Tekijänoikeustuloista pääomaveroa?

Kolumni

Tekijänoikeustuloista pääomaveroa?

Lähes ikuisuuskysymyksenä ollut tekijänoikeustulojen verotuskäytäntö on aiheellisesti noussut jälleen keskusteluun. Asiaa on käsitelty niin ELVISin kuin Teostonkin keskuudessa. Nythän on niin, että tekijänoikeustuloja käsitellään verotuksessa elävän tekijän kohdalla henkilökohtaisina palkkatuloina ja kuolinpesän osalta pääomatuloina. Ainakin omissa verotusasiakirjoissani tekijänoikeustulon nimikkeenä on ”käyttökorvaus”. Tekijänoikeustulo (sisältää alamme osalta Teosto- ja Gramexkorvaukset) ei kerrytä sosiaalisia etuisuuksia kuten eläkettä, sairausajan palkkaa, jne, vaikka sitä palkkatulon omaisesti verotetaankin. Päinvastoin, se on perusteena mm työttömyysturvan eväämiseen. Tekijänoikeustulot lasketaan yhteen muiden palkkatulojen kanssa, jonka loppusumman mukaisesti määräytyy progressiivisen verotuksen veroaste.

Mikä sitten voisi olla vaihtoehtona? Omasta mielestäni oikeudenmukaisempi verotuskäytäntö olisi pääomaverotus. Pääomaverotuksessa on selkeä kiinteä veroprosentti (nyt 29 %) joka on täysin irrallaan palkkaverotuksesta. Pääomatulojen ei odotetakaan tuottavan sosiaalisia etuisuuksia, mutta ei se myöskään niitä torju. Käsittääkseni tässä on kysymys myös ja nimenomaisesti tasa-arvoisesta, yhdenmukaisesta sekä oikeudenmukaisesta menettelystä kansalaisten kesken veromenettelyssä.

Laskennallisesti voidaan määritellä yhteensä 110.000 mk:n ylittävillä tuloilla olevan edullista siirtyä pääomatulon piiriin. Tähän laskelmaan vaikuttavat tietenkin henkilökohtaiset verotukseen tehtävät vähennykset. Mainittu summa ei tarkoita vain tekijänoikeuskorvausten yhteismäärää, vaan henkilön kaikkien palkkatulojen yhteenlaskettua määrää. Näin voidaan suoraan määritellä esimerkiksi henkilölle joka saa palkkatuloa 108.000 mk ja tekijänoikeuskorvauksia 3000 mk (kaikki suoritettujen vähennysten jälkeen) edulliseksi päästä tekijänoikeuskorvauksissa pääomaverotuksen piiriin. Tällaisissa raja-arvoissa ei verotuskäytännöllä tietenkään ole suurta merkitystä. Mitä suuremmaksi kokonaisansiot nousevat ja mitä suurempi osuus niistä on tekijänoikeuskorvauksia, sitä suurempi merkitys on mahdollisella verotuskäytännön muutoksella. Ja kaikki tämä edunsaajan kukkaroon. On tietenkin selvää, että joissakin yksittäistapauksissa mahdollinen sirrtyminen pääomaverotukseen kasvattaisi verotusta. Tällaisissa tapauksissa markkamääräiset tappiot olisivat varsin merkityksettömiä ja kuitenkin kokonaissiirtymä verottajalta tekijänoikeuskorvausten saajille olisi huomattava. Toisaalta me, eli yhteiskunta olemme juuri se verottaja, joka kuitenkin verotulonsa jostakin ottaa. Korostan kuitenkin edelleen oikeudenmukaisuuden tärkeyttä myös verotuskäytännössä.

Esittämäni asiat ja päätelmät ovat tässä vaiheessa vielä yksityisajattelua ja pienten piirien pohdintaa. Mahdollisesti asian saattamiseksi eteenpäin tulee menettelyjä tutkia ja selvittää haluammeko tällaista muutosta. Sen jälkeen tulee verottaja saada vakuuttuneeksi mahdollisen muutoksen oikeutuksesta ja vasta sen jälkeen pitkän prosessin kautta voidaan ehkä lainsäädäntöä ja sen tulkintaa saada muutetuksi. Tässä kaikessa tarvitaan yhteistyötä eri osallisten kesken.

Kuten lehdessämme toisaalla kerrotaan, on yhdistyksemme johtokunnan kokoonpanossa tapahtunut muutoksia. Kiitän Pekka Tegelmania ja Mikko Perkoilaa heidän työstään johtokunnan jäseninä ja toivotan Costi Snellmanin ja Timo Kososen tervetulleeksi edunvalvonnan etulinjaan. Ymmärtääkseni Pekka ja Mikko ovat edelleen käytettävissä asiantuntijatehtävissä ja ehkä tulevaisuudessa vielä hallintovastuussakin.

Kaksi yhdistyksemme kunniajäsentä on täyttänyt 70 vuotta, Jaakko Salo 22.2. ja Arthur Fuhrmann 11.3. Molempien ansiot yhdistyksemme toiminnassa ja suomalaisen kevyen musiikin hyväksi ovat vertaansa vailla. Lämpimät onnittelut molemmille!

Arthurin merkkipäivän kunniaksi ELVISin johtokunta on perustanut Arthur Fuhrmann -rahaston, jonka alkupääomaksi on siirretty yhdistyksen omistamista HPY:n osakkeista saadut myyntitulot, yhteensä runsaat 90.000 markkaa. Rahastoa hallinnoi ELVISin johtokunta yhdessä Arthurin kanssa.

Menestystä kansakuntamme 11. presidentin tasavallassa niin vuosia täyttäneille kunniajäsenillemme kuin kaikille ELVISin jäsenille ja muille lehtemme lukijoille toivottaen

Jussi


jupina: Juhani Leinonen

-Jussin jupinat


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 1/2000

Selaa lehden artikkeleita