Elvis ry:n 50v-juhlavuoden viimeinen mediatapahtuma oli tapaninpäiväiltana 26.12. Radio Suomen lähettämä uusinta Tampere-talon juhlakonsertista. Tuolloin ei vielä täällä ollut yleisesti tiedossa sen katastrofin laajuus, joka samana vuorokautena oli iskenyt musertavalla voimalla Kaakkois-Aasian rannoille.

Tuosta päivästä on jo toista kuukautta. Suomalainen musiikkiväki on surrut ja ollut mukana auttamassa, kuka lähempänä ja kuka kauempaa. Moni oli siellä ja palasi, mutta kaikki eivät. Olemme ottaneet osaa ja niin teemme edelleen.

Teosto tehostaa

Teoston syyskokous pidettiin 13.12. ilman yllätyksiä. Paikalla oli 68 jäsentä. Kaikki johtokunnan esitykset hyväksyttiin, niiden joukossa vuoden 2005 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Tässä muutamia huomioita niistä:

– Teosto ryhtyy tehostetusti valvomaan, että suomalaiset tekijät saavat ulkomailta heille kuuluvat korvaukset. Teosto selvittää ’suomalaisten tekijöiden kannalta merkittävien musiikin vientimaiden tilitysjärjestelmät’ ja pyrkii ’lisäämään yhteispohjoismaisia valvontakäyntejä etenkin sellaisille alueille, joilta saamamme tilitykset eivät vastaa näkemystämme musiikin esitystapahtumien määrästä ko. alueilla.’ (Tähän voi lisätä, että Teoston tulisi aktiivisesti toimia myös länsinaapuriimme päin, jotta myös Ruotsin Stim jo poistaisi genret tilityksistä. Nythän moni suomalainen kevyen musiikin tekijä saa Ruotsista paljon pienemmän korvauksen kuin mitä hänelle kuuluisi.)

– Teosto kuuluu tehokkuudessa eurooppalaisten tekijänoikeusjärjestöjen kärkikaartiin. Kuluprosentti on Euroopan alhaisimpia huolimatta siitä, että Teosto edustaa pientä markkina-aluetta. Aseman säilyttäminen ja parantaminen kiristyvässä kilpailussa vaatii ”entistä tavoitteellisempaa tulosjohtamista”. Henkilöstökuluja vähennetään ”töiden uudelleen järjestelyin, verkkopalveluita kehittämällä ja pohjoismaisen tietohallintoyhteistyön avulla”. Irtisanomisia ei ole luvassa, mutta toimihenkilöiden itsensä irtisanoutuessa tai siirtyessä eläkkeelle arvioidaan ’kriittisesti rekrytointitarpeita.’ Uuden tekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen on tehostamisessa avainasemassa.

– Teosto tukee tehokkuuden, avoimuuden, hyvän hallintotavan, syrjimättömyyden ja vastuullisuuden periaatteita tekijänoikeuksien hallinnoinnissa. Nämä samat tavoitteet on EU:n komissiolla, joka parhaillaan valmistelee tekijänoikeusseuroja koskevaa direktiiviä. Siinä tullaan todennäköisesti säätämään esimerkiksi, että seurojen on kohdeltava tasapuolisesti omia ja ulkomaisten seurojen asiakkaita, eli kotiinpäin vetämistä ei missään sallita.

Seurojen kilpailu lisääntyy

Tekijänoikeusseurojen välinen kilpailu tekee pikkuhiljaa tuloaan. Teosto on lisääntyvään kilpailuun jo melko hyvin ’trimmattu’ eikä isompaa huolta ole, kunhan trimmaustyötä jatketaan. Tekijöistä kilpailtaessa Teoston yksi kilpailuvaltti on tehokkuuden ja hyvän palvelun lisäksi se, että ainakin toistaiseksi suomalaiset tekijät arvostavat korkealle suomenkielisen asioinnin.

Seurojen kilpailussa kasvava merkitys tulee varmaankin olemaan niiden kuluprosentilla. Mutta ennen kuin kuluja voidaan verrata, pitää tietää, miten kukin seura kuluprosenttinsa laskee.

Teoston talousarviosta 2005 voi laskea tälle vuodelle ennakoidun keskimääräisen kuluprosentin olevan 13,3, prosenttia (kokonaisjaon suhde tekijänoikeustuottoihin).

Kulujen lisäksi Teosto pidättää tilityksistä kansallisiin varoihin 6-7 prosenttia. Niiden määrä talousarviossa 2005 on 1.895.400 euroa. Tällä vajaalla kahdella miljoonalla ylläpidetään Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimiciä, tuetaan jäsenjärjestöjä, maksetaan partituurimusiikin tukea sekä jaetaan apurahoja mm. LUSES:n, Malmstén-säätiön ja Sibelius-rahaston kautta. Elvis ry:n johtokunta otti syksyllä näihin pidätyksiin sen kannan, että ne tulisi minimoida ja rajata ainoastaan tekijyyttä ja tekijänoikeutta edistäviin toimintoihin.

Teoston esityskorvausten jako kansallisten varojen pidättämisen jälkeen on 28.054.100. Jos nämä suhteutetaan kotimaan esitystuottoihin 34.569.600, saadaan tulokseksi, että Teosto tilittää tänä vuonna 81,2 prosenttia kotimaasta keräämistään korvauksista ja pidättää kuluihin ja yhteisiin tarkoituksiin 18,8 prosenttia. Tämä luku kestää toistaiseksi hyvin kansainvälisen vertailun mutta kilpailun kiristyessä joudutaan varmaankin tinkimään kuluista tai kansallisista varoista. Jos ja kun valita täytyy, säästetään mieluummin jälkimmäisistä.

***

Läpihuutojutut

Syyskokouksessa tehtiin ’läpihuutojuttuna’ yksi muutos sääntöihin ja toinen tilitys- ja jakosääntöön. Varapuheenjohtajat valitsee jatkossa johtokunta keskuudestaan eikä enää jäsenkokous. Tilitys- ja jakosäännön päätöksentekoa kevennettiin siten, että jäsenkokouksen antamissa rajoissa johtokunta voi tehdä mm. esitysryhmäkertoimiin vuosittaista ’hienosäätöä’.

Hyvinsoiva Suomi – mutta ilman tulonsiirtoja

Entä mitenkähän pitäisi suhtautua 11-sivuiseen paperiin ’Teoston aatteellinen strategia 2005-2010: Hyvinsoiva Suomi’? Sen Teoston johtokunta toi jäsenkokoukselle tiedoksi.

Parasta paperissa on se, että nyt on määritelty, mikä on tärkeintä Teoston aatteellisuudessa: tekijänoikeuden puolustaminen ja tekijyyden edistäminen.

Toiseksi parasta ovat muutamat konkreettiset toimenpide-ehdotukset:

tekijänoikeustietoutta kouluihin ja oppilaitoksiin,

kansainvälisesti vertailukelpoisia palvelumittareita tekijänoikeusseuroille,

tekijänoikeustulojen verotuskäytäntö ottamaan huomioon luovan alan ansaintalogiikka,

aloite valtiolle kotimaisen repertuaarin laajasta ja kattavasta saatavuudesta tietoverkossa.

Useat kohdat tässä paperissa saavat konkreettisen sisällön sitten, kun tehdään päätöksiä rahasta. Lähes kahden miljoonan euron vuotuiseen kansallisten varojen pottiin viittaa seuraava toimenpideehdotus:

’Käynnistetään arvo- ja resurssikeskustelu suomalaisen musiikin edistämistoiminnasta Teoston sisällä ja lähiorganisaatioissa (Fimic, Luses, Esek, taustajärjestöt ja niitä lähellä olevat säätiöt). Perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on analysoida rahoitusjärjestelmä sekä arvokeskustelun pohjalta kirkastaa Teoston täydentävä rooli suhteessa valtioiden, säätiöiden ja muiden tahojen edistämistoiminnan rahoitukseen.’

Teoston ei tietenkään ole syytä pidättää kansallisiin varoihin menestyviltä tekijöiltä ja jakaa näin kertyviä varoja heikosti menestyville, joko suoraan tai välillisesti. Tätähän Teoston aatteellisuus ei tarkoita.

Verottaminen, sosiaaliset tulonsiirrot ja kulttuurin tukeminen sopivat kyllä yhteiskunnalle, mutta eivät Teostolle. Eli kuten syyskokouksessa puhetta johtanut Otto Donner sanoi: ’Aatteellisuus ei Teostossa tarkoita tulojen tasaamista.’ Riittää kun tekijät maksavat tulojensa mukaan verot valtiolle ja kotikunnalle. Kirkollisveronkin maksaa tekijöiden enemmistö, mutta vapaaehtoisesti.

MARTTI HEIKKILÄ

teksti: Martti Heikkilä

-Nuotin vierestä