Pieninä palasina

Pääkirjoitus

Pieninä palasina

Pieninä palasina on musiikintekijän leipä maailmalla. Tämä on nyt tutkimuksellakin todistettu (Lue myös pidempi juttu tutkimuksesta). Turun kauppakorkeakoulun Mediaryhmä on koonnut tulokset Elvis ry:n ja Suomen Säveltäjät ry:n jäsenten vastauksista.

Vastausprosentti kyselyyn oli kohtalainen, elvisläisillä 35 %. Naisjäsenistämme vain 25 % vastasi. Eli kun heidän osuutensa on jäsenistöstä 13 %, pieneni osuus vastaajista siitäkin. Muuttuuko maailma, kun Teoston uusista asiakkaista on tiettävästi jo selvästi isompi osa naisia?

Vastaajista kolme neljäsosaa oli iältään 35-64-vuotiaita. Ikärakenne oli suunnilleen sama kuin Elviksen. Alle 35-vuotiaita on jäsenissämme vajaa kymmenesosa, kuten myös yli 64-vuotiaita. Nuorten osuus on kuitenkin meillä pienempi kuin alalla keskimäärin johtuen siitä, että harva ehtii ajatella Elvikseen liittymistä heti uran ensimmäisessä nousuvaiheessa.

Vain kymmenesosa vastanneista elvisläisistä ilmoitti, ettei tee mitään muuta ansiotyötä kuin säveltää, sanoittaa ja/tai sovittaa. Samoin kymmenesosa kertoi saavansa vuodessa tekijöinä tuloja yli 135.920 markkaa eli heidän kohdallaan voi jo sanoa, että tekeminen antaa leivän. Eniten ansainnut sai tekijänä runsaan miljoonan. Jotkut voivat siis Suomessakin elää musiikkia luomalla, mutta rikastuminen on lähes mahdotonta.

Valtaosa tekijätuloista on tietysti tullut Teostosta. Vastanneista elvisläisistä on 43 % saanut näitä tuloja myös muualta kuin Teostosta. Heistä kymmenesosa on saanut niitä vähintään 30.000 markkaa. Elvisläisten tekijätulon mediaani oli 15.000 markkaa. Keskiarvo olisi ollut selvästi korkeampi, mutta sitä tutkimuksessa ei laskettu. Vakavien säveltäjien keskitulo tekijöinä oli 12.000 markkaa. Kymmenesosa heistä sai sävellystuloja yli 128.000 markkaa.

Näitä lukuja ei kuitenkaan voi suoraan verrata palkansaajien tuloihin. Tekijänoikeustulot eivät ilman omaa säästämistä kerrytä eläkettä tai anna turvaa työttömyyden ja sairauden varalta. Ja tulot on ilmoitettu ennen verovähennyksiä, joita elvisläisillä oli musiikkiin liittyen keskimäärin (mediaani) 8.000 markkaa, mistä puolet liittyi musiikin tekemiseen.

Näiden tulojen lisäksi ovat apurahat tuoneet osalle vastaajista toimeentuloa. Vakavan musiikin säveltäjistä heitä oli 43 % ja elvisläisistä 17 %. Vakavat saivat apurahaa keskimäärin 42.500 markkaa (mediaani) ja kevyet 18.000 markkaa.

Yksi tutkimuksen tulos onkin se, että kun musiikin tekemisestä saadut tulot ja apurahat lasketaan yhteen, Suomen Säveltäjien jäsenet ovat taloudellisesti selvästi paremmassa asemassa kuin elvisläiset. Myös kokonaistuloissa vakavien keskitulo (164.800 mk) oli korkeampi kuin elvisläisten (147.650). Meikäläisten muista tuloista valtaosa liittyi musiikkiin, aina muusikon työstä äänitteiden tuottamiseen ja opettamisesta äänimainontaan. Ne ovat niitä leivänpaloja.

Martti Heikkilä


Lehden kansi:

Musiikintekijä-lehti: 2/2001

Selaa lehden artikkeleita