöiden ja käyttäjien välille. Myös innovatiivisempia palveluita peräänkuulutettiin. Yhdeksi ratkaisumalliksi Sinkkonen kaavailee tv-ohjaaja Joona Tenan kanssa hiljattain aloittamaa, kokonaan kotimaista Nuotta Music -musiikkikirjastopalvelua. Pohdittiin myös, voisiko Suomesta tehdä verohelpotuksien avulla Irlannin kaltainen hub-satama kansainvälisille elokuvatuotannoille. Ilmiö kun tietäisi työllisyyttä paitsi suomalaisille elokuva- ja televisio-ohjelmien tekijöille, myös maamme elokuvamusiikintekijöille.

Markus Nordenstreng

Kirjoittaja on laulaja-lauluntekijä, muusikko, freelance-toimittaja ja Elvis ry:n hallituksen jäsen.