Musiikintekijät -logo

Tukisiirto on yli 10 % tilityksistä

Tukisiirto on yli 10 % tilityksistä

Teosto tilitti kesäkuussa viime vuoden esityskorvauksia runsaat 112 miljoonaa markkaa. Siitä noin 52,7 miljoonaa markkaa maksettiin kotimaisille oikeudenhaltijoille ja loput lähetettiin ulkomaille.

Niin sanottujen tukisiirtojen määrä oli tässä tilityksessä yli 12 miljoonaa markkaa. Tämä raha on peräisin sellaisesta musiikista (myymälät, kampaamot, linja-autot, puhelinjonotusmusiikki jne), josta Teosto ei saa esitysraportteja ja jota ei myöskään käyttötutkimusten perusteella siirretä millekään tietylle tilitysalueelle. Kysymys on siis täysin osoitteettomasta rahasta. Teosto on kerännyt nämä rahat mutta ei tiedä, mitä musiikkia on soitettu.

Jos tämä osoitteeton raha olisi jaettu kaikille tasan tilityksen suhteessa, se olisi tiennyt yli kymmenen prosentin siivua itsekunkin tilityksessä. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan tällä tukisiirtopotilla Teosto harjoitti kulttuuripolitiikkaa.

Tästä politiikasta toiset tietysti hyötyivät ja toiset hävisivät. Ne jotka eivät saaneet tukisiirtoja lainkaan, menettivät siis yli kymmenen prosenttia siihen verrattuna, että tämä osoitteeton raha olisi jaettu muun tilityksen suhteessa.

Ketkä kuuluivat voittajiin ja ketkä häviäjiin, ei ole kovin helppo laskea. Olisi varmasti reilua kaikkia Teoston asiakkaita kohtaan, että ensi kesän tilityksessä olisi eriteltynä tukisiirtojen osuus sekä se, kuinka paljon se itsekullakin poikkeaa prosentuaalisesta keskiarvosta. Joidenkin tilityksessä tukisiirtoja voi olla kymmeniä prosentteja, joillakuilla sitä ei ole ollenkaan.

Mihin tuo 12 miljoonaa sitten viime vuonna suunnattiin? Karkeasti ottaen se jaettiin kolmeen osaan, josta 4 miljoonaa meni Ylen radiokanaville, 4 miljoonaa konserttialueelle ja 4 miljoonaa huvialueelle. Rahat siis lisättiin näiden alueiden tilitykseen.

Ylen sisällä oli vielä oma jakonsa, jossa Ylen ykköselle meni lähes 3 miljoonaa. Ilman tätä siirtoa Ylen Ykkösen musiikista olisi tilitetty noin 5 miljoonaa. Tukisiirron osuus oli tarkemmin laskettuna noin 36,6 prosenttia.

Konserttialueella tukisiirron osuus oli noin 39,9 prosenttia. Ilman tukisiirtoa tilitys olisi ollut runsaat 6 miljoonaa ja tukisiirto oli runsaat 4 miljoonaa.

Kaikkein korkein tukisiirron osuus on huvialueella, jossa se on 46,4 prosenttia. Ilman tukisiirtoa tämän alueen tilitys olisi noin 4,7 miljoonaa ja tukisiirto on runsaat 4 miljoonaa.

Radio Suomessa soitetun musiikin tilityksissä tukisiirron osuus on noin 11,4 prosenttia. Radiomafiassa sen osuus on alle kaksi prosenttia.

Tämä antaa jo hieman osviittaa siitä, ketkä saattavat olla tukisiirtojen hyötyjiä ja ketkä häviäjiä. Varmaan on paljon niitäkin, joiden kokonaistilityksestä tukisiirron osuus on juuri tuo runsaat kymmenen prosenttia. Mutta kuten sanottu, tarkan tiedon tästä saisi, kun jokaisen asiakaan tilityksessä olisi tukisiirron osuus eriteltynä.

Tukisiirrot ovat vain yksi osa Teoston tilitykseen sisältyvää kulttuuripolitiikkaa, mutta varmaan se merkitykseltään on huomattavimpia elllei huomattavin. Muita ovat esimerkiksi erilaiset kertoimet radio- ja tv-alueella sekä konserttialueella tai se, että huvialueella tilitys on riippumaton siitä, paljonko Teosto kustakin tilaisuudesta laskuttaa.

Partituurimusiikin tuki oli viimeksi lähes miljoona markkaa. Jos sitä ei olisi ollut, useimpien tilitys olisi ollut lähes prosentin suurempi. Niillä harvoilla, jotka partituurimusiikin tukea saivat, tilitys taas olisi voinut huomattavastikin pienentyä. Partituurimusiikin sisällä tukea saavat nykyisin eniten ne teokset, joilla muutenkin on eniten esityksiä ja sitä kautta tilityksiä.

Mikä sitten olisi oikeudenmukaisin tilitysmalli? USA:ssa kuulemma harjoitetaan sellaista politiikkaa, että mitä useammin teos radiokanavalla soi, sitä paremman tilityksen se saa minuuttia kohden. Näin USA:n kaksi teostoa (ASCAP ja BMI) kilpailevat asiakkaista. Tässä politiikassa tuetaan ns. kaupallista musiikkia vähemmän kaupallisen kustannuksella. Teoston kulttuuripolitiikassa tarkoitus lienee päinvastainen.

Selvis osallistuu Teoston kulttuuripoliittiseen keskusteluun tämän numeron gallupilla (vain printtilehdessä). Keskustelu jatkuu Elviksen syyspaneelissa 25 lokakuuta.

Martti Heikkilä


Teksti: Martti Heikkilä

- Nuotin vierestä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/1999

Selaa lehden artikkeleita