Yrjö Mattila kiinnitti jo toistamiseen Teoston vuosikokouksessa huomiota niihin epäkohtiin, jotka liittyvät tekijänoikeustuloihin ja sosiaaliturvaan. Hänen esittämänsä ponsi on poikinut jo sen konkreettisen tuloksen, että Teoston johtokunnan 2.6. tekemän päätöksen mukaisesti nämä kysymykset ovat seminaariaiheena syyskokouksen yhteydessä 8. joulukuuta.

Nämä epäkohdat voi tiivistää siihen, että teostotulot eivät kerrytä sosiaaliturvaa, mutta ne vähentävät sitä yhtä paljon kuin palkkatulotkin. Monet jäsenemme ovat joutuneet siihen tilanteeseen, että heiltä on jälkikäteen ryhdytty perimään takaisin työttömyyskorvausta tai opintotukea. Kyse on ollut jopa kymmenistä tuhansista markoista. Lukuisat valitukset vakuutusoikeuteen asti ovat antaneet laihoja tuloksia.

Yksi epäkohta liittyy siis jo pelkästään siihen, että yhtenäisiä ohjeita ja informaatiota tekijänoikeustulojen vaikutuksista ei ole. Kun opintotukea koskevissa ohjeissa sanotaan, että ainoastaan opiskeluaikana ansaitut tulot voivat vähentää tukea, opiskelemaan lähtenyt musiikintekijä ei tule ajatelleeksi, että kesällä saatu teostokorvaus on jaksotettava koko vuodelle. Kun opintotuen myöntäjälle monen vuoden kuluttua selviää verotustiedoista teostotulojen määrä, alkaa takaisinperintä, johon tekijä ei ole osannut varautua.

Toinen epäkohta on siinä, että teostotulojen bruttosumma otetaan huomioon täysimääräisesti palkkatuloon verrattavana. Kuitenkin palkkatulo on saajalleen selvästi parempaa tuloa: sehän kerryttää eläkettä ja muuta sosiaaliturvaa, jonka kustannukset työnantaja maksaa palkkakulujen päälle ja jonka rahoitukseen myös yhteiskunta osallistuu.

Kuitenkin tekijänoikeustuloja verotetaan tuloveron mukaan ikäänkuin se olisi palkkaa. Ja kun teostotulojen vaihtelut ovat monella tekijällä suuria, harvalla on mahdollisuuksia sopeuttaa muita tulojaan niin, että ne pienenisivät teostotulojen kasvaessa ja päinvastoin. Näin moni tekijä maksaa keskimäärin isomman osan tuloistaan veroina kuin tasaisesti vastaavia palkkatuloja vuodesta toiseen saavat. Nykyinen tulontasausmahdollisuus on tähän epäkohtaan vain pieni apu. Toista on Islannissa, jossa tekijänoikeustuloja tuoreen päätöksen mukaan verotetaan pääomatulona, jonka veroprosentti on kaiken lisäksi niin alhainen kuin kymmenen. Suomessa pääomaveroon siirrytään vasta tekijän kuoltua.

Tekijänoikeuden tarkoitus on turvata luomisen edellytykset. Tämän tarkoituksen se täyttäisi entistäkin paremmin, jos teostensa käytöstä korvauksia saavan taiteilijan erityistilanne otettaisiin yhteiskunnassa paremmin huomioon. Tämä olisi oikeudenmukaista ja samalla sellaista kulttuuripolitiikkaa, johon rahan sijasta riittäisi hyvä tahto.

Martti Heikkilä