Musiikintekijät -logo

Viisutuki väärillä harteilla

Viisutuki väärillä harteilla

Valtion neljän miljoonan euron tuki ensi kevään Euroviisuille rahoitetaan hallituksen budjettiesityksen mukaan yksinään opetusministeriön kulttuuribudjetista. Tästä syystä useimmilla muilla kulttuurin momenteilla tarjotaan nollalinjaa.

Viisufinaalin katsojamääräksi ennakoidaan sata miljoonaa ja se lähetetään yli neljäänkymmeneen maahan. Se tarjoaa siis ainutlaatuisen mahdollisuuden markkinoida Suomea maailmalle. On selvää, että valtion tulee olla mukana turvaamassa, että tapahtumasta saadaan paras mahdollinen hyöty. Mutta on väärin, että tämän matkailu- ja imagomainonnan rahoittaa valtion osalta yksinään kulttuuri.

Hallituksen budjettiesityksen mukaan taiteelle ja kulttuurille osoitetaan ensi vuonna yhteensä 388,4 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä tähän vuoteen 24,5 miljoonaa. Lisäyksestä 19,7 miljoonaa on kirjastojen valtionavun nousua, kun kirjastojen rahoitusta siirretään veikkausvoittovaroista verovaroihin. Lopusta lisäyksestä 4 miljoonaa käytetään siis kertaluonteisena menoeränä Euroviisuihin ja lisäksi kotimaisen elokuvan edistämiseen annetaan lisää 0,5 miljoonaa ja kulttuurivientiin 0,4 miljoonaa.

Tietyillä kulttuurin alueilla kuten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksissa sekä Kansallisoopperan ja Suomen kansallisteatterin avustuksissa on myös pakolliset indeksi- ja tupokorotukset, joten tasapainon vuoksi budjetissa on jouduttu tekemään myös vähennyksiä, jotka raskaimmin eli 1,5 miljoonalla koskevat kansainvälistä kulttuuritoimintaa. Eikä esimerkiksi taiteilijajärjestöjen vuosikausia esittämiin taiteilijaeläkkeisiin ole nytkään lisäystä.

Kotimaamme imago- ja matkailumarkkinoinnin lisäksi valtion tuki Euroviisuille suuntautuu Yleisradiolle ja Euroopan yleisradioliitolle EBU:lle. Voikin kysyä, eikö olisi ollut parempi myöntää automaattisen tuen sijasta ainakin osa tappiontakuuna kuten vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisoille. Euroviisuihin liittyy myös suurta bisnestä ja krääsää. Esimerkiksi sponsorointia koskevista kaupallisista oikeuksista sopimukset tekee EBU:n valtuuttamana sveitsiläinen markkinointiyhtiö T.E.A.M ja oheismyynnin oikeudet omistaa hollantilainen The Badge Company BV.

Viisufinaali voi siis tietää joillekin myös hyvää tuottoa. Ja jos pääsylippuja ryhdytään myymään alihintaan, kahmivat voittoja mustan pörssin kauppiaat. Viisuhuuma on meillä nyt sitä luokkaa, että erilaisia lippupaketteja voisi mennä kaupaksi tuhansillakin euroilla.

Lordin voitto oli hieno saavutus, josta koko Suomi, suomalainen kulttuuriväki ja taiteilijat saamme olla ylpeitä. Suomalaisen musiikin ja kulttuuriviennin kannalta ensi toukokuussa on kuitenkin ratkaisevaa se, jatkuuko menestys itse kilpailussa. Sitä taas ei tällä neljän miljoonan euron tuella voida juurikaan avittaa. Siksi tukeminen ei saa jäädä yksinomaan taiteen ja kulttuurin harteille.

Martti Heikkilä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2006

Selaa lehden artikkeleita