Usko, toivo ja vuosien sinnikkyys

Usko, toivo ja vuosien sinnikkyys

Puhelimessa apurahatta jäänyt tekijä ilmoittaa eroavansa yhdistyksemme jäsenyydestä, koska ei hyödy siitä mitään. Marginaalimusiikin tekijä kokee yhdistyksen suosivan kaupallisia tekijöitä, iskelmän tekijä valittaa arvostuksen puutetta, pienen mielestä Rolex-tekijät sanelevat tahdin ja  menestyneet taas uhkaavat paeta muille maille, missä asiat ovat paremmin. Sosiaalisessa mediassa ei jäseneksi ensi yrittämällä päässyt esittää tietäväisenä, että Elvis ry ei ole saanut aikaiseksi yhtään mitään ja kouristelee jo kuolintuskissaan. Turha yhdistys, jonka sisäpiiri keskittyy lähinnä kaatamaan pikkujouluissa tekijöiden rahat kurkustaan alas. Samoista asioista jauhetaan vuosikausia, kuntoon ei kuitenkaan saada sosiaali- ja työttömyysturvaa, ei eläkeasioita, ei työterveyshuoltoa, ei verotusta, ei ohjelmaraportointia ja montaa, montaa muuta.

Mistä tahansa näkökulmasta on turhauttavaa, että samoja asioita joudutaan pyörittelemään vuodesta toiseen ilman tuntuvia tuloksia. Jos yhdistyksellämme  olisikin kaikki valta, niin asiat olisivat varmasti isoin osin kunnossa. Valtaa vain ei ole Elvis-toimistolla näkynyt, vastuuta kyllä. Eikä sitä ole unohdettu. Siksi jaksammekin sinnikkäästi myllätä vuosia samojen asioiden parissa ja hakata päitämme seinään kilpaa lainsäätäjien, verottajan ja muiden valtaa pitävien kanssa. Toistaiseksi vain heidän päänsä ovat olleet paksumpia. Valo pilkottaa kuitenkin joidenkin asioiden osalta ja uskon vakaasti, että jonain kauniina päivänä kaikki on paremmin. Ilman uskoa, toivoa ja juuri sitä vuosikausia tarvittavaa sinnikkyyttä ei tätä työtä kukaan  voisi tehdä.

Valon pilkotuksesta tämän numeron jutussa Luova talous – lupaus taiteilijoille? Alla jokunen näkökulma yhdistyksen olemassaolon hyötyihin.

Välitön hyöty

Välitöntä hyötyä tekijä saa yhdistykseltä vaikkapa alussa mainitun apurahan  muodossa. Ei tietenkään jokainen, eikä ainakaan joka kerta, koska anojia on paljon, paljon enemmän kuin jaettavia rahoja. Vaille jääminen kirpaisee. On ehkä syytä selventää, että yhdistys kyllä ohjaa varoja Georg Malmstén -säätiölle, mutta toimihenkilömme eikä hallituksemme ei puutu pienemmästikään päätöksiin. Uskon myös vakaasti, että Malmstén-raati tekee oikeudenmukaisia päätöksiä huomioiden huolella hakemuksissa kuvatut projektit, perustelut ja hakijoiden ansiot.   

Välitöntä hyötyä jäsen saa myös tarvitessaan neuvontana. Neuvoja tarvitaan mitä erilaisimpiin pulmiin, useimmiten kuitenkin sopimus- ja verotusasioihin. Kinkkisimmissä tapauksissa apua tarvitsevalle järjestetään lakimiespalvelua, jonka avulla useimmat erimielisyydet ovat ratkenneet ilman raastupaa. Pari  kustannussopimuspurkua on jouduttu viemään oikeuteen saakka ja tuomiohan on molemmissa langennut menestyksekkäästi tekijän (sitä kautta tekijöiden) voitoksi.  

Pikkujouluilla, Oktoberfestillä ja muilla jäsentilaisuuksilla on oma, hyvinkin tärkeä merkityksensä. Yhteisöllisyyden kokeminen on jopa tutkitusti taiteilijalle oman jaksamisen kannalta tärkeysjärjestyksen kärkiasioita. On tärkeä tuntea kuuluvansa samanhenkisten heimoon, tavata tuttuja ja vielä tuntemattomia heimolaisia, vaihtaa ajatuksia, kuulumisia, huolen ja ilon aiheita ja vain rentoutua mukavassa seurassa yksinäisen puurtamisen lomassa. Viime aikoina ovat uudet jäsenemme kokeneet, että heidät on kyseisissä tilaisuuksissa otettu lämpimästi ja mutkattomasti vastaan Elvis-heimoon. Se ehkä niistä sisäpiireistä.  

Lukuisat klubimme ovat tarjonneet ja tulevat tarjoamaan jäsenillemme luomistyön esittämismahdollisuuksia. Uusi Tekosyy-klubi myös sellaisille tekijöille, jotka eivät itse esitä tuotantoaan. Välittömän hyödyn listalle kuuluvat tietenkin myös jäsenlehti, muut jäsenpostit ja -tiedotteet.

Välillinen hyöty

Välillinen hyöty onkin äkkiseltään vaikeampi hahmottaa. Myönnettäköön, että Elvisin historian urotyöt ja niiden hyödyt ovat koituneet kaikkien kevyen musiikin tekijöiden välittömiksi hyödyiksi, ei siis yksinomaan yhdistyksen jäsenten. Suurin ja merkittävin lienee kaiken musiikin tasa-arvoisuuden tuonut genreuudistus Teoston tilitys- ja jakosääntöön, mikä ei tapahtunut sormia napsauttamalla. Siitä puhuttiin ja sitä väännettiin vuosia ja taas vuosia, mutta asiaan vihkiytyneiden sitkeys kannatti ja me kevyen musiikin tekijät saamme nauttia työn hedelmistä, paksuuntuneesta tilipussista.   

Kun suuria riemullisia ja konkreettisia tuloksia on näkyvissä suhteellisen harvoin, syntynee vaikutelma, ettei yhdistyksessä tehdä mitään. Vaan tehdään, minkä ehditään ja mihin pystytään. Se työ ei näy jäsentemme arkeen ja Elvis-toimiston arkea taas ei  tule joka kulmassa huudeltua. Tavoitteitamme ensi vuoden osalta voi lukea toimintasuunnitelmastamme (paljon niitä samoja jo kauan jauhettujakin asioita!).

Lähipäivinä istumme päättämään, mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka haluamme seuraavaan hallitusohjelmaan. Tätä päätöstä mietimme myös yhdessä muiden taiteilijajärjestöjen kanssa Forum Artisin suojissa. On tärkeä löytää yhteiset tärkeimmät tavoitteet, koska yhdessä olemme vahvempia!  

Jäsentutkimus

Vaikka olenkin tässä kipinöinyt, on palaute aina paikallaan. Etenkin, kun se on rakentavaa, ei repivää, asioita hieman ymmärtävää ja kun tarjolla on uudistuksia ja ideoita, joiden toteutusmahdollisuudet ovat jokseenkin realistisia. Ensi keväänä teemme jäsentutkimuksen. Tutkimus tehdään sellaisiin perehtyneen tahon toimesta, sen tulokset analysoidaan huolella ja niitä tullaan käyttämään työkaluina toimintamme  kehittämiseen.

Yhdessä emme ole yksin!

Eija Hinkkala

eija.hinkkala@elvisry.fi


Eijan kipinät


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 4/2010

Selaa lehden artikkeleita