Tekijälläkin on oikeutensa

KOLUMNI

Tekijälläkin on oikeutensa

Oma isäni oli kuvataiteilija ja ymmärrän hyvin taiteilijaelämän iloja sekä haasteita. Olen kasvanut mekko maalissa hänen ateljeessaan ja työpöytänsä alla. Taiteellinen ilmaisu kielenä ja ymmärtämisen tapana – kuvan äänen ja ilmaisun lukutaito – on kasvanut minuun samalla, tai jo aiemmin, kuin luku- tai laskutaito.

Tekijänoikeudet takaavat luovan työntekijän tulon ja mahdollisuuden tuottaa meille iloksi lisää musiikkia, kirjallisuutta sekä elokuvia. Ilman kunnon korvausta meillä ei ole taidetta kaikissa upeissa eri muodoissaan. Siksi tekijänoikeuksien merkitystä luovilla aloilla ei pidä aliarvioida. 

Maailmassa on olemassa kahdenlaisia omistusoikeuksia: materiaalisia ja immateriaalisia. Fyysisellä omaisuudella on Suomessa vahva suoja esineoikeuden kautta. Tekijänoikeuksin suojataan luovan alan työntekijän oikeutta omaan teokseensa sekä siitä saatavaan korvaukseen. Molemmat oikeudet ovat yhtä tärkeitä.

Fyysistä omistusoikeutta kirjaan tai cd-levyyn kunnioitetaan usein säntillisesti, mutta verkossa tekijänoikeudet unohtuvat herkemmin. Internet ei ole erilainen maailma tekijänoikeuksien osalta. Jos varastan cd:n tai elokuvan Akateemisesta kirjakaupasta, ei sitä pidetä varkautena taskussani olevan muovinpalan vuoksi. Varkauden kohteena on levyn sisältämä musiikki tai elokuva. Tekijän oikeus työnsä tulokseen säilyy samana riippumatta siitä onko kappale levyllä tai digitaalisena tallenteena. Rikoksen uhrina on palkkionsa menettänyt taiteilija.

Tekijänoikeusjärjestelmää säädellään Euroopan unionissa muun muassa piratismin vastaisin toimin ja eurooppalaista sisäistä markkinaa ohjaten. Toimin ensimmäisenä varapuheenjohtajana parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa, ja olemme käsitelleet kollektiivihallinnon direktiiviesitystä kevään ja kesän aikana. Kollektiivihallinto on ollut komission kiinnostuksen kohteena jo vuosia, ja esityksen tavoitteena on parantaa jäsenten mahdollisuuksia valvoa järjestöjen toimintaa, taata yhteisvalvontajärjestöjen riittävä avoimuus sekä parantaa oikeuksien lisensointia musiikin verkkokäyttöä varten.

Suomalainen tekijänoikeusjärjestelmä toimii mielestäni hyvin, ja yhdessä kotimaisten järjestöjen kanssa olemme tehneet töitä suomalaisen pienen tekijänoikeusmallin säilymiseksi kansainvälisten suurten korporaatioiden puristuksessa. Ehdotus tullee täysistuntoon loppuvuodesta ja se tuonee mukanaan muun muassa lisää valtaa jäsenistölle vuosikokouksissa sekä järjestölle velvoitteen tilittää tekijänoikeusmaksuja useammin. Valiokuntamme mielestä tariffien tulee olla läpinäkyviä, ja oikeudenhaltijoiden intressit on turvattava tulevaisuudessakin viihdekentän monipuolistuessa. 

Tekijänoikeudet ovat taidealan mutta myös taloudellisen toiminnan tulevaisuutta. Tätä asiaa on pohdittu moneen kertaan, muun muassa vetämässäni taide- ja taiteilijapoliittisen ohjelman työryhmässä 1990-luvun loppupuolella. Jo tuolloin tekijänoikeudet puhuttivat meitä. Meillä Suomessa on sekä hyvä käytäntö että periaatteessa vahva ymmärrys asian merkityksestä sekä keinoista, joilla tekijänoikeudet taataan. Käytetään tätä vahvuutta EU:ssa yhdessä hyväksi ja luodaan vahvaan eurooppalaisen kulttuuri-identiteettiin perustuvaa taloudellista menestystä.

Sirpa Pietikäinen

Europarlamentaarikko


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 3/2013

Selaa lehden artikkeleita